Teollisuus mullistuu – ota rohkeasti oma paikkasi!

Digitalisaatio, automaatio, IoT, AI, blockchain, 3D-tulostus – listaa voisi jatkaa vielä jokusella mehukkaalla termillä. Kuinka monta kertaa olet lukenut tai kuullut jonkin näistä sanoista viimeisen viikon aikana? Uskallan veikata, että lukuisia kertoja. Tietyt teemat nousevat pintaan ja pysyvät keskusteluissa, kunnes uusi trendisana nousee kaikkien huulille. Sen sijaan, että käytämme hirveästi aikaa ja energiaa jonkin yksittäisen käsitteen tai teknologian ympärillä, katse tulisi nostaa isossa kuvassa tapahtuvaan muutokseen ja siihen, millaisen tulevaisuuden voimme luoda erilaisten teknologisten mahdollistajien avulla.

Useat trendit pakottavat nykyisen toiminnan muutokseen

Pelkästään automaatio ja robotisaatio eivät riitä vastaamaan niihin haasteisiin, joita globaalit markkinat ja yhä vaativammat asiakastarpeet yrityksille asettavat. Yritykset joutuvat väkisinkin suhteuttamaan omaa kehitystään muun muassa seuraaviin trendeihin:

  • Älykkäät tuotteet, tuotantosysteemit, tuotanto ja toimitusketjut
  • Tuotteiden ja tuotannon suunnittelun uudistuminen digitalisaation ja automaation myötä
  • Tarpeeseen tehtävä valmistus, reaaliaikainen toimitusketju, hajautettu tuotanto
  • Robotisaatio ja joustava automaatio yhdistettynä keinoälyyn
  • Palveluliiketoiminta digitalisaation avulla (tai ilman)
  • Teolliset ekosysteemit ja alustatalous

Uskon väitteeseen, että tulevaisuuden älykkäät tuotteet ja palvelut luodaan teollisuuden uusissa ekosysteemeissä, joita tukee globaalisti kytkeytynyt alustatalous. Hyppy nykyhetkestä tuohon tulevaisuuden visioon tuntuu huimalta, ja monesti yritysten kyky nähdä omat askeleensa kohti tulevaisuutta joutuu koetukselle, kun konkreettinen seuraava askel puuttuu. Onkin ilahduttavaa, että ympäriltämme löytyy esimerkkejä, joissa yrityksen oma kehityshinku sysää liikkeelle täynnä kasvupotentiaalia olevan verkostohankkeen.

Laajenna toimintaa verkostojen avulla

Kun suomalainen keskisuuri konevalmistaja haluaa laventaa tarjoomaansa vahdittaakseen kasvua globaalilla markkinalla, perinteinen malli on lähteä suunnittelemaan yritysostoja. Ketterämpi tapa olisi välttää yritysostojen tuottamat riskit ja hitaus muodostamalla verkostorakenne, jossa joukko kyseiseen toimialaan kytkeytyviä yrityksiä sitoutuu yhteisen tarjooman rakentamiseen.

Ulospäin syntyy isoja globaaleja asiakkaita palveleva kokonaisuus, jossa verkoston sisällä tekeminen jaetaan kunkin toimijan oman ydinosaamisen mukaisesti. Tulevaisuutta suunnitellaan ja rakennetaan yhdessä toisiaan verkoston sisällä haastaen sekä valittujen avainasiakkaiden avulla.

Automaatio tehostaa ja mukauttaa tuotantoa

Suunnittelun, valmistuksen ja palveluliiketoiminnan radikaali uudistaminen digitalisaation avulla luo kilpailukykyä ja liiketoimintamahdollisuuksia teollisuudelle myös perinteisesti korkean kulurakenteen maissa. Robotiikka tarjoaa monia mahdollisuuksia valmistavan teollisuuden tuotannon tehostamiseen ja tuottavuuden nostamiseen.

Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään robotisaatiosta vaan siitä, että teollisen yrityksen pitää pystyä lisäämään ketteryyttä ja joustavuutta, jotta sillä on mahdollista tuottaa asiakashyödyn maksimoivia ratkaisuja. Uudet valmistusprosessit ja niiden ympärille rakentuvat toimitusketjut tulevat viemään asiakaskohtaiset ratkaisut tasolle, jota emme ole ennen nähneet.

Tähän mennessä automaatio on enimmäkseen liitetty laitteisiin ja tuotantoprosesseihin. Todellinen tuottavuuden lisäys tulee kuitenkin tapahtumaan systeemitasolla, jolloin tarkastellaan koko toimitusketjua ja rohkeasti kyseenalaistetaan totutut toimintamallit. Tuleeko tuotteita tuottavalla yrityksellä olla omaa tuotantoa, vai voisiko se kytkeytyä tehdasverkoston muodostamaan alustaan ja tuottaa tarvitsemansa tuotteet kulloiseenkin tarpeeseen optimaalisimman tehtaan toimesta? Pidemmällä aikavälillä voisi ajatella, että tällainen systeemi on oppiva ja pystyy reaaliaikaisesti sopeutumaan kunkin brändin omistajan tuotantotarpeisiin. Jälleen kerran isoja kysymyksiä suomalaisen valmistavan teollisuuden näkökulmasta, haluammehan varmistaa, että meiltä löytyy vahvat kytkennät tuleviin verkostomalleihin.

Autamme yrityksiä rohkeiden ja kunnianhimoisten visioiden toteuttamisessa

VTT:llä on vankkaa osaamista edellä mainituissa teollisen uudistumisen teemoissa, ja olemme tälläkin hetkellä mukana mahdollistamassa useamman teollisen verkoston syntymistä. Teknologiatutkimuksen ja -kehityksen lisäksi olemme luonteva ja osaava kumppani myös uusien ekosysteemien luomiseen ja orkestrointiin.

Mika Toikka VTT

Mika Toikka
Myynti- ja liiketoiminnan kehitysjohtaja,
älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät

Onko kiertotalous vain trendi vai tulevaisuuden välttämättömyys

Elämme erilaisten talouksien aikakautta. Puhumme biotaloudesta, alustataloudesta, digitaloudesta – ja kiertotaloudesta. Onko kyse ohimenevistä trendeistä vai uudesta todellisuudesta, joka muuttaa kulutustottumuksiamme ja elämäämme?

Kiertotalous ei ole uusi ilmiö. Se on ollut kautta historian tapa toimia ja selviytyä niukoista ajoista. Iso- ja isoisovanhempamme elivät säästeliäästi ja käyttivät kaiken hyödyksi viimeistä rihmaa myöten. Näin tekevät edelleen ihmiset kehittyvissä maissa ja ankarissa tai poikkeuksellisissa olosuhteissa, kuten sodan aikana.

Nyt kiertotalous on tullut taas ajankohtaiseksi, sillä maapallon niukkenevat raaka-aineet, ruoka, vesi ja energia eivät riitä kattamaan yhä kasvavan väestön tarpeita. Meidän on pakko oppia ajattelemaan uudella tavalla omistamisesta ja kuluttamisesta.

Teknologia vauhdittaa kiertotaloutta ja liiketoimintaa

Kiertotalous on välttämättömyyden lisäksi suuri mahdollisuus luoda kestävän kehityksen mukaista kysyntää ja sitä kautta uudenlaista liiketoimintaa. Teknologia mahdollistaa sen, että kun tuotteen elinkaari on lopussa, raaka-aineet ja komponentit pystytään ottamaan talteen ja käyttämään niitä uusissa käyttökohteissa. Mitään ei heitetä hukkaan.

Tehokas resurssien hyödyntäminen vaatii uusia toimijoita, jakeluverkostoja ja järjestelmiä huolehtimaan, että oikea erä on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tekstiiliteollisuudessa on hyviä esimerkkejä siitä, miten käytetyistä vaatteista voidaan valmistaa uusiotekstiilikuitua vaate- ja teknisen tekstiiliteollisuuden tarpeisiin. Esimerkiksi palkittu Ioncell-FTM-menetelmä, johon VTT on kehittänyt puuvillajätteen esikäsittelytekniikan, liuottaa puuvillajätteen myrkyttömästi uutta käyttöä varten. 3D-tulostuksen avulla voidaan puolestaan käyttää materiaaleja resurssiviisaasti valmistavassa teollisuudessa ja, mikä parasta, pystytään hyödyntämään talteen otettuja kierrätysraaka-aineita. Tämä kaikki vaatii kuitenkin kykyä ajatella uudella tavalla koko liiketoimintaympäristössä.

Nykyisillä toimintatavoilla ei pärjätä

Tutkimus ja kehitys ovat avainasemassa, jotta kiertotalous toimii tehokkaasti. Tarvitsemme radikaaleja innovaatioita, joilla edistetään resurssiviisasta ja kestävän kehityksen mukaista talouskasvua.

Kiertotalous on ajattelutavan lisäksi liiketoimintaa, joka tuottaa arvoa, työpaikkoja ja verotuloja. Tarvitsemme hyviä ideoita, ennakkoluulottomuutta ja rohkeita kokeiluja viemään ajatukset liiketoiminnaksi. Miten minimoidaan jätteen määrä ja lopulta hyödynnetään jäljelle jäävä jäte uudestaan? Siitä, mitä on ennen pidetty päätepisteenä, voidaan luoda uusi bisnes – hyvä esimerkki ovat elintarviketuotannon sivuvirrat. VTT on esim. patentoinut valmistustavan, jolla hyödynnetään mehuteollisuuden marjatähteet muffinssien kuitupitoisuutta lisäävänä raaka-aineena. Tällaiset innovaatiot eivät synny tyhjästä, vaan edellyttävät tutkimustietoa pohjaksi ja kehitystyötä menestyäkseen.

Höyhenet catwalkille

Innovaatioita ei synny myöskään, jos kukaan ei uskalla ajatella isosti tai uusiksi. Hyvä esimerkki ovat höyhenet.

Pienestä, kevyestä höyhenestä on moneksi. Sen jälkeen, kun se on lämmittänyt ja suojannut kantajaansa, se voidaan muuntaa proteiinipitoiseksi eläinrehuksi tai käyttää pakkausmateriaaleissa.

Höyhentäytteinen tyyny on vanha tuttu, mutta miten vaikkapa tekstiiliteollisuus voisi paremmin hyödyntää höyhentä raaka-aineissaan? Koska näemme höyhenet muotinäytösten catwalkeilla?

Kiertotaloudesta kasvua Suomelle

Kiertotalouden ytimessä ovat palvelut: ostaminen ja omistaminen muuttuvat vuokraamiseksi ja yhteiskäytöksi. Tämä on ollut todellisuutta vaikkapa asuntomarkkinoilla jo kauan, ja nyt ajattelutavan muutos alkaa laajentua myös työkaluista (ks. Liiteri-pilotti) kulkuneuvoihin.

Yli kaksi kolmasosaa Suomen bruttokansantuotteen arvosta on palveluja. Kun kiertotalouden mahdollisuudet ymmärretään kaikkialla yhteiskunnassa, osuus on vieläkin suurempi – ja ympäristön kuormitus pienempi.

Uudet palvelut lisäävät kasvua ja työllisyyttä Suomessa. Digitalisaatio toisaalta korvaa työpaikkoja, toisaalta sen hyödyntäminen kiertotaloudessa luo kasvun mahdollisuuksia yrityksille: valmistuksen ja tuotteen koko elinkaari tarvitsee uusia ratkaisuja esineiden internetin sovelluksista.

Suomella on kaikki edellytykset olla kiertotalouden edelläkävijä. Olennaisinta on uskaltaa ajatella uusiksi. Tarvitsenko todella omaa autoa? Onko auton vuokraamiselle aina tarvittaessa mitään oikeaa estettä? Totutut toimintatavat pitää kyseenalaistaa.

Aiemmilta sukupolvilta tuttu ajattelu- ja toimintatapa muuttuu hyvinvointiyhteiskuntaa rakentavaksi liiketoiminnaksi. Suomessa on koulutettu väestö, runsaasti luonnonvaroja sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa, joten tämä pieni maa voi kehittää globaaleja ratkaisuja, jotka todella säästävät resursseja ja lisäävät hyvinvointia.

Anne-Christine Ritskchoff VTT

Anne-Christine Ritschkoff
Tieteellinen johtaja
Twitter: @AnneRitschkoff  

Digitalisoituneen ja verkottuneen alustayhteiskunnan turvallisuus?

alustatalous_turvallisuus_2

Digitalisaatiosta ja alustataloudesta odotetaan sekä uuden kasvun lähdettä että olemassa olevien toimialojen murskaajaa. Alustataloudella tarkoitetaan uudenlaista monensuuntaisen arvonluonnin tapaa, jossa sosiaaliset ja teknologiset rakenteet yhdistävät palveluiden tuottajia ja käyttäjiä, samalla hämärtäen näiden välistä eroa. Digitalisaation vauhdittama informaation nopea ja laaja keräys ja analysointi mahdollistavat osaltaan alustatalouden verkottuneen toiminnan.

Alustatalouden logiikalla toimivat yritykset ovat jo vallanneet alaa perinteisissä käytännöissä pitäytyneiltä toimijoilta. Alustatalouden vaikutukset eivät kuitenkaan rajaudu vain uusien yritysten vyöryyn markkinoille, vaan se haastaa koko talouden toimintalogiikan. Esimerkiksi osuuskunta-ajattelu kokee uutta tulemista ja jakamistalous luo uudenlaista yhteisöllisyyttä. Ja tämä aiheuttaa harmaita hiuksia verottajalle.

Mikä ihmeen turvallisuus?

Alustatalouteen liittyvässä keskustelussa onkin siirrytty teknologialähtöisyydestä ja uusien liiketoimintamallien pohtimisesta hiljalleen myös yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Keskustelu on keskittynyt lähinnä toimialojen muutokseen ja työn murrokseen. Turvallisuus on sen sijaan jäänyt vähemmälle huomiolle, ja viimeistään nyt olisi syytä havahtua pohtimaan varautumista alustatalouden mukanaan tuomiin muutoksiin. Turvallisuudella en tarkoita vain tietoturvaa tai yksityisyyteen liittyviä kysymyksiä, vaan myös muita uuden verkostomaisen toimintatavan mukanaan tuomia haasteita ja mahdollisuuksia luottamukseen, riskeihin, vallan jakautumiseen ja monimutkaisten kokonaisuuksien hallintaan liittyen.

Verkostot ja lisääntyvä keskinäisriippuvaisuus asettavat turvallisuusajattelun uudelle uralle. Riskit ovat entistä monimutkaisempia ja vaikeammin tunnistettavissa. Organisaatiot ovat pysyvien hierarkioiden sijaan verkostomaisia ja väliaikaisia, jolloin perinteinen ylhäältä alas -kontrolli ei enää toimi. Toimitaan siis monimutkaisten, sopeutuvien järjestelmien maailmassa, jossa kaaosteoria on soveltuvampi lähtökohta kuin prosessimallit. Käsitteet kuten valta, kontrolli ja luottamus saavat tässä kontekstissa uusia merkityksiä ja ulottuvuuksia. Mitä tarkoittaa valta keskinäisriippuvaisessa järjestelmässä? Voiko luottamuksen ulkoistaa algoritmille?

Alustataloudessa yksilön ja yksittäisten toimijoiden sijaan fokus on enenevässä määrin yhteisössä ja yhteistoiminnassa. Lainsäätäjille alustatalous aiheuttaa päänvaivaa erityisesti sen takia, että uudenlaiset liiketoimintamallit ja yritysten ja asiakkaiden roolien hämärtyminen ei sovi olemassa oleviin kehikoihin. Perinteinen valvonta ja säätely vaikeutuvat, kun esimerkiksi majoituspalvelu ilmoittaa, ettei itse asiassa omista yhtään majapaikkaa, vaan toimii vain linkkinä tarjonnan ja tarpeen välillä. Vaikka säädökset ja rajoitteet ovat verkottuneessa toiminnassa edelleen tärkeitä, nousee kulttuuri entistä merkityksellisemmäksi turvallisuuden lähteeksi.

Alustataloudesta vipuvoimia turvallisuuteen?

Toisaalta alustatalous, digitalisaatio ja verkostomaisuus voivat myös lisätä turvallisuutta. Alustat yhdistävät ihmisiä, ja niiden päälle rakentuvat yhteisöt pitävät jäsenistään huolta, erityisesti mikäli alusta siihen kannustaa. Alustojen ja verkostojen suunnittelusta tuleekin teknisen ja liiketaloudellisen haasteen lisäksi yhteiskunnallinen haaste: miten tehdä sellaisia alustoja, jotka tukevat turvallisuutta ja rakentavat yhteisöllisyyttä? Kun kaikesta vuorovaikutuksesta jää digitaalinen jälki, onko tähän perustuva mainetalous luottamusta vai eriarvoisuutta luova mekanismi? Mikä on yritysten rooli, mikä valtion ja mikä yksilöiden rooli alustan muokkaamisessa?

Digitalisaatio, alustatalous ja monet muut vastaavat termit kuvaavat murrosta tuotantoyhteiskunnasta yhteistoiminnan yhteiskuntaan. Sen sijaan että keskustelemme vain siitä, mikä toimiala jää seuraavaksi alustayritysten jalkoihin, voimme ottaa proaktiivisen asenteen ja ryhtyä keskustelemaan siitä, miten päästä toivottavaan tulevaisuuteen. Miten digitalisaatio ja alustat voivat palvella yhteisiä tavoitteita, ja miten ne voivat luoda turvallisuutta? Miten varmistaa reiluus, riskien minimointi ja yhteiset pelisäännöt?

Muun muassa näitä kysymyksiä käsitellään VTT:n Ennakointi ja sosiotekninen muutos 2016 -seminaarissa 10.10.2016 (tuttavallisemmin #ennasemma). Tule keskustelemaan lisää aiheesta kanssamme seminaariin. Tänä vuonna teemana on “Älykkäitä vipuvoimia turvalliseen tulevaisuuteen”.

Ohjelma ja ilmoittautuminen seminaariin 2.10. mennessä: http://www.vtt.fi/medialle/tapahtumat/ennakointi-ja-sosiotekninen-muutos-2016-seminaari1

Mikko Dufva, tutkija

mikko.dufva (a) vtt.fi

Twitter: @mdufva

Mikko_Dufva

Nyt on oikea aika

Antti_Vasara

Valtiosihteeri Martti Hetemäki kommentoi äskettäin Helsingin Sanomien artikkelissa Suomen tilannetta sanoilla “joko laitetaan työllisyys kuntoon, tai tehdään lisää sopeutustoimia tai luovutaan velkaantumisen taittamisesta”. Työllisyyden lisääminen on näistä se ainoa ja järkevä vaihtoehto, jota tulee edistää. Tästä tuskin kukaan on kovin paljon eri mieltä. Miksi se sitten on osoittautunut niin vaikeaksi meille Suomessa? Unohtuiko työllisyys omana tavoitteenaan useammaksi vuodeksi silloin, kun taloudessa oli finanssikriisin jäljiltä muita huolia. Työpaikat syntyvät joko luomalla uusia kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita tai olemalla parempi niiden myynnissä ja markkinoinnissa. Markkinointi- ja T&K-investoinnista oli helppo leikata silloin, kun oli vaikeaa – jäikö tämä levy nyt soimaan liian pitkäksi aikaa? Minusta jäi.

Työllisyyden pohjaksi vaadittava talouskasvu ei tapahdu itsekseen, eivätkä uudet tuotteet vain ”synny” jostain – puhumattakaan, että ne kävisivät kaupaksi ilman markkinointiponnistuksia. Suomessa on osaamista, runsaasti positiivisia esimerkkejä, hienoja onnistumisia ja tarinoita rohkeasta yrittämisestä. Tilanne ei ole millään mitalla lohduton, vaikka kansallista synkistelyä harrastetaankin ihan riittävästi. Nyt tarvitaan rohkeita päätöksiä sekä valtiolta että yrityksiltä panostaa lisää juuri tutkimukseen ja kehitykseen, ja markkinointipuolelta erottuvuutta, kykyä luoda uutta. T&K:ssa tarvitaan nyt rohkeita, jopa radikaaleja konsepteja, joissa pyritään löytämään uusia, kunnianhimoisia tuote- ja palveluavauksia. Kaipaan niiltä konkretiaa, uskallusta olla erilaisia ja näkemyksellisiä senkin uhalla, että joku haastaa meidät. Turhan usein päädymme puhumaan yleistyksillä ja kovin varovaisesti.

Me VTT:llä haluamme luoda avauksia, ehdotuksia uusista alueista ja kehittää niitä eteenpäin yhdessä yritys- ja yliopistokumppaniemme kanssa. Yhtiömme pitää myös muuttua, jotta saamme tekemiseen lisää vauhtia ja vaikuttavuutta. Nyt olemme kiihdytysvaiheessa ja oikealla polulla muutokseen.

Antti Vasara

Toimitusjohtaja

Twitter: @ahavasara

Teemana digitalisaatio: Miten liiketoimintamallit muuttuvat digitalisaation myötä?

Jukka Hemilä ja Anna Viljakainen pohtivat Digitalisaatio-blogisarjassamme seuraavaksi, miten yritysten liiketoimintamallit tulevat muuttumaan ja millaista osaamista tulevaisuuden liiketoiminnassa tarvitaan.

Sarjan aiemmat osat: Fyysinen tuote vai digitaalinen palvelu?, Navigoi onnistuneesti digimuutoksessa sekä Digimuutos vaatii käyttäjälähtöisyyttä ja teknologian tuntemusta.

Jukka HemiläAnna Viljakainen

Digitalisaatio luo täysin uudenlaisia mahdollisuuksia liiketoimintaan ja jopa murtaa perinteisiä liiketoiminnan ekosysteemejä. Digitalisaatiossa on kyse pysyvästä muutoksesta tavoissa toimia.

Klassinen esimerkki digitalisaation aikaansaamasta murroksesta on valokuvaamisen siirtyminen filmiajasta digiaikaan. Kameranvalmistajat, filmintekijät ja valokuvapaperin valmistajat, eli käytännössä koko arvoketju, joutuivat uudistamaan teknologioita, prosesseja sekä toimintatapojaan. Tarvittiin täysin uudenlaista osaamista liiketoiminnan menestymisen varmistamiseksi. Toimijoiden piti mukautua digitalisaation myötä ja hakea uudenlainen rooli arvoketjussa sekä kirkastaa ajatus siitä, mikä tuo uutta arvoa asiakkaalle ja muille sidosryhmille. Kyse oli kokonaisuudessaan yritysten liiketoimintamallien muutoksesta, jossa teknologia näyttäytyi digitalisaation mahdollistajana.

Mukaillen Tuomo Tuikan ajatuksia blogisarjamme ensimmäisessä osassa, digitalisaatio on ajuri siirryttäessä kohti palveluliiketoimintaa. Palveluihin siirrytään, sillä ne lisäävät yritysten kilpailukykyä ja parantavat kykyä selviytyä talouden suhdanteista. Suomen talouden kasvu on yhä enemmän palveluiden varassa.

Palveluliiketoiminta kuitenkin eroaa hyvin perusteellisesti perinteisestä tuotantoteollisuudesta, johon olemme tottuneet. Näin ollen yritysten strategioita, prosesseja, myyntikäytäntöjä ja yrityskulttuureja on kehitettävä eteenpäin. Meidän on muutettava sitä toimintatapaa, jolla luomme lisäarvoa tuottavia palveluita. Tämä tarkoittaa sitä, että yritysten on ymmärrettävä, mitä digitaalisuus tarkoittaa juuri niiden liiketoiminnalle. Mitä suurempaa lisäarvoa tuottavia palveluita tarjoamme, sitä suurempi rooli on teknologialla palvelun tuotannossa ja lisäarvon todentamisessa. Esimerkkinä hissiyhtiö Kone, joka on siirtymässä yhä voimakkaammin hissien ja rullaportaiden huolto- ja kehityspalveluista People Flow -rakennuksenhallintapalveluihin, joiden tavoitteena on tuottaa rakennusten käyttäjille parempia kokemuksia. Tämän kaltaiseen muutokseen tarvitaan digitalisaatiostrategia.

Elämme laajasti digiaikaan siirtymistä, kun IoT ja teollinen internet ovat kaikkien huulilla. Suomen hallitusohjelma on asettanut tavoitteeksi selvittää, millä tavoin Suomi saa digitalisaatiosta kasvua. Valtiovalta on luvannut sen myötä kehittää kasvuympäristöä digitalisaatiolle esimerkiksi muuttamalla regulaatiota ja avaamalla tietolähteitä. Yritysten tehtäväksi tässä muutoksessa nähdään uusien teknologioiden kehittäminen ja liiketoimintamallien innovoiminen, kuten edellisestä Kone-esimerkistä nähdään.

Liiketoimintamallin uudistamisen aika?

Gary Hamel, yksi maailman arvostetuimmista liiketoiminta-ajattelijoista, on todennut, että kilpailua ei enää käydä erilaisten tuotteiden välillä vaan erilaisten liiketoimintamallien välillä. Yritysten pitää lähteä systemaattisesti kehittämään omaa digitalisaatiotaan ja sen vaatimaa liiketoimintamallin muutosta.

Tuomo Tuikka jo totesi, että liiketoimintanäkökulmasta yritysten asiakaslisäarvon syntyminen ja kilpailukyvyn koheneminen ovat digitalisaation ensisijaisia tavoitteita. Liiketoiminnan uudistumisen kannalta pitää ymmärtää digitalisaation avulla mahdollistuva ja luotava uudenlainen asiakasarvo.

CUSTOR-tutkimushankkeessamme on pureuduttu asiakasarvon muodostumisen problematiikkaan ja yrityksen strategiseen kehittämiseen. Arvosta!-opaskirjamme kertoo esimerkkien valossa näkemyksiämme arvonmuodostukseen ja sen ymmärrykseen (Hemilä et al. 2016). Digitalisaation kautta voidaan luoda uutta toiminnallista, taloudellista ja emotionaalista arvoa. Digitalisaatio mahdollistaa tuottavuustehokkuuden parantamisen lisäksi myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja liiketoimintamallin täydellisen uudistamisen.

Liiketoimintamallin uudistaminen lähtee liikkeelle asiakasarvon uudelleen määrittelystä ja digitalisaation mahdollisuuksia analysoimalla. Digitalisaation mahdollisuuksien tunnistaminen on sekin iso haaste, kuten Navigoi onnistuneesti digimuutoksessa -blogikirjoituksessa todettiin.

Digitalisaatio on iso mahdollisuus ja strateginen panostus, joka vaatii usein liiketoimintastrategian uudistamisen. Digitalisaatiolle luodaan strategian kautta suunta ja raamit, kun on luotu ymmärrystä tulevaisuuden asiakasarvosta ja digitalisaation mahdollisuuksista. Liiketoiminnan uudistumista tulee johtaa, ja toteutukseen tarvitaan erilaisia osaamisia.

Rohkeutta osaamisten ja teknologioiden yhdistämiseen

Suomi – Teollisen internetin Piilaakso -raportti totesi, että Suomen heikkoutena voidaan pitää näköalattomuutta ja yhteisen tarinan puuttumista sekä työmarkkinoiden ja -yhteisöjen jäykkyyttä työtehtävien ja prosessien muuttamisessa (Ailisto et al. 2015). Digitalisaation kehittämisessä ja soveltamisessa tarvitaan uudenlaista osaamisia yhdistävää innovaatiotoimintaa sekä uusia tapoja johtaa organisaatioita.

Maailmalla suuryritykset panostavat organisaation diversiteettiin eli erilaisten osaamisten yhdistämiseen (esim. Intel, Microsoft). Menestyksekkäässä liiketoiminnassa on panostettava oman organisaation diversiteettiin sekä monipuolisiin kompetensseihin ja kommunikointikykyihin (Hemilä et al. 2016). Menestys ei siis välttämättä vaadi uuden teknologian kehittämistä, vaan teknologioiden ja osaamisten yhdistämistä liiketoimintaan uusin tavoin.

Yritysten tulee nyt tarttua digitalisaation haasteeseen ja mahdollisuuteen sekä luoda digitaalisuuteen perustuva liiketoimintamalli. Uudella ja rohkealla tavalla yhdistelemällä osaamisia sekä teknologioita löytyy tulevaisuuden liiketoiminnan menestyskonsepti. Me VTT:llä autamme teitä mielellämme liiketoiminnan uudistumisessa.

Jukka Hemilä, erikoistutkija

Anna Viljakainen, tutkija

Lähteet:

Ailisto, Heikki (toim.); Mäntylä, Martti (toim.); Seppälä, Timo (toim.); Collin, Jari; Halén, Marco; Juhanko, Jari; Jurvansuu, Marko; Koivisto, Raija; Kortelainen, Helena; Simons, Magnus; Tuominen, Anu; Uusitalo, Teuvo. 2015. Suomi – Teollisen internetin piilaakso. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 4/2015. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. 32 + 4 s. ISBN 978-952-287-174-9.

Hemilä, Jukka; Kallionpää, Erika; Lanne, Marinka; Murtonen, Mervi; Rantala, Jarkko; Ala-Maakala, Mariikka. 2016. Arvosta! – Kuinka asiakasarvoa vaalitaan? VTT & TTY. 55 s.

Palvelulla päästään kohti kiertotaloutta – mutta millaiset palvelut kiinnostavat kuluttajia?

Maria Antikainen

Maria Antikainen

Anna Aminoff ja Outi Kettunen

Koko yhteiskunnan näkökulmasta paine siirtyä lineaarisesta talousmallista kiertotalouteen on kova. Jotta voimme saada talouskasvua tai edes turvata nykyisen tilanteen, tarvitaan muutos kohti suljettua kehää, jossa materiaali kiertää ja sen arvo säilyy tai jopa kasvaa. Avainasia on resurssien entistä tehokkaampi ja fiksumpi käyttö. Tämä on mahdollista innovatiivisilla liiketoimintamalleilla sekä teknologian fiksulla hyödyntämisellä. Kuluttajat ovat kiertotaloudessa keskiössä, joten heidän valinnoillaan ja toiminnallaan tulee olemaan entistä suurempi merkitys. Tästä syystä kuluttajien ja heidän käytänteidensä ymmärtäminen on avainasemassa, jotta yritykset voivat menestyä uusien liiketoimintamallien kehittämisessä.

Vuokraisitko sohvan, pesukoneen tai vaatteet?

Palveluiden tarjoaminen omistamisen sijaan on tehokas tapa varmistaa materiaalien kierto ja niiden arvon säilyminen. Kuitenkin muutos omistamisesta palveluiden ostamiseksi on suuri askel kuluttajille. Tutkimme AARRE-hankkeessa järjestetyissä ryhmäkeskusteluissa kuluttajien suhtautumista erilaisiin palveluliiketoimintamalleihin, joissa esimerkiksi tarjottaisiin sohva, pesukone tai vaatteet palveluna. Siirryttäessä tuotteiden myymisestä niiden tarjoamiseen palveluna on keskeistä ymmärtää kuluttajien suhtautuminen omistamiseen. Keskusteluissa nousi esille, että omistaminen on tärkeää erityisesti tavaroissa, jotka liitetään tärkeisiin tapahtumiin tai joihin luodaan erityisiä tunnesiteitä, kuten vaikkapa sohva. Myös erilaiset elämäntilanteet vaikuttavat valintoihin. Opiskelijalle pesukoneen tai sohvan vuokraaminen voi tuoda helppoutta elämään.

Kuluttajilla saattaa olla hyvinkin henkilökohtainen suhde tiettyihin teknisiin tuotteisiin, kuten esimerkiksi autoon, kun taas toisiin teknisiin laitteisiin, kuten esimerkiksi kodinkoneisiin, kuluttajat luovat vähemmän tunnesiteitä. Lisäksi näiden tuotteiden tarjoaminen palveluna mahdollistaisi parempia teknisiä ominaisuuksia sekä parempaa laatua, mistä syistä keskusteluun osallistuneita kuluttajia kiinnosti pesukoneen hankkiminen palveluna enemmän kuin sohvan tai vaatteiden. Lisäämällä älykkyyttä teknologian avulla koneeseen, esimerkiksi mahdollistamalla ennakoiva huolto sekä tehokkaampi käyttö, voidaan tarjota kuluttajia kiinnostavaa lisäarvoa. Omistamisen sijaan vuokraaminen voi myös tarjota alhaisemman riskin kuluttajille poistaen esimerkiksi rikkoutumisesta syntyneet kustannukset. Toisaalta myös vaatteiden virheostosten riskin poistuminen vuokraamisen kautta kiinnosti kuluttajia.

Ryhmäkeskusteluissa esille tulleet kaikki kolme mallia, sohvan, pesukoneen ja vaatteiden vuokraus/liisaus, jakoivat kuluttajia kahtia. Osa näki ne hyvinkin kiinnostavana, osa ei niinkään, mikä kiteytyy hyvin erään kuluttajan ajatuksessa: ”Olen omistajaihminen.” Selkeimpiä esiin nousseita esteitä oli epäilys siitä, ettei liisausmallia voida toteuttaa kustannustehokkaasti, tai malli tuntui liian oudolta ja siksi tarpeettomalta. Toisaalta selkeimmät liisaamisen edut liittyivät parempaan laatuun, joustavuuteen, vaihtelumahdollisuuteen sekä pienempään riskiin ja sitoutumiseen.

Kohti innovatiivisia liiketoimintamalleja

Tärkeintä olisikin löytää jokaiselle kuluttajalle oikea ja sopivin ratkaisu. Tutkimukset ja käytäntö osoittavat, että uudet palvelut omaksutaan helpoimmin, jos ne muistuttavat jotain aiempia toimintoja eivätkä vaadi suurta muutosta ainakaan kerralla. Käytänteiden muuttuminen on avaintekijä silloin, kun tavoitellaan pitkäaikaisia vaikutuksia. Suuremmat muutokset käytänteissä vievät aikaa ja tapahtuvat pikkuhiljaa askel askeleelta. Kuluttajien kanssa käymämme ryhmäkeskustelut osoittivat, että osa kuluttajista on jo valmiita ratkaisukeskeisiin palveluliiketoimintamalleihin, kuten ostamaan vaikka sisustuksen palveluna. Osa taas haluaa vieläkin omistaa, jolloin palvelun lisääminen ydintuotteen ympärille auttaa sulkemaan kiertotalouden luupin.

Jotta kiertotalouden liiketoimintamallit yleistyisivät, täytyy tunnustaa tosiseikkoja, kuten se, että kaikki meistä eivät ole (vielä) valmiita ostamaan tavaroiden sijaan palveluita – saati sitten ostamaan näitä toisen kuluttajan tuottamana. Tästä syystä vaaditaan innovatiivisia liiketoimintamalleja, jotka ottavat erilaiset asiakaspreferenssit ja käytänteet huomioon. Joka tapauksessa matka kohti ratkaisukeskeisten palveluliiketoimintamallien yleistymistä on jo alkanut.

AARRE-projektissa luodaan VTT:n johdolla uutta, käyttäjälähtöistä kiertotalouden liiketoimintaa. Projekti on elinkeinoelämän kanssa verkottunut tutkimushanke (2015–2017), jossa Tekes on päärahoittajana. Muita tutkimusorganisaatioita ovat VTT:n lisäksi SYKE sekä Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus.

Twitter: @AarreResearch

Maria Antikainen, erikoistutkija

Anna Aminoff, erikoistutkija

Outi Kettunen, erikoistutkija

Rakentamisen energiavallankumousta odotellessa

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

”Joko teillä on oma energiaekspertti”, kysyy viime viikon rautakauppareissulla käteen tarttunut Rakentamisen energia- ja neuvontapalvelujen opas energiatehokkaaseen asumiseen. Luulenpa, että harva omakotirakentaja tai taloyhtiön osakas nostaa kätensä vastaukseksi.

Pientalorakentamisen ja asunto-osakeyhtiöiden energiaratkaisut ovat kuluttajalle kuitenkin monimutkainen palapeli. Yhtä aikaa talon tontille sijoittelun, huonejaon, LVI-suunnittelun ja monen muun asian rinnalla pitäisi osata miettiä, mitä erilaiset energiaratkaisut vaativat suunnittelulta. Pitäisi myös löytää oikeassa vaiheessa oikeat asiantuntijat tarjoamaan vaihtoehtoja, asentamaan laitteet ja luomaan luottamusta siihen, että valittu energiaratkaisu on kustannustehokas ja kätevä säätää, käyttää ja huoltaa myös tulevaisuudessa. Jos käyttöön otetaan hybridiratkaisuja, joissa yhdistetään erilaisia energiantuotantoratkaisuja, kuten maalämpöä, aurinkoa ja vesitakkaa, järjestelmistä saattaa tulla ohjauksen ja säätöjen suhteen hyvinkin monimutkaisia. Järjestelmien digitaalisuus ja langattomuus puolestaan lisäävät uudenlaisen talotekniikan ”merkkihuollon” tarvetta.

Parasta energia on kuluttajalle silloin, kun sen saatavuutta ei tarvitse miettiä, varpaita ei palele eikä laskun maksaminen aiheuta päänsärkyä. Asumisen ja rakentamisen energiavalintoja tekevät kuluttajat odottavat energiaratkaisuilta ensisijaisesti vaivattomuutta, varmuutta ja edullisuutta.

Mediassa on päivä päivältä enemmän uutisointia hajautetun aurinkoenergian ja tuulisähkön tuotannon noususta ja erilaisista älykkäistä talotekniikkaratkaisuista. Asunto-osaketta kuitenkin harvemmin markkinoidaan uusiutuvan energian kohteena. Esimerkiksi kuluttajille suunnatuilla Asta-messuilla helmikuussa Tampereella uusiutuvan energian vaihtoehtojen esittely oli kovin suppeata: pienrakentajille tarjottiin lähinnä lämpöpumppuja. Ja lämpöpumpun he myös hyvin todennäköisesti valitsevat. Se on tullut jo tutuksi, testattu, maksaa itsensä kohtuullisessa ajassa takaisin ja sopii ilman päänvaivaa talopakettien ja LVI-suunnittelun perusratkaisuihin. Ja niitä näyttää olevan tarjolla. Tarjontako sittenkin määrää, mihin suuntaan rakennusten energiaratkaisuissa mennään? Eikö juuri kuluttajien pitäisi olla niitä, joiden toiveiden mukaan energiamarkkinat uusiutuvat ja vihertyvät?

Jotta muistakin uusista energiaratkaisuista tulisi lämpöpumpun kaltaisia helppoja ja automaattisia ratkaisuja rakentajille tai että uusiutuvan energian painoarvo asunto-osakkeen ostamispäätöksen taustalla olisi merkittävä, tarvitaan mukaan muutokseen niin talonrakentamisen ja talotekniikan kuin myös LVIS-suunnittelun ja osaamisen ammattilaisia. Keskeiseen asemaan nousevat rakennusyhtiöt, pääsuunnittelijat, LVIS-suunnittelijat, pientalorakentajille rakennuttamisneuvontaa antavat neuvontaorganisaatiot ja talopakettiyritykset. Myös kunnilla voisi olla nykyistä merkittävämpi ohjaava rooli kaavoituksen ja tontin luovutusehtojen kautta.

Asumisen energiaratkaisujen murros uusiutuvien, hajautettujen ja energiatehokkaiden ratkaisujen suuntaan on tyyppiesimerkki systeemisestä muutoksesta. Kuluttajat ja laitevalmistajat eivät yksin pysty sysäämään muutosta liikkeelle. Monet uudet energiaratkaisut ovat jo teknisesti kypsiä valtaamaan markkinoita. Esteet niiden laajemmalle käyttöönotolle ovat vakiintuneissa toimintatavoissa, rutinoituneissa käytännöissä ja siiloutuneessa osaamisessa.

Kyse on laajemmasta sosioteknisestä muutoksesta, jossa tekninen ja sosiaalinen muokkaavat toisiaan. Tuloksena on parhaimmillaan uudenlaisia kuluttajia, laitetoimittajia, liiketoimintamalleja ja sääntely- ja sopimusjärjestelyjä. Jonkinlaista asumisen energiavallankumousta enteilevät uudet innovatiiviset toimintamallit, kuten muun muassa aurinkopaneelien vuokrauskäytännöt ja orastava into alkaa itse tuottaa hajautetusti energiaa verkkoon, jopa asunto-osakeyhtiöiden toimesta. Markkinoille muodostunee myös aina vain enemmän kysyntää energiapalvelujen tuotantoon. Aika näyttää, onko näistä toimintamalleista uusiksi standardiratkaisuiksi.

Maria Åkerman, johtava tutkija

Nina Wessberg, erikoistutkija