Digitalisation accelerates the circular economy

When talking about the circular economy, the role of digitalisation is almost always mentioned. The deployment of digital solutions may reduce the use of resources and facilitate the implementation of circular economy systems. However, as yet not much research has been done on how digitalisation enables the transition to a circular economy in practice. The CloseLoop strategic research project of the Academy of Finland systematically assesses challenges associated with the development of new business models, and brainstorms new circular economy business models and concepts for Finnish companies. These concepts are developed and tested in collaboration with companies and stakeholders, including end-users and consumers.

Digitalisation may provide assistance for achieving three objectives of the circular economy. The digitalisation of the industrial sector increases resource efficiency, helps to close the loop of material cycles and contributes to keeping materials in use for a longer time. Intelligent solutions enable, for example, the reduction of energy consumption, optimisation of logistics chains and more efficient use of capacity. Digitalisation can be used to gain access to material-specific data and resource consumption, which enables the product life cycle to be optimised for circular economy solutions. Good examples of this include Resq Club and Lunchie, which offer restaurant food for consumers through a digital platform. They reduce food waste by providing an easy way to buy food that would otherwise go to waste.  eRENT  offers companies a platform for the digital sharing and tracking of machines and devices, making it possible to improve their usage rates.

Circular economy systems with interconnected cycles often contain large amounts of data. Digitalisation offers new ways to collect and use it in real time. This data can be put to use when decisions need to be made about the phases of the product’s life cycle, reuse of waste materials, logistical arrangements and the operators needed in the value network. For example,  Konecranes offers warehouse management as a service that includes remote monitoring and preventive equipment maintenance and advanced digitalisation, enabling the monitoring of the entire supply chain. The solution allows Konecranes customers to efficiently provide their suppliers with information on warehouse usage levels.

In the circular economy, the coordination of materials and information flows is of crucial importance. Information on the quantity and quality of products and the raw materials they contain must be collected, stored and used efficiently. It must be possible to do this in a reliable and transparent manner, for which such methods as block chain technology may provide a solution. Digital technologies enable data storage combined with materials and the use of waste as a resource.

Digitalisation comes with a lot of challenges

The key challenges of digitalisation are related to business models, data ownership, data sharing, data integration, collaboration and competence. Issues related to the availability and ownership of data are of crucial importance. There are also challenges related to the sharing of data between competitors, protection of privacy, the IPR rights and confidence building. Integration of the large amounts of data owned by various operators is also needed, because the management of data flows is also a big challenge.

Other important issues include the organisation of cooperation between different partners, the definition of joint processes, search for suitable partners and pooling of different areas of competence. The pooling of the competences in information and communication technology and sustainable development also has its own challenges. At the moment, many organizations lack sufficient competence related to the basic concepts of the circular economy and sustainable business models.

Hackathons, training and research projects promote cooperation across disciplines

Cooperation, networking, increased transparency and the provision of information are key methods for promoting digitalisation. Collaboration can be practiced by sharing expertise between organisations and pooling competences between different actors. The operators should come from different fields and include both small and large organisations. In training, the cooperation between schools and enterprises could be increased. Various competitions and hackathons could be increasingly used for cooperation purposes. Participation in research and development projects is also a good way of creating cooperation networks.

It is important to involve consumers or end-users in the planning and implementation of a service, because consumers themselves function as service providers in many services that use platforms. In such a case, getting a critical mass involved in the process from the outset is of paramount importance, and the service must offer a first-rate solution to consumer needs in terms of both attractiveness and usability. One example is Zadaa, which provides consumers with a mobile application that makes it easy to put used clothes up for sale and to find clothes that fit. Digital solutions make it possible to reach consumers and end users in a more efficient way than before. It is important to note that instead of the earlier one-way communication, the solutions needed today must allow end-users to give feedback on products and services.

Read more:


Maria Antikainen VTT


Maria Antikainen
Principal Scientist


Teuvo Uusitalo VTT


Teuvo Uusitalo
Senior Scientist, VTT




Under the theme “Digitalisation as enabler of the circular economy”, we organized a workshop at the From Waste to Valuables event held at the Hotel Torni of Tampere on 23 November 2017. It was attended by 62 representatives of business and research organisations. The workshop presented three innovative examples in which digitalisation forms an essential part of the operations: Uusioaines Oy, Hiedanranta and Resq Club. We discussed in small groups how digitalisation contributes to the circular economy, what challenges this entails and how they can be solved

Water means life and smart water means better life


Water is the basis of life and essential for all life and processes we know. The availability of water and its purity have been considered self-evident, and that is what they used to be. In Finland, we have had plenty of water and, we have learnt how to purify and recycle it and redistribute it as clean water to consumers. Naturally, we have faced some challenges along the way, and there are good reasons to be concerned about water on a continuous basis.

The world around us is changing and we are facing new challenges, such as climate change, security threats, increase in water consumption and, consequently, the sufficiency of water supplies. At that point, the existing solutions will not suffice, and they will not guarantee functional and successful societies.

Worldwide, agriculture currently uses 70% of all pure water consumed for irrigation purposes. Cracked soil, dried vegetation and famine are matters we mostly know from news from Africa. However, climate change researchers are already warning us about the increasing aridity in Europe as well. The Iberian Peninsula is becoming desert. The areas north of the Mediterranean and even Central Europe have already suffered from lack of water.

According to climate forecasts, Finland will have areas suffering from drought as early as in the 2030s if and when the current development continues.

Still, the world mostly consists of water. To establish that, all we need to do is examine the Earth from the direction of the Pacific Ocean. What we primarily lack is potable fresh water. Within the EU, there has been talk that instead of addressing the status of water in general, we should discuss various levels of purity and water suited for different uses.

Industrial processes and irrigation do not always require water suited as drinking water. It is more sensible to recycle water from one use to another, and to purify it only when necessary. With consecutive uses, the same water suffices for several users. The condition for doing so is that it is possible to analyse the water quality rapidly and precisely, and that the necessary purification processes are sufficiently good for each need. Even as it is, it is already possible to purify poor-quality waste water or sea water into potable water, and closed-loop water recycling is also often possible.

The water raining on the fields is free of charge, but all other water bears costs in the form of pipes, pumps, valves and, first and foremost, the energy needed to transfer it. This has an impact on food prices. Of course, irrigation may bring some benefits as well. When the amount of water is optimised to meet the needs of the plants, and water is used for spreading nutrients and the necessary chemicals, the quantity and quality of the crops will improve. It also enables production in controlled indoor facilities and, for example, in urban environments close to the consumers in accordance with the concept of urban farming.

In irrigation, the current trend is to go towards needs-based irrigation. The objective is simple: irrigating where water is needed, when it is needed and only to the extent that plants can use it.  As a result, the plants will do better, the crops will get bigger and their quality will improve, and the water and energy consumption will decrease.

Unfortunately, this is not yet easy, nor sufficiently cost-effective. The amount of water needed by a plant and the timing of irrigation measures may vary greatly. Even in the same field, there may be areas requiring different treatment. Recognising such areas, monitoring the need of water of the plants grown in them and the planning of necessary irrigation taking also account of the impacts of weather is a highly demanding entity that requires extensive use of sensors and understanding of the data collected. A targeted supply of water also requires an adaptable irrigation system.

The hype words of the ICT world − IoT, artificial intelligence, big data and digitalisation − have made a very strong entry into the field of water management and irrigation control as well. They will bring intelligence and efficiency to the use and recycling of water that are necessary for saving fresh water.

Water is something the whole world has in common, and the EU is also paying increasing attention to it. VTT is involved in the EU’s ICT4Water cluster and the European Water Technology Platform (WssTP), defining common targets of development and a common roadmap for generating smart services related to water. In addition to technological development, the efforts include a lot of business activities and measures supporting the mainstreaming of solutions. Only technology that is in use matters. In the big picture, ensuring that everyone has access to sufficient amounts of water is one of our most essential things.

Practical measures are also needed. As part of the H2020 programme, VTT leads the SWAMP project (Smart Water Management Platform [for Precision Irrigation]), a joint venture between the EU and Brazil. It develops and tests automatic precision irrigation solutions and water management for different purposes in different environments on the shores of river Po in the Brazilian Highlands. The project develops solutions for measuring the situation of the soil and plants, analysing how much water the plants need and smart control of irrigation so that as many of the drops of water pumped to the fields as possible end up for the purpose of producing crops of higher quality and quantity.

Water is the basic condition of life. The sufficiency of fresh water is a challenge. Smart systems enhance the use of water to make smaller amount of high-quality water last for a larger group of people. Once the solutions can be rendered affordable and scalable, they can be made available to everyone. For providing a better life.

Read more:  VTT policy brief  – Towards a resilient society with smart water solutions

Juha-Pekka Soininen
Principal Scientist



Digitalisaatio vauhdittaa kiertotaloutta

Digitalisaation rooli tulee esille lähes aina puhuttaessa kiertotaloudesta. Digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto voi vähentää resurssien käyttöä ja helpottaa kiertotalouden järjestelmien toteuttamista. Vielä on kuitenkin vähän tutkimusta siitä, miten käytännössä digitalisaatio mahdollistaa siirtymisen kiertotalouteen. 

Digitalisaatio voi vauhdittaa täyttämään kiertotalouden kolme tavoitetta. Teollisuuden digitalisaatio lisää resurssitehokkuutta, auttaa sulkemaan materiaalien kierron kehän sekä edesauttaa pitämään materiaalit pidempään käytössä. Älykkäät ratkaisut mahdollistavat esimerkiksi energiankulutuksen vähentämisen, logistiikkaketjujen optimoinnin ja kapasiteetin hyödyntämisen tehokkaammin. Digitalisaation avulla voidaan saada pääsy materiaalikohtaisiin tietoihin ja resurssien kulutukseen, mikä mahdollistaa tuotteiden elinkaaren optimoinnin kiertotalouden ratkaisuihin. Kuluttajille digitaalisen alustan kautta ravintolaruokaa tarjoavat  Resq Club  ja Lunchie vähentävät ruokahävikkiä  tarjoamalla helpon tavan ostaa muuten hävikiksi päätyvää ruokaa. eRENT  tarjoaa yrityksille koneiden ja laitteiden digitaalista jakamis- ja seuranta-alustaa. Palvelun avulla on mahdollista parantaa koneiden ja laitteiden käyttöastetta.

Kiertotalouden järjestelmät, joilla on toisiinsa liittyvät kierrot, sisältävät usein suuria määriä dataa. Digitalisaatio tarjoaa uusia keinoja kerätä ja käyttää sitä reaaliaikaisesti. Dataa voidaan hyödyntää, kun on tehtävä päätöksiä tuotteiden elinkaaren vaiheista, jätemateriaalien uudelleenkäytöstä, logistisista järjestelystä ja arvoverkossa tarvittavista toimijoista. Esimerkiksi Konecranes tarjoaa varastonhallintaa palveluna, johon kuuluu etäseuranta ja laitteiden ennakoivat huollot sekä pitkälle viety digitalisaatio, joka mahdollistaa koko toimitusketjun seurannan. Ratkaisun avulla Konecranesin asiakkaat pystyvät välittämään omille toimittajilleen tehokkaasti tietoa varaston täyttöasteesta. 

Materiaalien ja tietovirtojen yhteensovittaminen kiertotaloudessa on ratkaisevan tärkeää. Tietoja tuotteiden määrästä ja laadusta sekä niiden sisältämistä raaka-aineista on kerättävä, säilytettävä ja hyödynnettävä tehokkaasti. Tämä on voitava  tehdä luotettavasti ja läpinäkyvästi, mihin esimerkiksi lohkoketjuteknologia voi tarjota ratkaisun. Digitaaliset teknologiat mahdollistavat tietojen säilyttämisen yhdistettynä materiaaleihin ja mahdollistavat jätteen hyödyntämisen resurssina. 

Digitalisaatioon liittyy runsaasti haasteita 

Digitalisaation keskeiset haasteet liittyvät liiketoimintamalleihin, tiedon omistukseen, tietojen jakamiseen, tietojen integrointiin, yhteistyöhön ja osaamisvaatimuksiin. Datan saatavuus ja datan omistajuuteen liittyvät kysymykset ovat ratkaisevan tärkeitä. Haasteita liittyy myös datan jakamiseen kilpailijoiden välillä, yksityisyyden suojaan, IPR- oikeuksiin ja luottamuksen rakentamiseen. Tarvitaan myös useiden toimijoiden omistamien suurien tietomäärien integrointia, sillä tietovirtojen hallinnointi on myös iso haaste.  

Tärkeää on myös yhteistyön järjestäminen eri kumppanien välillä, yhteisten prosessien määrittely, sopivien yhteistyökumppaneiden etsintä ja eri osaamisalueiden yhdistäminen.  Haasteita liittyy tieto- ja viestintätekniikan ja kestävän kehityksen osaamisen yhdistämiseen. Tällä hetkellä kiertotalouden ja kestävän liiketoimintamallien peruskäsitteiden osaaminen on monessa organisaatiossa puutteellista. 

Hackathonit, koulutus ja tutkimusprojektit edistävät yhteistyötä yli rajojen 

Yhteistyö, verkottuminen, avoimuuden lisääminen ja tiedon tarjoaminen ovat keskeisiä keinoja edistää digitalisaatiota. Yhteistoimintaa voidaan tehdä jakamalla organisaatioiden välistä asiantuntemusta ja yhdistämällä osaamista eri toimijoiden välillä. Toimijoiden olisi oltava eri aloilta ja koostuttava pienistä ja suurista organisaatioista. Koulutuksessa koulujen ja yritysten välistä yhteistyötä voitaisiin lisätä. Erilaisia kilpailuja ja hackathoneja voitaisiin käyttää yhä enemmän yhteistyöhön. Myös osallistuminen tutkimus- ja kehityshankkeisiin on hyvä keino luoda yhteistyöverkostoja. 

Kuluttajien tai loppukäyttäjien ottaminen mukaan palvelun suunnitteluun ja toteutukseen on tärkeää, koska monissa alustoja hyödyntävissä palveluissa kuluttajat itse toimivat palveluntuottajina. Tällöin kriittisen massan saaminen alusta lähtien mukaan on ensiarvoisen tärkeää, ja palvelun tulee olla sekä houkuttelevuudeltaan että käytettävyydeltään ensiluokkainen kuluttajien tarpeisiin. Yksi esimerkki on Zadaa, joka tarjoaa kuluttajille mobiilisovellusta, jolla on helppo laittaa myyntiin käytettyjä vaatteita ja löytää itselleen sopivia vaatteita. Digitaaliset ratkaisut mahdollistavat kuluttajien ja loppukäyttäjien tavoittamisen entistä tehokkaammin. Tärkeää on huomioida, että entisen yksisuuntaisen viestinnän sijaan tarvitaan ratkaisuja, joilla loppukäyttäjät voivat antaa palautetta tuotteista ja palveluista.  

Maria Antikainen VTT


Maria Antikainen
Principal Scientist


Teuvo Uusitalo VTT


Teuvo Uusitalo
Senior Scientist, VTT


Järjestimme From Waste to Valuables tapahtumassa 23.11.2017 Tampereen Torni-hotellissa “Digitalisaatio kiertotalouden mahdollistajana” -näkökulmaan liittyen työpajan, johon osallistui 62 yritys- ja tutkimusorganisaatioiden edustajaa. Työpajassa esiteltiin kolme innovatiivista esimerkkiä, joissa digitalisaatio on keskeinen osa toimintaa:  Uusioaines Oy, Hiedanranta sekä Resq Club. Keskustelimme pienryhmissä , miten digitalisaatio edistää kiertotaloutta ja mitä haasteita tähän liittyy ja miten ne voidaan ratkaista.  


Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen CloseLoop-hankkeessa arvioidaan systemaattisesti uusien liiketoimintamallien kehittämiseen liittyviä haasteita sekä ideoidaan uusia kiertotalouden liiketoimintamalleja ja konsepteja suomalaisille yrityksille. Konsepteja kehitetään ja testataan yhdessä yritysten ja sidosryhmien, kuten loppukäyttäjien ja kuluttajien, kanssa. 

Vesi on elämä ja älykäs vesi on parempaa elämää

Vesi on elämän perusta ja välttämätöntä kaikelle tuntemallemme elämälle ja toiminnalle. Veden saatavuutta ja sen puhtautta on pidetty itsestään selvänä ja sitä se on ollutkin. Suomessa vettä on riittänyt ja sitä on opittu puhdistamaan, kierrättämään ja jakelemaan puhtaana kuluttajille. Haasteita on matkan varrella tietysti ollut ja vedestä onkin syytä olla jatkuvasti huolissaan.

Maailma ympärillä muuttuu ja uusia haasteita kuten esimerkiksi ilmastonmuutos, turvallisuusuhat, veden käytön kasvu ja sen mukaan riittävyys tulee vastaan. Nykyiset ratkaisut eivät silloin enää riitä, eivätkä ne takaa yhteiskunnan toimintaa ja menestystä.

Maailmanlaajuisesti maatalous käyttää kasteluun 70 % jo nyt käytetystä puhtaasta vedestä. Halkeilleet pellot, kuivuneet kasvit ja nälänhätä ovat meille tuttuja lähinnä uutisista Afrikasta. Ilmastonmuutoksen tutkijat ovat kuitenkin jo varoittamassa lisääntyvästä kuivuudesta myös Euroopassa. Iberian nimimaa on aavikoitumassa. Välimeren pohjoispuolella ja Keski-Euroopassakin on jo kärsitty vesipulasta.

Ilmastoennusteiden mukaan Suomeen on luvassa kuivuudesta kärsiviä alueita jo 2030-luvulla, jos ja kun nykymeno jatkuu.

Maailma on kuitenkin suurimmaksi osaksi vettä. Sen toteamiseksi riittää, kun katsoo maapalloa Tyynen valtameren suunnasta. Pulaa on lähinnä juomakelpoisesta makeasta vedestä. EU:n piirissä on puhuttu, että pelkän veden asemasta tulisi keskustella puhtausasteista ja eri tarkoituksiin käytettäväksi soveltuvasta vedestä.

Teollisissa prosesseissa ja maatalouden kastelussa ei tarvita läheskään aina juomavedeksi kelpaavaa vettä. On järkevämpää kierrättää vettä käyttötarkoituksesta toiseen ja puhdistaa sitä vain tarvittaessa. Peräkkäisellä käytöllä saadaan sama vesi riittämään monelle käyttäjälle. Edellytyksenä on, että veden laatu pystytään analysoimaan nopeasti ja tarkasti ja että tarvittavat puhdistusprosessit ovat kuhunkin tarpeeseen nähden riittävän hyviä. Sinällään jo nyt huonolaatuisestakin jätevedestä tai merivedestä puhdistetaan juomakelpoista vettä ja suljettu veden kierrätyskin on usein mahdollista.

Pellolle satava vesi on ilmaista, mutta kaikki muu vesi maksaa putkina, pumppuina, venttiileinä ja ennen kaikkea siirtämiseen kuluvana energiana. Tällä on vaikutusta ruuan hintaan. Keinokastelulla voidaan toki saada etuakin. Kun veden määrä optimoidaan kasvien tarpeita vastaavaksi ja vettä käytetään ravinteiden ja tarvittavien kemikaalien levitykseen, paranee sadon määrä ja laatu. Se myös mahdollistaa tuotannon kontrolloiduissa sisätiloissa ja vaikkapa kaupunkiympäristössä lähellä kuluttajia urbaanin maanviljelyn konseptin mukaisesti.

Trendinä keinokastelussa on mennä kohti tarpeen mukaista kastelua. Tavoite on yksinkertainen: kastellaan siellä missä vettä tarvitaan, silloin kun sitä tarvitaan ja vain sen verran kuin kasvit voivat vettä hyödyntää.  Tuloksena saadaan paremmin voivia kasveja, suurempi ja paremman laatuinen sato sekä säästöä käytetyn veden ja energian määrässä.

Valitettavasti tämä ei ole vielä helppoa eikä aina kustannuksiltaan riittävän edullista. Kasvin tarvitseman veden määrä ja kastelun ajoittaminen voivat vaihdella hyvinkin paljon. Saman pellon sisälläkin saattaa olla alueita, joita on hoidettava eri tavoin. Tällaisten alueiden tunnistaminen, niillä olevien kasvien veden tarpeen seuranta ja tarvittavan kastelun suunnittelu ennakoiden myös sään vaikutukset ovat vaativa kokonaisuus, joka edellyttää kattavaa anturointia ja kerättävän datan ymmärtämistä. Myös veden toimittaminen kohdennetusti edellyttää mukautuvaa kastelujärjestelmää.

ICT:n hype-sanat IoT, tekoäly, big data ja digitalisaatio ovat tulleet voimalla myös veden hallintaan ja keinokastelun ohjaamiseen. Niiden avulla saadaan veden käyttöön ja kierrätykseen älykkyyttä ja tehokkuutta, jota tarvitaan makean veden säästämiseksi.

Vesi on koko maailman yhteinen asia, joka on saamassa suurempaa huomiota myös EU:ssa. VTT on mukana EU:n ICT4Water-klusterissa ja WssTP:ssä (European Water Technology Platform) määrittelemässä yhteisiä kehityskohteita ja yhteistä tiekarttaa älykkäiden veteen liittyvien palvelujen aikaansaamiseksi. Teknologiakehityksen lisäksi tässä on mukana paljon liiketoimintaa ja ratkaisujen yleistymistä tukevia toimia. Vain käytössä olevalla teknologialla on merkitystä. Veden riittävyyden varmistaminen kaikille on isossa kuvassa yksi tärkeimmistä asioistamme.

Tarvitaan myös käytännönläheisiä toimia. VTT vetää H2020-ohjelmassa EU-Brasilia yhteishanketta SWAMP (Smart Water Management Platform [for Precision Irrigation]). Siinä kehitetään ja kokeillaan automaattisia täsmäkasteluratkaisuja ja veden hallintaa erilaisiin tarkoituksiin erilaisissa ympäristöissä Po-joen rannoilta Brasilian ylängöille. Hankkeesta saadaan ratkaisuja maaperän ja kasvien tilanteen mittaamiseen, kasvien veden tarpeen analysointiin ja kastelun älykkääseen ohjaamiseen niin, että mahdollisimman moni pellolle pumpattu vesipisara päätyy laadulta ja määrältä paremman sadon tuottamiseen.

Vesi on elämänehto. Makean veden riittävyys on haaste. Älykkäät järjestelmät tehostavat veden käyttöä, niin että vähempi ja parempilaatuinen vesi riittää isommalle joukolle ihmisiä. Kun ratkaisut saadaan edullisiksi ja skaalautuviksi, ne voidaan viedä kaikille. Tuottamaan parempaa elämää.

Lue lisää: VTT policy brief  – Towards a resilient society with smart water solutions

Juha-Pekka Soininen
Principal Scientist



Where can we find future growth areas for Finland? The VTT lighthouses provide us with many opportunities

Various actors in the world follow and examine a variety of megatrends and phenomena, trying to predict future development trends. The boldest among them claim that they are creating the future. This is what we at VTT do as well. In this blog, VTT’s Strategy Manager Sanna Tuominen explains how VTT has sought − and found − future growth opportunities for Finland. They benefit the whole world.

VTT began the search from megatrends and big challenges in society. Such change drivers are great in number, and they are scalable to different extents. For example, the United Nations has listed a few dozen major challenges for humanity and agreed on 17 sustainable development goals with a multinational consortium. Finland has a lot to offer towards reaching goals like this, and certain subject areas offer real opportunities for Finnish expertise to boost business and increase export. But how can we find and choose the most potential growth areas?

Lighthouses illuminate the way towards future growth

In our strategy work, we examined how societal challenges are transformed into opportunities for growth in Finland. Together with our stakeholders, we discussed where Finland’s strengths lie. Next, we considered how to accelerate growth with technological innovations.

As stated in our vision, we at VTT believe that a brighter future is created through science-based innovations. Extensive maps were drawn on the opportunities identified during the strategy work that were re-grouped under various areas of societal challenge. This led to the creation of five focus areas, which we call lighthouses:

* Climate action – Clean energy for the future
* Resource sufficiency – Prosperity from resource wisdom
* Good life – Improved quality of life, work, health and well-being
* Safety and security – Resiliency in turbulent world
* Industrial renewal – Innovations empowering industry


The lighthouses and opportunities for Finland selected by VTT

Come join us to change the world

No actor can solve the major societal challenges alone. Through its lighthouse work, VTT has chosen focus areas on which it wishes to cooperate with other business actors in seeking solutions to the chosen global challenges. In these areas, Finland has national strengths. Ecosystems and new forms of collaboration enable our challenge-driven work towards sustainable solutions.

We describe the challenges related to the lighthouses and the opportunities for growth in the publication VTT Lighthouses – growth opportunities for industry and society. It is freely available to everyone. Get acquainted with our way of thinking and come join us in making a change towards creating a better future.

In addition, we will shortly begin a series of podcasts on Finland’s opportunities for growth, which will present our approach and the subject areas of opportunity in closer detail. Follow the VTT social media accounts to learn more about this!


tuomistosannaSanna Tuominen
Manager, Strategy, VTT
Twitter: @SannaPTuominen

P.S. VTT will organize five events for invited guests (Beyond the Obvious – Growth Labs) on the lighthouse themes. The first event on 4 June 2018, with Minister of Transport and Communications Anne Berner as the keynote speaker, will address the challenges and opportunities of the Climate action lighthouse. Follow #VTTGrowthLab in social media

Mistä löytyvät tulevaisuuden kasvualueet Suomelle? VTT:n majakat näyttävät monta mahdollisuutta

Maailmalla seurataan ja tutkitaan paljon megatrendejä ja ilmiöitä sekä koetetaan arvioida tulevaisuuden kehityssuuntia. Rohkeimmat kertovat luovansa tulevaisuutta. Näin myös me VTT:llä teemme. Tässä blogissa strategiapäällikkö Sanna Tuominen kertoo, miten VTT on hakenut – ja löytänyt – tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia Suomelle. Niistä hyötyy koko maailma.

VTT lähti liikkeelle megatrendeistä ja yhteiskunnan isoista haasteista. Näitä muutosvoimia on lukuisia, ja ne ovat eri lailla skaalautuvia. Esimerkiksi Yhdistyneet kansakunnat on listannut parisen kymmentä ihmiskunnan isoa haastetta ja sopinut monikansallisen konsortion kanssa 17 kestävän kehityksen tavoitetta. Suomella on paljon tarjottavaa tällaisiin tavoitteisiin, ja tietyt aihealueet tarjoavat suomalaiselle osaamiselle todellisia mahdollisuuksia elinkeinoelämän piristämiseen ja viennin kasvattamiseen. Mutta miten löytää ja valita kaikkein potentiaalisimmat kasvualueet?

Majakat valaisevat tietä kohti tulevaisuuden kasvua

Strategiatyössä tarkastelimme, miten yhteiskunnan haasteet muutetaan Suomen kasvun mahdollisuuksiksi. Mietimme yhdessä sidosryhmien kanssa, mitkä ovat Suomen vahvuuksia. Seuraavaksi pohdimme, miten kasvua voi kiihdyttää teknologisilla innovaatioilla.

Kuten visioommekin on kirjattu, me VTT:llä uskomme, että kirkkaampi tulevaisuus luodaan tieteeseen perustuvien innovaatioiden avulla. Strategiatyössä tunnistetuista mahdollisuuksista piirrettiin laajoja karttoja, jotka ryhmiteltiin uudelleen yhteiskunnan haastealueiden alle. Näin syntyi viisi fokusaluetta, joita kutsumme majakoiksi:

  • Tulevaisuuden ilmasto – puhdasta energiaa
  • Resurssien riittävyys – resurssiviisaus takaa menestyksen
  • Hyvä elämä – elämänlaatua ja hyvinvointia
  • Kokonaisturvallisuus – varmuutta muuttuvassa maailmassa
  • Teollisuuden uudistuminen – mahdollisuuksia innovaatioiden avulla

Kuva: VTT:n valitsemat majakat ja mahdollisuudet Suomelle.

Tule mukaan muuttamaan maailmaa

Yhteiskunnan suuria haasteita ei mikään toimija ratkaise yksin. VTT on majakkatyöllään valinnut fokusalueita, joilla se haluaa yhteistyössä elinkeinoelämän muiden toimijoiden kanssa ratkaista valittuja globaaleja haasteita. Näillä alueilla Suomella on kansallisia vahvuuksia. Ekosysteemit ja uudenlaiset yhteistyömallit mahdollistavat haastelähtöisen työmme kohti kestäviä ratkaisuja.

Majakoiden haasteita ja niistä löytyviä kasvun mahdollisuuksia kuvaamme VTT Lighthouses – growth opportunities for industry and society -julkaisussa. Se on vapaasti kaikkien luettavissa. Tutustu ajatuksiimme ja tule mukaan tekemään muutosta paremman tulevaisuuden luomiseksi.

Lisäksi meiltä on tulossa Suomen kasvun mahdollisuuksista podcast-sarja, joka avaa tarkemmin lähestymistapaamme ja mahdollisuuksien aihealueita. Seuraa VTT:n sosiaalisen median tilejä, niin kuulet tästä tarkemmin!

Sanna Tuominen

Strategiapäällikkö, VTT
Twitter: @SannaPTuominen

P.S. VTT järjestää viisi kutsuvierastilaisuutta (Beyond the Obvious – Growth Labs) majakkateemoista. Ensimmäinen tilaisuus 4.6.2018 käsittelee Tulevaisuuden Ilmasto -majakan haasteita ja mahdollisuuksia. Key note -puhujana on liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.