VTT tarjoaa tutkimuspalveluita myös Kiinassa – miksi?

timo_j_hakala

Matkaan paljon Kiinassa ja tapaan siellä usein suomalaisten yrityksien edustajia. Näin VTT:läisenä toimintani Kiinassa herättää paljon kiinnostusta, ja usein minulta kysytään, mitä VTT tekee Kiinassa. Kysymykseen on selkeä vastaus: VTT on Kiinassa tarjoamassa tutkimuspalveluja. Teemme näin globaalisti, ja tavoitteenamme on lisätä kansainvälisten toimeksiantojen määrää. Niiden avulla pystymme kehittämään omaa osaamistamme, pysymään tutkimuksessa maailman huipulla ja rahoittamaan Suomessa sijaitsevan tutkimusinfran ylläpitoa ja kehittämistä sekä toimintaa, jolla lopulta mahdollistetaan meidän palvelut myös suomalaisille asiakkaille.

VTT on vuosien saatossa myös valmistellut ja johtanut yritysryhmähankkeita, joiden tarkoituksena on ollut luoda verkostoa kiinalaisten kanssa ja auttaa suomalaisia yrityksiä luomaan avauksia Kiinan markkinoille. Tällaisia hankkeita on ollut esimerkiksi materiaalitekniikkaan ja älykkäisiin ekokaupunkeihin liittyen. VTT pystyy esimerkiksi verifioimaan teknologioita ja niiden soveltuvuutta Kiinan markkinoille ja tuomaan pienemmille yrityksille uskottavuutta suurilla ja kilpailuilla markkinoilla. Tällaiset hankkeet kuitenkin vaativat rahoitusinstrumentin, josta VTT voi saada rahoitusta toiminnalleen. Esimerkkinä tällaisesta ovat Tekesin ja Kiinan tiede- ja teknologiaministeriön väliset rahoitukset, jotka on kuitenkin viime vuosina kohdistettu suoraan PK-yrityksille.

Mitä sitten on VTT:n toiminta Kiinassa? Meillä ei ole siellä omaa toimistoa eikä tutkimuslaboratoriota. Kiina-toimintomme ovat projektipohjaisia, ja työt tehdään käytännössä Suomessa tai mahdollisesti kiinalaisen partnerin avustuksella Kiinassa. Ilman näkyvää Kiina-toimintaa meidän on kuitenkin mahdotonta päästä kontakteihin kiinalaisten kanssa, houkutella delegaatioita Suomeen jne. Näin syntyvät lopulta ne kontaktit, jotka johtavat toimeksiantoprojekteihin sekä luovat mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

Miltä Kiinan markkinat näyttävät? Sanoisin, että ne ovat tällä hetkellä vielä erittäin haasteelliset, sillä yrityksien oma T&K on tarkoin varjeltu salaisuus. Mahdotonta markkinoille pääsy ei kuitenkaan ole, ja meillä on ollut muutamia merkittäviä toimeksiantoja suoraan Kiinasta. Yhdessä asiassa Kiina ei poikkea esimerkiksi Suomesta millään tavalla: Kiinaankaan on aivan turha tarjota perustutkimusta tai tekemistä, joka siellä pystytään tekemään itse. Eli pärjätäksemme Kiinassakin meidän täytyy olla parhaita siinä, mitä teemme.

Odotan mielenkiinnolla sitä hetkeä, kun kiinalainen innovaatiokulttuuri kehittyy ja markkinat todella aukeavat T&K-palveluille. Silloin meillä on käsissämme maailman suurimmat T&K-markkinat. Sitä odottaessa pitää olla näkyvästi esillä Kiinassa ja lisätä siellä VTT:n tunnettuutta luotettavana ja osaavana tutkimuspartnerina.

Timo J. Hakala, TkT
Country Manager, China

T&K-väki ei osaa lobata

Leena Sarvaranta

Näin totesi Carl Haglund Tekniikka&Talous-lehden haastattelussa maaliskuussa 2012. Hän valmisteli tuolloin Euroopan parlamentin budjettivaliokunnan lausuntoa Horisontti 2020 -ohjelmasta. Haglundin vertailukohtana oli muistaakseni EU:n maatalousbudjetti.

Me suomalaiset tutkimus- ja innovaatiotoimijat pyrimme vaikuttamaan H2020:n tavoitteisiin ja sisältöön vuoden 2013 aikana lukuisia eri kanavia ja verkostoja hyödyntäen. H2020-ohjelman ensimmäiset haut julkistettiin joulukuussa 2013. Ensimmäiset projektit olivat hädin tuskin alkaneet, kun uusi komissio uuden puheenjohtajansa johdolla syksyllä 2014 ilmoitti leikkaavansa yli kaksi miljardia euroa H2020-budjetista tulevina vuosina. T&K-väki tyrmistyi. Miten komissio, jäsenmaat ja EU-parlamentti voivat leikata H2020-ohjelmasta?

Uusi rahasto osana Junckerin investointialoitetta

Leikkaukset kohdistuivat ennen kaikkea teollisuuden johtoasemaan ja yhteiskunnallisiin haasteisiin tähtääviin kakkos- ja kolmospilareihin. Komissio siirsi varat vuonna 2015 perustettuun Euroopan strategisten investointien rahastoon (ESIR), joka perustettiin yhteistyössä Euroopan investointipankin (EIP) kanssa.

Rahasto on keskeinen osa Junckerin komission investointialoitetta, jolla on tarkoitus tehostaa EIP:n investointitoimien riskinkantokykyä, korjata markkinapuutteita ja tilanteita, joissa investointitoiminta on liian vähäistä. Lisäksi aloitteen pitäisi auttaa tuottamaan noin 315 miljardin euron lisäinvestointeja kolmen vuoden aikana.

Lobbaa, lobbaa, lobbaa

Brysselissä ratkaisee lobbaus. Olisi hyvä pitää huolta erilaisten intressipiirien tasapuolisesta pääsystä politiikkatoimien valmisteluihin. Meillä kaikilla, myös päättäjillä, on arvosidonnaisia ennakkoasenteita, ja meillä on taipumus vakuuttua argumenteista, jotka vastaavat aikaisempia kokemuksiamme. Rahoitussektori käyttää huomattavia resursseja omaan edunvalvontaansa Brysselissä, ja kukaan tuskin voi kiistää, etteikö rahoitussektorin epävakaisuus ole maailmantalouden ja yhteiskunnan vakauden suurimpia uhkia keskinäisriippuvuuksien maailmassa.

Muitakin uhkia on olemassa. Eurooppa ja Suomi tarvitsevat mittavia, tulevaisuuteen tähtääviä fyysisiä investointeja, jotta ilmasto- ja energiatavoitteet voidaan saavuttaa. Investoinnit eivät tällä hetkellä kohdistu Euroopassa ja Suomessa riittävästi teollisuuden rakennetta uudistavaan innovaatiovetoiseen ja näin ollen riskipitoiseen toimintaan, joka taas on välttämätöntä tulevaisuuden kilpailukyvyn, työpaikkojen ja omavaraisuuden takaamiseksi. On tärkeää vahvistaa työpaikkoja synnyttävien paikallisten ja verkostoituneiden klustereiden toimintaedellytyksiä. Tulokset eivät tietenkään näy heti, mutta tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan nyt kipeästi valtion lisäksi yrityksiä, aluehallintoja – ja tutkimustahoja.

Rohkeutta ja tukea investointeihin

Kyse on riskien hallinnasta ja jakamisesta, ennen kuin yritykset ovat valmiita tekemään varsinaisen tuotannollisen investointipäätöksen. Julkisia aineettomia ja aineellisia investointeja pitää kohdistaa sellaisiin kansallisten kärkialueiden avoimiin teknologiainfroihin ja kokeilualustoihin, joihin erilaisilla toimijoilla on pääsy. Nämä infrat tarvitsevat koko innovaatioketjuun liittyvää osaamista voidakseen toimia tehokkaasti ja edistää tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tuloksia. Infrojen pitää ennen kaikkea edistää alueiden välistä verkostoitumista ja rohkaista Suomen yksityistä sektoria täysimittaisiin teollisiin investointipäätöksiin. Kuulostaa vaikealta ja on oikeasti vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Tällaiseen dynamiikkaan Junckerin komissiokin pyrkii, toivottavasti.

Mitä kuuluu Junckerin investointipaketille? Komissio raportoi kesäkuun alussa, hieman ennen Brexit-äänestystä, että 18 kuukaudessa investointiedellytykset ovat parantuneet ja luottamus Euroopan talouteen on palaamassa. EU:n kasvu on ollut maltillista neljänä peräkkäisenä vuotena, ja viime vuonna bruttokansantuote koheni 2 %. Jatkossa EU:n budjetissa painotetaan työpaikkoja, kasvua ja investointeja sekä pakolaishaastetta ja muita epävakaisuushaasteita. Budjettiin tarvitaan enemmän joustavuutta ja EU-ohjelmarahoitusta halutaan yksinkertaistaa. Lisäksi komissio aikoo selvittää, miten julkisten tukien (grants) ja lainarahoitusinstrumenttien käyttöä tulisi tasapainottaa. Tässä yhteydessä tultaneen tarkastelemaan myös ”PPP Investment Platform” -lähestymistapaa ja rajat ylittäviä laajoja yhteishankkeita. Hei, haloo T&K-väki: mitä tämä tarkoittaa? Olisiko lobbauksen aika?

Leena Sarvaranta

Johtaja, EU-asiat

Nyt on oikea aika

Antti_Vasara

Valtiosihteeri Martti Hetemäki kommentoi äskettäin Helsingin Sanomien artikkelissa Suomen tilannetta sanoilla “joko laitetaan työllisyys kuntoon, tai tehdään lisää sopeutustoimia tai luovutaan velkaantumisen taittamisesta”. Työllisyyden lisääminen on näistä se ainoa ja järkevä vaihtoehto, jota tulee edistää. Tästä tuskin kukaan on kovin paljon eri mieltä. Miksi se sitten on osoittautunut niin vaikeaksi meille Suomessa? Unohtuiko työllisyys omana tavoitteenaan useammaksi vuodeksi silloin, kun taloudessa oli finanssikriisin jäljiltä muita huolia. Työpaikat syntyvät joko luomalla uusia kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita tai olemalla parempi niiden myynnissä ja markkinoinnissa. Markkinointi- ja T&K-investoinnista oli helppo leikata silloin, kun oli vaikeaa – jäikö tämä levy nyt soimaan liian pitkäksi aikaa? Minusta jäi.

Työllisyyden pohjaksi vaadittava talouskasvu ei tapahdu itsekseen, eivätkä uudet tuotteet vain ”synny” jostain – puhumattakaan, että ne kävisivät kaupaksi ilman markkinointiponnistuksia. Suomessa on osaamista, runsaasti positiivisia esimerkkejä, hienoja onnistumisia ja tarinoita rohkeasta yrittämisestä. Tilanne ei ole millään mitalla lohduton, vaikka kansallista synkistelyä harrastetaankin ihan riittävästi. Nyt tarvitaan rohkeita päätöksiä sekä valtiolta että yrityksiltä panostaa lisää juuri tutkimukseen ja kehitykseen, ja markkinointipuolelta erottuvuutta, kykyä luoda uutta. T&K:ssa tarvitaan nyt rohkeita, jopa radikaaleja konsepteja, joissa pyritään löytämään uusia, kunnianhimoisia tuote- ja palveluavauksia. Kaipaan niiltä konkretiaa, uskallusta olla erilaisia ja näkemyksellisiä senkin uhalla, että joku haastaa meidät. Turhan usein päädymme puhumaan yleistyksillä ja kovin varovaisesti.

Me VTT:llä haluamme luoda avauksia, ehdotuksia uusista alueista ja kehittää niitä eteenpäin yhdessä yritys- ja yliopistokumppaniemme kanssa. Yhtiömme pitää myös muuttua, jotta saamme tekemiseen lisää vauhtia ja vaikuttavuutta. Nyt olemme kiihdytysvaiheessa ja oikealla polulla muutokseen.

Antti Vasara

Toimitusjohtaja

Twitter: @ahavasara

EU kääntyi jo nousuun, Suomi taantumassa

jouko_suokas_

EU:n kehitys on jo kääntynyt positiiviseksi. Suomen kehitys on jämähtänyt valitettavasti paikalleen. Meillä keskustellaan julkisen talouden alijäämän supistamisesta sekä kustannuskilpailukyvyn palauttamisesta. On arvioitu, että olemme vuoden 2008 jälkeen jääneet noin 20 prosenttia Saksan kustannuskilpailukyvystä. Tämä heikentää olennaisesti mahdollisuuksiamme viedä tuotteita Saksan kasvaville markkinoille tai kilpailla heidän kanssaan muilla markkinoilla. Myös naapurimaa Ruotsin suhteen kustannuskilpailukykymme on selvästi alentunut.

Kykymme tuottaa kilpailukykyisillä kustannuksilla tuotteita kansainvälisille markkinoille on tärkeä, mutta ei ainoa merkittävä kilpailukykyymme vaikuttava tekijä. Toinen on kykymme uusiutua, kehittää uusia kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluja maailmanmarkkinoille. Tätä uusiutumista edistävät panostuksemme ovat tulleet alaspäin niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla.

Tavara- ja palveluviennin osuus Suomen bkt:stä oli 45 % vuonna 2008. Sen jälkeen se on laskenut ollen enää 38 % vuonna 2013. Ulkomaankauppa on pääosin suurten yritysten varassa. Viisi suurinta yritystä vastaa 24 prosentista viennistämme ja 100 suurinta yritystä 68 prosentista. Yhtenä syynä viennin hiipumiseen on kasvun hidastuminen erityisesti Euroopassa. Toisena syynä voidaan pitää varovaisuutta panostaa radikaalien innovaatioiden synnyttämiseen. Pienet parannukset nykyisissä tuotteissa eivät riitä tuomaan tarvittavaa kilpailuetua.

Tekes on painottanut viime vuosina pk-yritysten sekä aloittavien yritysten kehitystoiminnan tukemista ja samalla vähentänyt suurille yrityksille suunnattua innovaatiotoiminnan rahoitusta. Esimerkiksi vuonna 2013 pk-yritykset saivat 68 prosenttia Tekesin yritystuista, kun suuret saivat vain 32 prosenttia. Pk-yritysten tukeminen on tärkeää, samalla tulee kuitenkin huolehtia vientimme veturiyritysten tuotteiden ja palvelujen uudistumisesta panostamalla radikaaleihin innovaatioihin.

Suomen T&K&I-rahoituksesta yli 60 prosenttia tulee yrityksiltä. Valtion panostus teollisen tuotannon ja teknologian edistämiseen on alentunut tasaisesti. Vuonna 2006 valtion T&K-rahoituksesta käytettiin 27 % teollisen tuotannon ja teknologian edistämiseen, vuoden 2014 talousarviossa tähän on varattu enää 18 prosenttia valtion T&K-panostuksista.

Valtion tulee panostaa merkittävästi enemmän teollisen rakenteemme ja vientiyritysten kilpailukyvyn kehittämiseen. Uudistumisen kannalta keskeistä on panostus soveltavaan tutkimukseen ja radikaalien innovaatioiden kehittämiseen yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyönä. Yritykset valitsevat panostuskohteet strategiansa mukaisesti, ja valtio kannustaa voimakkaaseen uudistumiseen jakamalla radikaalien innovaatioiden kehittämiseen liittyvää riskiä. Tämä merkitsee selvästi nykyistä suurempaa panostusta johtavien vientiyritysten uusiutumisen edistämiseen unohtamatta pk-sektorin ja aloittavien yritysten tukemista.

Valtio edistää Suomen innovaatioekosysteemin uudistumista panostamalla yritysten kilpailukykyä ja kansainvälistymistä edistävään toimintaan. EU:n uusi Horizon 2020 tarjoaa tähän hyviä mahdollisuuksia. Johtavien tutkimuslaitosten ja yliopistojen rahoitus on turvattava niin, että ne voivat omalla ammattitaidollaan edistää tätä kehitystä. Nykyiset rahoitusleikkaukset tulevat valitettavasti merkittävällä tavalla vähentämään näitä mahdollisuuksia. Yksi tapa parantaa tilannetta on arvioida uudelleen Suomen Akatemian yhteyteen perustetun strategisen tutkimuksen instrumentin rahoitusta.

Me tarvitsemme kipeästi kansantaloutemme kasvua, joka pohjautuu viennin kasvuun. Se ei tapahdu puhumalla, se tapahtuu tekemällä.

Selvästi nykyistä merkittävämmät panostukset kansainvälisesti kovatasoiseen soveltavaan tutkimukseen on keskeinen keino radikaalien innovaatioiden synnyttämisessä ja viennin kasvattamisessa.

Jouko Suokas

liiketoiminta-alueen johtaja