Co-innovation for digital services – what changes, what remains, are you ready for transformation?

Strategic focus and experimentation with customers are crucial for the successful development of digital services. SmartAdvantage project partners and collaboration network members shared their thoughts and prospects on future advancements.

Digitalisation is a major global trend that is crucially transforming many sectors, including manufacturing, energy and several public services and media. Digitalisation will radically change the way the companies operate, and enabling technologies give rise to disruptive business models and entrant companies. As an example, according to the latest statistics of the World Bank there are 100 mobile cellular phone subscriptions per 100 people globally. The quick spreading of smart phones has led to major changes in the consumer behavior for the benefit of on-line media and loss of printed media like newspapers. This transformation has reflected also to the distribution of the advertisement income: in USA, the online media ad revenue exceeded that of the printed media already in 2009. While print advertising revenue’s share decreases, content is increasingly becoming the key source of revenue for many publishers.

The fact that the consumers read the news rather in the internet and mobile applications than newspapers has impacts all over the value chains. The companies producing newsprint paper have been struggling with declining demand and have reacted by closing down factories or changing production to fit new products. Digitalisation challenges incumbent companies to deploy emerging technological advancements and to renew their business. Digital transformation and opportunities were discussed in the SmartAdvantage project seminar in spring 2018. The seminar offered a forum to the SmartAdvantage project partners VTT Technical Research Centre of Finland, Tampere University of Technology, Pesmel Oy, Chiller Oy, Huurre Oy, SW Development Oy and Delete Finland Oy to share their thoughts, ideas and latest achievements in the area of digitalisation with the collaboration partners.

The forerunners´ digital strategies are not limited to technology development, but digitalization changes the way business is done. The next disruptive technology may be awaiting around the corner. The forerunners emphasize innovation and decision-making. Data, information and knowledge are in the core of this transformation. The role of the strategy is also central to the acquisition of ICT, software and enabling technologies for digitalization. Implementing acquisitions in small and manageable entities, within the framework of strategic policies, helps to implement cost-effective procurement practices and reduce risk. The development of digital services emphasizes the importance of the long-term vision, thorough understanding of customer and business benefits, and innovative approach with experimentations.

In the digital world, agility is indispensable. Silicon Valley’s start-up companies emphasize the importance of quick experimentation and failure as they boost learning: “fail fast, fail forward thinking”. SmartAdvantage project offers the companies an arena to develop and experiment with digital solutions together with their customers and other stakeholders. The experimentations reveal a variety of benefits and sources of customer value that may arise for example from improving the fleet management capabilities or optimizing total energy consumption. The customer may also benefit through the collaborative development of operational excellence, and by improved occupational safety. The experiments may also reveal benefits beyond original application. As an example, energy generated by cooling of ice rinks is used to heat other arena functions. In addition to economic value, the digital solutions may contribute to sustainable development and reduce CO2 emissions.

Not all digital solutions get air under their wings, but companies can learn also from failed experiments. Ultimately, the customer decides the benefits of digital solutions. A well-known indicator of the overall efficiency is OEE (Overall equipment effectiveness). From the client’s point of view, every OEE-percentage surge has equal value, but the cost required to achieve the benefits depends on how and by which technology the efficiency-enhancing service is being implemented. Agile methods and experiments with the customer have become part of the development of digital services. The strategy, portfolio thinking and the development of business models must be closely linked to service development. Significant, disruptive innovations are usually based on new knowledge that quickly replaces the technology or business model in use. Industrial digital transformation emphasizes entrepreneurial activity, continuous learning and the courageous ability to innovate.

More information:

SmartAdvantage – the project: https://www.vtt.fi/sites/smartadvantage

Smart asset management as a service – the report: https://www.vtt.fi/sites/smartadvantage/PublishingImages/publications/SMACC_SmartAssetManagement_julkaisu_032018_web.pdf

The World Bank indicators: https://data.worldbank.org/indicator/IT.CEL.SETS.P2

 

Helena_Kortelainen_2010
Helena Kortelainen
Principal Scientist, VTT
helena.kortelainen(a)vtt.fi

 

Yhteistyössä digipalveluihin – mikä muuttuu, mikä säilyy, oletko valmis muutokseen?

Strateginen fokus ja kokeilut asiakkaiden kanssa korostuvat digitaalisten palvelujen kehittämisessä. Ketteryys on välttämätöntä. Kaikki ratkaisut eivät saa ilmaa siipiensä alle, mutta rohkeasti kokeilemalla voi oppia. Viimekädessä asiakas määrittää digitaalisten ratkaisujen hyödyn.

Teollinen internet muuttaa radikaalisti teollisuusyritysten menestystekijöitä ja synnyttää uusia, kilpailun mullistavia yrityksiä samalla tavalla kuin internet mahdollisti Googlen ja Amazonin synnyn. Maailmanpankin tuoreen raportin mukaan maailmassa on noin 100 kännykkäliittymää per 100 asukasta. Älypuhelinten yleistyminen on vaikuttanut vahvasti digitaaliseen murrokseen muun muassa media-alalla. Teknologian mahdollistamat kuluttajakäyttäytymisen muutokset heijastuvat myös mainostulojen jakautumiseen eri medioiden välillä: USA:ssa on-line-medioiden hyvin nopeasti nousseet mainostulot ylittivät printtimedian mainostulot jo vuonna 2009.

Uutisten ja muun mediasisällön siirtyminen nettiin ja mobiilisovelluksiin on heijastunut laajasti median arvoverkostoihin aina sanomalehtipaperin tuotantoon asti. Digitalisaatio muuttaa voimakkaasti nykyisiä toimialoja, haastaa yrityksiä ottamaan käyttöön teknologian luomia mahdollisuuksia ja uudistumaan.

Digitalisaatiokehitystä ja digitalisaation mahdollisuuksia pohdittiin SmartAdvantage-hankkeen seminaarissa keväällä 2018. Mukana on kahden tutkimuslaitoksen (VTT Oy ja Tampereen Teknillinen Yliopisto) lisäksi viisi eri aloilla toimivaa yritystä – Pesmel Oy, Chiller Oy, Huurre Oy, SW Development Oy ja Delete Finland Oy – sekä yritysten sidosryhmien edustajia. Kaikkia yhdistää halu kehittää uutta, digitaalisiin ratkaisuihin perustuvaa liiketoimintaa.

Edelläkävijöiden digistrategiat eivät rajoitu teknologian kehittämiseen, vaan digitalisaatio muuttaa tapaa, jolla liiketoimintaa tehdään. Edelläkävijät korostavatkin innovaatioita ja päätöksenteon kehittämistä. Tieto, informaatio ja tietämys ovat tämän muutoksen ytimessä. Strategian rooli on keskeinen myös digitalisaation edellyttämien ICT- ja ohjelmistotuotteiden hankinnassa. Hankintojen toteutus pienissä hallittavissa kokonaisuuksissa strategisten linjausten puitteissa auttaa toteuttamaan käytännön hankinnat kustannustehokkaasti. Digitaalisten palveluiden kehityksessä korostuu vision määrittämisen sekä asiakas- ja liiketoimintahyötyjen tunnistamisen ja nopeiden kokeilujen tärkeys.

Digitaalisessa maailmassa ketteryys on välttämätöntä. Piilaakson pk- ja start-up yritykset korostavat kokeilemisen ja epäonnistumisen merkitystä oppimisessa: “fail fast, fail often, fail forward thinking.” SmartAdvantage-hankkeen yritykset kehittävät ja kokeilevat digitaalisia ratkaisuja yhdessä sidosryhmiensä kanssa. Hyötyjä ja asiakasarvoa syntyy sovelluksesta riippuen esimerkiksi parantuneen laitekannan hallinnan tai kokonaisenergiankulutuksen optimoinnin myötä. Asiakasta voidaan myös tukea toiminnan kehittämisen ja parantuneen työturvallisuuden kautta. Kokeiluissa voi paljastua myös laajempia ja moninaisempia hyötyjä: esimerkkinä uusi jäähalleihin suunniteltu jäähdytysjärjestelmä, jossa jäähdytyksessä syntynyt energia käytetään muiden jäähallin toimintojen lämmitykseen.

Kaikki digitaaliset ratkaisut eivät saa ilmaa siipiensä alle, mutta rohkeasti kokeilemalla voi oppia. Viimekädessä asiakas määrittää digitaalisten ratkaisujen hyödyn. Paljon käytetty kokonaistehokkuuden mittari on OEE (Overall equipment effectiveness). Asiakkaan näkökulmasta jokainen OEE-tason nousuprosentin tuottama taloudellinen hyöty on yhtä suuri, mutta hyödyn saavuttamiseksi vaadittavat kustannukset riippuvat siitä, miten ja millä teknologialla tehokkuutta lisäävä palvelu toteutetaan. Ketterät menetelmät ja kokeilut yhdessä asiakkaan kanssa ovat tulleet digitaalisten palveluiden kehittämisen osaksi. Strategia, palveluportfolion kehittäminen ja liiketoimintamallien kehittäminen on yhdistettävä kiinteästi palvelukehitykseen. Merkittävät, disruptiiviset innovaatiot perustuvat yleensä uuteen osaamiseen, joka korvaa hyvin nopeasti käytössä olevan teknologian tai liiketoimintamallin. Teollisuuden digitaalisessa murroksessa korostuvat yrittäjämäinen toiminta, jatkuva oppiminen ja rohkea kyky uudistua.

Lue lisää:

SmartAdvantage – projekti: https://www.vtt.fi/sites/smartadvantage

Smart asset management as a service – raportti (pdf)

The World Bank indikaattorit: http://data.worldbank.org/

Helena_Kortelainen_2010
Helena Kortelainen
Principal Scientist, VTT
helena.kortelainen(a)vtt.fi

 

Asiakasarvo teollisen internetin palveluissa

Digitalisaation suurin arvo piilee asioiden yhdistelyssä ja laajan tilannekuvan muodostamisessa. Digitaalinen kaksonen tuo uudenlaista ymmärrystä niin toimittajalle kuin laitteen käyttäjällekin. Tämä hyöty voidaan valjastaa myös asiakashyödyksi ja -arvoksi.

Kovin usein kuulee teollisten yritysten edustajien kertovan, miten hyvin he tuntevat asiakkaansa ja heidän tarpeensa. Miksi he ostavat juuri teiltä ja mihin ostopäätös lopulta perustuu? Monilla on mielestään markkinoiden parhaat laitteet ja laitetta tukeva palveluportfolio. Kun asiaa pohditaan hieman pidempään, alkaa usein paljastua, että asiakasymmärrys ei olekaan ehkä riittävän kattava. Arvon uskotaan tulevan nimenomaan teknisistä ominaisuuksista ja teknologian toimivuutta varmistavista palveluista, jolla myös perustellaan globaaleihin kilpailijoihin nähden korkeampaa hintaa. Tiina Apilo totesi VTT:n blogissa ”usein teollisten palveluiden asiakas haluaa mieluummin vähemmän huolia kuin lisää hienoja juttuja, ja että käyttäjät arvostavat enemmän helppokäyttöisyyttä uusien ominaisuuksien sijaan”. Asiakkaat arvostavat lopulta kokonaisuutta, kuin pelkkää toiminnallisuutta. Teollisessa kontekstissa emotionaalinen arvo on muodostunut yhä tärkeämmäksi elementiksi toiminnallisen ja taloudellisen arvon rinnalle.

Digitalisaatio tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia

Teollinen internet muuttaa perinteistä kilpailuasetelmaa aivan uudella tavalla. Totesimme jo vuonna 2016 Anna Viljakaisen kanssa julkaisemassamme blogitekstissä, että liiketoimintamallin uudistaminen lähtee liikkeelle asiakasarvon uudelleen määrittelystä ja digitalisaation mahdollisuuksia analysoimalla. Mahdollisuudet piilevät niin tuotteen kuin tuotetta tukevien prosessien digitalisaatiossa, mukaan lukien yrityksen sisäisten prosessien digitalisaatio. Osa digitalisaation hyödyistä tulee pelkästään toimittajalle itselleen automatisoinnin ja prosessien läpinäkyvyyden kautta. Digitalisaatio ja teollinen internet luovat kuitenkin uusia ulottuvuuksia myös asiakasarvoon. Määritelmän mukaan asiakasarvo muodostuu kokonaisuudessaan palvelun aikaan saamien hyötyjen ja sen vaatimien ns. uhrausten suhteesta. Tänä keväänä julkaistussa raportissamme nostamme esille näkemyksiä teollisen internetin arvonmuodostuksesta. Esimerkiksi laitteisiin sulautettua älykkyyttä on ollut jo vuosikausia, siinä on tuskin mitään uutta kenellekään. Dataa on saatu kerättyä talteen ja toimittaja on pystynyt kertomaan asiakkaalle suosituksia, vaikka huoltotarpeesta ja kapasiteetin käyttöön liittyvistä kysymyksistä. Digitalisaation suurin arvo piilee kuitenkin asioiden yhdistelyssä ja laajemman tilannekuvan muodostamisessa.

Arvo datan yhdistämisestä

Teollisen internetin myötä sulautetun älykkyyden kautta saatava tilannetieto laitteesta voidaan kytkeä ympäröivään dataan, vaikka säätietoon tai liikennetietoon, ja analytiikalla datamassasta saadaan puristettua asiakasta kiinnostavaa tietoa. Digitalisaation myötä asiakkaalle voidaan näyttää digitaalinen toisinto reaalimaailman laitteesta tai prosessista. Tätä toisintoa kutsutaan digitaaliseksi kaksoseksi. Digitaalinen kaksonen muodostuu historian saatossa kerätystä todellisesta laitteen tai prosessin käyttödatasta, jota voidaan kehittää reaaliaikaisesti laitteesta tai prosessista kerätyllä uudella datalla. Digitaalinen kaksonen tuo aivan uudenlaista ymmärrystä niin toimittajalle kuin laitteen käyttäjällekin. Toimittajan saama hyöty voidaan myös valjastaa asiakashyödyksi ja -arvoksi. Kyse on vain siitä, miten digitalisaation arvo osoitetaan asiakkaalle osana palveluita.

Asiakasarvon kuvaaminen

Asiakasarvon todentamisessa on vielä toistaiseksi suuria haasteita, kun ei löydetä tapoja kuvata ja argumentoida arvoa asiakkaalle. Teollisen internetin palvelut eivät useinkaan koske vain yhtä organisaatioyksikköä tai liiketoimintoa asiakasyrityksissä, vaan useaa yrityksen toimintoa. Julkaistussa raportissamme esitämme muutamia näkemyksiä teollisen internetin mahdollistamaan asiakasarvoon, joita on listattu seuraavaan taulukkoon.

hemila_jukka

Taulukko 1. Esimerkkejä teollisen internetin palveluiden asiakashyödyistä ja uhrauksista (Hakanen et al. 2018)

Teollisen internetin kehittämisen aika on nyt, sillä alalla tapahtuu paljon. Kehittämisen aloitus on hankalaa ja niin kovin moni yritys haluaa vielä odotella, mitä muut tekevät. Luomalla ymmärrystä oman liiketoiminnan digitalisaation mahdollisuuksista ja käymällä läpi omaan liiketoimintaan soveltuvia teknologioita pääsee jo alkuun.

Meillä VTT:llä on laaja-alaista kykyä auttaa teollisuusyrityksiä digitalisaation kehittämisessä. Kannustamme nyt suomalaisia teollisuusyrityksiä tarttumaan toimeen, ja tehdään yhdessä Suomesta teollisen internetin kärkimaa. Teollisen internetin palveluista julkaistu raportti perustuu VTT:n yhteistyössä kone- ja laitetoimittajayritysten kanssa tehtyjen palveluliiketoiminnan kehityshankkeiden oppeihin.

Jukka Hemilä
Senior Scientist
jukka.hemila(a)vtt.fi
@JukkaHemila

Kolme teollisen internetin palvelutyyppiä

Monet kone- ja laitevalmistajat ovat jo heränneet palvelujen keskeiseen merkitykseen teollisen internetin B2B-liiketoimintaa kehitettäessä. Ei ole kuitenkaan ihan sama, kehittääkö teollisen internetin mahdollistamia 1) teknisiä palveluja, 2) etäpalveluja tai 3) tietointensiivisiä asiantuntijapalveluja.

Palvelun fokus on erilainen riippuen, keskitytäänkö pääasiassa koneeseen tai laiteeseen, palvelemaan tiettyjä ihmisiä asiakasorganisaatiossa tai kehitetään asiakkaan prosesseja ja liiketoimintaa. Erilaisissa palveluissa hyödynnettävän datan laajuus vaihtelee yksittäisistä datalähteistä (esim. koneesta) saatavasta datasta monimuotoiseen eri lähteistä, kuten useista toimitetuista laitteista, integroituun massadataan. Samoin palvelun tuottama asiakasarvo vaihtelee operatiivisista prosessihyödyistä strategisiin liiketoimintahyötyihin. Kunkin kolmen palvelutyypin alla voi kehittää monia yksittäisiä yritysmarkkinoille suunnattuja palveluja.

Kuva_Teollisen internetin palvelutyypitKuva. Kone- ja laitevalmistajan teollisen internetin palveluportfolio.

Palvelutyypit eroavat merkittävästi toisistaan sen suhteen, mitä ne edellyttävät palveluntarjoajilta ja asiakkailta, miten ne toteutetaan, ja mitä arvoa ne tuottavat sekä yritysasiakkaille että palveluntarjoajille itselleen. Palvelut edellyttävät hyvinkin erilaisia osaamisia, liiketoimintamalleja sekä ansainta- ja hinnoittelumalleja. On tärkeää ymmärtää syvällisesti eri palvelutyyppien erot ja niiden hyödyt ja haasteet eri osapuolille, kun etsii parasta suuntaa oman teollisen internetin kehitystyössä. Seuraavassa kuvaukset eri palvelutyyppien keskeisistä piirteistä.

Tuotekeskeiset tekniset palvelut

”Varmistetaan koneiden toimiminen – ymmärretään perusteellisesti omien koneiden sielunelämää”

Asennus-, huolto- ja kunnossapitopalvelut ovat operatiivisen tason teknisiä palveluja, jotka ovat luonteeltaan tuotekeskeisiä kohdistuen toimitettuun kone- ja laitekantaan. Palvelussa korostuu teknisen osaamisen merkitys liittyen esimerkiksi mekaniikkaan, sähkötekniikkaan ja automaatioon. On olennaista ymmärtää omia koneita ja laitteita ja teknologian linkittymistä asiakkaan järjestelmiin. Tyypillisesti huolto- ja kunnossapito-organisaatiot hyödyntävät konekohtaista dataa. Tekniset palvelut ovat luonteeltaan työvoimaintensiivisiä. Ne ovat tästä syystä vaikeammin skaalattavia kuin muut palvelutyypit, erityisesti kun tarkastellaan globaaleja markkinoita, joissa konekanta on hajallaan ympäri maailmaa. Teknisten palvelujen tuomien asiakashyötyjen kannalta olennaista on nopea toipuminen ongelmatilanteista ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen. Palveluorganisaatio on hajautettu ja liikkuu paljon asiakkaiden toimitiloissa, missä kertyy syvällistä ymmärrystä asiakkaan toiminnasta.

Asiakaskeskeiset etäpalvelut

”Päästään etäyhteyksien avulla lähelle asiakasta, vaikka ollaan maantieteellisesti kaukana”

Teollinen internet mahdollistaa etäyhteydet toimitettuun kone- ja laitekantaan, jolloin palveluntarjoaja pystyy ylläpitämään reaaliaikaista tilannekuvaa sen toiminnasta ja mahdollisista ongelmista. Tyypillinen etäpalvelu on etänä tarjottava tekninen tuki. Toimittaja pystyy auttamaan asiakasta diagnosoimalla vian ja ratkaisemalla ongelman joko pelkästään etäyhteyden kautta tai yhdessä asiakkaan kanssa. Palveluntarjoaja voi mahdollisesti myös tehdä ohjelmistopäivityksiä ja säätää koneiden toimintaa etänä. Ongelmia pystytään myös ennakoimaan etänä, jolloin voidaan olla asiakkaaseen proaktiivisesti yhteydessä ennen vikaantumista. Etäpalveluissa hyödynnetään tyypillisesti konekohtaista dataa, mutta joissain tapauksissa myös prosessidataa.

Etäpalvelut vaativat panostusta etäteknologiaan. Kannattavan liiketoiminnan kehittämisessä on tiedostettava myös esimerkiksi päivystystyön kalleus. Riittävä volyymi auttaa ratkaisemaan ongelman, jos asiakkaita ja valvottavaa laitekantaa on riittävästi ja palveluita tarjotaan oman kone- ja laitekannan lisäksi myös muiden valmistajien kone- ja laitekannalle.  Osaamisten näkökulmasta etäpalveluissa korostuu tekninen osaaminen, nopea ongelmanratkaisukyky ja asiakaspalveluosaaminen. Päivystäjän pitää pystyä usein nopeastikin päättelemään koneen lokitiedoista ja asiakkaan antamista muista tiedoista, missä vika on, ja miten se ratkaistaan. Etäpalvelulla teknistä huippuosaamista on mahdollista tehokkaasti ja nopeasti hyödyntää ympäri maapalloa. Asiakkaan saaminen tyytyväiseksi ongelmatilanteessa vaatii myös hyvää asiakaspalveluosaamista ja kommunikointitaitoja.

Tietointensiiviset asiantuntijapalvelut

”Yhdistetään asiakasymmärrystä, IoT-dataa ja teknistä asiantuntemusta asiakkaan osaamisten ja liiketoiminnan kehittämiseksi”

Data-analytiikka mahdollistaa massadatan ja pitkältä aikaväliltä kertyneen trenditiedon hyödyntämisen. Yhdistämällä teollisen internetin dataa, omiin tuotteisiin liittyvää teknistä osaamista ja asiakasymmärrystä kone- ja laitetoimittajat voivat tarjota monenlaisia tietointensiivisiä asiantuntijapalveluja yritysmarkkinoilla toimiville asiakkailleen. Teollisen internetin mahdollistamat tietointensiiviset asiantuntijapalvelut edellyttävät vahvaa osaamista ja asiantuntijuutta, jolla suuresta datamäärästä löydetään hyödyllinen tieto. Datasta tehdyt johtopäätökset ja suositukset linkittyvät olennaisena osana asiakkaan liiketoimintaan – ne tuovat asiakkaille relevanttia uutta ymmärrystä ja osaamista, jota hyödyntää toiminnan tehostamisessa tai uuden liiketoiminnan kehittämisessä. Tämän tyyppisen palvelun hinnoittelu- ja liiketoimintamalli eroaa merkittävästi teknisistä palveluista ja etäpalveluista. Myös kilpailukenttä kone- ja laitevalmistajille on täysin toisenlainen, kun näiden palveluiden markkinoilla toimivat monet IT- ja konsultointiyritykset.

Tyypittelyä tyypittelyn vuoksi?

Emme jakaneet teollisen internetin palveluita kolmeen tyyppiin huvin vuoksi, vaan auttaaksemme kone- ja laitetoimittajia ymmärtämään syvällisemmin B2B-palvelujen kenttää ja jäsentämään omia tavoitteitaan, osaamisen kehittämisen tarpeitaan ja asiakasnäkökulmaa. Teollisen internetin palveluista on juuri ilmestynyt raportti, jossa kerromme tarkemmin eri palvelutyyppien ominaispiirteistä ja yritysten teollisen internetin kehitysprojektien keskeisistä opeista.

Taru Hakanen
Research Team Leader
taru.hakanen(a)vtt.fi

Tuija Rantala
Senior Scientist
tuija.rantala(a)vtt.fi

Jouko Heikkilä
Research Scientist
jouko.heikkila(a)vtt.fi

Magnus Simons
Principal Scientist
magnus.simons(a)vtt.fi

From data to decisions – the re-distribution of roles in manufacturing ecosystems

Data, information, knowledge and analytics, and the use of data in decision-making drive a transformation process not only in the ICT sector but also in global manufacturing companies. Digitalization has a tendency to disrupt “traditional” industrial fields in a crucial and unforeseen way. Machinery and service suppliers must build new capabilities related to having access to the data, analyzing it and particularly in understanding the customer’s business environment for making best use of the data.

Global manufacturing companies are in the middle of a transformation process driven by rapid ICT development. Data, information, knowledge and analytics, and the use of data in decision-making are at the core of this transformation process. Asset owners and operators responsible for the use, maintenance and development of industrial plants make daily operative and strategic decisions and thus can benefit from the information gathered by other actors and a wealth of analytical tools. To answer this need, machinery suppliers have added intelligence to their products. However, so far the adoption of new IoT-based technologies and service concepts has not fully met the high level of expectations.

In a data driven ecosystem, machinery suppliers and asset owners (operators) have different perspectives of machine fleets. Asset owners seek to improve the efficiency of the entire production system, while suppliers mainly provide product-specific services. Such services often have a supplementary role in the customer company´s operations, and therefore the arising associated monetary benefits are hard to define. In short, the supplier companies should focus on (eco)systems instead of discrete products or product fleets. Service providers should develop competences that are crucial for a broader understanding of the processes and goals of the customer’s production system.

Machinery supplier and service companies will have to compete for their roles in the market of data and analytics centric services. Entrants from other sectors – 3rd party players – have also found a growing market for knowledge-based services. For example, Travis Kalanick (CEO of Uber) said “If we can get you a car in five minutes, we can get you anything in five minutes”, meaning that they are prepared to re-distribute the roles in the manufacturing ecosystems by creating new and interesting information and platforms. Digitalization may disrupt “traditional” fields of industry in crucial and unforeseen ways. Machinery suppliers have to choose how they operate in this new changing world. The ones who want to take a greater role in the customer’s ecosystem must be prepared to engage in knowledge and cooperation networks. New knowledge requirements relate to the gathering of information from different sources and to the analysis of information, and in particular to the understanding of the customer’s business environment so that knowledge can be utilized to support customer decision-making.

Service exports in Finland have grown strongly over the past two decades. According to a recent report (Etla, VATT and Aalto), service exports last year accounted for about 36 percent of the total value added of exports. This development also reflects the global trend that companies are moving from a product-oriented business to providing lifecycle services. The collection of data on the equipment fleet from the global market enables the provision of information-intensive services that support the use and maintenance of equipment.

See also:

Helena_Kortelainen_2010
Helena Kortelainen
Principal Scientist, VTT
helena.kortelainen(a)vtt.fi

 

 

Ari Happonen_kuva

Ari Happonen

TkT/D.Sc.(Tech.), Lappeenranta University of Technology
ari.happonen(a)lut.fi

Digitalisaatio muokkaa tiedon hallintaan pohjautuvien palveluiden markkinoita

Digitalisaatio ja teollinen internet uudistavat liiketoimintamalleja kaikkialla ja kaikilla toimialoilla. Uudet teknologiat mahdollistavat lähes rajattoman datan keruun sekä tiedon nopean prosessoinnin ja hyödyntämisen liiketoiminnan tuottavuuden ja reagointikyvyn parantamisessa.

Oleellisena osana tähän kehitykseen kuuluu digitaalinen disruptio, joka viittaa uuden teknologian aiheuttamaan erittäin merkittävään muutokseen perinteisillä toimialoilla. Tuttuja esimerkkeinä toimialojen ravistelijoista ovat Uber ja Airbnb. Myös teollisuuden koneita ja palveluita tarjoavien yritysten on vastattava digitalisaation haasteeseen kehittämällä tiedon hallinnan ja analytiikan osaamista. Uudet tiedon hallintaan perustuvat palvelut edellyttävät asiakkaan liiketoimintaympäristön muuttuvien vaatimusten ymmärtämistä ja kykyä auttaa näiden haasteiden selättämisessä.

Globaalit teollisuuden arvoketjut ovat keskellä nopean tieto- ja viestintätekniikan kehityksen ohjaamaa muutosta. Data, informaatio, tietämys ja analytiikka sekä tiedon hyödyntäminen päätöksenteon pohjana ovat tämän muutosprosessin ytimessä. Teollisuuden tuotantolaitosten käytöstä, ylläpidosta ja kehittämisestä vastaavat toimijat tekevät päivittäin operatiivisia ja strategisia päätöksiä. He voisivat hyötyä myös muiden toimijoiden keräämästä tiedosta, monipuolisista analyysityökaluista sekä tiedon yhteiskäytöstä. Kone- ja laitevalmistajat ovat pyrkineet vastaamaan tähän tarpeeseen lisäämällä tuotteisiin älykkyyttä ja tiedonkeruumahdollisuuksia. Toistaiseksi uudet teollisen internetin mahdollistamat teknologiat ja palvelut eivät ole kuitenkaan täysin vastanneet niihin asetettuja toiveita.

Dataan perustuvissa ekosysteemeissä teollisuuden tuotantolaitokset ja kone- ja laitevalmistajat tarkastelevat tuotantojärjestelmiä eri näkökulmista. Tuotantolaitokset pyrkivät koko tuotantojärjestelmän tehokkuuden kehittämiseen, kun taas toimittajat tarjoavat lähinnä tuotekohtaisia palveluja. Asiakkaan kokonaisuutta korostavilla mittareilla mitattuna näillä palveluilla on usein täydentävä rooli, ja niiden avulla saavutettavia taloudellisia hyötyjä on vaikea määritellä. Toimittajien tulisikin paneutua laajempien kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja kehittää osaamista, jotka ovat keskeisiä asiakkaan tuotantojärjestelmän prosessien ja tavoitteiden ymmärtämiseksi.

Tulevaisuudessa kone- ja laitevalmistajat joutuvat kilpailemaan roolistaan datapohjaisten palveluiden ja analytiikan markkinoilla. Myös muilta sektoreilta tulevat toimijat ovat havainneet tietoon pohjautuvien palveluiden kasvavan markkinan. Uberin CEO Travis Kalanick on todennut, että “jos voimme saada sinulle auton viidessä minuutissa, voimme saada sinulle mitä hyvänsä viidessä minuutissa“. Digipalveluiden kehittäjät pyrkivät siis jakamaan uudelleen myös tuotannollisen teollisuuden toimijoiden roolit luomalla uutta, mielenkiintoista tietoa ja alustoja. Digitalisaatio voi muuttaa “perinteisiä” teollisuudenaloja disruptiivisella eli radikaalisti markkinoita muovaavalla, ennakoimattomalla ja vaikeasti ennustettavalla tavalla. Kone- ja laitevalmistajat, jotka haluavat ottaa suuremman roolin asiakkaansa ekosysteemissä, on oltava valmis satsaamaan osaamiseen ja yhteistyöverkostoihin. Uudet osaamisvaatimukset liittyvät tiedon keräämiseen eri lähteistä ja tiedon analysointiin sekä erityisesti asiakkaan liiketoimintaympäristön ymmärtämiseen, jotta tietämystä voidaan hyödyntää asiakkaiden päätöksenteon tukemiseksi.

Suomen palveluvienti on kasvanut voimakkaasti viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Tuoreen raportin (Etla, VATT ja Aalto) mukaan palveluvienti vastasi viime vuonna jo noin 36 prosentista viennin koko arvonlisäyksestä. Tämä kehitys heijastaa myös globaalia trendiä, jonka mukaan yritykset siirtyvät tuotekeskeisestä liiketoiminnasta tarjoamaan elinkaaripalveluja. Datan keruu kansainvälisille markkinoille levittyvästä laitekannasta mahdollistaa tietointensiivisten, laitekannan käyttöä ja ylläpitoa tukevien palvelujen toteuttamisen.

Lisätietoja:

Helena_Kortelainen_2010
Helena Kortelainen
Principal Scientist, VTT
helena.kortelainen(a)vtt.fi

 

 

Ari Happonen_kuva

Ari Happonen

TkT/D.Sc.(Tech.), Lappeenranta University of Technology
ari.happonen(a)lut.fi