Liikenteen ilmastovaikutukset

Nils-Olof Nylund Galleria

Maailman huomio on nyt kääntynyt Ranskaan ja Pariisiin. Terroristien hirmuteot ovat täyttäneet viestimet viime päivinä. Mutta toivottavasti Pariisista tulee piakkoin myös hyviä uutisia. Viittaan tällä marras-joulukuun vaihteessa pidettävään YK:n ilmastokonferenssiin.  Maapallomme tarvitsisi yhteisiä sitovia tavoitteita kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi.

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä voidaan alentaa lisäämällä koko energiajärjestelmän tehokkuutta, parantamalla ajoneuvojen energiatehokkuutta ja ottamalla käyttöön uusiutuvaa energiaa. Suurin vaikuttaja liikenteen päästöjen hillinnässä tähän asti on autojen, varsinkin henkilöautojen, energiatehokkuuden parantuminen.

Selasin taannoin erilaisia liikenteeseen liittyviä tilastoja esitelmää varten. IEA:n lukujen mukaan maailman tasolla liikenteen osuus energian loppukäytöstä on 28 %, eli liikennesektori on merkittävä energian käyttäjä ja kasvihuonekaasupäästöjen tuottaja. Suomessa toki liikenteen suhteellinen osuus on keskiarvoa pienempi, johtuen energiaintensiivisestä teollisuudesta. IEA:n mukaan öljyn osuus liikenteen energiasta on 93 %, eli korvaavien energiamuotojen (mm. biopolttoaineet, maakaasu, sähkö) osuus on edelleenkin vain 7 %. Euroopassa biopolttoaineiden osuus tieliikenteen polttoaineissa vuonna 2014 oli 4,9 %.

Sähköautoista puhutaan varsin paljon. Vuoden 2014 lopulla sähköautoja oli maailmassa IEA:n mukaan 665.000 kappaletta. Sinänsä melko iso luku, mutta luku on absoluuttisesti vain 0,08 % koko maailman autokannasta. Euroopan autonvalmistajien yhteenliittymän ACEA:n rekisteröintitilastot ovat niin ikään varsin karua luettavaa. Euroopan uusrekisteröinneissä vaihtoehtoisten ajoneuvojen osuus ajanjaksolla tammikuu-syyskuu 2015 oli yhteensä 4 %, ja sähköautojen osuus vain 0,8 %. Euroopassa yli 3 %:n sähköauto-osuuksiin päästään ainoastaan Norjassa (12,5 %) ja Hollannissa (3,9 %).

Entäpä sitten ne valopilkut? Ne löytyvät itse asiassa lähempää kuin uskotaankaan. Nimittäin Suomesta. Vuonna 2014 Suomessa biopolttoaineiden todellinen energiaosuus oli 12,3 % ja laskennallinen osuus, ns. tuplalaskenta huomioiden, peräti 23,5 %. Suomen biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen vuoden 2020 tavoite on 20 % (laskennallisesti), joten tämä tavoite saavutettiin kirkkaasti etuajassa. Sähköhenkilöautojen lukumäärällä Suomi ei voi rehvastella.  Mutta valoa sähköautojen alueellakin on nähtävissä. Suomeen on syntynyt uusi sähköbussivalmistaja, Linkker, VTT:n spin-off. Helsingin seudun liikenne (HSL) tilasi ennakkoluulottomasti 12 ensimmäistä autoa, joista ensimmäisiä odotetaan ajoon näinä päivinä. HSL ja VTT tekevät muutenkin tiivistä yhteistyötä. Tavoitteena on mm. saada koko HSL:n tilaama perinteisillä autoilla ajettava bussiliikenne 100 %:sesti biopolttoaineille ennen vuotta 2020. Lisäksi HSL:llä on varsin kunnianhimoisia sähköbussisuunnitelmia.

Ja tästä sitten aasinsilta ilmastokysymyksiin. Siellä missä on tarjolla joukkoliikennettä, liikkujia tulisi kannustaa joukkoliikenteeseen, ei oman auton käyttöön. Näin energian käyttö tehostuu ja päästöt pienenevät. Samalla kaupunkitilaa vapautuu parkkipaikoista muuhun järkevämpään käyttöön. Ja miten joukkoliikenteen osuus saadaankaan nousuun? Tarjoamalla helppokäyttöisiä matkustajapalveluita ja matkaketjuja, sekä lisäämällä bussiliikenteen houkuttelevuutta edistämällä entistä puhtaampia ajoneuvoja. HSL:n strategian mukaisesti, hyvällä HSL/VTT yhteistyöllä!

Nils-Olof Nylund

Tutkimusprofessori ja TransSmart -kärkiohjelman johtaja 

Vähä-älyisestä hiililiikenteestä älykkääseen vähähiiliseen liikenteeseen

Nils-Olof Nylund Galleria

Kulkeminen ja kuljettaminen eivät ihan heti Suomesta lopu. Yhteiskunta rakentuu sen varaan että ihmiset ja tavarat pääsevät liikkumaan. Selvää on kuitenkin että hommat pitää jatkossa hoitaa entistä fiksummin ja ympäristöä vähemmän kuormittaen. Älykäs liikenne ja sähköautot ovat yksi osa tätä pohdintaa.  Rakennuspuolella lähestytään tilannetta jossa uudet talot ovat nollaenergiataloja. Autojen osalta tuohon nollaenergiaan ei valitettavasti päästä; jos joku väittää päässeensä, hän on samalla tullut keksineeksi ikiliikkujan.

Älykäs vähähiilinen liikenne

Teema on hyvin ajankohtainen.  Viikolla 24 työ- ja elinkeinoministeriö järjesti seminaarin ”Energia- ja ilmastotiekartta 2050” valmisteluun liittyen. Viikolla 25 taas runsaslukuinen joukko älyliikenteen asiantuntijoita kerääntyy Helsinkiin kymmenenteen ITS European Congress – tapahtumaan (2014 ITS Europe

TEM:in energia- ja ilmastotiekartan  taustamateriaalissa päästövähennystavoitteeksi asetetaan 80-95 % vuoteen 2050 mennessä. Tässä on liikenteelle haastetta kerrakseen.  Liikenteen osalta mainitaan erityisesti kestävät biopolttoaineet ja siirtyminen tehokkaisiin kulku- ja kuljetusmuotoihin. Todetaan myös ettei henkilöautoliikenne kaupunkiseuduilla enää kasva.  Siellä missä joukkoliikennettä on tarjolla, porukat pitäisi saada henkilöautoista joukkoliikennevälineisiin. Vaihtoehtona on tietenkin myös fillari, joko perinteinen tai high-tech tyyliin sähköavusteisena.

Miten sitten ilmastotavoitteet liittyvät älyliikenteeseen? Itse asiassa monellakin tavalla. Fiksut liikkumisen ja logistiikan palvelut mahdollistavat että koneisto kokonaisuudessaan toimii mahdollisimman tehokkaasti. Älypalvelut lisäävät myös joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Matkaketjujen suunnittelu ja lippujen hankinta helpottuu. Pikku hiljaa alamme saada reaaliaikaista tietoa liikenteen tilasta. Enää emme ole pelkästään aikataulutiedon varassa, vaan kännyyn tulee tieto koska se nysse todella saapuu pysäkille.

TransSmart visio

Vuonna 2013 VTT käynnisti TransSmart kärkiohjelman älykkäästä vähähiilisestä liikenteestä. TransSmart on sujuvan, kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen liikennejärjestelmän yhteistyö- ja kehitysalusta. Alkuvuodesta 2014 laadimme ohjelmalle visio- ja tiekarttajulkaisun http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2013/T146.pdf. Tämä saa seuraa 2014 ITS Europe –konferenssissa julkistettavasta englanninkielisestä Visions-julkaisusta, jossa rennolla kerronnalla pyrimme levittämään suurille joukoille älykkään vähähiilisen liikenteen ilosanomaa ja samalla kuvaamaan sen mahdollisuuksia suomalaisille toimijoille.

Sähköautot ja älykäs liikennejärjestelmä

Väittämäni on, että älykäs liikennejärjestelmä ei välttämättä kaipaa sähköautoja, mutta että sähköautot välttämättä tarvitsevat tuekseen älykkään liikennejärjestelmän. Jos ei muuta, sähköautoilija tarvitsee ajantasaista tietoa siitä, missä hän voi autonsa ladata.

Sähköautojen kehittämisessä VTT panostaa ensisijaisesti bussiliikenteen sähköistämiseen, yhteistyössä HSL:n kanssa. HSL hankkii yli 60 % Suomen joukkoliikenteestä. Joukkoliikenteen edistäminen ja kestävälle polulle onkin hyvin synkassa energia- ja ilmastotiekartan linjausten kanssa. Ihmettelen kuitenkin sitä, miksi sähköauto pääsääntöisesti mielletään henkilöautoksi. Ja myös sitä, miksi pitäisi kannustaa sähköhenkilöauton hankintaan esim.  avaamalla joukkoliikennekaistat sähköautoille.

Tiekartassakin sanotaan ettei henkilöautoliikenne kaupunkiseuduilla enää kasva. Sähköauto tulee varmasti lunastamaan paikkansa, mutta tämä ei saa tapahtua joukkoliikenteen kustannuksella.  Ja hei, ihan oikeasti, mitä järkeä on viime viikolla kuuluussa uusimmassa sähköautokannustimessa: ”sähköautoilla pitäisi saada ajaa Suomessa 160 km/h”. Tällaisella menolla päätyisimme joko siihen että akku tyhjenee alta aikayksikön tai siihen, että koko sähköautoilu törmää seinään.

Nils-Olof Nylund

Research Professor and Programme Manager of the TransSmart spearhead programme