What is your handprint? Spread a positive message about environmental impacts

 

Environmental impacts play a key role in business nowadays, both in product design and communications on business activities. These are traditionally measured using quantities, such as emissions and resource consumption, which companies try to minimise. However, our activities can also have a positive impact on the environment.

Aiming for a smaller customer footprint

The calculation of footprints and their use in product design, B2B and B2C communications, and in support of strategic decision-making, are now established in industry. This is a good thing. An approach based on life cycle thinking is important to avoiding sub-optimisation and seeing the wider, overall impact of solutions. The inclusion of impact assessments in the product development phase, in particular, has markedly increased the market share of products that are more environmentally friendly than their predecessors. Decisive choices are made during the product design phase, on issues such as raw materials, production processes and recyclability. Each phase consumes energy and resources and either directly or indirectly generates various types of emissions and waste resulting an environmental footprint.

Many companies are already seeking to reduce their own footprint. At the same time, more and more companies are developing products or processes aimed at reducing the footprint of the customer’s product or service. In such cases, their activities also have a positive environmental impact.

Let’s take an example: Company X develops a more energy-efficient solution than its competitors and launches it on the market. A carbon handprint is created when another actor applies this solution and thereby reduces its own footprint. However, measuring – and communicating on – the related impact has so far been difficult, and companies have been in sore need of a solution.

Environmental handprint can now be calculated

VTT has accepted the challenge: it is developing a carbon handprint calculation method, as well as guidelines on positive environmental impact assessment and communications, alongside Lappeenranta University of Technology (LUT).

A carbon handprint can be created in many ways, such as through lower material and energy consumption, reduced emissions and waste, or improved product performance and lifetimes. To ensure that the method takes account of the range of various handprint-forming , methodological development is conducted in cooperation with a group of companies.

Case studies include AM Finland, Biolan, Innofive, KONE, Neste, Nokia and Paptic. We also cooperate with the international organisations involved in developing the handprint concept. These include the CSCP in Germany (which operates in association with the Wuppertal) and Harvard University in the USA.

However, VTT and LUT are working at a more tangible level; we intend to publish the first practical handprint guidebook next summer. Companies can use this to evaluate and communicate on the positive environmental impacts of their products.

”When you go to work for a company, you want to work in a company that is making the world better place”
Al Gore at SLUSH2017.

For more information: http://www.vtt.fi/sites/handprint

tiina_pajula_
Tiina Pajula
Principal Scientist, VTT
tiina.pajula(a)vtt.fi

 

 

saija_vatanen


Saija Vatanen

Senior Scientist, VTT
saija.vatanen(a)vtt.fi

Mikä on kädenjälkesi? Viesti ympäristövaikutuksista positiivisesti!

 

Ympäristövaikutukset ovat tämän päivän liiketoiminnassa keskeisessä roolissa niin tuotesuunnittelussa kuin yrityksen toiminnasta viestittäessä. Perinteisesti niitä mitataan suureilla, joita pyritään minimoimaan, kuten päästöt ja resurssien kulutus. Toimintamme vaikutukset voivat kuitenkin olla myös ympäristölle positiivisia.

Tavoitteena asiakkaan pienempi jalanjälki

Jalanjälkilaskenta ja sen hyödyntäminen tuotesuunnittelussa, B2B- sekä B2C-viestinnässä ja strategisen päätöksenteon tukena on vallannut alaa – ja hyvä niin. Elinkaariajatteluun perustuva lähestymistapa on tärkeä, jotta vältytään osaoptimoinnilta ja nähdään ratkaisujen laajemmat kokonaisvaikutukset. Etenkin vaikutusten arvioinnin sisällyttäminen jo tuotekehitysvaiheeseen on lisännyt merkittävästi ympäristön kannalta edeltäjiään parempien tuotteiden osuutta markkinoilla. Tuotesuunnitteluvaiheessa tehdään ratkaisevat valinnat mm. raaka-aineisiin, tuotantoprosesseihin ja kierrätettävyyteen liittyen. Jokainen vaihe kuluttaa resursseja ja aiheuttaa jätettä tai erilaisia päästöjä suoraan tai välillisesti esimerkiksi energian kulutuksen kautta synnyttäen tuotteelle ympäristöjalanjäljen.

Monet yritykset pyrkivät jo pienentämään omaa jalanjälkeään, mutta samalla yhä useampi yritys kehittää tuotteita tai prosesseja, jotka tähtäävät asiakkaan tuotteen tai palvelun jalanjäljen pienentämiseen, jolloin toiminta aiheuttaa myös positiivisen ympäristövaikutuksen.

Otetaan esimerkki: Yritys X kehittää ja tuo markkinoille kilpailijoitaan energiatehokkaamman ratkaisun. Hiilikädenjälki syntyy, kun toinen toimija valitsee ratkaisun käyttöönsä ja pienentää näin omaa jalanjälkeään. Vaikutuksen mittaaminen ja viestiminen on kuitenkin ollut tähän asti hankalaa ja yritykset ovat kipeästi kaivanneet ongelmaan ratkaisua.

Nyt kädenjäljen voi laskea

VTT on tarttunut haasteeseen ja on kehittämässä yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) kanssa hiilikädenjälkilaskentamenetelmää ja ohjeistusta positiivisten ympäristövaikutusten arviointiin ja viestintään.

Hiilikädenjälki voi syntyä monin eri tavoin, kuten pienemmän materiaalin ja energian käytön, päästöjen ja hävikin vähentämisen tai tuotteen suorituskyvyn ja eliniän kasvattamisen kautta. Jotta erityyppiset kädenjäljen muodostumismahdollisuudet saadaan menetelmässä huomioiduksi, menetelmäkehitystyö tehdään yhteistyössä joukon yrityksiä kanssa.

Tapaustutkimuksissa ovat mukana AM Finland, Biolan, Innofive, KONE, Neste, Nokia ja Paptic. Lisäksi teemme yhteistyötä muiden kädenjälkikonseptia kehittävien kansainvälisten tahojen kanssa, joita ovat Wuppertal Instituutin yhteydessä toimiva CSCP Saksassa ja Harvardin yliopisto USA:ssa.

VTT:n ja LUT:n työ on kuitenkin näitä konkreettisemmalla tasolla, ja tarkoituksenamme on julkaista ensi kesänä alan ensimmäinen opaskirja, jota yritykset voivat käyttää arvioidessaan ja viestiessään tuotteidensa positiivisista ympäristövaikutuksista.

”When you go to work for a company, you want to work in a company that is making the world better place”
Al Gore at SLUSH2017.

Lue lisää: http://www.vtt.fi/sites/handprint

tiina_pajula_
Tiina Pajula
Johtava tutkija, VTT
tiina.pajula(a)vtt.fi

 

 

saija_vatanen


Saija Vatanen

Erikoistutkija, VTT
saija.vatanen(a)vtt.fi

Tarkka ja luotettava mittaaminen on nykymaailmassa välttämätöntä

Vuoden 1960 tapahtumia maailmalla olivat mm. seitsemäntoista Afrikan maan itsenäistyminen siirtomaaisännistään, John F. Kennedyn valinta Yhdysvaltain presidentiksi ja Fidel Castron 4,5 tunnin maratonpuhe YK:n yleiskokouksessa.

Eräs vähemmän tunnettu vuoden 1960 tapaus oli metrin uudelleenmäärittely, historiallinen alkusysäys kehitykselle, joka saadaan päätökseen ensi vuonna. Metri oli lanseerattu jo vuonna 1799, ja se perustui pitkään Pariisissa säilytettävän metallipalkin pituuteen. Määritelmää tarkennettiin muutamaan otteeseen, mutta 1960 se vaihdettiin krypton-spektrilampun tuottaman valon aallonpituuteen perustuvaan määritelmään.

Vuonna 1983 valon nopeus tyhjiössä määriteltiin luonnonvakioksi, jolle annettiin tarkka arvo. Siitä lähtien pituusmittaukset ovat kytkeytyneet aikaan ja taajuuteen. Määrittely luonnonvakion kautta mahdollistaa metrin toteutuksen mahdollisimman tarkasti myös tulevaisuudessa.

Ensi vuonna tapahtuu taas: Mittayksikköjen SI-järjestelmään ollaan tekemässä isoa remonttia, jonka jälkeen myös muut yksiköt perustuvat luonnonvakioihin. SI-järjestelmän yksiköiden määritelmät ovat aina perustuneet kulloinkin käytössä olleisiin tarkimpiin menetelmiin.  Uuden järjestelmän käyttöönotosta päätetään marraskuussa 2018 Versailles’ssa, järjestyksessään 26. kansainvälisessä mittayksikköjen konferenssissa. Näillä näkymin uusi järjestelmä otetaan käyttöön maailman metrologiapäivänä 20. toukokuuta 2019.

Metrin lisäksi SI-järjestelmään kuuluvat perusyksiköt ovat kilogramma, sekunti, ampeeri, kelvin, mooli ja kandela. Näiden yksiköiden päivitetyt määritelmät ja ohjeet niiden käyttämisestä viestinnässä on jo ladattavissa verkosta.

Esimerkiksi kilogrammalle julkistetaan ensi syksyn konferenssissa uusi määritelmä. Aluksi kilogramma johdettiin desimetristä veden avulla. 1800-luvun lopulla platina-iridiumseoksesta valettiin kilogramman prototyyppi, jota säilytetään myös Pariisissa. Kilogramma on ollut viimeinen este mittayksikköjärjestelmän uudistukselle. Yli sata vuotta vanha prototyyppi on näihin päiviin asti ollut paras tapa määrittää kilogramma.

Vuodesta 2011 alkaen pitkä kehitystyö kahden eri uuden realisointitavan osalta on alkanut tuottaa tuloksia, jotka mahdollistavat uuden määritelmän käyttöönoton. Nämä tavat ovat sähkömagneettinen punnitus ja piipallon atomien lukumäärään perustuva menetelmä. Uusia realisointitapoja yhdistää kilogramman uudelleenmäärittelyn yhteydessä kiinnitettävä Planckin vakio.

Yksiköiden määrittely saattaa tuntua maallikolle etäiseltä. Tarkemmin pohdittuna ollaan kuitenkin tekemisissä erittäin tärkeiden asioiden kanssa. Mittayksiköiden ja suureiden täsmällisyys on tieteen tekemisen ytimessä, ja mittauksiin pitää voida luottaa eri laskelmissa ja laskelmiin pohjautuvissa sovelluksissa. Toimivat määritelmät myös mahdollistavat mittaamisen yhteismitallisuuden eri puolilla maailmaa. Tämä on välttämätön edellytys modernille teolliselle tuotannolle, jossa laitteet kootaan eri puolilta maailmaa hankituista komponenteista.

Mittaustekniikan sovellusalueita on lukemattomia. Kauppa ja teollinen tuotanto ovat näistä perinteisimpiä. Mittaustiedon määrä kasvaa kiihtyvällä vauhdilla myös muilla alueilla, ja täsmällinen mittaaminen mahdollistaa entistä paremmin toimivat sovellukset. Esimerkiksi terveydenhuollossa, energiateollisuudessa ja lentoliikenteessä pienilläkin mittausvirheillä voi olla katastrofaaliset seuraukset.  Myös uusia aloja tulee koko ajan mittaustekniikan piiriin. Tällä hetkellä esimerkiksi ympäristötekniikka ja valmistus hyödyntävät mittaustekniikkaa päivä päivältä enemmän.

VTT:llä on Suomessa erityinen rooli mittaustekniikan ja mittayksiköiden suhteen. Se on kansallinen metrologialaitos, jonka vastuulla on SI-mittayksikköjärjestelmän ylläpitäminen, kehittäminen ja valvominen Suomessa. Tämän lisäksi VTT:llä on toki merkittävä rooli myös metrologiaan pohjautuvassa tutkimuksessa yhdessä kotimaisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

Metrin ja kilogramman prototyypeillä on uusien määritelmien myötä enää välillinen arvo eikä niihin tarvitse perustaa laskelmia. Ensi vuonna mittaaminen ottaa jälleen yhden tärkeän askeleen eteenpäin, kun uudet määritelmät lanseerataan.MikkoM

 
Mikko Merimaa
Vice President, MIKES Metrology
mikko.merimaa@vtt.fi
Puh. +358 5041 05517
www.mikes.fi
www.vttresearch.com/services/vtt-mikes-metrology