What is your handprint? Spread a positive message about environmental impacts

 

Environmental impacts play a key role in business nowadays, both in product design and communications on business activities. These are traditionally measured using quantities, such as emissions and resource consumption, which companies try to minimise. However, our activities can also have a positive impact on the environment.

Aiming for a smaller customer footprint

The calculation of footprints and their use in product design, B2B and B2C communications, and in support of strategic decision-making, are now established in industry. This is a good thing. An approach based on life cycle thinking is important to avoiding sub-optimisation and seeing the wider, overall impact of solutions. The inclusion of impact assessments in the product development phase, in particular, has markedly increased the market share of products that are more environmentally friendly than their predecessors. Decisive choices are made during the product design phase, on issues such as raw materials, production processes and recyclability. Each phase consumes energy and resources and either directly or indirectly generates various types of emissions and waste resulting an environmental footprint.

Many companies are already seeking to reduce their own footprint. At the same time, more and more companies are developing products or processes aimed at reducing the footprint of the customer’s product or service. In such cases, their activities also have a positive environmental impact.

Let’s take an example: Company X develops a more energy-efficient solution than its competitors and launches it on the market. A carbon handprint is created when another actor applies this solution and thereby reduces its own footprint. However, measuring – and communicating on – the related impact has so far been difficult, and companies have been in sore need of a solution.

Environmental handprint can now be calculated

VTT has accepted the challenge: it is developing a carbon handprint calculation method, as well as guidelines on positive environmental impact assessment and communications, alongside Lappeenranta University of Technology (LUT).

A carbon handprint can be created in many ways, such as through lower material and energy consumption, reduced emissions and waste, or improved product performance and lifetimes. To ensure that the method takes account of the range of various handprint-forming , methodological development is conducted in cooperation with a group of companies.

Case studies include AM Finland, Biolan, Innofive, KONE, Neste, Nokia and Paptic. We also cooperate with the international organisations involved in developing the handprint concept. These include the CSCP in Germany (which operates in association with the Wuppertal) and Harvard University in the USA.

However, VTT and LUT are working at a more tangible level; we intend to publish the first practical handprint guidebook next summer. Companies can use this to evaluate and communicate on the positive environmental impacts of their products.

”When you go to work for a company, you want to work in a company that is making the world better place”
Al Gore at SLUSH2017.

For more information: http://www.vtt.fi/sites/handprint

tiina_pajula_
Tiina Pajula
Principal Scientist, VTT
tiina.pajula(a)vtt.fi

 

 

saija_vatanen


Saija Vatanen

Senior Scientist, VTT
saija.vatanen(a)vtt.fi

Mikä on kädenjälkesi? Viesti ympäristövaikutuksista positiivisesti!

 

Ympäristövaikutukset ovat tämän päivän liiketoiminnassa keskeisessä roolissa niin tuotesuunnittelussa kuin yrityksen toiminnasta viestittäessä. Perinteisesti niitä mitataan suureilla, joita pyritään minimoimaan, kuten päästöt ja resurssien kulutus. Toimintamme vaikutukset voivat kuitenkin olla myös ympäristölle positiivisia.

Tavoitteena asiakkaan pienempi jalanjälki

Jalanjälkilaskenta ja sen hyödyntäminen tuotesuunnittelussa, B2B- sekä B2C-viestinnässä ja strategisen päätöksenteon tukena on vallannut alaa – ja hyvä niin. Elinkaariajatteluun perustuva lähestymistapa on tärkeä, jotta vältytään osaoptimoinnilta ja nähdään ratkaisujen laajemmat kokonaisvaikutukset. Etenkin vaikutusten arvioinnin sisällyttäminen jo tuotekehitysvaiheeseen on lisännyt merkittävästi ympäristön kannalta edeltäjiään parempien tuotteiden osuutta markkinoilla. Tuotesuunnitteluvaiheessa tehdään ratkaisevat valinnat mm. raaka-aineisiin, tuotantoprosesseihin ja kierrätettävyyteen liittyen. Jokainen vaihe kuluttaa resursseja ja aiheuttaa jätettä tai erilaisia päästöjä suoraan tai välillisesti esimerkiksi energian kulutuksen kautta synnyttäen tuotteelle ympäristöjalanjäljen.

Monet yritykset pyrkivät jo pienentämään omaa jalanjälkeään, mutta samalla yhä useampi yritys kehittää tuotteita tai prosesseja, jotka tähtäävät asiakkaan tuotteen tai palvelun jalanjäljen pienentämiseen, jolloin toiminta aiheuttaa myös positiivisen ympäristövaikutuksen.

Otetaan esimerkki: Yritys X kehittää ja tuo markkinoille kilpailijoitaan energiatehokkaamman ratkaisun. Hiilikädenjälki syntyy, kun toinen toimija valitsee ratkaisun käyttöönsä ja pienentää näin omaa jalanjälkeään. Vaikutuksen mittaaminen ja viestiminen on kuitenkin ollut tähän asti hankalaa ja yritykset ovat kipeästi kaivanneet ongelmaan ratkaisua.

Nyt kädenjäljen voi laskea

VTT on tarttunut haasteeseen ja on kehittämässä yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) kanssa hiilikädenjälkilaskentamenetelmää ja ohjeistusta positiivisten ympäristövaikutusten arviointiin ja viestintään.

Hiilikädenjälki voi syntyä monin eri tavoin, kuten pienemmän materiaalin ja energian käytön, päästöjen ja hävikin vähentämisen tai tuotteen suorituskyvyn ja eliniän kasvattamisen kautta. Jotta erityyppiset kädenjäljen muodostumismahdollisuudet saadaan menetelmässä huomioiduksi, menetelmäkehitystyö tehdään yhteistyössä joukon yrityksiä kanssa.

Tapaustutkimuksissa ovat mukana AM Finland, Biolan, Innofive, KONE, Neste, Nokia ja Paptic. Lisäksi teemme yhteistyötä muiden kädenjälkikonseptia kehittävien kansainvälisten tahojen kanssa, joita ovat Wuppertal Instituutin yhteydessä toimiva CSCP Saksassa ja Harvardin yliopisto USA:ssa.

VTT:n ja LUT:n työ on kuitenkin näitä konkreettisemmalla tasolla, ja tarkoituksenamme on julkaista ensi kesänä alan ensimmäinen opaskirja, jota yritykset voivat käyttää arvioidessaan ja viestiessään tuotteidensa positiivisista ympäristövaikutuksista.

”When you go to work for a company, you want to work in a company that is making the world better place”
Al Gore at SLUSH2017.

Lue lisää: http://www.vtt.fi/sites/handprint

tiina_pajula_
Tiina Pajula
Johtava tutkija, VTT
tiina.pajula(a)vtt.fi

 

 

saija_vatanen


Saija Vatanen

Erikoistutkija, VTT
saija.vatanen(a)vtt.fi

Ensiaskeleet kohti vähähiilistä yhteiskuntaa otettu – maraton vielä edessä

Tiina_Koljonen_72dpi

Maailman valtiomiehet päättivät antaa joululahjan tulevaisuuden sukupolville ja sopivat, että maapallon ilmaston lämpeneminen tulee hillitä puoleentoista asteeseen tällä vuosisadalla. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää siirtymistä vähähiiliseen yhteiskuntaan jo ennen vuotta 2050.

Pääministeri Sipilän hallitus on käynnistänyt Suomen energia- ja ilmastostrategian valmistelun, jonka pitäisi osaltaan paaluttaa Suomen tietä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Strategiassa katseet ulottuvat vuoteen 2030, joka on myös Euroopan Unionin ilmasto- ja energiapoliittisen kehyksen seuraava maali.

Suomessa on jo laaja konsensus ja tahtotila torjua ilmastonmuutos. Polkuja vähähiilisyyteen on kuitenkin useita, joten haasteena on löytää sellainen keinovalikoima, johon oltaisiin yhteisesti valmiita sitoutumaan.

Tiekartta vähähiiliseen yhteiskuntaan

VTT koordinoi vuosina 2012 – 2014 monitieteellistä Tekes-rahoitteista hanketta Low Carbon Finland 2050 -platform. Hankkeen päätavoitteena oli muodostaa Suomelle vaihtoehtoisia vähähiilipolkuja ja –skenaarioita ja analysoida niitä laajan asiantuntijajoukon voimin. Analyysien tukena käytettiin useita laskennallisia mallinnustyökaluja arvioimaan vaikutuksia Suomen energia- ja kansantalouteen sekä kestävään luonnonvarojen käyttöön.

Työ tuki parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean vähähiilitiekarttatyötä Suomelle. Platformin tavoitteena oli laaja ja avoin keskustelu eri toimijoiden, tutkijoiden ja poliittisten päättäjien kanssa. Pitkälti tässä onnistuttiin, mutta suurin haaste on kuitenkin viestinnällinen: Kuinka tuloksista pitäisi tiedottaa ja miten laskennallisten mallinnusmenetelmien, tietokantojen ja lähtötietojen läpinäkyvyyttä pitäisi lisätä?

Ennen suunnistusta määrittele nykyinen sijainti

Toisin kuin usein annetaan ymmärtää, Suomen energiajärjestelmä on monessa mielessä hyvin edistyksellinen. Uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta on Ruotsin ja Latvian jälkeen kolmanneksi korkein EU:ssa. Sähkön hinnat kuluttajille ovat EU:n alhaisimpia; noin puolet esimerkiksi Saksan ja Tanskan hinnoista. Yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon ansiosta energiantuotannon tehokkuus on maailman huippuluokkaa.

Parannettavaa toki on sillä Suomen energialähteistä yli 60 % tulee ulkomailta, mutta tässäkin suhteessa Suomen tilanne on parempi kuin EU:ssa keskimäärin.

Nykyisen sijainnin määrittelyssä kaiken lähtökohtana on tiedon laatu.  Asiantuntijoiden, päätöksentekijöiden ja mediankin pitää tietää, milloin tietoihin voi luottaa. Uudelta reitiltä harhautuu helposti virheiden kasautuessa.

Kuinka selvittää paras reitti vuosikymmenten päähän?

Energiamarkkinat ovat paraillaan murroksessa, ja lähivuosina tehtävät valinnat määrittävät pitkälle tulevaisuuden suuntaa. Hallitusohjelmaan on kirjattu joukko toimenpiteitä, kuten kivihiilen käytöstä luopuminen energiantuotannossa, tuontiöljyn puolittaminen kotimaan tarpeisiin ja uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen yli puoleen vuoteen 2030 mennessä. Toimenpiteiden taustalla on pyrkimys vähentää Suomen kasvihuonekaasupäästöjä ja parantaa energiaomavaraisuutta, mutta toisaalta myös kiihdyttää suomalaisen cleantech-toimialan kehitystä.

Energia on läsnä kaikkialla yhteiskunnassamme, ja uusi teknologia tulee olemaan avainasemassa energiakehityksessä. Päästöt pitää saada lähelle nollaa energiantuotannossa ja radikaalisti alas myös teollisuudessa, kotitalouksissa, palvelusektorilla, maataloudessa ja liikenteessä vuoteen 2050 mennessä. On löydettävä oikeat toimenpiteet ja mittarit, joilla tavoitteeseen päästään hallitusti ja kestävällä pohjalla. Tähän tarvitaan laaja-alaista ja systemaattista tarkastelua toimenpiteiden vaikutuksista, eri tieteen- ja toimialojen ylittävää yhteistyötä sekä lopulta meidän kaikkien kuluttajien omaa panostusta sekä kestäviä valintoja.

Matka on vielä pitkä eikä varmasti vailla mutkia, mutta maali on kuitenkin tavoitettavissa.

Tiina Koljonen

Tutkimustiimin päällikkö