Ottaako Suomen vaatetus- ja tekstiiliala digiloikan?

Tuotannon tehokkuus, nopea reagointi ajankohtaisiin ilmiöihin, kestävä kehitys ja kyky vastata kuluttajien personoituihin tarpeisiin ovat tekstiili-, vaate- ja muotialan menestymisen edellytykset.

Digitaalisuus on mullistava voima kaikilla aloilla maanviljelyksestä avaruusteknologiaan. Myös suomalainen vaate- ja tekstiiliteollisuus näkee digitalisaation mahdollisuutena – se koetaan jopa elinehtona liiketoiminnan kasvattamisille globaalissa ympäristössä. Tulevaisuudessa menestyjiä tulevat olemaan ne yritykset, jotka hyödyntävät uutta teknologiaa liiketoiminnassaan ja löytävät uusia innovatiivisia tapoja täyttää asiakkaidensa tarpeet ja odotukset.

Digitaalisuus tuo lähitulevaisuudessa merkittäviä muutoksia tekstiili-, vaate- ja muotialalle muun muassa 3D-mallintamisen, data-analyysin ja tuotteiden kustomointimahdollisuuksien ansiosta. Esimerkiksi 3D- kaavoituksen ja mallintamisen ansiosta tuotekehitysaikaa voidaan lyhentää, koska satojen tai jopa tuhansien mallikappaleiden leikkaus- ja ompeluvaihe poistuvat. Lisäksi 3D-malleja voidaan hyödyntää sekä tuotteiden markkinoinnissa että sisällöntuotannossa sosiaaliseen mediaan.

Kuluttajakeskeisyys korostuu

Viime aikoina suomalaisen vaate- ja tekstiiliteollisuuden kiinnostus kehittää asiakkailleen lisäarvoa kustomoitavien tuotteiden avulla on kasvanut. Samanaikaisesti kuluttajien mielenkiinto hankkia persoonallisempia ja kustomoituja vaatteita on lisääntynyt. Muutos vaatii uudenlaista notkeutta ja nopeutta yritysten tuotekehitysprosesseilta sekä digitalisaation mahdollistamia uudentyyppisiä palveluja. Esimerkiksi neuleiden suunnittelussa ja vain tilauksesta valmistettavassa ”on demand” -tuotannossa voidaan hyödyntää Unmade-teknologia-alustaa ja antaa kuluttajan suunnitella neuleensa tilauksen yhteydessä.

Yksi toimialaa muokkaava päätekijä on kuluttajien muuttunut käyttäytyminen, johon teknologian kehitys itsessään on myös vaikuttanut suuresti. Trenditietoinen kuluttaja on verkossa jatkuvasti vertailemassa, jakamassa ja peukuttamassa sisältöä. Sähköisen ja mobiilin kaupan nousun myötä kuluttajien tahto itse määrittää missä, milloin ja miten tuotteet ostetaan, on korostunut. Muutos pakottaa yritykset kehittämään uusia ratkaisuja ja toimintatapoja kaupankäyntiin. Yritysten täytyy myös tuottaa kiinnostavaa sisältöä kuluttajille tuotteidensa lisäksi.

Digitalisaation hyödyntäminen alkanut

VTT:n koordinoimassa DICI (Competitiveness from digitalisation in clothing industry) -hankkeessa etsitään uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaiselle vaate- ja tekstiiliteollisuudelle. Juuri valmistuneen kartoituksen mukaan digitalisaation hyödyntäminen suomalaisissa vaate-, tekstiili- ja muotialan yrityksissä on käynnissä. Tällä hetkellä digitalisaatiota hyödynnetään erityisesti erilaisten sosiaalisen median kanavien, verkkokaupan ja web-mainonnan toiminnoissa suhteellisen kattavasti.

kaavio
Taulukko. Digitalisaation hyödyntäminen vaatetus- ja tekstiilialalla (N=55)

Digitalisaation hyödyntämisessä korostuivat selkeästi ne toiminnot ja ratkaisut, jotka yritykset olivat voineet toteuttaa itse ja ne, jotka on ollut suhteellisen kevyesti ja ketterästi toteutettavissa. Yritykset kokivat, että uusien teknologioiden hyödyntäminen oli luonut uusia mahdollisuuksia olemassa olevan liiketoiminnan laajentamiseen (esim. verkkokauppa) sekä lisännyt heidän tuotteiden ja palvelujen näkyvyyttä ja haluttavuutta.

Suurimmiksi haasteiksi yritykset nostivat sen, että niillä ei ole aikaa eikä resursseja tutustua ja perehtyä mahdollisuuksiin (53 %). Samoin korostui osaavien henkilöiden puute (40 %). Toisaalta monet ilmoittivat mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen selvittämistyön olevan paraikaa käynnissä (38 %). Kyselyyn vastanneiden mukaan digitalisaation hyödyntäminen tulee selvästi kasvamaan lähimmän kolmen vuoden aikana (Kuva).

Muutoskuva

Kuva. Digitalisaation hyödyntäminen lähitulevaisuudessa (N=55).

Isoimmat yritykset kertoivat panostavansa lähivuosina omien toimintaprosessiensa digitalisointiin (esim. 3D-kaavoituksen ja -mallinnuksen hyödyntämiseen suunnittelussa) sekä logistiikan ja varastoinnin kehittämiseen digitalisaatiota hyödyntämällä. Vastaavasti pienemmät yritykset aikovat panostaa kanta-asiakasjärjestelmiensä kehittämiseen. Yritysten palvelutarjonnan ja liiketoiminnan laajentaminen mobiilisovellusten avulla näyttää olevan vasta tuloillaan.

Uusille innovaatioille ja kaupankäynnin tavoille selvää tilausta

Huomionarvoista on, että tekstiili- ja muotiala Suomessa on pienyritysvaltaista. Digitalisaatio tuo pienillekin alan yrityksille globaalin markkinapaikan ja mahdollistaa samalla ihan uudenlaisia markkinointi- ja myyntitapoja. Esimerkiksi viime aikoina kansainvälisestikin lanseerattujen IVALO:n ja Weecos’in tyyppisten – yrityksille fokusoitujen – kauppa- ja markkinointialustojen hyödyntämisen avulla yritykset ovat pystyneet kasvattamaan merkittävästi liikevaihtoaan sekä kansainvälistä myyntiään.

Toimialalla aistittavissa oleva positiivisuus on alkanut heijastua sekä yrittäjien mielialoissa että tilastoissa. Kun Taloussanomat uutisoi keväällä 2007, että ”Vaateteollisuus sanoi hyvästit Suomelle”, niin kymmenen vuotta myöhemmin (5/2017) Taloussanomien uutisklippi kertoi, että ”Suomalainen vaateteollisuus yllätti: vienti kasvaa nyt kaksinumeroisin luvuin”. Myös Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen tiedotti alalla tapahtuneesta muutoksesta: “On ilahduttavaa huomata, miten alan yritysten myönteinen vire näkyy kasvuna tilastoissa. Suomalaisissa tekstiili- ja muotialan yrityksissä tehdään kasvun ja kansainvälistymisen eteen paljon työtä, joka tuottaa nyt hedelmää”.

Digitalisaatio tulee väistämättä mullistamaan vaatetus- ja tekstiilialaa myös jatkossa. Samalla, kun kuluttajat haluavat entistä yksilöllisimpiä mutta helppokäyttöisiä palveluratkaisuja ja niiden avulla tuotettuja personoituja palveluja, vaatimukset vain lisääntyvät.

Kun kuluttajakäyttäytyminen muuttuu yhä monikanavaisemmaksi, on tullut tilaus uusille innovaatioille ja tavoille tehdä kauppaa. Parhaiten menestyvät ne yritykset, jotka pystyvät yhdistämään eri väylät vaikuttaa kuluttajaan ja vahvistamaan brändiänsä kattavasti eri kanavien avulla niin koti- kuin kansainvälisilläkin markkinoilla. Esimerkiksi Finlaysonin uudenlaiset markkinointi- ja myyntikanavat sekä -tempaukset ovat olleet menestyksellisiä. Yrityksessä on myös onnistuneesti oivallettu reagoimaan nopeasti ajankohtaisiin ilmiöihin, kuten MM-jääkiekkoon Finlaysonin Leijona-tuotteilla tai naisten ja miesten palkkaeroihin Suomessa ’Naisten euro’ -kampanjalla.

Viime vuosina tuotteiden eettiset arvot ja kierrätys ovat nousseet tarkasteluun ja jopa valintakriteereiksi palvelujen ja tuotteiden saatavuuden ja hintavaatimusten rinnalle. Digitaalisuus mahdollistaa ja edistää tuotanto- ja jakeluketjujen läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä. Samalla on syntynyt mahdollisuuksia uudenlaisille erikoistuneille palveluliiketoiminnoille. Esimerkiksi Weecos tarjoaa yrityksille verkkokauppa-alustan laadukkaiden ja kestävää kehitystä tukevien tuotteiden myymiselle.

Tulevaisuudessa tuotannon tehokkuus, nopea reagointi ajankohtaisiin ilmiöihin, kestävä kehitys ja kyky vastata kuluttajien personoituihin tarpeisiin ovat menestymisen edellytyksiä. Tässä kilpailussa Suomen vaatetus- ja tekstiilialalla on ketteryytensä, piensarjatuotannon ja digitalisaation mahdollisuuksien ansiosta uudenlaista potentiaalia. On vain osattava ja uskallettava ottaa digiloikka.

Lue lisää: www.vtt.fi/medialle/uutiset/digitaalisuus-mullistaa-tekstiilialan

Kuva1

Erikoistutkija Satu-Marja Mäkelä (vas) ja erikoistutkija Maarit Tihinen, erikoistutkija, VTT