Tulevaisuuden rakentaminen: Tammela-ilmiö – onnistunut kerrostalon remontti

VTT lähti yhdessä Tampereen kaupungin ja taloyhtiöiden kanssa remontoimaan 70-luvun kerrostaloja energiatehokkaiksi. Yksilölliset ratkaisut ja lopputulokset ylittivät huimasti kaikkien odotukset.

Neljä vuotta sitten kävelin tamperelaisen kollegani kanssa tutustumassa Tammelantorin ympäristön kerrostaloihin. Kaupunki oli hakenut yhdessä VTT:n kanssa avoimella haulla taloyhtiöitä energiatehokkuuden parantamisen demonstraatiokohteiksi. Tuntui, että me olimme auttamattomasti myöhässä. 1970-luvun rakennuksiin oli vaihdettu uudet ikkunat ja monet taloista olivat saaneet uuden julkisivun. Kaupungin tahtotila kuitenkin oli keskittyä Tammelaan.

Energiatehokkaaksi myös vaiheittain

Hakijoista saimme seulottua kahdeksan kerrostaloa, kun otimme käyttöön energiatehokkuusdirektiiviin kirjatun ”staged”-periaatteen. Sen mukaan rakennus voidaan remontoida energiatehokkaaksi myös vaiheittain. Vain kaksi kahdeksasta toteutti kerralla ulkovaipan ja teknisten järjestelmien parannukset. Kaksi muuta oli jo aloittanut aiemmin energiatehokkuuden parannukset.

Näissä neljässä kohteessa energiatehokkuutta parannettiin vaihtamalla ikkunat, asentamalla lisäeristys julkisivuihin, uusimalla yhteisten tilojen valaistus ja asentamalla PILP eli poistoilmasta lämpöä talteen ottava lämpöpumppu sekä teknisten järjestelmien säädöillä mukaan lukien käyttöveden paineenalennus. Kolmessa muussa kohteessa tehtiin julkisivun lisäeritystä lukuun ottamatta samat toimenpiteet. Yhdessä kohteessa investoitiin ainoastaan erityyppisiin lämpöpumppuihin. Kaikissa kohteissa tehtiin muita pieniä toimenpiteitä.

Betonista kuoriutui jalokivi

Jokaisessa taloyhtiössä tarvittiin hankkeelle aktiivinen puuhamies, joko hallituksen puheenjohtaja tai isännöitsijä. Sattui joukkoon myös innokas asuntosijoittaja, joka hoksasi pilotoinnin mukanaan tuoman taloudellisen kannustimen. Osa taloyhtiöistä päätti pilotointikohteeksi lähdöstä ja toimenpiteistä nuijan kopautukselle, osassa tarvittiin useampia istuntoja.

Nyt jälkeenpäin taloyhtiöiden osakkaat ovat yli 90-prosenttisesti olleet hyvillä mielin päätöksestään lähteä EU GUGLE -projektin pilottikohteeksi. Erityisen ylpeitä ovat viimeiseksi valmistuneen kohteen asukkaat, jotka esittelevät talonsa jalokiveksi pesubetonipintaisten aikalaisten keskellä (kuva).

Tammela

Energiansäästö on merkittävä 40 %

EU GUGLE -projektin vaikutukset eivät jää pilottikohteisiin. Kun neljä vuotta sitten etsimme kohteita, tuskin kukaan tunsi PILP-teknologiaa. Teknologia on tehnyt läpimurron markkinoille näiden neljän vuoden aikana. Merkittävä osa siinä on ollut EU GUGLE -kohteiden seurannalla ja avoimella tiedotuksella.

Yhteistyö taloyhtiöiden kanssa on kyseenalaistanut monet väitteet. EU GUGLE -piloteissa päätökset saatiin aikaan loppujen lopuksi aika kivuttomasti, asuntosijoittaja edisti taloyhtiönsä remontteja, taloyhtiöiden seniorit olivat hyvin innostuneita sekä remonteista että uusista teknologioista, ja energiansäästöjäkin saatiin aikaiseksi. Tähän mennessä pilottien yhteen painotettu energiansäästö on 40 %. Pilottien seuranta jatkuu vielä kaksi vuotta.

Lisätietoja pilottikohteista: http://www.eu-gugle.eu/

Terttu Vainio VTT

Terttu Vainio, erikoistutkija
terttu.vainio (a) vtt.fi
, 040 508 0983

Tulevaisuuden rakentaminen: Rohkea jalkauttaminen synnyttää infra- ja rakennusalalle innovaatioita

Kokeilukulttuurista kirjoitetaan paljon eri yhteyksissä. Se on nykyhallituksen esiin nostama termi. Sillä pyritään nopeaan kasvuun, tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja, parannetaan palveluita, edistetään omatoimisuutta ja yrittäjyyttä sekä vahvistetaan alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja yhteistyötä kansalaislähtöisiä toimintatapoja hyödyntäen.

Rakennusalan ja infrarakentamisen kehittämisessä on totuttu puhumaan pilotoinnista, kun uusia asioita otetaan käyttöön projektitoiminnassa. Uusia teknologioita pitää kokeilla aidoissa projektiympäristössä, jotta niiden potentiaali ja todellinen hyöty saadaan näkyviin monien organisaatioiden yhdessä muodostamassa rakennusprojektissa. Laaja pilotointihanke voi sisältää monia kokeiluja, joilla pyritään kehittämään hankkeelle hyvä ja sovellettava toimintamalli. Yhtenä ajankohtaisena pilotoinnin aiheena on infrarakentamisen tiedonhallinta ja inframallien käyttö.

Tieto on osa lopputulosta

Toimijat tietomallihankkeessa ovat samat kuin muissakin rakennushankkeissa. Palveluntarjoajat (suunnittelijat, konsultit, urakoitsijat, asentajat) toteuttavat projektitehtäviä ja tuottavat, jakavat ja julkaisevat myös niihin liittyvää tietoa toisilleen, projektinjohdolle sekä tilaajalle – sovitulla tavalla strukturoituna. Tilaajalle luovutetaan konkreettinen rakennus tai rakennettu väylä sekä siihen liittyvä tieto ylläpitoa ja elinkaarenaikaisia käyttötarkoituksia varten.

Tietomalliteknologiaa sovelletaan hankkeen aikana uudistettavassa prosessissa. Näin päästään testaamaan tiedonsiirron yhteentoimivuutta työkalujen välillä, prosessien integroitumista ja toimijoiden välistä yhteistoimintaa. Jokaisen toimijan asenne on orientoitunut tuottamaan tehokkuutta ja tietoa hankkeen päätöksentekoon ja muille osapuolille. Tiedon tulee olla määriteltyä tietoa, oikealla tarkkuusasteella ja paikallistettuna geometriseen suunnitelmaan (tietomalliin) sekä toimitettuna käyttökelpoisessa muodossa eri toimijoiden tietotyökaluille yhteistyöprosessissa oikeaan aikaan.

Pilottihankkeet kehittävät tietomallivaatimuksia, joissa hyväksi havaitut käytännöt kuvataan minimivaatimuksina ja ohjeina. Kehittävä jalkauttaminen on toimiessaan tehokasta. Pilottihankkeissa voidaan jalkauttaa sosioteknologista muutosta, vahvistaa ja uudistaa toimialaa, palvelutoimijoiden liiketoimintaa sekä loppukäyttäjien kokemaa rakennettua ympäristöä ja sen palvelukykyä.

Tilaaja on tärkein toimija tietomalleja hyödyntävässä hankkeessa

Tilaaja hankkii projektin tehtäväkokonaisuuden sekä keskeiset asiantuntijat, määrittelee hankkeessa käyttävän teknologian ja on näin ollen tärkein toimija inframalleja hyödyntävässä hankkeessa. Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 määrittelee tilaajan ja palvelutarjoajien suhdetta ohjeessa “Tietomallipohjainen hanke” seuraavasti: ”Tilaajan tulee osata arvioida, miten tietomallintamisella saadaan tuotettua hankkeelle mahdollisimman suuri lisäarvo ja miten mallinnus edistää hankkeen kokonaistavoitteiden saavuttamista. Toisaalta hankkeen palveluntarjoajien on osattava sovittaa toimintaprosessinsa tilaajien tavoitteisiin.”

Esimerkkinä Pisararata-hankkeen tietomallintaminen

Erityisen tärkeä tilaajan ja palvelutuottajien yhteistyö on pilottihankkeissa, joissa pyritään kehittämään parhaita toimintamalleja teknologian hyödyntämistä varten. Pisararata-hankkeen ratasuunnittelu ja rakennussuunnittelu on yksi viimeaikaisista laajoista tietomallintamisen kehittämisen pilottiympäristöistä.

Pisararata-hankkeessa tilaajilta, Liikennevirastolta ja Helsingin kaupungilta, ei puuttunut rohkeutta asettaa vaatimukseksi, että kaikki hankkeeseen valittavat suunnittelijat mallintavat alusta asti. Tilaajien tuli mahdollistaa yhteistyöprosessin sujuminen useiden kymmenien eri suunnittelualojen edustajien välillä. Jo oikeiden lähtötietojen määrittelyn tiedettiin olevan haasteellista ja kokonaiskuvan esittäminen hankkeen etenemisestä oli myös tiedonhallinnallisesti haasteellinen, koska kaksi toimialaa työskenteli samassa hankkeessa erityyppisillä tietomalliohjelmistoilla. Tämä onnistui innovointiprosessissa, jota tuettiin riittävästi mm. tilaajien tietomalliryhmällä, joka pystyy välittömästi päättämään eteen tulevista integroinnin haasteista. Yhteistoimivuus tiedonsiirrossa saavutettiin BIM-koordinaattoreiden kehitysryhmän määrittelyillä, ja mallintamisen laajuus ja hyödyntäminen oli parempi kuin alun perin uskallettiin odottaa.

Lopputuloksena saavutettiin kansainvälisesti ensimmäinen hanke, jossa infra- ja talopuolen toimijat mallinsivat kaikki omilla suunnittelutyökaluillaan käyttäen avoimia tiedonsiirron standardeja ja yhdessä sovittuja ohjeita. Pisararata-hankkeen tietomallintamisen tilaajaohjauksesta on VTT:n toimesta laadittu raportti, jossa avataan kehittyjä toimintamalleja ja hankkeen oppeja.

Tutkiminen, kehittäminen ja jalkauttaminen tarvitsevat avarakatseisia, rohkeita, kehittämiskyisiä ja -haluisia henkilöitä. Miten tilaajat ja tilaajien edustajat (suunnittelunohjaus ja projektipäälliköt) osaavat ottaa uutta osaamista haltuun, on suoraan verrannollinen siihen, kuinka hyvin PRE-tutkimusohjelmasta käynnistynyt inframallintamisen laajapohjainen jalkauttaminen lopulta onnistuu.

Pisararadan tietomallintamisen kehityspilotti osoittaa, että innovointia syntyy hanketasolla, kunhan uuden teknologian käyttöönotosta innostuneille ihmisille annetaan tilaa kehittää toimivia käytäntöjä. Teknologia tulee sovittaa prosesseihin ja luoda käytännön menetelmiä, jotta se luo hyötyjä.

Jokainen iso rakennus- ja infran kehittämishanke on mahdollinen pilottialusta. Laajoissa hankkeissa on mahdollista tehdä toimintamallien muutosta, jos innovaatiot sisällytetään hankkeen tavoitteisiin. Pilotointia seurataan ja sen avulla arvioidaan uuden toimintamallin kypsyysastetta. Hyvä pilotointihanke tähtää pidemmän tähtäimen tavoitteeseen kuin yksittäinen kokeilu: se on parhaimmillaan osa toimialan kehityksen tiekarttaa.

Tarja Mäkeläinen VTT

Tarja Mäkeläinen
Erikoistutkija