Tag Archives: Palvelurobotiikka

Palvelutalojen määrä kaksinkertaistettava 2040 mennessä

Posted on by
Reply

Palvelutaloja kannattaa konseptoida ja ottaa teknologia mukaan inhimillisen hoivan avuksi. Tästä saadaan kustannustehokkuutta ja uutta liiketoimintapotentiaalia vientituotteeksi asti.

Palvelutalot

THL:n tilaston mukaan 25,6 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä kokee suuria vaikeuksia arkiaskareissa. Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan tällaisia henkilöitä oli vuonna 2015 noin 123 000 ja lukumäärä kasvanee noin 237 000 vuodeksi 2040 eli noin 2,7 prosenttia vuosittain. Voidaan olettaa, että hoivan – kotihoito, palveluasunnot ja terveydenhoito – tarve kasvaa samassa suhteessa eli noin kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä, vaikka hoivaa ei oleellisesti parannettaisikaan.

Ei siis ihme, että hoiva ja ennakoiva terveydenhuolto on huomattu Suomessa ja kansainvälisesti tärkeäksi kehityskohteeksi – ja kasvavaksi liiketoiminnaksi. Sote-keskusteluissa puhuttavat kustannukset. THL on arvioinut, että 70-vuotiaan tai vanhemman henkilön sosiaali- ja terveydenhoitomenot olivat (2012) noin 15 000 € vuodessa. Väestöennusteen mukaan yli 69-vuotiaita on vuonna 2017 noin 812 000. Näin laskien seniorikansalaisten hoivaan käytetään siis noin 12 miljardia euroa vuodessa. Sote-uudistuksella on toivottu saatavan kolmen miljardin säästöt vuosina 2019–2029 verrattuna tilanteeseen, jossa mitään muutoksia ei tehtäisi.

Ikäihmisten elämänlaadun parantamista ja kunnioittamista on myös vaadittu. Haasteita siis riittää. Niihin ovat tarttuneet kiitettävästi sekä valtioneuvosto ministeriöineen, EU että yritykset Suomessa ja maailmanlaajuisesti.

Palvelutaloille oma konsepti

Palvelutaloissa ja vanhainkodeissa asui noin 47 000 iäkästä, 75 vuotta täyttänyttä henkeä vuoden 2015 lopussa. Kotona asuminen mahdollisimman pitkään sopii meille kaikille ja yhteiskunnalle. Liikkumiskyvyn heikentyessä se yksikin porras saattaa aiheuttaa tarpeen siirtyä palveluasuntoon, joita rakennetaankin jatkuvasti. Vuoteen 2040 mennessä tarvitaan noin 400 uutta noin sadan hengen palvelutaloa, jotta hoivapaikkojen määrä pysyisi suhteellisesti samana.

Kun palvelutalokonseptiin yhdistetään massatuotantokelpoinen hoiva-automaatio, taloautomaatio ja teollisuuden logistiikka- ja tuotantomenetelmiä, saataneen monistettava, vientinäkymiltään hyvä kokonaisuus. Esimerkiksi USA:ssa hoivalle on erityistä kysyntää, koska sairaspäivä sairaalassa on siellä erittäin kallis.

Teknologia mukaan hoivaan

VTT on tarkastellut aihetta osana kansallista ROSE-projektia. Päämääränä oli kuvata, miten robotteja ja automaatiota on käytetty hoivassa maailmalla sekä arvioida, mitä asiassa tulisi Suomessa tehdä. Parhaimmiksi keinoiksi todettiin:

  • mitata ihmisten toimintakykyä puettavien mittalaitteiden avulla,
  • toteuttaa yksinkertaiset ja toistuvat asiat automaation avulla hoitajien toimintaa tukien ja
  • hoitaa palvelutalon tai sairaalaan logistiikkaa teollisuudessa käytetyn automaation keinoin.

VTT:n raportissa ehdotetaan menetelmiä, joita voidaan soveltaa suurelle joukolle, kopioida pieni käyttäjäjoukko kerrallaan ja jotka tukeutuvat markkinoilta saataviin kustannustehokkaisiin laitteisiin ja menetelmiin.

Puettavat älyvaatteet, tekoäly ja robotit avuksi

Ennakoiva terveydenhoito on tunnetusti yhteiskunnalle halvempaa kuin sairaanhoito. Voimakkaasti yleistyvät puettavat mittalaitteet lisäävät kuntoilua. Niitä on nyt myös tyypillisiin terveysongelmiin. Alan kehitys on voimakasta. Urheiluun tarkoitettuja mittalaitteita voidaan käyttää, kun noudatetaan tarkasti määräyksiä lääkinnällisistä laitteista.

Markkinat ovat suuret sellaiselle lääkinnälliselle puettavalle laitteelle, joka toimisi hälytysnappina, muistuttaisi lääkkeistä, mittaisi askelten ja unen lisäksi noin kymmenen terveyteen liittyvää suuretta – esimerkiksi pulssi, veren happipitoisuus, veren hyytymisominaisuuksia (INR) – ja annostelisi välttämättömiä lääkkeitä sekä toimisi yhdellä latauksella viikon. Diabetes-hoitolaitteet ovat jo siirtymävaiheessa automaattiseen verensokerin mittaukseen ja insuliinin annosteluun.

Terveydenhoitohenkilökunta voisi valvoa yhtä tietojärjestelmää käyttäen tuhansien henkilöiden pärjäämistä ja terveydentilaa heidän ollessaan kotona, kun puettavien mittalaitteiden tiedot siirretään järjestelmään ja analysoidaan automaattisesti. Historiatietojen avulla hoitohenkilöstö voisi nykyistä paremmin arvioida hälytyksen tullen, onko syytä lähettää ambulanssi paikalle vai ei. Tämä olisi hyvä paikka oppivalle tekoälylle.

Markkinoilla on jo useita etäläsnäolorobotteja, jotka siirtävät automaattisesti, asukkaan tai ulkopuolisen ohjaajan ohjeiden avulla tablettitietokonetta asukkaan nähtäväksi. Näiden robottien avulla voidaan myös etsiä asukas, jos saadaan hälytys kaatumisesta tai sairaskohtauksesta. Tablettitietokone – tai älypuhelin – voi välittää puettavien mittalaitteiden tietoa toimintakyvyn valvontajärjestelmään sairaanhoidon ammattilaisten käyttöön. Asukas oppii käyttämään etäläsnäoloa sukulaistensa kanssa. Sitten lääkärinvastaanottoja voidaan hoitaa myös robotin kautta ilman terveyskeskusvierailua.

Automaation keinoin on myös mahdollista parantaa liikuntakyvyttömien henkilöiden kykyä virkistäytyä, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja lisätä keskustelumadollisuuksia palvelutalon ulkopuolisten henkilöiden, kuten lääkäreiden, kanssa. Tämä edellyttänee isohkoa palvelutaloa, jossa on puoliautomaattisia palveluasemia ja robottiajoneuvoja. On kehitetty jopa pyörätuoliksi muuttuvia sänkyjä.

Tällä hetkellä markkinoilla on useita ajoneuvoja (englanniksi automated guided vehicle, AGV, suomeksi automaattitrukki tai vihivaunu), jotka voivat liikkua laitosmaisen rakennuksen huoneissa. Teollisuudessa yleisten, katosta riippuvien kuljettimien avulla voidaan toteuttaa vaikka sauna- ja allasosasto, joka kylvettää asukkaita heidän niin halutessaan. Itse käytettäviä puoliautomaattisia suihku- ja pesukappeja on jo saatavilla markkinoilla.

Meidän kaikkien kävelykyky heikkenee iän mittaan. Mietittäväksi tulee, kuka haluaa maksaa puoliautomaattisen palvelutalokonseptin kehityskustannukset ja rakentamisen. Tekniikka on sovellusvalmiina. Komponenttitoimittajat innostunevat, kun konseptin mukaisia palvelutaloja on päätetty rakentaa. Vientinäkymät ovat suuret, kun konsepti on valmis ja kokeiltu käytännössä. Hoiva-asemia voidaan kehittää ja parantaa vaiheittain.

Itsenäisiä ajoneuvoja saa jo testata liikenteessä Suomessa. Maailmalla on runsaasti poliittisia paineita sallia niiden laajamittainen käyttö. Itsenäiset autot ovat jo ihmisen ajamia turvallisempia. Ne voisivat hyvinkin auttaa ihmisiä asumaan kotonaan aikaisempaa kauemmin ja kustannustehokkaasti esimerkiksi ”Kela-taksina” ja ruokalaatikoita jakaen.

Mainittuja visioita voi ja tulee käyttää yhdistelminä. Robotit ja automaatio kannattaa ottaa vanhusten inhimilliseen hoivaan askeleittain ja hyötyjen mukaan. Vapaaehtoisten saama parempi hoiva saisi muutkin mukaan.

Ihmisillä on myös halua auttaa naapurustonsa vanhuksia. Yhteiskunta hyötyisi, jos avun tarvitsija ja vapaaehtoishoitaja löytäisivät toisensa helposti. Tästä avun välittämisestäkin voi tehdä liiketoimintaa, koska tapahtumia olisi nopeasti miljoonia.

Hannu Lehtinen VTT

Hannu Lehtinen, erikoisasiantuntija
hannu.lehtinen (a) vtt.fi, 040 073 6111
Twitter: @IstvanCosmic

Lähteitä:

Vaikeuksia arkiaskareissa (THL), https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=szY0SQcA&region=s07MBAA=&year=sy4rtTbS0zUEAA==&gender=t&abs=f&color=f, 8.8.2017

ROSE Robotit ja hyvinvointi http://roseproject.aalto.fi/, 8.8.2017

Teollisen mittakaavan robottiteknologioiden soveltaminen vanhusten hoivaan (VTT) http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2017/T301.pdf, 8.8.2017

Poseidon suihkukaappi (Robotics Care AB) http://www.roboticscare.com/poseidon-innovation-quality-life/, 10.8.2017

Tuolisänkyrobotti (Panasonic) https://www.youtube.com/watch?v=2WlUuGGdgyg, 8.8.2017

Mikä vanhusten hoidossa oikeasti maksaa? (Tampereen yliopisto) http://aikalainen.uta.fi/2017/05/26/mika-vanhusten-hoidossa-oikeasti-maksaa/comment-page-1/, 18.8.2017

Kotihoidon asiakkaat (THL) https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/ikaantyneiden-sosiaalipalvelut/kotihoidon-laskenta, 18.8.2017

Sote-uudistuksen tavoitteet (STM) http://alueuudistus.fi/soteuudistus/tavoitteet, 18.8.2017

Rekistereistä tietoa vanhuspalvelujen johtamiseen? (Kuntaliitto) http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3179, 18.8.2017

VTT:n tablettirobottikokeiluista (2017) http://www.vtt.fi/medialle/uutiset/helppokäyttöinen-robotti-tuo-ikäihmiset-ja-omaiset-yhteen-välimatkoista-huolimatta, 23.8.2017

Palvelurobotiikkaa ikääntyvän väestön avuksi – avaimena käyttäjälähtöinen yhteiskehittäminen

Posted on by
Reply
Kuva: Kari Välimäki

Kuva: Kari Välimäki

Palvelurobotiikan kiihtyvä kehitys on herättänyt odotuksia ja toiveita siitä, että robotiikkaa voidaan hyödyntää ikäihmisten itsenäisen kotona asumisen tueksi ja hoivan ja hyvinvointipalvelujen uudistamisessa. VTT:n 2,5 miljoonan euron hankekokonaisuudessa luodaan visiota siitä, miten ikäihmiset asuvat robotiikan ja muun älyteknologian avulla kodeissaan ja yhteisökodeissa hyvinvoivina pidempään, ja miten hoitajan työ muuttuu 20–30 vuoden kuluessa.

Epäilevät asenteet ”hoivarobotiikkaa” kohtaan tunnustetaan, mutta käytännön kokeilut ja tutkimukset osoittavat kasvavaa kiinnostusta. Ikääntyneet tuskin vieroksuvat robotiikkaa, jos se auttaa heitä selviämään itsenäisesti arjen askareissa, antaa heille turvallisen olon ja pitää heidät kiinni sosiaalisissa verkostoissa ja yhteisöön osallistumisessa. Hoitajatkin ottavat mielellään käyttöön robotiikkaa, joka antaa heille apuvoimia toimia fyysisesti raskaassa, jatkuvasti muuttuvassa, ongelmanratkaisua, neuvottelua ja kliinistä arviointia vaativassa työssä. Käyttäjälähtöinen yhteiskehittäminen on avain käyttökelpoisiin ja hyväksyttäviin robotiikan sovelluksiin.

Lelu vai muistisairaan palvelurobotti?

Tämän hetken palvelurobotiikka on vielä kaukana siitä, että sitä voitaisiin todella integroida ikäihmisten arkeen tai hoitajien käyttöön. Verkkoyhteydet pätkivät, puheentunnistus ei suju, liikkuminen on kömpelöä, esineiden ja tilojen hahmottaminen hankalaa.

Hämmästyttävästi maailman parhaiten kaupallisesti menestynyt palvelurobotti taitaa olla muistisairaiden terapiaan kehitetty robottihylje Paro. Osa vanhuksista todella löytää merkitystä interaktiivisen hylkeen silittämisestä – muistisairaille tärkeää on hyvä olo juuri siinä hetkessä, ja sitä Paro kykenee tarjoamaan. Hoitajille Paro antaa väylän heittäytyä hetkeksi yhteiseen kokemukseen ja lempeään vuorovaikutukseen vanhuksen kanssa. Paro rikastaa muistisairaan elämänlaatua ja vuorovaikutusta sekä lievittää ahdistusta ja levottomuutta. Vaikka monet pitävät Paroa leluna, se on aidosti käyttäjälähtöinen ja tarpeeseen suunniteltu robotti, jonka käyttöönottoa hidastaa merkittävästi korkea, tuhansien eurojen hinta.

Palvelurobotiikka tulee mullistamaan arkea ja työelämää

Teknologiakomponenttien ja ohjelmistojen kehittyessä sekä hintojen aletessa on lupa odottaa yhä monipuolisempia robotiikan sovelluksia kuluttajille arkeen, hoivaan ja muillekin palvelualoille. Terveys- ja hoivapalveluissa odotetaan paljon fyysistä tukea ja voimaa antavilta robotiikan sovelluksilta, ulkoisilta tukirangoilta, ”voimakäsivarsilta” sekä nosto- ja kantoroboteilta. Robotiikan edistysmaassa Japanissa näiden sovellusten vuokraaminen hoivakodeille ja kotihoitoon alkaa olla kaupallista arkipäivää.

Ikäihmisten kotona asumista tukemaan taas kehitetään erilaisia seuranta-, hälytys- ja turvallisuusratkaisuja.  Koti voidaan sensoroida kauttaaltaan ja ikäihmisen hyvinvointi turvata niinkin, mutta onko kuitenkin miellyttävämpää, jos ”valvoja” on robotti, näkyvä esine, joka voi auttaa myös pikkuaskareissa, viedä ja hakea tavaroita ja toimia vaikka pelikaverina tai uutistenlukijana?

Nao-palvelurobotti

Nao-palvelurobotti

Sosiaalisesti vuorovaikuttavien robottien erikoisuus on, että ihmiset alkavat kiintyä niihin. Puhekäyttöliittymän kehittyessä ja vuorovaikutuksen monipuolistuessa erityisesti ei-verbaalisen viestinnän, ilmeiden, eleiden ja tunnereaktioiden lukemisen ja osoittamisen osalta on todennäköistä, että ihmiset alkavat kokea jonkinlaista sosiaalista yhteyttä robottiensa kanssa. Kehitys hämmentää tutkijakenttää, sillä on vaikea ennakoida johtaako tämä ihmiskontaktien vähenemiseen. Ikäihmisten kohdalla tätä pidetään jopa ihmisoikeuskysymyksenä.

Muutamat tutkijat pitävät eettisesti vääränä sitä, että vanhuksen annetaan kiintyä robottiin, joka ei kuitenkaan kykene tuntemaan ja tiedostamaan samaa – robotti ei kykene aitoon empatiaan, joka syntyy samankaltaisesta elämänkokemuksesta toisilleen tuntemattomienkin ihmisyksilöiden välillä. Robotti voi kyllä vaikuttaa siltä kuin se kykenisi, ja tämä riittää monille, sillä robotin kanssa seurustelu koetaan miellyttäväksi ja hyödylliseksi. Kuitenkin on muistettava, että ihmisten välisen vuorovaikutuksen ydinelementti on eri persoonien oma tahto ja niiden yhteensovittamisen vaikeudesta seuraavat kriisit ja kasvu. Haluammeko kontrolloida robottiamme täysin, jolloin emme pääse vuorovaikutuksessa psykologista tyydytystä tuovaan kasvuun – jolle on myös sosiaalisia, yhteiskunnallisia tarpeita – vai annammeko robotille oman tahdon? Tämä kysymys voi olla edessä, jos vuorovaikutuskyvyiltään kehittyneiden robottien annetaan astua arkeen hallitsemattomasti.

Palvelurobotiikka tulee mullistamaan arkea ja työelämää, ensin teollisuudesta tutuilla malleilla työn ja tehtävien tehostajana ja automatisoijana, mutta myöhemmin yhä tasavertaisempana työpartnerina ja lopulta osana sosiaalisesti uudelleenjärjestynyttä työelämää.  Työtehtävät ja työnkuvat muuttuvat. On mahdoton sanoa, mikä robotiikan rooli on yhteiskunnassa edes 10 vuoden päästä, mutta jos haluaa siihen vaikuttaa, asiaa on alettava miettiä nyt. Robotiikka, esineiden internet, big data ja muut radikaalit teknologiat luovat mahdollisuuksia uudistaa arkipäivää, hyvinvointipalveluja ja työelämää.

Teknologioiden integrointi hyvinvointipalveluiden uudistamiseen ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan teknologioita ja palveluita on kehitettävä yhdessä. VTT:n valtti palvelurobotiikan kehittämisessä ja käyttöönoton edistämisessä on vahva käyttäjälähtöinen ja vastuullinen tutkimustapa ja asianosaisten kanssa yhdessä kehittäminen teknologiasta hyväksyttäviksi ja vaikuttaviksi ratkaisuiksi.

Marketta Niemelä

Erikoistutkija

 

Lisätietoa hankkeista:

Meaningful Technologies for Seniors (METESE)

Robots and the Future of Welfare Services (ROSE)

MultiModal Mall Entertainment Robot (MuMMER)