Asiakasarvo teollisen internetin palveluissa

Digitalisaation suurin arvo piilee asioiden yhdistelyssä ja laajan tilannekuvan muodostamisessa. Digitaalinen kaksonen tuo uudenlaista ymmärrystä niin toimittajalle kuin laitteen käyttäjällekin. Tämä hyöty voidaan valjastaa myös asiakashyödyksi ja -arvoksi.

Kovin usein kuulee teollisten yritysten edustajien kertovan, miten hyvin he tuntevat asiakkaansa ja heidän tarpeensa. Miksi he ostavat juuri teiltä ja mihin ostopäätös lopulta perustuu? Monilla on mielestään markkinoiden parhaat laitteet ja laitetta tukeva palveluportfolio. Kun asiaa pohditaan hieman pidempään, alkaa usein paljastua, että asiakasymmärrys ei olekaan ehkä riittävän kattava. Arvon uskotaan tulevan nimenomaan teknisistä ominaisuuksista ja teknologian toimivuutta varmistavista palveluista, jolla myös perustellaan globaaleihin kilpailijoihin nähden korkeampaa hintaa. Tiina Apilo totesi VTT:n blogissa ”usein teollisten palveluiden asiakas haluaa mieluummin vähemmän huolia kuin lisää hienoja juttuja, ja että käyttäjät arvostavat enemmän helppokäyttöisyyttä uusien ominaisuuksien sijaan”. Asiakkaat arvostavat lopulta kokonaisuutta, kuin pelkkää toiminnallisuutta. Teollisessa kontekstissa emotionaalinen arvo on muodostunut yhä tärkeämmäksi elementiksi toiminnallisen ja taloudellisen arvon rinnalle.

Digitalisaatio tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia

Teollinen internet muuttaa perinteistä kilpailuasetelmaa aivan uudella tavalla. Totesimme jo vuonna 2016 Anna Viljakaisen kanssa julkaisemassamme blogitekstissä, että liiketoimintamallin uudistaminen lähtee liikkeelle asiakasarvon uudelleen määrittelystä ja digitalisaation mahdollisuuksia analysoimalla. Mahdollisuudet piilevät niin tuotteen kuin tuotetta tukevien prosessien digitalisaatiossa, mukaan lukien yrityksen sisäisten prosessien digitalisaatio. Osa digitalisaation hyödyistä tulee pelkästään toimittajalle itselleen automatisoinnin ja prosessien läpinäkyvyyden kautta. Digitalisaatio ja teollinen internet luovat kuitenkin uusia ulottuvuuksia myös asiakasarvoon. Määritelmän mukaan asiakasarvo muodostuu kokonaisuudessaan palvelun aikaan saamien hyötyjen ja sen vaatimien ns. uhrausten suhteesta. Tänä keväänä julkaistussa raportissamme nostamme esille näkemyksiä teollisen internetin arvonmuodostuksesta. Esimerkiksi laitteisiin sulautettua älykkyyttä on ollut jo vuosikausia, siinä on tuskin mitään uutta kenellekään. Dataa on saatu kerättyä talteen ja toimittaja on pystynyt kertomaan asiakkaalle suosituksia, vaikka huoltotarpeesta ja kapasiteetin käyttöön liittyvistä kysymyksistä. Digitalisaation suurin arvo piilee kuitenkin asioiden yhdistelyssä ja laajemman tilannekuvan muodostamisessa.

Arvo datan yhdistämisestä

Teollisen internetin myötä sulautetun älykkyyden kautta saatava tilannetieto laitteesta voidaan kytkeä ympäröivään dataan, vaikka säätietoon tai liikennetietoon, ja analytiikalla datamassasta saadaan puristettua asiakasta kiinnostavaa tietoa. Digitalisaation myötä asiakkaalle voidaan näyttää digitaalinen toisinto reaalimaailman laitteesta tai prosessista. Tätä toisintoa kutsutaan digitaaliseksi kaksoseksi. Digitaalinen kaksonen muodostuu historian saatossa kerätystä todellisesta laitteen tai prosessin käyttödatasta, jota voidaan kehittää reaaliaikaisesti laitteesta tai prosessista kerätyllä uudella datalla. Digitaalinen kaksonen tuo aivan uudenlaista ymmärrystä niin toimittajalle kuin laitteen käyttäjällekin. Toimittajan saama hyöty voidaan myös valjastaa asiakashyödyksi ja -arvoksi. Kyse on vain siitä, miten digitalisaation arvo osoitetaan asiakkaalle osana palveluita.

Asiakasarvon kuvaaminen

Asiakasarvon todentamisessa on vielä toistaiseksi suuria haasteita, kun ei löydetä tapoja kuvata ja argumentoida arvoa asiakkaalle. Teollisen internetin palvelut eivät useinkaan koske vain yhtä organisaatioyksikköä tai liiketoimintoa asiakasyrityksissä, vaan useaa yrityksen toimintoa. Julkaistussa raportissamme esitämme muutamia näkemyksiä teollisen internetin mahdollistamaan asiakasarvoon, joita on listattu seuraavaan taulukkoon.

hemila_jukka

Taulukko 1. Esimerkkejä teollisen internetin palveluiden asiakashyödyistä ja uhrauksista (Hakanen et al. 2018)

Teollisen internetin kehittämisen aika on nyt, sillä alalla tapahtuu paljon. Kehittämisen aloitus on hankalaa ja niin kovin moni yritys haluaa vielä odotella, mitä muut tekevät. Luomalla ymmärrystä oman liiketoiminnan digitalisaation mahdollisuuksista ja käymällä läpi omaan liiketoimintaan soveltuvia teknologioita pääsee jo alkuun.

Meillä VTT:llä on laaja-alaista kykyä auttaa teollisuusyrityksiä digitalisaation kehittämisessä. Kannustamme nyt suomalaisia teollisuusyrityksiä tarttumaan toimeen, ja tehdään yhdessä Suomesta teollisen internetin kärkimaa. Teollisen internetin palveluista julkaistu raportti perustuu VTT:n yhteistyössä kone- ja laitetoimittajayritysten kanssa tehtyjen palveluliiketoiminnan kehityshankkeiden oppeihin.

Jukka Hemilä
Senior Scientist
jukka.hemila(a)vtt.fi
@JukkaHemila

Kolme teollisen internetin palvelutyyppiä

Monet kone- ja laitevalmistajat ovat jo heränneet palvelujen keskeiseen merkitykseen teollisen internetin B2B-liiketoimintaa kehitettäessä. Ei ole kuitenkaan ihan sama, kehittääkö teollisen internetin mahdollistamia 1) teknisiä palveluja, 2) etäpalveluja tai 3) tietointensiivisiä asiantuntijapalveluja.

Palvelun fokus on erilainen riippuen, keskitytäänkö pääasiassa koneeseen tai laiteeseen, palvelemaan tiettyjä ihmisiä asiakasorganisaatiossa tai kehitetään asiakkaan prosesseja ja liiketoimintaa. Erilaisissa palveluissa hyödynnettävän datan laajuus vaihtelee yksittäisistä datalähteistä (esim. koneesta) saatavasta datasta monimuotoiseen eri lähteistä, kuten useista toimitetuista laitteista, integroituun massadataan. Samoin palvelun tuottama asiakasarvo vaihtelee operatiivisista prosessihyödyistä strategisiin liiketoimintahyötyihin. Kunkin kolmen palvelutyypin alla voi kehittää monia yksittäisiä yritysmarkkinoille suunnattuja palveluja.

Kuva_Teollisen internetin palvelutyypitKuva. Kone- ja laitevalmistajan teollisen internetin palveluportfolio.

Palvelutyypit eroavat merkittävästi toisistaan sen suhteen, mitä ne edellyttävät palveluntarjoajilta ja asiakkailta, miten ne toteutetaan, ja mitä arvoa ne tuottavat sekä yritysasiakkaille että palveluntarjoajille itselleen. Palvelut edellyttävät hyvinkin erilaisia osaamisia, liiketoimintamalleja sekä ansainta- ja hinnoittelumalleja. On tärkeää ymmärtää syvällisesti eri palvelutyyppien erot ja niiden hyödyt ja haasteet eri osapuolille, kun etsii parasta suuntaa oman teollisen internetin kehitystyössä. Seuraavassa kuvaukset eri palvelutyyppien keskeisistä piirteistä.

Tuotekeskeiset tekniset palvelut

”Varmistetaan koneiden toimiminen – ymmärretään perusteellisesti omien koneiden sielunelämää”

Asennus-, huolto- ja kunnossapitopalvelut ovat operatiivisen tason teknisiä palveluja, jotka ovat luonteeltaan tuotekeskeisiä kohdistuen toimitettuun kone- ja laitekantaan. Palvelussa korostuu teknisen osaamisen merkitys liittyen esimerkiksi mekaniikkaan, sähkötekniikkaan ja automaatioon. On olennaista ymmärtää omia koneita ja laitteita ja teknologian linkittymistä asiakkaan järjestelmiin. Tyypillisesti huolto- ja kunnossapito-organisaatiot hyödyntävät konekohtaista dataa. Tekniset palvelut ovat luonteeltaan työvoimaintensiivisiä. Ne ovat tästä syystä vaikeammin skaalattavia kuin muut palvelutyypit, erityisesti kun tarkastellaan globaaleja markkinoita, joissa konekanta on hajallaan ympäri maailmaa. Teknisten palvelujen tuomien asiakashyötyjen kannalta olennaista on nopea toipuminen ongelmatilanteista ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen. Palveluorganisaatio on hajautettu ja liikkuu paljon asiakkaiden toimitiloissa, missä kertyy syvällistä ymmärrystä asiakkaan toiminnasta.

Asiakaskeskeiset etäpalvelut

”Päästään etäyhteyksien avulla lähelle asiakasta, vaikka ollaan maantieteellisesti kaukana”

Teollinen internet mahdollistaa etäyhteydet toimitettuun kone- ja laitekantaan, jolloin palveluntarjoaja pystyy ylläpitämään reaaliaikaista tilannekuvaa sen toiminnasta ja mahdollisista ongelmista. Tyypillinen etäpalvelu on etänä tarjottava tekninen tuki. Toimittaja pystyy auttamaan asiakasta diagnosoimalla vian ja ratkaisemalla ongelman joko pelkästään etäyhteyden kautta tai yhdessä asiakkaan kanssa. Palveluntarjoaja voi mahdollisesti myös tehdä ohjelmistopäivityksiä ja säätää koneiden toimintaa etänä. Ongelmia pystytään myös ennakoimaan etänä, jolloin voidaan olla asiakkaaseen proaktiivisesti yhteydessä ennen vikaantumista. Etäpalveluissa hyödynnetään tyypillisesti konekohtaista dataa, mutta joissain tapauksissa myös prosessidataa.

Etäpalvelut vaativat panostusta etäteknologiaan. Kannattavan liiketoiminnan kehittämisessä on tiedostettava myös esimerkiksi päivystystyön kalleus. Riittävä volyymi auttaa ratkaisemaan ongelman, jos asiakkaita ja valvottavaa laitekantaa on riittävästi ja palveluita tarjotaan oman kone- ja laitekannan lisäksi myös muiden valmistajien kone- ja laitekannalle.  Osaamisten näkökulmasta etäpalveluissa korostuu tekninen osaaminen, nopea ongelmanratkaisukyky ja asiakaspalveluosaaminen. Päivystäjän pitää pystyä usein nopeastikin päättelemään koneen lokitiedoista ja asiakkaan antamista muista tiedoista, missä vika on, ja miten se ratkaistaan. Etäpalvelulla teknistä huippuosaamista on mahdollista tehokkaasti ja nopeasti hyödyntää ympäri maapalloa. Asiakkaan saaminen tyytyväiseksi ongelmatilanteessa vaatii myös hyvää asiakaspalveluosaamista ja kommunikointitaitoja.

Tietointensiiviset asiantuntijapalvelut

”Yhdistetään asiakasymmärrystä, IoT-dataa ja teknistä asiantuntemusta asiakkaan osaamisten ja liiketoiminnan kehittämiseksi”

Data-analytiikka mahdollistaa massadatan ja pitkältä aikaväliltä kertyneen trenditiedon hyödyntämisen. Yhdistämällä teollisen internetin dataa, omiin tuotteisiin liittyvää teknistä osaamista ja asiakasymmärrystä kone- ja laitetoimittajat voivat tarjota monenlaisia tietointensiivisiä asiantuntijapalveluja yritysmarkkinoilla toimiville asiakkailleen. Teollisen internetin mahdollistamat tietointensiiviset asiantuntijapalvelut edellyttävät vahvaa osaamista ja asiantuntijuutta, jolla suuresta datamäärästä löydetään hyödyllinen tieto. Datasta tehdyt johtopäätökset ja suositukset linkittyvät olennaisena osana asiakkaan liiketoimintaan – ne tuovat asiakkaille relevanttia uutta ymmärrystä ja osaamista, jota hyödyntää toiminnan tehostamisessa tai uuden liiketoiminnan kehittämisessä. Tämän tyyppisen palvelun hinnoittelu- ja liiketoimintamalli eroaa merkittävästi teknisistä palveluista ja etäpalveluista. Myös kilpailukenttä kone- ja laitevalmistajille on täysin toisenlainen, kun näiden palveluiden markkinoilla toimivat monet IT- ja konsultointiyritykset.

Tyypittelyä tyypittelyn vuoksi?

Emme jakaneet teollisen internetin palveluita kolmeen tyyppiin huvin vuoksi, vaan auttaaksemme kone- ja laitetoimittajia ymmärtämään syvällisemmin B2B-palvelujen kenttää ja jäsentämään omia tavoitteitaan, osaamisen kehittämisen tarpeitaan ja asiakasnäkökulmaa. Teollisen internetin palveluista on juuri ilmestynyt raportti, jossa kerromme tarkemmin eri palvelutyyppien ominaispiirteistä ja yritysten teollisen internetin kehitysprojektien keskeisistä opeista.

Taru Hakanen
Research Team Leader
taru.hakanen(a)vtt.fi

Tuija Rantala
Senior Scientist
tuija.rantala(a)vtt.fi

Jouko Heikkilä
Research Scientist
jouko.heikkila(a)vtt.fi

Magnus Simons
Principal Scientist
magnus.simons(a)vtt.fi

From data to decisions – the re-distribution of roles in manufacturing ecosystems

Data, information, knowledge and analytics, and the use of data in decision-making drive a transformation process not only in the ICT sector but also in global manufacturing companies. Digitalization has a tendency to disrupt “traditional” industrial fields in a crucial and unforeseen way. Machinery and service suppliers must build new capabilities related to having access to the data, analyzing it and particularly in understanding the customer’s business environment for making best use of the data.

Global manufacturing companies are in the middle of a transformation process driven by rapid ICT development. Data, information, knowledge and analytics, and the use of data in decision-making are at the core of this transformation process. Asset owners and operators responsible for the use, maintenance and development of industrial plants make daily operative and strategic decisions and thus can benefit from the information gathered by other actors and a wealth of analytical tools. To answer this need, machinery suppliers have added intelligence to their products. However, so far the adoption of new IoT-based technologies and service concepts has not fully met the high level of expectations.

In a data driven ecosystem, machinery suppliers and asset owners (operators) have different perspectives of machine fleets. Asset owners seek to improve the efficiency of the entire production system, while suppliers mainly provide product-specific services. Such services often have a supplementary role in the customer company´s operations, and therefore the arising associated monetary benefits are hard to define. In short, the supplier companies should focus on (eco)systems instead of discrete products or product fleets. Service providers should develop competences that are crucial for a broader understanding of the processes and goals of the customer’s production system.

Machinery supplier and service companies will have to compete for their roles in the market of data and analytics centric services. Entrants from other sectors – 3rd party players – have also found a growing market for knowledge-based services. For example, Travis Kalanick (CEO of Uber) said “If we can get you a car in five minutes, we can get you anything in five minutes”, meaning that they are prepared to re-distribute the roles in the manufacturing ecosystems by creating new and interesting information and platforms. Digitalization may disrupt “traditional” fields of industry in crucial and unforeseen ways. Machinery suppliers have to choose how they operate in this new changing world. The ones who want to take a greater role in the customer’s ecosystem must be prepared to engage in knowledge and cooperation networks. New knowledge requirements relate to the gathering of information from different sources and to the analysis of information, and in particular to the understanding of the customer’s business environment so that knowledge can be utilized to support customer decision-making.

Service exports in Finland have grown strongly over the past two decades. According to a recent report (Etla, VATT and Aalto), service exports last year accounted for about 36 percent of the total value added of exports. This development also reflects the global trend that companies are moving from a product-oriented business to providing lifecycle services. The collection of data on the equipment fleet from the global market enables the provision of information-intensive services that support the use and maintenance of equipment.

See also:

Helena_Kortelainen_2010
Helena Kortelainen
Principal Scientist, VTT
helena.kortelainen(a)vtt.fi

 

 

Ari Happonen_kuva

Ari Happonen

TkT/D.Sc.(Tech.), Lappeenranta University of Technology
ari.happonen(a)lut.fi

Digitalisaatio muokkaa tiedon hallintaan pohjautuvien palveluiden markkinoita

Digitalisaatio ja teollinen internet uudistavat liiketoimintamalleja kaikkialla ja kaikilla toimialoilla. Uudet teknologiat mahdollistavat lähes rajattoman datan keruun sekä tiedon nopean prosessoinnin ja hyödyntämisen liiketoiminnan tuottavuuden ja reagointikyvyn parantamisessa.

Oleellisena osana tähän kehitykseen kuuluu digitaalinen disruptio, joka viittaa uuden teknologian aiheuttamaan erittäin merkittävään muutokseen perinteisillä toimialoilla. Tuttuja esimerkkeinä toimialojen ravistelijoista ovat Uber ja Airbnb. Myös teollisuuden koneita ja palveluita tarjoavien yritysten on vastattava digitalisaation haasteeseen kehittämällä tiedon hallinnan ja analytiikan osaamista. Uudet tiedon hallintaan perustuvat palvelut edellyttävät asiakkaan liiketoimintaympäristön muuttuvien vaatimusten ymmärtämistä ja kykyä auttaa näiden haasteiden selättämisessä.

Globaalit teollisuuden arvoketjut ovat keskellä nopean tieto- ja viestintätekniikan kehityksen ohjaamaa muutosta. Data, informaatio, tietämys ja analytiikka sekä tiedon hyödyntäminen päätöksenteon pohjana ovat tämän muutosprosessin ytimessä. Teollisuuden tuotantolaitosten käytöstä, ylläpidosta ja kehittämisestä vastaavat toimijat tekevät päivittäin operatiivisia ja strategisia päätöksiä. He voisivat hyötyä myös muiden toimijoiden keräämästä tiedosta, monipuolisista analyysityökaluista sekä tiedon yhteiskäytöstä. Kone- ja laitevalmistajat ovat pyrkineet vastaamaan tähän tarpeeseen lisäämällä tuotteisiin älykkyyttä ja tiedonkeruumahdollisuuksia. Toistaiseksi uudet teollisen internetin mahdollistamat teknologiat ja palvelut eivät ole kuitenkaan täysin vastanneet niihin asetettuja toiveita.

Dataan perustuvissa ekosysteemeissä teollisuuden tuotantolaitokset ja kone- ja laitevalmistajat tarkastelevat tuotantojärjestelmiä eri näkökulmista. Tuotantolaitokset pyrkivät koko tuotantojärjestelmän tehokkuuden kehittämiseen, kun taas toimittajat tarjoavat lähinnä tuotekohtaisia palveluja. Asiakkaan kokonaisuutta korostavilla mittareilla mitattuna näillä palveluilla on usein täydentävä rooli, ja niiden avulla saavutettavia taloudellisia hyötyjä on vaikea määritellä. Toimittajien tulisikin paneutua laajempien kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja kehittää osaamista, jotka ovat keskeisiä asiakkaan tuotantojärjestelmän prosessien ja tavoitteiden ymmärtämiseksi.

Tulevaisuudessa kone- ja laitevalmistajat joutuvat kilpailemaan roolistaan datapohjaisten palveluiden ja analytiikan markkinoilla. Myös muilta sektoreilta tulevat toimijat ovat havainneet tietoon pohjautuvien palveluiden kasvavan markkinan. Uberin CEO Travis Kalanick on todennut, että “jos voimme saada sinulle auton viidessä minuutissa, voimme saada sinulle mitä hyvänsä viidessä minuutissa“. Digipalveluiden kehittäjät pyrkivät siis jakamaan uudelleen myös tuotannollisen teollisuuden toimijoiden roolit luomalla uutta, mielenkiintoista tietoa ja alustoja. Digitalisaatio voi muuttaa “perinteisiä” teollisuudenaloja disruptiivisella eli radikaalisti markkinoita muovaavalla, ennakoimattomalla ja vaikeasti ennustettavalla tavalla. Kone- ja laitevalmistajat, jotka haluavat ottaa suuremman roolin asiakkaansa ekosysteemissä, on oltava valmis satsaamaan osaamiseen ja yhteistyöverkostoihin. Uudet osaamisvaatimukset liittyvät tiedon keräämiseen eri lähteistä ja tiedon analysointiin sekä erityisesti asiakkaan liiketoimintaympäristön ymmärtämiseen, jotta tietämystä voidaan hyödyntää asiakkaiden päätöksenteon tukemiseksi.

Suomen palveluvienti on kasvanut voimakkaasti viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Tuoreen raportin (Etla, VATT ja Aalto) mukaan palveluvienti vastasi viime vuonna jo noin 36 prosentista viennin koko arvonlisäyksestä. Tämä kehitys heijastaa myös globaalia trendiä, jonka mukaan yritykset siirtyvät tuotekeskeisestä liiketoiminnasta tarjoamaan elinkaaripalveluja. Datan keruu kansainvälisille markkinoille levittyvästä laitekannasta mahdollistaa tietointensiivisten, laitekannan käyttöä ja ylläpitoa tukevien palvelujen toteuttamisen.

Lisätietoja:

Helena_Kortelainen_2010
Helena Kortelainen
Principal Scientist, VTT
helena.kortelainen(a)vtt.fi

 

 

Ari Happonen_kuva

Ari Happonen

TkT/D.Sc.(Tech.), Lappeenranta University of Technology
ari.happonen(a)lut.fi

Nouseeko Suomi teollisella internetillä?

ailisto

Nouseeko Suomi teollisella internetillä?

Teollisen internetin harteille on pantu paljon vastuuta Suomen noususta. Tuoreen valtioneuvoston kanslian teettämän selvityksen nimi kertoo suurista toiveista: Suomi – teollisen internetin Piilaakso. Teollisesta internetistä toivotaan Kalifornian Piilaakson kaltaista taloudellista moottoria Suomelle. Myös tuore hallitus luottaa teolliseen internetiin. Strategisessa hallitusohjelmassa se nimetään yhdeksi nelivuotiskauden kärkihankkeeksi.

Ratkaiseeko teollinen internet yksin Suomen talouden ongelmat?  Ei tietenkään. Mutta sillä on erittäin suuri merkitys.

Teollinen internet on murros, joka tulee ravistelemaan teollisuutta, taloutta ja arkielämää. Uusia liiketoimintoja ja yrityksiä syntyy, vanhoja poistuu. Tällaisessa murroksessa on häviäjiä ja voittajia. Jos pitäydymme vanhaan ja tuudittaudumme nykytilaan, meille ei hyvin käy. Toisaalta meillä on mainiot edellytykset selvitä murroksesta voittajana: monet Suomessa toimivat teknologia- ja metsäalan yritykset ovat johtavia aloillaan. Esimerkkeinä käyvät hissit, laivamoottorit, voimalaitokset, nostolaitteet, metsäkoneet, teräs ja paperi. Toisaalta meillä on vahva ICT-osaaminen, joka kännykkäsektorin myllerryksen myötä hakee uusia suuntia ja asiakkaita. Suomalainen insinööriosaaminen on edelleen vahvuutemme – viime aikoina olemme saaneet nähdä sen toimivuuden myös valtakunnan politiikan tasolla.

Apatia väistyy toiminnan tieltä

Vahvojen yritysten ja osaamisen lisäksi tarvitaan halua ja rohkeutta tarttua murroksen tuomiin tilaisuuksiin. Tässä suhteessa emme ole viime vuosina kovin hyvin pärjänneet. Investointeja uuteen on ollut niukasti, yritysten voitot ovat pitkälti syntyneet tehostamalla ja säästämällä. Suomi on menettänyt neljässä vuodessa 16 000 työpaikkaa teollisuudesta ja maahan jäävä arvo, joka pääosin muodostuu palkoista sivukuluineen ja voitoista, on vähentynyt kolme miljardia vuositasolla. Korkean teknologian tuonti on nyt vientiä suurempaa ja vietävien tuotteiden kilohinta on tällä vuosikymmenellä laskenut. Teollisuutta ja yhteiskuntaa on vaivannut eräänlainen apatia, virheitä haluttiin välttää ja epäonnistumisen sattuessa ”syyllinen” haluttiin vastuuseen, ainakin median edessä tuomittavaksi.

Mutta nyt aistin selvästi uutta tunnelmaa. Näkemys tilanteen vakavuudesta tiedostetaan yritysmaailmassa ja päättäjien sekä kansalaisten joukossa – ja nyt ollaan valmiita toimiin. Teollinen internet nähdään digitalisaation ja kilpailukyvyn kannalta suorastaan ratkaisevaksi. Teknologiateollisuuden johdolla perustettuun Finnish Industrial Internet Forumiin on liittynyt 160 yritysjäsentä puolessa vuodessa. Se on loistava osoitus yritysten halusta tarttua tilaisuuteen. Uusi hallitus on ottanut vakavasti alussa mainitun selvityksen ehdotukset ja on rakentamassa teollisen internetin kärkiohjelmaa.

Kolme kehityspolkua, viisitoista toimenpidettä

Selvityksessä Suomelle kuvataan kolme kehityspolkua. Laskeva käyrä on jatkumo nykytilalle: menetämme 80 työpaikkaa viikossa. Keskimmäinen nouseva käyrä kuvaa tilanteen, jossa maassamme toimivat yritykset soveltavat teollista internetiä ketterästi ja tarttuvat aktiivisesti tilaisuuksiin. Ylin käyrä edellyttää toteutuakseen reippaita otteita ja tuntuvia panostuksia: siinä Suomi-vetoiset ekosysteemit rakentavat liiketoimintakohtaisia alustoja ja kuorivat kermaa liiketoimista samaan tapaan kuin Apple tekee omissa liiketoimissaan.

Ailisto_graafi
Kuva: Kolme kehityspolkua

 

Kolmen kehityspolun avulla selvitys konkretisoi vaihtoehtoja, jotka riippuvat nyt tehtävistä valinnoista. Vaihtoehtojen kuvaamisen lisäksi selvitys ehdottaa toimenpiteitä, joilla positiivisille kehityspoluille päästään. Ehdotimme kaikkiaan 15 toimenpidettä – lukija on jo ehkä tässä vaiheessa arvannut, että olin yksi selvityksen kirjoittajista – joista nostan tässä esiin muutaman minusta kiinnostavimman.

  1. Yhteisen tarinan luominen ja herätys. Ensin on herätettävä yritykset ja muut toimijat näkemään murros ja sen jälkeen katalysoitava ne toimimaan sen suhteen. Yrityksissä erityisen tärkeää on, että niiden hallitusten jäsenet ymmärtävät murroksen ja sitoutuvat tukemaan toimivaa johtoa muutosprosessia, joka voi merkitä pienempiä voittoja siirtymäkauden aikana.
  1. Velvoite tehdä 5% julkisista hankinnoista innovatiivisin perustein. Julkisen sektorin tekemät palveluhankinnat ja investoinnit ovat noin 35 miljardia euroa vuodessa. Ne tarjoavat uudistajayrityksille pilot-asiakkaan, joka tuo samalla tulorahoitusta tuote- ja palvelukehitykselle sekä arvokkaita asiakasreferenssejä.
  2. Datan omistajuuden ja jakamisen pelisäännöt selkeiksi: sopimusmallit, säännökset, alustat. Luomalla yleiset “Suomi-pelisäännöt ja -sopimusmallit” saavat täällä toimivat yritykset globaalia kilpailuetua.

Meidän kannattaa myös hyödyntää täysin suomalaisen yhteiskunnan ei-aineelliset vahvuudet: osaavat ja aloitekykyiset työntekijät organisaatioiden eri tehtävissä, hyvä keskinäinen luottamus, osaava virkamiehistö ja korruptiosta vapaa yhteiskunta.

Pistetäänpä toimeksi!

Heikki Ailisto

Pro IoT –kärkiohjelman vetäjä, tukimusprofessori

Teollinen internet – hype vai vallankumous?

 

ailisto

 

 

 

 

 

 

 

 

Sanapari teollinen internet on noussut taloutta, teollisuutta ja teknologiaa koskevassa keskustelussa vahvasti esille viime talven aikana. Helsingin Sanomat, Tekniikka ja Talous sekä Kauppalehti ovat käsitelleet asiaa useissa artikkeleissa ja haastatteluissa viimeisen puolen vuoden kuluessa. Erilaisia seminaareita, työpajoja ja muita tilaisuuksia on ollut useita. Pyyntöjä alustajaksi on tullut jopa niin, että ne ovat sattuneet samalle päivälle. Merkittävät yritykset julistavat teollisen internetin muodostavan yhden strategiansa peruspilareista tai ainakin kuuluvan siihen olennaisesti.

Onko tässä kyse hypestä vai todella merkittävästä asiasta – kolmannesta teollisesta vallankumouksesta? Kysymystä pohdittaessa on ensin päätettävä, mitä teollisella internetillä tarkoitetaan. Kuvailisin sen näin:

Teollisella internetillä tarkoitetaan anturi- ja tietoliikenneteknologioiden sekä kehittyneiden tiedon analysointimenetelmien soveltamista teollisuuden ja palveluiden tuottavuuden parantamiseen ja uusien liiketoimintojen syntymiseen. Usein teollisen internetin käsitteeseen liitetään myös toiminnan digitalisointi laajemmin, esimerkiksi työntekijöiden varustaminen mobiililaitteilla.

Teollinen internet on selvästi sukua esineiden ja asioiden internetille – keksisikö joku paremman suomennoksen Internet of Thingsille : ) , mutta se ei ole ihan sama asia. Kun esineiden ja asioiden internet katsoo asiaa internet-teknologian näkökulmasta, teollinen internet lähestyy sitä sovellusten ja hyödyn näkökulmasta. Kannattaa muuten muistaa, että teollinen internet on suora suomennos industrial internetistä, ja kuten ruotsin ja englannintunneilta muistamme, industrie ja industry ovat laajempia käsitteitä kuin suomenkielen konkreettinen teollisuus.

Teollinen internet ja toiminnan läpidigitalisoituminen on iso asia, joka vaikuttaa kaikilla elinkeinoelämän ja julkisten palveluiden sektoreilla seuraavien 15 vuoden aikana. Tulevaa murrosta on verrattu aiempiin teollisiin vallankumouksiin, jotka muuttivat paitsi tuotantotapoja, myös elinkeinoelämää ja yhteiskuntaa perusteellisesti.

General Electric arvioi teollisen internetin mahdollisuuksien täysimittaisen  hyödyntämisen tuovan tuottavuuteen maailmanmitassa yhden prosenttiyksikön lisän vuosittain seuraavien 15 – 20 vuoden ajan. Yksi prosenttiyksikkö ei kuulosta paljolta, mutta kun yhden prosentin kasvua pannaan peräkkäin vaikka viitenätoista vuotena, ja lasketaan kasvua kasvulle, päädytään maailman mitassa kymmenestä viiteentoista biljoonaan dollariin lisää kansantuotetta – siis 10 000 tai 15 000 miljardin dollarin arvosta enemmän tuotantoa ja palveluita joka vuosi. Jos osakaan tästä toteutuu, kyseessä ei ole pelkkä hype!

Suomessa ollaan vahvasti liikkeellä teollisen internetin suhteen. Meillä on hyvät edellytykset: vahva, kansainvälinen ja edistyksellinen konepajasektori sekä uusia suuntia hakeva ICT-ala. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomuutta sekä teknologian että liiketoimintamallien kehittämisessä. VTT ottaa (tämänkin) homman tosissaan ja satsaa neljän vuoden aikana yritysten ja yhteiskunnan teollisen internetin kyvykkyyksien ja kilpailukyvyn kehittämiseen 90 miljoonan euron arvosta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyötä useissa projekteissa. Työ tehdään Pro IoT -kärkiohjelman puitteissa, käy tutustumassa myös visiojulkaisuumme ”Productivity Leap with Internet of Things”.

Heikki Ailisto

Pro IoT –kärkiohjelman vetäjä, tukimusprofessori