Good Life for Finland – on aika perustaa Suomeen terveysdataa ja tekoälyä hyödyntävä ekosysteemi

Health data

Amerikkalainen sarjayrittäjä ja sijoittaja Bill Gross piti vuonna 2015 suositun TED Talk -puheen, jossa hän nimesi ajoituksen tärkeimmäksi yksittäiseksi syyksi startup-yrityksen menestymiselle. Täydellinen ajoitus oli ratkaisevaa niin Uberin, AirBnB:n, YouTuben kuin LinkedIninkin onnistumisessa. Epäonnistujiksi Gross mainitsee mm. ruokaa kotiin toimittaneen Webvanin ja sosiaalisen median Friendsterin, jotka molemmat olivat liian ajoissa. Turhan myöhäänkään ei kannata lanseerata palvelua, koska silloin markkinat on jo jaettu.

Ajoituksen onnistuminen koskee muutakin liiketoimintaa kuin startupeja. Se on ensiarvoisen tärkeää myös tutkimuksessa ja tutkimuksen kaupallistamisessa. Tutkimusryhmien tulee pitää tuntosarvia ylhäällä ja seurata esimerkiksi kuluttajakäyttäytymistä, lainsäädäntöä ja teknologian kehitystä.

Terveysdata aidoksi hyödyksi

Nyt on käsillä juuri sellainen hetki terveysdatan tiimoilta. Keväällä 2018 on tulossa voimaan EU-tasoinen GDPR-lakiuudistus, joka mahdollistaa terveysdatan toissijaisen hyödyntämisen. Uuden lain myötä terveysdataa pystytään hyödyntämään verrattomasti aiempaa tehokkaammin tutkimuksessa. Samalla THL:stä tulee lupaviranomainen, joka antaa oikeuksia datan käyttöön.

Miksi tämän pitäisi kiinnostaa juuri Suomea ja suomalaista yritys- ja tutkimuskenttää? Ensinnäkin Suomessa on jo erittäin laadukasta tutkimusta terveysalalla ja sen ympärillä. Lisäksi Suomessa on erinomaista ICT-osaamista ja tekoälyn hyödyntämistä vauhditetaan valtionhallinnon tasolta saakka.

Vieläkin tärkeämpi syy on kuitenkin se, että Suomella on ainutlaatuinen terveys- ja genomidatan populaatio. Terveysrekistereitä on kerätty jo pitkään, ja samoilla tunnistetiedoilla pääsee sairaaloihin ympäri Suomea. Suomi on tässä suhteessa ainutlaatuinen maa.

Lisäarvoa terveydenhuoltoon

Hallitus linjasi puoliväliriihessään tukevansa ekosysteemimallia digitalisaation vauhdittamiseksi. Selkeästi yksi tärkeimmistä ekosysteemeistä olisi Suomen terveysdatan ympärille synnytettävä tekoälyä ja ICT-osaamista vahvasti hyödyntävä kokonaisuus ”Good Life for Finland”. VTT:n koordinoimana valmisteltiin viime keväänä yhteistyössä useiden yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa strateginen tutkimusagenda (SRA), jossa on kuvattuna kokonaisuuden keskeisimmät prioriteettialueet.

Ainutlaatuisena terveysdatan omistajana Suomella on mahdollisuus houkutella ekosysteemiin myös kansainvälistä liiketoimintaa. Voimme toimia testialustana tutkimustulosten validoinnissa ja innovaatioiden kokeilemisessa ennen globaaleja lanseerauksia. Ekosysteemitoiminta hyödyttää siis paitsi tutkimusta, myös liiketoimintaa – kotimaassa ja kansainvälisesti.

Ja mikä tärkeintä, innovaatiot tuottavat lopulta lisäarvoa itse terveydenhuoltoon. Tämä näkyy sairauksien vähenemisenä, eliniän pitenemisenä, terveydenhoitoon käytettävien kustannusten pienenemisenä ja yleisenä hyvinvoinnin kasvuna.

Kaikki palaset ovat siis kasassa ekosysteemin perustamista varten. VTT on jo käynnistämässä toimintaa SRA-tavoitteiden saavuttamiseksi. On aika toimia, jotta terveysdatan mahdollisuudet tulevat täysimääräisesti hyödynnettyä!

Tua Huomo VTT

Tua Huomo
Vice President, Data-driven solutions
Twitter: @tuajh

Palvelutalojen määrä kaksinkertaistettava 2040 mennessä

Palvelutaloja kannattaa konseptoida ja ottaa teknologia mukaan inhimillisen hoivan avuksi. Tästä saadaan kustannustehokkuutta ja uutta liiketoimintapotentiaalia vientituotteeksi asti.

Palvelutalot

THL:n tilaston mukaan 25,6 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä kokee suuria vaikeuksia arkiaskareissa. Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan tällaisia henkilöitä oli vuonna 2015 noin 123 000 ja lukumäärä kasvanee noin 237 000 vuodeksi 2040 eli noin 2,7 prosenttia vuosittain. Voidaan olettaa, että hoivan – kotihoito, palveluasunnot ja terveydenhoito – tarve kasvaa samassa suhteessa eli noin kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä, vaikka hoivaa ei oleellisesti parannettaisikaan.

Ei siis ihme, että hoiva ja ennakoiva terveydenhuolto on huomattu Suomessa ja kansainvälisesti tärkeäksi kehityskohteeksi – ja kasvavaksi liiketoiminnaksi. Sote-keskusteluissa puhuttavat kustannukset. THL on arvioinut, että 70-vuotiaan tai vanhemman henkilön sosiaali- ja terveydenhoitomenot olivat (2012) noin 15 000 € vuodessa. Väestöennusteen mukaan yli 69-vuotiaita on vuonna 2017 noin 812 000. Näin laskien seniorikansalaisten hoivaan käytetään siis noin 12 miljardia euroa vuodessa. Sote-uudistuksella on toivottu saatavan kolmen miljardin säästöt vuosina 2019–2029 verrattuna tilanteeseen, jossa mitään muutoksia ei tehtäisi.

Ikäihmisten elämänlaadun parantamista ja kunnioittamista on myös vaadittu. Haasteita siis riittää. Niihin ovat tarttuneet kiitettävästi sekä valtioneuvosto ministeriöineen, EU että yritykset Suomessa ja maailmanlaajuisesti.

Palvelutaloille oma konsepti

Palvelutaloissa ja vanhainkodeissa asui noin 47 000 iäkästä, 75 vuotta täyttänyttä henkeä vuoden 2015 lopussa. Kotona asuminen mahdollisimman pitkään sopii meille kaikille ja yhteiskunnalle. Liikkumiskyvyn heikentyessä se yksikin porras saattaa aiheuttaa tarpeen siirtyä palveluasuntoon, joita rakennetaankin jatkuvasti. Vuoteen 2040 mennessä tarvitaan noin 400 uutta noin sadan hengen palvelutaloa, jotta hoivapaikkojen määrä pysyisi suhteellisesti samana.

Kun palvelutalokonseptiin yhdistetään massatuotantokelpoinen hoiva-automaatio, taloautomaatio ja teollisuuden logistiikka- ja tuotantomenetelmiä, saataneen monistettava, vientinäkymiltään hyvä kokonaisuus. Esimerkiksi USA:ssa hoivalle on erityistä kysyntää, koska sairaspäivä sairaalassa on siellä erittäin kallis.

Teknologia mukaan hoivaan

VTT on tarkastellut aihetta osana kansallista ROSE-projektia. Päämääränä oli kuvata, miten robotteja ja automaatiota on käytetty hoivassa maailmalla sekä arvioida, mitä asiassa tulisi Suomessa tehdä. Parhaimmiksi keinoiksi todettiin:

  • mitata ihmisten toimintakykyä puettavien mittalaitteiden avulla,
  • toteuttaa yksinkertaiset ja toistuvat asiat automaation avulla hoitajien toimintaa tukien ja
  • hoitaa palvelutalon tai sairaalaan logistiikkaa teollisuudessa käytetyn automaation keinoin.

VTT:n raportissa ehdotetaan menetelmiä, joita voidaan soveltaa suurelle joukolle, kopioida pieni käyttäjäjoukko kerrallaan ja jotka tukeutuvat markkinoilta saataviin kustannustehokkaisiin laitteisiin ja menetelmiin.

Puettavat älyvaatteet, tekoäly ja robotit avuksi

Ennakoiva terveydenhoito on tunnetusti yhteiskunnalle halvempaa kuin sairaanhoito. Voimakkaasti yleistyvät puettavat mittalaitteet lisäävät kuntoilua. Niitä on nyt myös tyypillisiin terveysongelmiin. Alan kehitys on voimakasta. Urheiluun tarkoitettuja mittalaitteita voidaan käyttää, kun noudatetaan tarkasti määräyksiä lääkinnällisistä laitteista.

Markkinat ovat suuret sellaiselle lääkinnälliselle puettavalle laitteelle, joka toimisi hälytysnappina, muistuttaisi lääkkeistä, mittaisi askelten ja unen lisäksi noin kymmenen terveyteen liittyvää suuretta – esimerkiksi pulssi, veren happipitoisuus, veren hyytymisominaisuuksia (INR) – ja annostelisi välttämättömiä lääkkeitä sekä toimisi yhdellä latauksella viikon. Diabetes-hoitolaitteet ovat jo siirtymävaiheessa automaattiseen verensokerin mittaukseen ja insuliinin annosteluun.

Terveydenhoitohenkilökunta voisi valvoa yhtä tietojärjestelmää käyttäen tuhansien henkilöiden pärjäämistä ja terveydentilaa heidän ollessaan kotona, kun puettavien mittalaitteiden tiedot siirretään järjestelmään ja analysoidaan automaattisesti. Historiatietojen avulla hoitohenkilöstö voisi nykyistä paremmin arvioida hälytyksen tullen, onko syytä lähettää ambulanssi paikalle vai ei. Tämä olisi hyvä paikka oppivalle tekoälylle.

Markkinoilla on jo useita etäläsnäolorobotteja, jotka siirtävät automaattisesti, asukkaan tai ulkopuolisen ohjaajan ohjeiden avulla tablettitietokonetta asukkaan nähtäväksi. Näiden robottien avulla voidaan myös etsiä asukas, jos saadaan hälytys kaatumisesta tai sairaskohtauksesta. Tablettitietokone – tai älypuhelin – voi välittää puettavien mittalaitteiden tietoa toimintakyvyn valvontajärjestelmään sairaanhoidon ammattilaisten käyttöön. Asukas oppii käyttämään etäläsnäoloa sukulaistensa kanssa. Sitten lääkärinvastaanottoja voidaan hoitaa myös robotin kautta ilman terveyskeskusvierailua.

Automaation keinoin on myös mahdollista parantaa liikuntakyvyttömien henkilöiden kykyä virkistäytyä, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja lisätä keskustelumadollisuuksia palvelutalon ulkopuolisten henkilöiden, kuten lääkäreiden, kanssa. Tämä edellyttänee isohkoa palvelutaloa, jossa on puoliautomaattisia palveluasemia ja robottiajoneuvoja. On kehitetty jopa pyörätuoliksi muuttuvia sänkyjä.

Tällä hetkellä markkinoilla on useita ajoneuvoja (englanniksi automated guided vehicle, AGV, suomeksi automaattitrukki tai vihivaunu), jotka voivat liikkua laitosmaisen rakennuksen huoneissa. Teollisuudessa yleisten, katosta riippuvien kuljettimien avulla voidaan toteuttaa vaikka sauna- ja allasosasto, joka kylvettää asukkaita heidän niin halutessaan. Itse käytettäviä puoliautomaattisia suihku- ja pesukappeja on jo saatavilla markkinoilla.

Meidän kaikkien kävelykyky heikkenee iän mittaan. Mietittäväksi tulee, kuka haluaa maksaa puoliautomaattisen palvelutalokonseptin kehityskustannukset ja rakentamisen. Tekniikka on sovellusvalmiina. Komponenttitoimittajat innostunevat, kun konseptin mukaisia palvelutaloja on päätetty rakentaa. Vientinäkymät ovat suuret, kun konsepti on valmis ja kokeiltu käytännössä. Hoiva-asemia voidaan kehittää ja parantaa vaiheittain.

Itsenäisiä ajoneuvoja saa jo testata liikenteessä Suomessa. Maailmalla on runsaasti poliittisia paineita sallia niiden laajamittainen käyttö. Itsenäiset autot ovat jo ihmisen ajamia turvallisempia. Ne voisivat hyvinkin auttaa ihmisiä asumaan kotonaan aikaisempaa kauemmin ja kustannustehokkaasti esimerkiksi ”Kela-taksina” ja ruokalaatikoita jakaen.

Mainittuja visioita voi ja tulee käyttää yhdistelminä. Robotit ja automaatio kannattaa ottaa vanhusten inhimilliseen hoivaan askeleittain ja hyötyjen mukaan. Vapaaehtoisten saama parempi hoiva saisi muutkin mukaan.

Ihmisillä on myös halua auttaa naapurustonsa vanhuksia. Yhteiskunta hyötyisi, jos avun tarvitsija ja vapaaehtoishoitaja löytäisivät toisensa helposti. Tästä avun välittämisestäkin voi tehdä liiketoimintaa, koska tapahtumia olisi nopeasti miljoonia.

Hannu Lehtinen VTT

Hannu Lehtinen, erikoisasiantuntija
hannu.lehtinen (a) vtt.fi
, 040 073 6111

Twitter: @IstvanCosmic

Lähteitä:

Vaikeuksia arkiaskareissa (THL), https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=szY0SQcA&region=s07MBAA=&year=sy4rtTbS0zUEAA==&gender=t&abs=f&color=f, 8.8.2017

ROSE Robotit ja hyvinvointi http://roseproject.aalto.fi/, 8.8.2017

Teollisen mittakaavan robottiteknologioiden soveltaminen vanhusten hoivaan (VTT) http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2017/T301.pdf, 8.8.2017

Poseidon suihkukaappi (Robotics Care AB) http://www.roboticscare.com/poseidon-innovation-quality-life/, 10.8.2017

Tuolisänkyrobotti (Panasonic) https://www.youtube.com/watch?v=2WlUuGGdgyg, 8.8.2017

Mikä vanhusten hoidossa oikeasti maksaa? (Tampereen yliopisto) http://aikalainen.uta.fi/2017/05/26/mika-vanhusten-hoidossa-oikeasti-maksaa/comment-page-1/, 18.8.2017

Kotihoidon asiakkaat (THL) https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/ikaantyneiden-sosiaalipalvelut/kotihoidon-laskenta, 18.8.2017

Sote-uudistuksen tavoitteet (STM) http://alueuudistus.fi/soteuudistus/tavoitteet, 18.8.2017

Rekistereistä tietoa vanhuspalvelujen johtamiseen? (Kuntaliitto) http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3179, 18.8.2017

VTT:n tablettirobottikokeiluista (2017) http://www.vtt.fi/medialle/uutiset/helppokäyttöinen-robotti-tuo-ikäihmiset-ja-omaiset-yhteen-välimatkoista-huolimatta, 23.8.2017

Uusi uljas terveydenhoidon älymaailma

Minne terveydenhuolto on menossa? Mihin uusi älyteknologia sitä vie? Tutkimusprofessorit Minna Pikkarainen ja Heikki Ailisto sekä johtava tutkija Eero Punkka visioivat.

Onko maailma menossa siihen suuntaan, että uudet materiaalit, mikrosensorit, data-analytiikka ja tietoverkot yhdistyvät jossain vaiheessa kokonaisuudeksi, jossa emme enää puhu älypuhelimista, älyautoista tai älykodista – vaan meillä on maailma, jossa älykkyys on niin sisäänrakennettu ja sulautettu, että se kuuluu siihen luontevana ja erottamattomana osana? Tämä on vielä pitkän kehityspolun päässä, mutta toisaalta sinne suuntaan olemme vääjäämättä menossa, ja se vaikuttaa varmasti myös terveydenhuollon tulevaisuuteen.

Terveydenhoidon toimijoiden keskuudessa kuhisee. Monet yritykset ovat havainneet, että yksilöllisessä ja ennalta ehkäisevässä terveydenhuollossa sekä siihen liittyvissä palveluissa on miljardien bisnes. Uusilla teknologioilla voidaan mitata ja monitoroida ihmistä entistä helpommin ja kokonaisvaltaisemmin. Kun vain vielä voisimme vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ja siten saada ennaltaehkäistyä edes osan kroonisista sairauksista.

MyDataan eli Omadataan pohjautuvassa yksilöllisessä datan hallinnan mallissa yksilöllä on mahdollisuus jakaa siiloutunutta dataa. Tämä on usein hankalaa muulla tavalla tietosuojasäännösten takia. Eri sektoreilta, esimerkiksi ostoskäyttäytymisestä, pankkipalveluista, terveydenhuollosta ja personal trainerilta, tulevan datan hyödyntäminen edellyttää kuitenkin luotettavaa teknologiaa ilman suurta tietoturvahyökkäysten vaaraa.

Jatkuvaa digitaalista “terveystarkastusta”

Sairaalamaailmassa nähdään myös datan hyödyntämismahdollisuudet osana tulevaisuuden sairaalapalveluja. Potilaita varten suunnitellaan dataan ja älykkyyteen pohjautuvaa hoitoonohjausjärjestelmää ja jatkuvaa digitaalista ‘terveystarkastusta’, joka ohjaisi yksilön personoidusti terveydenhoidon ammattilaiselle tai vaikkapa digitaalisiin valmennus- tai sairaalapalveluihin.

Näyttää siltä, että terveydenhuolto on kokemassa samanlaisen murroksen kuin pankkipalvelut aikoinaan. Suurin osa palveluista tarjotaan jatkossa digitaalisena kotiin ja vain pieni osa perinteisesti lääkärin vastaanotolla. Myös sairaalat suunnittelevat vuodepaikkojen vähennyksiä, joten yhä useammat potilaat kotiutetaan nopeasti etämonitoroitaviksi. Leikkaukset tehdään entistä useammin päiväkirurgisina toimenpiteinä, jolloin kuntoutus, fysioterapia, toipumisen seuranta ja potilasohjaus siirtyvät entistä enemmän kotiin.

Kotihoidon palveluissa tarvitaan jatkossa helppokäyttöisiä ja luotettavia, lääketieteellisesti hyväksyttyjä laitteita, kuten huoneisiin, huonekaluihin, tekstiileihin tai hoivarobottiin integroidut sensorit yhdistettynä uusiin IoT-tiedonsiirron tarjoamiin kommunikointiteknologioihin. Sensoreiden tuottama data ohjataan päätöksentekojärjestelmiin, joilla tilannekuva ja parhaimmat vaihtoehtoiset toimintatavat voidaan nopeasti tarjota yksilölle, hoitajalle tai lääkärille.

Terveydenhuollon tulevaisuuden rakentaminen edellyttää monipuolisen teknologian soveltamisen lisäksi myös ekosysteemistä yritysten välistä yhteistyötä, jotta henkilökohtaisten tietojen keruu, käsittely ja siirto tapahtuisivat helposti, luotettavasti ja turvallisesti. Teknologian kehitys on yksi muutoksen ajuri, mutta tavoitteeksi asetettakoon se, että uusi uljas terveyden älymaailma mahdollistaa meille ennaltaehkäisevän, yksilöllisen, tehokkaan ja turvallisen hoidon unohtamatta inhimillistä kosketusta.

Minna Pikkarainen VTT

Minna Pikkarainen, tutkimusprofessori

Eero Punkka VTT

Eero Punkka, johtava tutkija

Heikki Ailisto VTT

Heikki Ailisto, tutkimusprofessori
Twitter: @HeikkiAilisto