Osaaminen ja uteliaisuus ovat tulevaisuuden tekijöitä

Maailma on hyvässä jamassa ja vieläkin parempaa on tulossa. Tätä faktoihin pohjautuvaa ilosanomaa levitti edesmennyt ruotsalainen lääkäri ja tilastotieteilijä Hans Rosling. Hänen elämänsä ja hänen jälkeensä jättämä henkinen perintö ovat upea vastavoima kyynisille populistisille ja kohua tavoitteleville somettajille. Roslingin pääviesti on jotakuinkin se, että asiat ovat maailmassa paljon paremmin kuin mitä Facebookista, lehdistä ja yleisestä uutisvirrasta voisi uskoa. Uskomattoman lyhyessä ajassa ihmisten elämä ympäri maailman on parantunut radikaalisti: ihmiset elävät pitempään terveempinä, koulutustaso tai pääsy koulutukseen on parantunut ympäri maailman. Toivo elää vieläkin paremmasta.

Mietin, mitä voimme tehdä tulevaisuudesta vieläkin parempi. Ajatukseni kiteytyvät kolmeen asiaan: mahdollisuuksiin, osaamiseen ja uteliaisuuteen.

Aloitetaan mahdollisuuksista. Usein sanotaan, että elämme murroskautta ihmiskunnan historiassa. Väitän, että ihminen on aina murroksen keskellä, onpa kyseessä ollut luonnonkatastrofi, sota tai muu kriisi. Ratkaisevaa on aina ollut se, miten ihminen on asennoitunut murroksiin. Pakenemmeko vai jäämmekö taistelemaan tai selvittämään mistä on kyse? Ihmiskunta on ainakin historiallisena keskiarvona onnistunut näkemään murrokset tilanteina, joita kannattaa tutkia tarkemmin ja etsiä niistä mahdollisuuksia. Miksipä nyt ei toimittaisi samalla tavalla?

Vaikka monet asiat ovat paremmin, meillä on monia haasteita ratkottavana. Ilmastonmuutos sekä luonnonvarojen ja resurssien loppuminen ovat akuutteja ja globaaleja haasteita. Ratkaisevaa ihmiskunnalle on jatkossakin asennoituminen. Me VTT:llä olemme päättäneet nähdä haasteet mahdollisuuksina ja etsiä niihin ratkaisuja ja luoda kasvua. Tänä vuonna otetaan suurempia askelia kohti tulevaisuutta kuin koskaan aiemmin – ja tehdään asioita, joita ei vielä viime vuonna osattu edes kuvitella. Muun muassa tekoäly ja sen soveltaminen kehittyvät sellaista vauhtia, ettei asiaan vihkiytymättömillä taida olla siitä kuin pieni käsityksen häivähdys.

Amerikkalainen tulevaisuudentutkija Roy Amara on sanonut, että meillä on tapana yliarvioida teknologisen murroksen vaikutukset lyhyellä aikavälillä, mutta aliarvioida ne pitkällä aikavälillä. Luulen kuitenkin, että tällä hetkellä aliarvioimme niitä myös lyhyellä aikavälillä, sillä elämme monella tapaa eksponentiaalisen kehityksen ja mahdollisuuksien aikaa.

Toinen asia, jolla voimme tehdä tulevaisuudesta entistäkin valoisamman, on osaaminen. Siihen Suomen hyvinvointi pohjautuu pitkälti, ja meidät on arvioitu maailman seitsemänneksi innovatiivisimmaksi maaksi Bloombergin innovaatioindeksissä. Tipuimme kaksi pykälää edellisestä vuodesta, mutta ei tehdä tästä kuitenkaan trendiä. Maailman talousfoorumin kilpailukykyraportissa sijoitimme neljänneksi. Kummassakin yhteydessä kiiteltiin koulutustasoamme ja sitä, että meillä on runsaasti teknisiä osaajia ja tieteentekijöitä.

Tieteen ja teknologian hyödyntämiseen tarvitaan osaamista, soveltamista ja tulevaisuudessa entistä enemmän yhteistyötä ja toimimista uudenlaisissa, rajat ylittävissä ekosysteemeissä.

Tekoäly disruptoi useita eri elämän osa-alueitamme lähivuosina ja muuttaa perinteiset tavat tehdä bisnestä ja koko työelämän. Tekoälyn ja muiden uusien teknologioiden hyödyntäminen edellyttää riittävää mahdollisuuksien ymmärtämistä. Koodarien lisäksi analytiikan, automaation, robotiikan ja tekoälyn osaajia tarvitaan koko ajan lisää. Lisäksi tekoälyn hyödyntäminen ja soveltaminen vaatii teknologian lisäksi muunlaista lähestymistä, kuten vaikkapa psykologista tai sosiologista ymmärrystä.

Meidän jokaisen velvollisuus on oppia uutta, jotta pysymme muutoksessa mukana. Minäkin olen taas alkanut suorittaa tukun tekoälyverkkokursseja – uuden oppimisen lisäksi on ollut hauskaa tehdä jotain aivan uudenlaista.

Kolmas asia, jota me tulevaisuudessa tarvitsemme, on monella tapaa tärkein ydin asia: jäljen jättäminen historiaan edellyttää uteliaisuutta ja rohkeutta. Rohkeutta sekä kokeilla että epäonnistua. Epäonnistuminen ei ole tärkein asia, vaan virheistä oppiminen. Vain uteliaasti kokeilemalla kehitämme uutta. Utelias kokeileminen ja epäonnistuminenkin vievät kehitystä eteenpäin, kunhan opimme virheistämme.

Me VTT:llä uudistumme jatkuvasti. Emme voi tuudittautua siihen, että pysymme maailman huipulla, vaikka meillä on varmasti paljon Suomen parhaita aivoja käytössämme. Tänä keväänä olemmekin vieneet onnistuneesti läpi ketterän innovoinnin ohjelman iBexin, joka tulee sanoista ”Innovative business to solve exponential problems”. Ohjelmassa olemme kokeilleet ketterää tapaa innovoida.

Teknologisen kehityksen tahti on tällä hetkellä hurja, ja me aiomme pysyä siinä mukana – tai itse asiassa toivottavasti toimia siinä esikuvana muille. Olemme aina toimineet onnistuneesti tutkimuksen ja liiketoiminnan välimaastossa. Emme olisi onnistuneet siinä, ellemme olisi uudistaneet osaamistamme jatkuvasti. Emme pystyisi luomaan lisäarvoa yhteiskunnalle ja hyötyä yrityksille, jos emme muuttaisi toimintatapojamme ja olisi valmiita myös astumaan kohti tuntematonta.

Rohkeasti uudistumalla myös tutkimuslaitos, jolla on 76 vuoden historia, voi pysyä kehityksen kärjessä. Kyse on uteliaisuudesta oppia uutta ja kyvystä luovaan ajatteluun. Jokainen meistä voi tehdä sen yksilönä ja toimia muutosvoimana organisaatiossaan.

antti

Antti Vasara
President & CEO of VTT
@ahavasara

Where can we find future growth areas for Finland? The VTT lighthouses provide us with many opportunities

Various actors in the world follow and examine a variety of megatrends and phenomena, trying to predict future development trends. The boldest among them claim that they are creating the future. This is what we at VTT do as well. In this blog, VTT’s Strategy Manager Sanna Tuominen explains how VTT has sought − and found − future growth opportunities for Finland. They benefit the whole world.

VTT began the search from megatrends and big challenges in society. Such change drivers are great in number, and they are scalable to different extents. For example, the United Nations has listed a few dozen major challenges for humanity and agreed on 17 sustainable development goals with a multinational consortium. Finland has a lot to offer towards reaching goals like this, and certain subject areas offer real opportunities for Finnish expertise to boost business and increase export. But how can we find and choose the most potential growth areas?

Lighthouses illuminate the way towards future growth

In our strategy work, we examined how societal challenges are transformed into opportunities for growth in Finland. Together with our stakeholders, we discussed where Finland’s strengths lie. Next, we considered how to accelerate growth with technological innovations.

As stated in our vision, we at VTT believe that a brighter future is created through science-based innovations. Extensive maps were drawn on the opportunities identified during the strategy work that were re-grouped under various areas of societal challenge. This led to the creation of five focus areas, which we call lighthouses:

* Climate action – Clean energy for the future
* Resource sufficiency – Prosperity from resource wisdom
* Good life – Improved quality of life, work, health and well-being
* Safety and security – Resiliency in turbulent world
* Industrial renewal – Innovations empowering industry

lighthouses

The lighthouses and opportunities for Finland selected by VTT

Come join us to change the world

No actor can solve the major societal challenges alone. Through its lighthouse work, VTT has chosen focus areas on which it wishes to cooperate with other business actors in seeking solutions to the chosen global challenges. In these areas, Finland has national strengths. Ecosystems and new forms of collaboration enable our challenge-driven work towards sustainable solutions.

We describe the challenges related to the lighthouses and the opportunities for growth in the publication VTT Lighthouses – growth opportunities for industry and society. It is freely available to everyone. Get acquainted with our way of thinking and come join us in making a change towards creating a better future.

In addition, we will shortly begin a series of podcasts on Finland’s opportunities for growth, which will present our approach and the subject areas of opportunity in closer detail. Follow the VTT social media accounts to learn more about this!

 

tuomistosannaSanna Tuominen
Manager, Strategy, VTT
sanna.tuominen(a)vtt.fi
Twitter: @SannaPTuominen

P.S. VTT will organize five events for invited guests (Beyond the Obvious – Growth Labs) on the lighthouse themes. The first event on 4 June 2018, with Minister of Transport and Communications Anne Berner as the keynote speaker, will address the challenges and opportunities of the Climate action lighthouse. Follow #VTTGrowthLab in social media

Mistä löytyvät tulevaisuuden kasvualueet Suomelle? VTT:n majakat näyttävät monta mahdollisuutta

Maailmalla seurataan ja tutkitaan paljon megatrendejä ja ilmiöitä sekä koetetaan arvioida tulevaisuuden kehityssuuntia. Rohkeimmat kertovat luovansa tulevaisuutta. Näin myös me VTT:llä teemme. Tässä blogissa strategiapäällikkö Sanna Tuominen kertoo, miten VTT on hakenut – ja löytänyt – tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia Suomelle. Niistä hyötyy koko maailma.

VTT lähti liikkeelle megatrendeistä ja yhteiskunnan isoista haasteista. Näitä muutosvoimia on lukuisia, ja ne ovat eri lailla skaalautuvia. Esimerkiksi Yhdistyneet kansakunnat on listannut parisen kymmentä ihmiskunnan isoa haastetta ja sopinut monikansallisen konsortion kanssa 17 kestävän kehityksen tavoitetta. Suomella on paljon tarjottavaa tällaisiin tavoitteisiin, ja tietyt aihealueet tarjoavat suomalaiselle osaamiselle todellisia mahdollisuuksia elinkeinoelämän piristämiseen ja viennin kasvattamiseen. Mutta miten löytää ja valita kaikkein potentiaalisimmat kasvualueet?

Majakat valaisevat tietä kohti tulevaisuuden kasvua

Strategiatyössä tarkastelimme, miten yhteiskunnan haasteet muutetaan Suomen kasvun mahdollisuuksiksi. Mietimme yhdessä sidosryhmien kanssa, mitkä ovat Suomen vahvuuksia. Seuraavaksi pohdimme, miten kasvua voi kiihdyttää teknologisilla innovaatioilla.

Kuten visioommekin on kirjattu, me VTT:llä uskomme, että kirkkaampi tulevaisuus luodaan tieteeseen perustuvien innovaatioiden avulla. Strategiatyössä tunnistetuista mahdollisuuksista piirrettiin laajoja karttoja, jotka ryhmiteltiin uudelleen yhteiskunnan haastealueiden alle. Näin syntyi viisi fokusaluetta, joita kutsumme majakoiksi:

  • Tulevaisuuden ilmasto – puhdasta energiaa
  • Resurssien riittävyys – resurssiviisaus takaa menestyksen
  • Hyvä elämä – elämänlaatua ja hyvinvointia
  • Kokonaisturvallisuus – varmuutta muuttuvassa maailmassa
  • Teollisuuden uudistuminen – mahdollisuuksia innovaatioiden avulla
majakat_VTT

Kuva: VTT:n valitsemat majakat ja mahdollisuudet Suomelle.

Tule mukaan muuttamaan maailmaa

Yhteiskunnan suuria haasteita ei mikään toimija ratkaise yksin. VTT on majakkatyöllään valinnut fokusalueita, joilla se haluaa yhteistyössä elinkeinoelämän muiden toimijoiden kanssa ratkaista valittuja globaaleja haasteita. Näillä alueilla Suomella on kansallisia vahvuuksia. Ekosysteemit ja uudenlaiset yhteistyömallit mahdollistavat haastelähtöisen työmme kohti kestäviä ratkaisuja.

Majakoiden haasteita ja niistä löytyviä kasvun mahdollisuuksia kuvaamme VTT Lighthouses – growth opportunities for industry and society -julkaisussa. Se on vapaasti kaikkien luettavissa. Tutustu ajatuksiimme ja tule mukaan tekemään muutosta paremman tulevaisuuden luomiseksi.

Lisäksi meiltä on tulossa Suomen kasvun mahdollisuuksista podcast-sarja, joka avaa tarkemmin lähestymistapaamme ja mahdollisuuksien aihealueita. Seuraa VTT:n sosiaalisen median tilejä, niin kuulet tästä tarkemmin!

tuomistosanna
Sanna Tuominen

Strategiapäällikkö, VTT
sanna.tuominen(a)vtt.fi
Twitter: @SannaPTuominen

P.S. VTT järjestää viisi kutsuvierastilaisuutta (Beyond the Obvious – Growth Labs) majakkateemoista. Ensimmäinen tilaisuus 4.6.2018 käsittelee Tulevaisuuden Ilmasto -majakan haasteita ja mahdollisuuksia. Key note -puhujana on liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Me luomme kasvua

Yritykset tarvitsevat innovaatioita ja konkreettisia ratkaisuja enemmän kuin koskaan. Mutta tarvitaanko innovaatioihin todella tiedettä? Vastauksemme on vahva kyllä, ja kerromme tässä miksi.

VTT tunnetaan huipputasoisena teknologiaorganisaationa, jossa tutkijat luovat uraauurtavia keksintöjä ja soveltavat osaamistaan käytäntöön. Etsimisen ilo ja ongelmien ratkaiseminen innostavat meitä. Haastamme jatkuvasti ajatteluamme sekä kysymme, miten voimme parantaa tekemistämme. Siksi kutsuimme koko organisaatiomme ideoimaan ja haastamaan ajatteluamme osana strategiatyötä.

Heureka-oivalluksemme syntyi, kun huomasimme kasvun olevan punainen lanka kaikessa tekemisessämme. Kasvun luominen on se syy miksi olemme olemassa! Luomme kasvua kolmella tavalla. Olemme kasvun moottori asiakkaillemme, tuemme yhteiskunnan kestävää kasvua ja autamme työntekijöitämme VTT:llä kasvamaan. Kasvu syntyy innovaatioista ja innovaatiot tieteestä.

Me valjastamme osaamisemme, kokeelliset ympäristömme, patenttimme sekä verkostomme yritysten kasvun tueksi. Olemme ongelmanratkaisijoita, joiden kanssa yritykset voivat kehittää tieteeseen ja teknologiaan pohjautuvaa uutta liiketoimintaa esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyen. Olemme kehittäneet pitkään uusiutuvia polttoaineita ja esimerkiksi tänään julkistimme yhdessä UPM:n kanssa heidän puupohjaisen, uusiutuvan BioVerno-dieselinsä lupaavia testituloksia. Viime viikolla julkistimme kiertotaloutta käsittelevän policy brief -paperin, jossa tunnistimme uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kuten esimerkiksi proteiinien erottamisen biojätteestä: tällä katettaisiin pienen kaupungin proteiinintarve. Pystyäksemme luomaan näitä innovaatioita, osaamisemme tulee olla huipputasoa ja perustua viimeisimpiin tutkimustuloksiin.

Innovaatioita tarvitaan myös BKT:n ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kasvattamiseen laajasti. Kansakunnan kestävän hyvinvoinnin rakentaminen edellyttää halukkuutta tehdä riskipitoisiakin, tieteeseen perustuvia investointeja. Teknologisten riskien kantaminen vaatii pitkän tähtäimen ajattelua, koska osaamisen kehittäminen voi kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Avaruus- ja energiatutkimus ovat kuvaavia esimerkkejä tästä. Niitä varten tehty työ synnyttää myös välittömiä hyötyjä ja liiketoimintamahdollisuuksia, kuten esimerkiksi fuusioreaktorin etähallintapalvelut, joita VTT on kehittänyt kansainväliselle fuusioreaktori-konsortio ITER:lle. Samaa etähuoltoteknologiaa hyödynnetään myös kunnianhimoisessa UNISONO-projektissa, joka valmistelee miehitettyjä lentoja Marsiin.

Valtiovallalla on kykyä investoida pitkäjänteisesti perus- ja soveltavaan tieteeseen. Yhteiskunnan tulee kuitenkin saada tuotto sijoitukselle BKT:n tai yleisen hyvinvoinnin kasvuna. Kasvua luovat innovaatiot syntyvät yhdessä yliopistojen, muiden tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa eri tieteenalojen rajapinnoilla.

VTT:läisten ammatillisen kasvun tukeminen on kolmas tapa, jolla luomme kasvua. Osaavat ihmiset ovat edellytys sille, että luomme uusia innovaatioita ja autamme asiakkaitamme. Houkutellaksemme ja pitääksemme parhaat ihmiset VTT:llä meidän täytyy tarjota kiinnostavaa työtä, mahtavia työkavereita ja auttaa heitä kasvamaan niin ihmisinä kuin ammattilaisinakin. Eräs parhaista tavoista auttaa ihmisiä kasvamaan on kansainvälistä huippua edustavat projektit kumppanien kanssa. Tämä voi myös synnyttää positiivisen kierteen; esimerkiksi Rolls Roycen kanssa solmittu etäohjattujen laivojen kehittämistä koskeva sopimuksemme perustuu pitkäaikaiseen yhteistyöhön ja vahvaan osaamiseemme.

VTT on yksi halutuimmista työnantajista suomalaisten teknologian opiskelijoiden keskuudessa. Jotta säilytämme tämän tason ja varmistamme työntekijöidemme hyvinvoinnin, meidän täytyy tukea sekä tiimien että yksilöiden oppimista ja kehittymistä.

Näillä kolmella tavalla luomme kasvua ja vaikuttavuutta. Me olemme monien tärkeiden innovaatioiden ja teknologioiden taustalla ja seuraamalla asiakkaidemme ja yhteiskunnan kehittymistä voimme arvioida vaikuttavuuttamme. Työntekijämme luovat vaikuttavuutemme erinomaisella osaamisellaan. Erinomaisuus olikin toinen heureka-ajatuksemme, ja kerromme siitä lisää seuraavassa blogissamme.

Antti Vasara, toimitusjohtaja

Katri Kallio, strategiapäällikkö

vasara_kallio

Twitter: @ahavasara, @katri_kallio