Biotalous kuihtuu ilman panostusta lisäarvoon ja älykkyyteen

Suomi tunnustetaan laajalti johtavana biotalousmaana, ja VTT:n tuore raportti osoittaa, että meillä on edelleen merkittävästi käyttämätöntä potentiaalia metsä- ja peltovarannoissamme.

Meillä on muutamia etuja puolellamme verrattuna muihin maihin. Luonnonvarojen lisäksi meillä on teollisuutta, joka on pitkään jalostanut biomassaa tuotteiksi ja energiaksi. Mutta ennen kaikkea meillä on älyllistä kapasiteettia uusien innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.

Monet tuntuvat haikailevan pikavoittoja biotaloudesta. Tässä kohtaa täytyy muistuttaa, että biotalouteen siirtyminen on pitkäjänteinen prosessi, joka vie vuosikymmeniä. Uusien tuotteiden kehittäminen ja kaupallistaminen on vuosien – joskus jopa vuosikymmenten intensiivisen tutkimuksen ja kehityksen tulosta. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että panostamme koko innovaatioketjun toimivuuteen koulutuksesta kaupallistamiseen asti sekä ekosysteemeihin, joissa innovaatiot syntyvät eri toimijoiden yhteistyönä. Muuten on vaarana innovaatiokyvykkyytemme merkittävä heikkeneminen, ja annamme muiden maiden nauttia kehittyneen biotalouden hyödyistä.

Metsä- ja elintarviketeollisuus ovat keskellä muutosprosessia, jonka markkinoiden merkittävät muutokset on sysännyt liikkeelle. Muutosten taustalla on väestön ja varallisuuden kasvu erityisesti Aasiassa sekä huoli ilmaston tilasta ja resurssien saatavuudesta. On selvää, että ne yritykset, jotka voivat parantaa ihmisten hyvinvointia kestävän kehityksen periaatteita noudattaen voivat odottaa kasvavia markkinoita tuotteilleen ja palveluilleen.

VTT:n raportin tulokset vahvistavat näkemystä siitä, että nykyisestä tuotantojärjestelmästä voidaan saada nykyistä enemmän lisäarvoa.

Nopeimmat hyödyt saataneen nykyisten raaka-aineiden ja tuotteiden, kuten selluloosan ja sivuvirtojen jatkojalostamisessa korkeamman lisäarvon tuotteiksi. Tässä voi pk-sektorilla olla merkittävä rooli. Nyt on jo nähtävissä, kuinka suuret ja pienet yritykset yhdessä tutkimuspartnerien kanssa muodostavat innovaatio- ja liiketoimintaekosysteemejä uusien tuotteiden kehittämiseksi kohti kaupallisia tuotteita. Samanaikaisesti olemme todistamassa digitaalisuuden vauhdittamaa teollista vallankumousta massatuotannosta kohti älykkäämpää tuotantoa.

Tämä murros tulee vääjäämättä myös biotalouteen. Voimme vain arvailla, mitä uusia mahdollisuuksia se luokaan, mutta emme missään tapauksessa saa antaa sen livetä käsistämme, sillä siinä yhdistyy Suomen kenties kaksi suurinta kansallista vahvuutta.

 

Jussi Manninen EVP SONE VTT
Jussi Manninen
Liiketoiminta-alueen johtaja, VTT
@jjmanninen
jussi.manninen(a)vtt.fi

 

Blogikirjoitus on julkaistu alunperin www.bioeconomy.fi –sivustolla

Tehdään Suomesta seuraava Piilaakso: Piilaakson opit Suomeen – nopeammin, ketterämmin ja rohkeammin

piilaaksoPiilaaksossa pääsee kokemaan ja näkemään, miten teknologiasta tehdään menestystarinoita. Suomella on erinomainen paikka pienenä, pilottikoon maana ja digitaalisuuden edelläkävijänä iskeä kiinni teknologiamurrosten tarjoamiin kasvumahdollisuuksiin.

Minulla oli ilo päästä kokemaan ja aistimaan Piilaaksossa Silicon Valley Experience 2017 -tapahtuma syyskuussa. Kyllähän siellä oleva tekemisen meininki pistää ajattelemaan. Ja onneksi myös innostumaan. Jaan kanssanne tämän elämyksen, ja erityisesti peilaan Piilaakson tunnelmaa Suomen nykytilaan ja mahdollisuuksiin

Time is not your friend in innovation

Olemmeko me riittävän nopeita ja kokeilukulttuurihenkisiä?

Suomessa startup-kulttuuri on hienosti kehittynyt, ja esimerkiksi Aalto-yliopisto on ollut tässä murroksessa aivan edelläkävijä. Peukku sinne. Olemme hyvällä taipaleella. Tarvitsemme kuitenkin lisää rohkeutta heittäytyä entistä nopeammin ja kansainvälisemmin.

Miten hyödyntää sama tekemisen meininki myös isommissa korporaatioissa?

Piilaaksossa pääsimme tutustumaan kahden itseään edelleen kasvuyrityksenä pitävän yrityksen ajatteluun ja toimintaan. Google ja Facebook kasvavat molemmat vuodessa jopa kymmenien tuhansien henkilöstömäärillä. Kuitenkin kulttuuri on vahvasti ennakkoluulottoman kokeilukulttuurin puolella, ja ihmisiä johdetaan tavoitteiden ja tulosten – ei toimintatapojen kautta.

Omassa työyhteisössämme päätimme kiihdyttää kulttuurimuutostamme entisestään:

  • Asettaa kunnianhimoisia tavoitteita ja seurata niitä, mutta sallia vapauksia toteutustavoissa.
  • Vähemmän kirjallisia suunnitelmia ja raportteja.
  • Enemmän ketterää tekemistä, sen kautta oppimista ja valintojen tekemistä.
  • Ensimmäinen askel on, että päätimme saman tien VTT:n johtoryhmässä muuttaa radikaalisti
    uutta luovan tutkimuksemme toimintatapoja.

Peukku meille 🙂

Itse olen tykästynyt kovasti ajatukseen, että on otettava niin iso etukeno, että on pakko juosta. Muuten kaatuu rähmälleen.

Pay forward

Osaisimmeko me suomalaiset tehdä yhteistyötä uudella tavalla?

Piilaaksossa uskotaan, että pyyteettömästi toisen eteen hyvää tekemällä sama tulee myös omalle kohdalle, silloin kun tarvetta on.

Tiedämme, että uusissa ekosysteemeissä eli organisaatioiden yhteistyöverkostoissa ja niiden distruptiivisissa arvoverkoissa muhii isot mahdollisuudet. Tällä tarkoitetaan liiketoimintoja ja markkinoita muuttavaa uutta teknologiaa, joka tekee vanhan teknologian, menetelmät tai liiketoimintamallit välillä jopa tarpeettomiksi. Suomella on erinomainen paikka sekä pienenä pilottikoon maana että digitaalisuuden edelläkävijänä iskeä kiinni näihin mahdollisuuksiin. Tämä vaatii sen, että on rohkeutta laittaa riittävästi dataa liikkeelle. Mitä uusia startuppeja ja palveluita rajapinnoista voisikaan löytyä? Lopulta varmasti kaikki tai vähintään riittävän moni voittaisi.  En usko, että kukaan ainakaan pahasti häviäisi.

Onko meillä rohkeutta eri toimijoiden heittäytyä yhdessä ja katsoa mitä syntyy? Ilman liian suoraviivaista ja liian lyhytjänteistä takaisinmaksuvaadetta – Pay forward.

Artificial intelligence changes everything: ”taking action is 50 %”

Tekoäly, koneoppiminen ja virtuaalitodellisuus. Näiden ympärille rakentui lähes jokainen viesti. Piilaaksossa uskotaan vahvasti uusien teknologioiden rooliin aikaansaada seuraava iso muutos sitten internetin.  Tämä näkyy ihan kaikessa.

Referoin lyhyesti Googlelta opittua: 1,7 megatavua uutta dataa tuotetaan jokainen sekunti jokaista maapallon ihmistä kohti. Datan tuottonopeus tulee olemaan 44 kertaa suurempaa 2020 kuin 2007. Jos tänään fokus on datan keruussa, raportoinnissa ja analyyseissa suhteessa 50/40/10, niin aivan lähitulevaisuudessa datan hyödyntäminen ”taking action” on 50 % kokonaisuudesta ja datan keruun ja raportoinnin osuus on vain 20 %.

Suomen mahdollisuudet ovat aivan varmasti tekoälyn soveltamisessa. Itse ydinteknologioita tekoälyyn kehitetään pelkästään Googlella suuremmalla summalla kuin, mikä on Suomen valtion budjetti. Meillä on vahva domain-osaaminen (mm. autonomiset systeemit, älykäs energia, terveys, metsän arvoketju). Olemme huippuosaajia ja -soveltajia digitaalisuuden teknologiassa, ja meillä on kulttuuri tehdä laaja-alaista yhteistyötä.

Miten antaisimme mahdollisuuden sille, että Suomeen voisi syntyä maailmanluokan innovaatioekosysteemeitä, joissa kokeilukulttuuri on kantavana voimana? Miten voisimme sopivasti antaa verkostoihin tukea siihen, että alkukitka ylittyy ja saadaan vauhti päälle? Palikat ovat jo kasassa. Innovaatioekosysteemit ovat harjoitusalustoja. Laitetaan niitä nyt liikkeelle!

Piilaakson fokus on laajentunut, ja siellä asumisen kustannukset karanneet käsistä. Se voi olla merkki kohti uutta alkuräjähdystä. Mitä jo iskisimme omien ytimiemme kanssa kiinni nyt? Ei huomenna. Tehdään Suomesta seuraava Piilaakso.

Kiitos Boardman ja #SVExperience17 tästä Piilaakso 2017 -kokemuksesta!

Erja TurunenErja Turunen VTT
Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät -liiketoiminta-alueen johtaja
CELL: (+358) 50 380 9671
erja.turunen@vtt.fi
Twitter @turunen_erja

 

Tekoäly on jo täällä – odotukset ovat kovat

Miksi tekoäly nousee tällä hetkellä esiin joka suunnasta? Odotukset tekoälyn liki ihmeitä tekevälle voimalle ovat suuret. VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara kertoo, onko odotuksille katetta.

Tekoäly ja sen suomat mahdollisuudet voivat tuoda aivan ennennäkemättömän, liki eksponentiaalisen, tuottavuusloikan ja viedä ihmiskunnan vaurauden aivan uusiin sfääreihin. Maaperä on kypsä kaikille positiivisille uutisille tekoälystä, vaikka jo 50-luvusta lähtien joka vuosikymmen on innostuttu suuresti jostain ja sitten petytty. Nyt on kuitenkin perusteltuja syitä odottaa enemmän. Ainakin teknologiassa on tehty isoja harppauksia eteenpäin, ja tämän vuoksi tekoälyn soveltaminen on nyt paljon realistisempaa kuin aikaisempina vuosina.

Esikuvana ihminen

Mitä tekoäly sitten on? Amerikkalaiset tutkijat Russell ja Norvig antoivat muutama vuosi sitten seuraavan määrittelyn: ”Tekoälyksi kutsutaan koneiden toimintaa, joka matkii kognitiivista toimintaa, jonka ihmiset tavallisesti yhdistävät inhimilliseen älykkyyteen, kuten oppimiseen ja päättelyyn.” Toinen määrittely, joka lähtee samasta ideasta, mutta ilmaisee sen hieman toisin sanoin, on: ”Tekoäly on sitä, mitä ei vielä pystytä ohjelmoimaan tietokoneelle.” Tässä on ajatuksena myös, että tietokone itse oppii tekemään haluttua, rajattua asiaa ilman, että sille kerrotaan tarkat ohjeet, miten sen pitäisi se tehdä.

Tekoälyssä tarvitaan teknisesti kolmea tärkeää asiaa:

  1. Algoritmejä
    • Algoritmit on pääosin kehitetty jo aiempina vuosikymmeninä, mutta koottu nyt käyttökelpoisiksi alustoiksi: erityisesti syvät neuroverkot (deep learning). Alustat ovat yleisesti ottaen isojen teknologiajättien hallussa.
  2. Dataa algoritmien opettamiseen
    • Opetukseen ja analyysin käytettävissä oleva digitaalinen data kasvaa eksponentiaalisesti.
  3. Laskentatehoa
    • Edullisesti käytettävissä oleva laskentateho kasvaa.

Nyt on jo alettu näkemään, kuinka sekä kuluttaja- että teollisissa sovelluksissa päästään käytännönläheisiin, oikeisiin sovelluksiin. Kuluttajasovellukset ovat näkyvästi esillä: esimerkkeinä Google Now, Amazon Alexa, Apple Siri, Microsoft Cortana sekä monet tietokonepelit.

Työtehtävät muuttuvat, mutta työ ei katoa

Myös teollisuus soveltaa tekoälyä. Kärjessä ovat teollisuus- ja prosessiautomaatio, autonominen liikenne niin maalla, merellä kuin ilmassa sekä terveydenhuolto. Vaikka kaikissa näissä teollisissa sovelluksissa pyritään parempaan lopputulokseen tekoälyn avulla, ehkä suurin vaikutus tullaan näkemään rutiininomaisten töiden automaatiossa: tuottavuus kasvaa, työtehtäviä häviää – ja uusia syntyy.

Akateemiset tutkijat ja konsulttiyritykset ovat kutakuinkin yksimielisiä tuottavuuden kasvusta. Tarkat lukuarviot vaihtelevat, mutta McKinsey&Companyn arvion mukaan jopa 50 % työtehtävistä voitaisiin automatisoida teknisesti jo nykyteknologialla. Läheskään aina se ei ole taloudellisesti kannattavaa. Sen sijaan hyvin harvaa ammattia voi kokonaan automatisoida. Kaiken alttiimpia työtehtäviä tekoälylle ovat sellaiset tehtävät, joissa tehdään rutiininomaista tiedon prosessointia ja käsittelyä.

Murros on mahdollisuus

Historian aikana on tapahtunut paljon vastaavanlaisia murroksia. Yleensä aina seurauksena on ollut elintason ja elämänlaadun paraneminen. Olkaamme siis optimistisia myös nyt ja tehkäämme työtä sen eteen, että tekoälystä tulee taas uusi positiivinen vaihe yhteiskunnan kehityksessä.

VTT on tekoälyn soveltamisessa edelläkävijä. Meidän roolimme on nimenomaan tuottaa sellaisia tekoälyn sovelluksia, jotka tuovat hyvinvointia yhteiskunnalle ja kasvua yrityksille.

Lisää aiheesta policy brief -julkaisussamme ”Tuottoa ja tehokkuutta Suomeen tekoälyllä”.

Antti Vasara VTT
Antti Vasara

Toimitusjohtaja, VTT
Twitter: @ahavasara

Good Life for Finland – Time to launch a health data & AI ecosystem in Finland

Health data

An American serial entrepreneur and investor Bill Gross gave a popular TED Talk in 2015, in which he stated that timing is the single most important reason for startups to prosper. Perfect timing was the main reason in the successes of Uber, AirBnB, YouTube, and LinkedIn. As examples of failures Gross mentioned e.g. the food delivery service Webvan and the social media pioneer Friendster, both of which entered the market a bit too early. Launching too late doesn’t work either, since the market has already been conquered by others.

Nailing the perfect timing concerns businesses beyond startups. It is also very vital in research and the commercialization of research results. Research groups should have their eyes and ears open for trends in consumer behavior, legislation reforms, and technological innovations.

Finnish health data into use

We are now in the verge of such pivotal moment in the area of health data. From spring 2018 onwards, a new EU GDPR legislation is going to be in effect. GDPR is going to enable a secondary usage of health data. By virtue of this new legislation health data can be utilized in research a lot better than earlier. At the same time, The National Institute of Health and Welfare is going to become a governmental body granting permissions for data usage (link in Finnish).

Why should this be of interest to Finland and the Finnish research and business scene? First of all, Finland already has top quality research in and around the health sector. Furthermore, Finland has excellent ICT know-how and applying artificial intelligence (AI) is supported by the government (link in Finnish).

An even more significant reason, however, is the fact that Finland has a unique health and genomic data population. Health registries have been in use for long and one can get into hospitals with the same credentials across Finland. In this sense Finland is one of a kind.

Added value for health care

The government stated in their midterm resolutions, that the ecosystem model is the way to go in order to speed up digitalization (link in Finnish). Clearly one of the most important ecosystems is in the area of health data and ICT: “Good Life for Finland”. Last spring a strategic research agenda (SRA) in this area was prepared by VTT together with companies and research institutes. The SRA lays out the most significant priorities of the area.

As a unique health data possessor Finland has the opportunity of attracting also international stakeholders to this new ecosystem. We can provide a testbed for validation of research results and trying out new innovations before global launches. In other words, the ecosystem model of operating benefits both research and business, domestic and international alike.

And what’s most important, all these findings and innovations will in the end result in decrease in diseases, increase in life expectancy, less costs in healthcare, as well as overall growth in wellbeing.

All the puzzle pieces are at hand for completing the ecosystem. VTT is already starting operations for reaching the SRA goals. Now is the time to act for making the most of what health data can offer us!

Tua Huomo VTT

Tua Huomo
Vice President, Data-driven solutions VTT
Twitter: @tuajh

Good Life for Finland – on aika perustaa Suomeen terveysdataa ja tekoälyä hyödyntävä ekosysteemi

Health data

Amerikkalainen sarjayrittäjä ja sijoittaja Bill Gross piti vuonna 2015 suositun TED Talk -puheen, jossa hän nimesi ajoituksen tärkeimmäksi yksittäiseksi syyksi startup-yrityksen menestymiselle. Täydellinen ajoitus oli ratkaisevaa niin Uberin, AirBnB:n, YouTuben kuin LinkedIninkin onnistumisessa. Epäonnistujiksi Gross mainitsee mm. ruokaa kotiin toimittaneen Webvanin ja sosiaalisen median Friendsterin, jotka molemmat olivat liian ajoissa. Turhan myöhäänkään ei kannata lanseerata palvelua, koska silloin markkinat on jo jaettu.

Ajoituksen onnistuminen koskee muutakin liiketoimintaa kuin startupeja. Se on ensiarvoisen tärkeää myös tutkimuksessa ja tutkimuksen kaupallistamisessa. Tutkimusryhmien tulee pitää tuntosarvia ylhäällä ja seurata esimerkiksi kuluttajakäyttäytymistä, lainsäädäntöä ja teknologian kehitystä.

Terveysdata aidoksi hyödyksi

Nyt on käsillä juuri sellainen hetki terveysdatan tiimoilta. Keväällä 2018 on tulossa voimaan EU-tasoinen GDPR-lakiuudistus, joka mahdollistaa terveysdatan toissijaisen hyödyntämisen. Uuden lain myötä terveysdataa pystytään hyödyntämään verrattomasti aiempaa tehokkaammin tutkimuksessa. Samalla THL:stä tulee lupaviranomainen, joka antaa oikeuksia datan käyttöön.

Miksi tämän pitäisi kiinnostaa juuri Suomea ja suomalaista yritys- ja tutkimuskenttää? Ensinnäkin Suomessa on jo erittäin laadukasta tutkimusta terveysalalla ja sen ympärillä. Lisäksi Suomessa on erinomaista ICT-osaamista ja tekoälyn hyödyntämistä vauhditetaan valtionhallinnon tasolta saakka.

Vieläkin tärkeämpi syy on kuitenkin se, että Suomella on ainutlaatuinen terveys- ja genomidatan populaatio. Terveysrekistereitä on kerätty jo pitkään, ja samoilla tunnistetiedoilla pääsee sairaaloihin ympäri Suomea. Suomi on tässä suhteessa ainutlaatuinen maa.

Lisäarvoa terveydenhuoltoon

Hallitus linjasi puoliväliriihessään tukevansa ekosysteemimallia digitalisaation vauhdittamiseksi. Selkeästi yksi tärkeimmistä ekosysteemeistä olisi Suomen terveysdatan ympärille synnytettävä tekoälyä ja ICT-osaamista vahvasti hyödyntävä kokonaisuus ”Good Life for Finland”. VTT:n koordinoimana valmisteltiin viime keväänä yhteistyössä useiden yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa strateginen tutkimusagenda (SRA), jossa on kuvattuna kokonaisuuden keskeisimmät prioriteettialueet.

Ainutlaatuisena terveysdatan omistajana Suomella on mahdollisuus houkutella ekosysteemiin myös kansainvälistä liiketoimintaa. Voimme toimia testialustana tutkimustulosten validoinnissa ja innovaatioiden kokeilemisessa ennen globaaleja lanseerauksia. Ekosysteemitoiminta hyödyttää siis paitsi tutkimusta, myös liiketoimintaa – kotimaassa ja kansainvälisesti.

Ja mikä tärkeintä, innovaatiot tuottavat lopulta lisäarvoa itse terveydenhuoltoon. Tämä näkyy sairauksien vähenemisenä, eliniän pitenemisenä, terveydenhoitoon käytettävien kustannusten pienenemisenä ja yleisenä hyvinvoinnin kasvuna.

Kaikki palaset ovat siis kasassa ekosysteemin perustamista varten. VTT on jo käynnistämässä toimintaa SRA-tavoitteiden saavuttamiseksi. On aika toimia, jotta terveysdatan mahdollisuudet tulevat täysimääräisesti hyödynnettyä!

 

Tua Huomo VTTTua Huomo
Vice President, Data-driven solutions
Twitter: @tuajh

Erinomaisuus ei synny yhdessä yössä

Suomi elää 100-vuotisjuhlansa kynnyksellä ison taloudellisen murroksen aikaa – tämä ei liene kenellekään enää uutinen. Talousasiantuntijat ovat selittäneet, miten moni kansantaloutemme peruspilari on huojunut jo pitkään. Monet teollisuustoimialat, jotka aiemmin olivat juurtuneet syvälle Suomen maaperään, ovat joko siirtyneet halpatyövoiman perässä ulos tai lakkautettu kokonaan. Samanaikaisesti monet yritykset ovat pärjänneet hyvin – osa tehokkuuden ja tehostamisen avulla ja osa uusiutumisen kautta tuomalla uusia erikoisosaamiseen perustuvia tuotteita ja palveluita markkinoille.

Tämä uusiutuminen ei ole ollut kuitenkaan tarpeeksi laaja-alaista Suomen talouden pitämiseksi kasvu-uralla. Kuvataan, että talouden ja teollisuuden uusiutumisen pitää olla nopeaa ja tehokasta, sillä globaalissa taloudessa muutokset tapahtuvat paljon ripeämmin kuin itsenäisyyden alun Suomessa. Onko kuitenkaan näin? Ovatko nopeus ja tehokkuus ainoat oikeat vastaukset uusiutumiselle? Mistä löytyisi resepti Suomen kasvulle ja uusiutumiselle?

Koulutus, tiede, tutkimus ja innovaatiotoiminta ovat rakentaneet perustan kansakuntamme hyvinvoinnille ja vauraudelle läpi vuosikymmenten. Uskomme vahvasti, että nämä ovat myös tulevaisuudessa Suomen keskeisimmät menestyksen eväät. Edessä oleva muutos haasteineen on positiivinen, tai ainakin voimme sen omilla teoillamme kääntää positiiviseksi. Mutta mitä se edellyttää Suomelta? Mielestämme kahta pääajatusta.

Meidän pitää ensinnäkin hyväksyä, että kunnianhimo on erinomainen asia ja että kunnianhimosta on hyötyä; pitää olla erinomainen joissain asioissa. Toiseksi, uudistuaksemme meidän pitää uskaltaa ottaa riskejä, epäonnistua ja olla joskus jopa tehottomia.

Aloitetaan kunnianhimosta ja erinomaisuudesta

Suomi löysi ennennäkemättömän hyvän menestysreseptin toisen maailmansodan jälkeen. Maanviljelysvaltainen Suomi teollistui ja vaurastui ja rakensimme hyvinvointivaltion, jota muu maailma on ihastellut moneen otteeseen. Suomen visio perustui silloin sisukkuuteen ja uutteraan työhön. Uutteran työn lisäksi kansalla oli tahtotila rakentaa korkeaan koulutustasoon perustuva osaaminen, jolla pystyttiin luomaan tuotteita, joita muu maailma halusi ostaa. Harmillista on, että tämän reseptin ovat muutkin oppineet ja vieneet vielä paljon pidemmälle.

Uskomme, että korkea kunnianhimo on menestyksen edellytys myös tulevaisuudessa. Kunnianhimoiset ja sisukkaat ihmiset vaativat itseltään jatkuvasti huippusuoritusta ja pyrkivät parantamaan suoritustaan. Pärjääminen liike-elämässä, tieteessä, taiteessa kuin urheilussa vaatii halua olla maailman paras. Tämä taas vaatii taustalleen tuhansia työtunteja ja toistoja, aihealueen laaja-alaista hallintaa sekä yksityiskohtiin pureutumista.

Tiede- ja tutkimusmaailmassa tavoitteenamme pitää olla, että olemme valituilla aloilla maailman parhaita. Suomen paras tai oman piirikunnan paras ei ole se mittari, jolla meitä kuuluu mitata. Suomalaista keskustelua on jostain syystä viime aikoina värittänyt varovaisuus ja sisäänpäin kääntyneisyys – onko tämä kansallista itsesääliä, vai emmekö oikeasti enää luota itseemme, että pärjäämme?

Meidän pitää lähteä siitä, että ajamme, ehkä itsekkäästikin asioita, jotka hyödyttävät Suomea ja joiden ansiosta kansakuntamme pärjää kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Peräänkuulutamme yhteistyökykyistä itsekkyyttä, jossa ajamme Suomen etua, mutta kuitenkin niin, että yhteistyökumppanimme pärjäävät yhdessä meidän kanssamme. Tiede, tutkimus ja liike-elämä ovat jo nykyään erittäin kansainvälisiä ja verkottuneita, mutta maailmalla ei pärjää, jos ei halua olla paras ja uskalla myös toimia niin.

Uskomme, että moni nykyisistä pattitilanteista Suomessa lähtisi aukeamaan, jos rohkeammin uskaltautuisimme arvioimaan tekemisiämme laajemmassa perspektiivissä. Missä olemme aidosti maailman huippua, missä meillä on jokin uusi näkökulma tai osaaminen, jota muilla ei ole, mihin meidän kannattaa fokusoitua, että voimme erottautua?

Uudistuaksemme meidän pitää uskaltaa ottaa riskejä, epäonnistua ja olla jopa tehottomia

Vuosikymmenten ajat meidät on opetettu olemaan tuottavia ja tehostamaan toimintaa jatkuvasti. Tavoitteena on inkrementaalinen parannus, jossa pyritään varmuudella tekemään pieniä parannuksia ja saamaan koko ajan vähän parempi tulos aikaiseksi. Lite bättre, niin kuin aiheesta monta kertaa meille on hoettu! Tämä kaikki onkin oikein järkevää toimintaa, ja parhaimmatkin voivat aina olla vähän parempia. Tehokkuus on kuitenkin asia, joka sopii parhaiten roboteille; uutta luova ajattelu ja innovaatiot sopivat parhaiten ihmisille.

Innovaatioita, eli käytäntöön vietyjä, uusia ja luovia ideoita ja tapoja organisoida liiketoimintaa, tarvitaan bruttokansantuotteen ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kasvattamiseen laajasti. Hyvinvointimme ja kestävä kasvu perustuvat ihmisten luovuuteen ja kekseliäisyyteen. Mutta ovatko kiihtynyt vauhti sekä vimmattu pyrkimys tehokkuuteen ja tuottavuuteen selityksiä sille, miksi aikamme suuret läpimurrot ja uudistuminen odottavat vielä tuloaan?

Kansakunnan kestävän hyvinvoinnin rakentaminen edellyttää halukkuutta tehdä riskipitoisiakin, tieteeseen perustuvia investointeja. Teknologisten riskien kantaminen vaatii pitkän tähtäimen ajattelua, koska osaamisen kehittäminen voi kestää jopa vuosikymmeniä.

Innovaatiot edellyttävät epäonnistumista ja aikaa hauduttaa ideoita; ne eivät synny yhdessä yössä. Tieteen, taiteen ja tuotekehityksen historia on pullollaan esimerkkejä tilanteista, joissa luova ongelmanratkaisuprosessi on kestänyt vuosia ilman haluttua ratkaisua. Professori Juha T. Hakala kuvaa kirjassaan ”Luova laiskuus” useita tällaisia tapauksia ihmiskunnan merkittävistä keksinnöistä, kuten Isaac Newtonin, Louis Pasteurin, kemisti August Kekulén ja suomalaisen kirjailijan Mika Waltarin tarinat. Usein saatetaan ajatella, että ratkaisut haastaviin ongelmiin syntyivät nopeasti ja odottamatta, ikään kuin sattumien summana.

Merkittävien keksintöjen taustalla on kuitenkin pitkäjänteinen, vuosikymmeniä ja erilaisia suvantovaiheita vaatinut ajattelu- ja tutkimustyö. Kuten Hakala kuvaa, esimerkiksi Mika Waltarin kirjoitustyö kansainvälisen suursuosion saavuttaneesta Sinuhe egyptiläisestä kesti vain noin kolme kuukautta. Todellisuudessa tarinan synty vaati Waltarilta kuitenkin yli kymmenen vuoden mittaisen ajattelu- ja tutkimustyön muinaisesta Egyptistä.

Toisin sanoen vaikuttaa siltä, että luovaa ajattelua vaativassa työssä niin sanottuja ”sattumia” harvoin edes onkaan. Pikemminkin nämä oivallukset ja merkittävät keksinnöt syntyvät huolella asiaansa perehtyneiden mieliin. Työskentely merkittävien keksintöjen taustalla vaatii korkeaa kunnianhimoa ja pitkäjänteistä ponnistelua vision osoittamaan suuntaan. Itse ratkaisu löytyy ajan kuluessa, keskustelujen, kokeilemisen, yhteistyön ja epäoleellisiltakin näyttävien asioiden yhdistelystä. Jatkuvasti kiihtyvä vauhti, lyhytnäköisyys ja tehokkuus eivät tue tätä prosessia. Uskommekin vakaasti, että meidän olisi aika oppia uudestaan olemaan tehottomia, ottaa riskejä ja sallia myös epäonnistumiset. Ainakin silloin kun halutaan tehdä merkittäviä uudistuksia.

Vuonna 2016 toteutimme Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä strategiatyön yhdessä asiantuntijoidemme kanssa. Strategiamme muodostuu kahdelle kulmakivelle: halulle ratkoa yhteiskunnan merkittäviä haasteita pitkäjänteisesti ja visionäärisesti sekä pyrkimykselle kehittää tutkimuksellista ja teknologista osaamistamme maailman huippuluokkaan. Nämä tavoitteet saavuttaaksemme olemme kunnianhimoisia, sisukkaita ja kannustamme riskinottoon sekä sallimme myös epäonnistumisen ja ajoittaisen tehottomuuden; ne ovat mielestämme erinomaisuuden ja uudenluomisen edellytyksiä.

Katri Kallio
Strategiapäällikkö, VTT
@katri_kallio

Antti Vasara
Toimitusjohtaja, VTT
@ahavasara

Viite: Juha T. Hakala, 2013, Luova laiskuus: anna ideoille siivet, Gummerus Kustannus Oy.