Asiakkuus ja palvelut nostettava digiratkaisujen kehittämisen kärkeen

Valmistavassa teollisuudessa on herännyt laaja kiinnostus digitalisaation kehittämiseen. Yritykset ovat kiinnostuneita keräämään dataa olemassa olevasta laitekannastaan sekä sitä hyödyntäen kehittämään uusia tuotteita ja palveluita. Hyvät ideat halutaan viedä nopeasti maaliin, kun näköpiirissä on kasvua ja kansainvälistymistä. Ongelmana on, että teknisiä ratkaisuja uudistetaan kiihkeästi, mutta palveluita ei kehitetä siinä rinnalla. Yritykselle jää epäselväksi, miten tuottaa asiakkaalle lisäarvoa tai mistä asiakas on valmis maksamaan.

Digiteollisuus

Teollisuudessa digitalisaation hyödyntämisessä on kyse koneiden tai laitteiden liittämisestä internetverkkoon ja niistä saatavan tiedon analysoimisesta ja yhdistämisestä liiketoiminnassa hyödynnettäväksi. Asiakkaalle varsinainen hyöty muodostuu vasta erilaisista lisäarvopalveluista. Tähän teknologialähtöinen digitalisaatiokehittäminen harvoin tarjoaa sellaisenaan vastauksia. Palveluliiketoimintanäkökulma ohjaa tarkastelemaan digitalisaation kehittämistä kokonaisvaltaisesti yhdistäen palveluntarjoajan ja asiakkaan näkökulmat teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Kehittämällä digitalisaatioratkaisuja palveluliiketoimintanäkökulmasta varmistetaan, että kehitettävät ratkaisut tuovat asiakkaalle lisäarvoa, josta ne ovat valmiita maksamaan. Samalla huomioidaan, että kehitettävät palvelut tukevat palvelua tarjoavan yrityksen liiketoimintaa ja strategisia tavoitteita ja palvelut ovat toteutettavissa kannattavasti niin liiketoiminnan kuin palveluprosessienkin osalta.

Digitalisaatioratkaisuja kehitettäessä on pohdittava ensin liiketoiminnallisia tavoitteita sekä sitä, miten kehitettävät ratkaisut istuvat yrityksen liiketoimintastrategiaan. Tämän jälkeen voidaan aloittaa liiketoimintamallin määritteleminen kohderyhmälle, unohtamatta arvolupausta ja ansaintalogiikka. Palveluprosessien suunnittelussa ja kuvaamisessa määritellään myös palveluille tarvittavat teknologiset ratkaisut sekä tietoprosessit. Kehitystyön aikana tehdään nopeita kokeiluita asiakasrajapinnassa, näin saadaan realistinen kuva kehitettävän palvelun liiketoimintamallin, ansaintalogiikan ja teknologisten ratkaisujen toimivuudesta.

Nähdään Alihankinta-messuilla Tampereella 26.–28.9.2017

Teknologian tutkimuskeskus VTT on toiminut asiatuntijana ja palvelutarjoajana lukuisissa kehitysprojekteissa suomalaisyritysten digitalisaation kehittämiseksi. Elisa on yhdessä IoT-ekosysteeminsä kanssa toteuttanut tuotantoratkaisuja vastaaville yrityksille. Nyt nämä kaksi merkittävää toimijaa ovat aloittaneet yhteistyön, joka auttaa suomalaista teollisuutta hyödyntämään digitalisaatiota entistä paremmin. Tule keskustelemaan digitalisaation tuomista mahdollisuuksista asiantuntijoidemme kanssa Alihankinta-messuilla 26.–28.9.2017, VTT:n osastolla E210 ja Elisan osastolla C422.

Jyrki Poikkimäki                                                     Jukka Nurmi

Manager, Industrial SME sales                             Johtaja, IoT

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy                   Elisa Oyj

Twitter: @JPoikkimaki                                          Twitter: @jukkanurmi

Pk-yritys, tartu EU:n mahdollisuuksiin digiteknologioiden kokeiluissa

EU panostaa voimakkaasti valmistavan sektorin pienempien yritysten toiminnan kehittämiseen ja digitalisaation kiihdyttämiseen. Rahoitusta kohdistetaan mm. digitaalisten teknologioiden ja alustojen kehittämiseen ja käyttöönottoon sekä ekosysteemien vahvistamiseen. Tämä on suomalaiselle valmistavalle teollisuudelle iso mahdollisuus.

Yksi kiinnostava pk-sektorille suunnattu rahoitusinstrumentti on ”ICT Innovations for Manufacturing SME’s” (I4MS) eli ICT-innovaatioita valmistavan teollisuuden pk-yrityksille. Näihin hankkeisiin yritysten on aiempaa helpompi päästä mukaan.

Projektirahaa yrityksille

Perinteisestä tutkimushankkeesta poiketen projektin hakijat saavat vain osan projektin rahoituksesta käyttöönsä ja merkittävä osa (esim. kolmannes) varataan pk-yrityksille, jotka liittyvät hankkeeseen myöhemmin omien kokeilujensa kanssa.

Yritysten onkin mahdollista päästä yksinkertaisella hakumenettelyllä ja korkeammalla hyväksymistodennäköisyydellä mukaan hyödyntämään I4MS:ssä tunnistettuja avainteknologioita, kuten robotiikka, ainetta lisäävä valmistus, kyberfyysiset ja IoT-teknologiat, teholaskenta, mallinnus ja simulointi sekä lasertekniikka.

Lisäksi tavoitteena on kasvattaa eri puolille Eurooppaa digitaalisia hubeja, eli osaamisen, infran ja palvelujen keskittymiä, jotka auttavat paikallisia yrityksiä monipuolisesti digitalisaation hyödyntämisessä projektien jälkeenkin.

EU on jo panostanut I4MS-kokonaisuuteen yli 100 M€ ja rahoitus jatkuu vuosien 2018–2020 ohjelmassa. EU:n tavoitteena on investoida valmistavan sektorin digitaalisiin alustoihin 95 M€ vuosina 2018–2019 ja I4MS:n kautta hubien verkostoihin arviolta noin 70 M€ vuonna 2020. Myös näihin tuleviin hakuihin toivotaan runsasta pk-sektorin osallistumista.

Innovaatiohubien osaaminen käyttöön

VTT ja suomalaiset yritykset ovat mukana käynnistämässä kolmea uutta I4MS-hanketta, joista yksi on VTT:n koordinoima. Projekteissa luodaan merkittävä digitaalisten innovaatiohubien verkosto yhdessä eurooppalaisten huippututkimuslaitoksien ja yrityksien kanssa. Hubit tulevat tarjoamaan palveluja liittyen mm. tehtaiden sisälogistiikkaan ja robotiikkaan, kyberfyysisiin järjestelmiin ja analytiikkaan sekä ainetta lisäävän valmistuksen käyttöönottoon.

Tämän lisäksi VTT on jo kartoittamassa valmistavan teollisuuden digitalisoitumisen tarpeita, esteitä ja tulevaisuuden skenaarioita.

Näin pääset mukaan

Minusta on todella hienoa, että Suomi on nyt päässyt I4MS-ohjelmaan vahvasti mukaan. Näin voimme rakentaa pitkäjännitteisesti verkostoja, osaamista ja infraa, joita pienet ja suuret suomalaiset yritykset pääsevät hyödyntämään. Erityisesti toivon, että valmistavan teollisuuden pk-yritykset tulevat mukaan omien kokeilujensa avulla testaamaan I4MS-teknologioita.

Osallistuminen onnistuu projektien järjestämien avoimien hakujen avulla, jotka kohdistuvat kunkin hankkeen digitaalisiin teknologioihin. Hakujen ehdot ovat vielä muotoutumassa ja niistä tulee lisää tietoa verkkosivuille projektien päästessä vauhtiin. Hakemus on tyypillisesti lyhyehkö dokumentti, jonka teossa mm. VTT voi auttaa. Esimerkkejä jo toteutuneista kokeiluista löytyy I4MS-sivuilta.

Tervetuloa mukaan!

http://i4ms.eu/

http://i4ms.eu/demonstrators/list_demonstrators.php

Riikka Virkkunen
tutkimuspäällikkö
Twitter: @VirkkunenRiikka

Kohti tulostaloutta ja Suomen teollisuuden uudistumista

Koko Suomi kärsii, jos teollisuutemme ei toimi tehokkaasti. Teollisuus on edelleen pääsiallinen kasvun ja hyvinvoinnin tuottaja ja Suomen talouden selkäranka. Tarvitsemme myös vahvaa vientiteollisuutta, sillä kaupankäynti pelkästään maan rajojen sisällä ei riitä pitämään kansantaloutta käynnissä.

Mistä kasvua tulevaisuudessa?

Valmistavalla teollisuudella on edelleen tärkeä rooli Suomessa, mutta sen suorituskyky edellyttää älykkäiden ratkaisujen hyödyntämistä. Tulevaisuudessa tuotto ei tule niinkään tuotteiden ja palveluiden myynnistä, vaan siitä, miten asiakkaat hyödyntävät niitä oman liiketoimintansa tukena. Tulevaisuuden tuotteet muistuttavat digitaalisia alustoja, jotka kokoavat asiakkaan saamiin hyötyihin ja tuloksiin liittyvää dataa. Taloudesta, jossa asiakkaiden saavuttamat tulokset ohjaavat toimintaa, käytetään nimitystä tulostalous (outcome economy).

Tulostaloudessa menestyminen edellyttää, että tuotteet ja niitä valmistavat laitteet ovat entistä älykkäämpiä. Älykkyyden lisäämisessä keskeistä on yhteistyö ja jakaminen.

Testausta ilman suuria investointeja

Tarvitaan uusia alustoja, jotka auttavat pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja uusia tulokkaita löytämään kasvumahdollisuuksia ja testaamaan ja pilotoimaan uusia tuotteita nopeasti ilman suuria etukäteisinvestointeja. Voisiko jaettu infrastruktuuri olla esimerkki jakamistalouden hyödyntämisestä teollisuudessa? Myös suurempien ja vakiintuneiden yritysten on etsittävä eri aloilla toimivia kumppaneita uusista verkostoituneista ekosysteemeistä, jotka hyödyntävät big dataa ja analytiikkaa uusien toimintatapoja testaamisessa ja arvon jakamisessa.

Uudenlaisissa verkostoissa voi olla toimijoina niin asiakkaita, kumppaneita, toimittajia, palveluntarjoajia, startup-yrityksiä kuin kilpailijoitakin. Kilpailijat yhdistävät kilpailun ja yhteistyön (co-opetition), kun ne pyrkivät tuottamaan asiakkaille enemmän arvoa. Haasteena on se, että kaikkien ekosysteemin toimijoiden täytyy kyetä tarjoamaan lisäarvoa, joka sopii yhteen muiden toiminnan kanssa.

Valmistavan teollisuuden helpdesk

Yksityishenkilöt, jotka haluavat jakaa tietoa tai oppia muilta, voivat liittyä erilaisiin verkostoihin tai some-palveluihin. Yritykset voivat vastaavasti liittyä oman alansa kumppaniverkostoihin.

VTT on luonut yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa osaamiskeskittymän nimeltä SMACC (Smart Machines and Manufacturing Competence Centre). Se on avoin osaamiskeskittymä, joka auttaa yrityksiä löytämään uusia yhteistyömalleja ja edistää innovointia ja kilpailukykyä.

Suomi voi nousta edelläkävijäksi

Tällainen yhteistyö ei tietenkään ole Suomessa mikään uusi asia. Nokian inspiroima ICT-klusteri on jo menestyksekkäästi hämärtänyt rajoja perinteisen teollisuuden ja digitaalisten startup-yritysten välillä. Molempien elinehto on, että ne jakavat tietoa ja osaamista keskenään. Meillä on monialaista huippuosaamista ja erittäin vientikelpoinen ICT-sektori. Kun yhtälöön lisätään Suomen laajat osaamisverkostot ja huippututkimus, meillä on erinomaiset edellytykset paitsi uudistaa oma taloutemme myös käynnistää maailmanlaajuinen muutos.

Nyt on aika toimia!

Tulostalous on vahvasti esillä Tampereella 29.–31. toukokuuta 2017 järjestettävässä Manufacturing Performance Days -tapahtumassa, johon myös VTT osallistuu. Tapahtuman keskeinen kysymys on, miten tulostalous voi vauhdittaa Suomen valmistavan teollisuuden muutosta ja etenkin pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan uudistamista. Jos olet yrittäjä, mieti, mistä asiakasarvo muodostuu. Miten tulostalous tulee vaikuttamaan yrityksesi toimintaan? Onko yrityksesi valmis muuttumaan?

Erja Turunen VTT

Erja Turunen
Liiketoiminta-alueen johtaja, älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät

Tervetuloa Manufacturing Performance Days 2017 -tapahtumaan tapaamaan meitä! Lue lisää ja rekisteröidy.

Manufacturing Performance Days 2017

VTT ja Tampereen teknillinen yliopisto järjestävät tiistaina 30.5.2017 klo 9–12 Creating the Future Success -seminaarin.

Erja Turunen esitelmöi keskiviikkona 31.5.2017 klo 10 aiheesta Customers of the future. Tervetuloa kuuntelemaan, kuinka asiakas vaikuttuu!

Seuraa Twitterissä: @mpdays

Tarvitaanko teollisuutta?

SONY DSC

Vuosikymmen sitten Kiinasta tuli päivän sana. Se tulisi olemaan koko maailman valmistuksen kehto. Muiden ei kannattaisi edes yrittää. Tyytyisivätkö kiinalaiset edes siihen rooliin? Jospa Kiina viekin koko potin? Suomessa oli menossa buumi mobiiliteknologioissa ja ohjelmistotuotannossa. Perinteinen tekeminen oli väheksyvästi savupiipputeollisuutta. Termi muokkasi mielikuvaa. Suomalaiseen innovaatiojärjestelmään kuuluvan, ison ja merkittävän organisaation edustaja yllätti minut kysymyksellä: ”Tarvitaanko Suomessa tulevaisuudessa teollisuutta?” Selvittyäni ensimmäisestä shokista tajusin kyllä kommenttiin johtaneen ajatusketjun. En silti ymmärtänyt johtopäätöstä. Kiinan edustama kaksikymmentä prosenttia maailman väestöstä on eri asia kuin Suomen promille siitä. Toisaalta hyvä promille vastaa montaa prosenttia.

Teollisuuden merkitys on Suomen hyvinvoinnille vieläkin suuri. Välittömästi ja välillisesti se työllistää noin miljoona ihmistä. Lisäksi työllisyys jakaantuu eri koulutustasoille tasaisemmin kuin monella muulla toiminnan alueella. Suomen korkeasta koulutustasosta huolimatta kaikille ei ole insinööri- tai softaeksperttityötä. Tarvitaan työtä kaikille. Palvelu- ja hoitotyön osuus on väestörakenteen muutoksen mukana kasvanut. Kansantaloudessa ei hyvinvointia voida laskea pelkästään kummankaan näistä aloista varaan. Molempia tarvitaan. Kuten tarvitaan monia muitakin aloja.

Suomalaista innovaatiojärjestelmää kehutaan maailmalla.  Se on pelastanut maamme monista lamakausista ja vaikeuksista. Yhtälailla kuin suomalaisten yritysten periksiantamattomuus ja idearikkaus. Nyt on kuitenkin ilmassa selviä muutoksia. Positiivisesta suunnasta muutos näkyy yhteistyön lisääntymisenä viime vuosina. Myös yritysten ja tutkimuksen välille on muodostunut selkeitä hyötyliittoja.

Yrityshyötyjen merkitys väheni kuitenkin korkeakoulu-uudistuksessa ja tärkeäksi tulivat nopeasti akateemiset meriitit. Tohtoreita valmistuu nykyään teollisesti. Tuttavani väitöstilaisuus ajoittui yliopistossa samaan aikaan kahden muun väitöksen kanssa. Kolmessa rinnakkaisessa salissa intettiin oikein urakalla. Olemme toki päässeet lähemmäksi kansainvälistä käytäntöä. Väitös ei ole enää elämäntyön kirjaamista, vaan selkeästi ”lupa tutkia” nuorelle tutkijalle. Korkeasti koulutettujen osuuden voimakkaasta kasvusta seuraa todennäköisesti lisääntyvä akateeminen työttömyys ja monille korkeasti koulutetuille koulutusta vastaamatonta työtä. Tämä on tuhlausta, koska monesta pienestä yrityksestä puuttuu vielä se ensimmäinen koulutettu insinöörikin, tietotekniikan tuesta puhumattakaan. Pulaa on myös kielitaidosta. Vientikaupan avaaminen ilman riittävää kielitaitoa on kovan työn takana. Kielitaito yrityksissä toivottavasti kohentuu nuorten sukupolvien tullessa työmarkkinoille.

Opiskeluaikoina 80-luvulla, kun paikallista ravintolatarjontaa katsastettiin haastattelemalla kokeneempia kavereita, kysyin Tampereella sillan kupeessa olevan ravintolan maineesta. ”Tyypillisesti siellä istuu sivistynyt henkilö, joka viinilasin ääressä muotoilee pohdituista ajatuksista täydellisiä lauseita keskustelukumppanilleen. Toinen vastaa yhtä hienolla lauseella, ja kumpikaan ei tiedä mistä toinen puhuu.” Tutkimus puhuu tänään osittain teollisuuden ohi, ja ymmärrys kumpaankin suuntaan jää saavuttamatta. Ajan tasalla olevalla soveltavalla tutkimuksella ja tutkimusyhteistyöllä yritys voi saada tuotteelleen parin vuoden etumatkan kilpailijoihin verrattuna. Tämä arvio voi tuntua pieneltä, mutta nykymaailmassa se on huikea etu. Kannattaisi etsiä yhteistä kieltä.

Tutkimuslaitokset ja yliopistot voivat auttaa valmistavaa pk-teollisuutta. Entistä useampi yritys voi kansainvälistyä, kehittää tai ottaa käyttöön uutta teknologiaa. Vientiä tarvitaan. Pk-teollisuuden osuus viennistä pitäisi saada nostettua viidestätoista kahteenkymmeneen viiteen prosenttiin. Se edellyttää tutkimuspanoksen kasvattamista kolmen ja neljän prosentin välille liikevaihdosta. On tärkeää saada luotua viimeisimmistä tutkimustuloksista uusia alkavia yrityksiä. Yhtä tärkeää on viedä olemassa olevien yritysten käyttöön aikaisempia tutkimustuloksia. Tutkimuksen etunojan takia jokin viisi vuotta sitten saatu tutkimustulos voi tänään olla merkittävä kilpailutekijä sen hyödyntäjälle.

Meillä on hienoja yrityksiä, joilla on potentiaalia nousta menestykseen maailmalla. Kenttä on kuitenkin jakautunut. Osa yrityksistä on keskittänyt toimintaansa liikaa isojen yritysten toimitusten varaan ja oma erikoistuminen tai omat tuotteet ovat kiireessä unohtuneet. Kun isot ovat siirtäneet toimintaansa muualle, taloudellinen pohja on romahtanut nopeasti. Pienet markkinaraot tarjoavat pk-sektorin yrityksille todellisia mahdollisuuksia. Osaaminen palkitaan isolla markkinaosuudella, kun isot yritykset eivät kyseisestä markkinasta kiinnostu. Projektitoimitukset kokonaisuuksina, huippuunsa viilattu työmenetelmä, erikoistunut konekanta, älykäs tuote ja tuotteen ja palvelun yhdistäminen teollisen internetin älytuotteeksi ovat esimerkkejä menestyksen mahdollisuuksista.

VTT:n uusi kärkiohjelma ”For Industry” katsoo teollisuuden hyötyjä sekä läheltä yritystä että akateemisesti. Lähellä yritystä tulkitaan tutkimuksen tuloksia liiketoiminnan lisäämiseksi soveltavan tutkimuksen, aktivoinnin ja innovaatioiden avulla. Tutkimuksen hyödyntämistä pk-teollisuudessa kiihdytetään uusilla toimintamalleilla. Akateemisilla tuloksilla varmistetaan, että osuutemme kansainvälisessä tutkimusmarkkinassa säilyy ja kehittyy. Tästäkin lamasta selvitään tutkimuksen ja innovaatioiden avulla. Kovalla työllä. Emme halua puhua kenenkään ohi. Tehdään työtä teollisuudelle.

Risto Kuivanen

Liiketoiminnan kehityspäällikkö