Making everyday life easier for the consumer

Soon running your daily errands will be quick and easy: Groceries you ordered will be automatically delivered to your door, or directly in your fridge. The same delivery also includes the party dress you ordered for yourself, and new football boots for your child.  Before heading back, the delivery vehicle picks up your recyclable cardboard and bottles, and perhaps gives your children a ride to soccer practice or piano lesson.

This is a future in which service package integration will make the consumer’s daily life much easier.  Instead of focusing on individual purchases, consumers will be able to choose which solutions they need in their everyday life, and manage these using a single service platform. Other items provided as a service include clothing, hobby equipment, tools and home decor. Using a service instead of buying offers better adaptability to each life situation and current needs.

Everyday Life as a service– everyday solutions from a single source

In the transition to a service economy, it makes sense for the service provider to offer serviceable, upgradeable high-quality products, which will extend the life cycle of products. Resources can be put to efficient use when efficient use of materials is in the consumer service provider’s interest. The service provider will also be responsible for the recycling of products that have reached the end of their life cycle.

In the future, consumers will be able to obtain services by using a single integrated platform. This makes it easier to run several errands in one go, blurring the boundaries between individual services. Furthermore, all the goods consumers currently own can be offered as a service. What would you think about having your seasonal wardrobe delivered to your doorstep?

A solution for running Everyday Life as a servicesimplifies data flow, and as the volume of data grows, relevant services can be suggested to consumers almost automatically. This makes it easy for the consumer to choose the services they need, and it makes their everyday life easier. Better flow of information makes service provision a profitable business. To make everyday service logistics efficient and optimally suited to the consumers’ needs, products and services from multiple companies should be brought to the consumer in a single delivery.

Think differently, benefit more!

This is a revolutionary idea that requires a rather dramatic change in our thinking. To make them attractive, services offered should be superior in comparison with the existing ones. Understanding consumers, their daily activities and things that create value for them – and demand sacrifices – is a core element of development efforts. VTT’s AARRE project studied these carefully and created a customer’s value path to illustrate the value creation process and to provide a tool for companies.

Experimenting with various tried and tested services such as car and apartment sharing services will gradually drive changes in the way we think. Companies should embrace this opportunity to introduce experimental business models. Experiments like the provision of tools as a service can help to understand what the consumers are ready to accept and what their real needs are. Pilot projects could be launched to test the ecological benefits of the service.

Reliability is everything

Everyday Life as as serviceconcept offers superior value to the consumer, since the service can be taught to anticipate their needs and build a customised service portfolio for each consumer. Having a single service platform to cater to the needs of an individual consumer or families means that an enormous amount of confidential data will pile up in the service. The more information consumers are willing to disclose, the better and more tailored service they are likely to receive. It is therefore essential to ensure the reliability of the service to make it attractive. And because no two consumers are alike, a number of different options for limiting the collection and use of data must be provided.

The practical implementation of the model is still a long way away, and requires considerable development efforts. One of the key requirements is a mindset that embraces the shift away from ownership. Just imagine how services could change our daily lives!

 

Maria Antikainen VTT
Maria Antikainen

Principal Scientist
maria.antikainen(a)vtt.fi
@MariaAntikainen


Anna Aminoff VTTAnna Aminoff

Principal Scientist
anna.aminoff(a)vtt.fi
@AminoffAnna


outikettunen

Outi Kettunen
Senior Scientist
outi.kettunen(a)vtt.fi

 

The ABC of plastics in the circular economy is a series of five blog posts exploring the world of plastics. The series discusses bioplastics, plastics recycling and the related business operations, as well as the future of the circular economy. And last but not least – mythbusting! 

Miten uudesta muovitaloudesta tulee totta?

Uuden muovitalouden rakentamiseksi ja visioiden muuttamiseksi todellisuudeksi tarvitaan toimia monella rintamalla. Suomi on ottanut muoviin liittyvät haasteet tosissaan, ja parhaillaan on ympäristöministeriön alaisuudessa käynnissä kansallisen muovitiekartan valmistelu. Muovitiekartta julkaistaan syyskuussa, ja se keskittyy nimenomaan toimenpiteisiin: mitä pitäisi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä tehdä, jotta uusi muovitalous pääsee kehittymään?

Kannusteet arvoketjujen yhteistyöhön tarpeellisia

Koska kyse on systeemisestä muutoksesta, avainasemassa on toimivien arvoketjujen rakentaminen. Kaikki arvoketjun osat on innostettava mukaan: muoviraaka-aineen tuottajat, muovia sisältävien tuotteiden ja -pakkausten suunnittelijat, valmistajat ja käyttäjät, vähittäiskauppiaat, kuluttajat ja jätehuollon toimijat. Kaikkien on myös saatava yhteistyöstä uutta lisäarvoa, muuten kokonaisuus ei toimi.

Olisi erinomaista, jos alkusysäyksen antajaksi perutettaisiin kansallinen rahasto tai ohjelma, joka myöntäisi rahoitusta muovien kierrätystä harjoittavien ekosysteemien luomiseen. Ekosysteemin kokoaminen vaatii työtä, aikaa ja uutta otetta ja sen toiminnan kehittäminen t&k-panostuksia. Pitkällä aikavälillä, kun toimijat ovat hitsautuneet yhteen ja kierrätysraaka-aineen laatu ja markkinat kehittyneet, kiertotalouden liiketoiminta vakiintuu ja kannustimien merkitys vähenee.

Osaamisten yhdistely vie pitkälle

Tulevaisuuden ratkaisut perustuvat enenevässä määrin erilaisten teknologioiden ja osaamisten yhdistelyyn. VTT:llä uutta muovitaloutta kehitetään muun muassa Tampereella muovien ja komposiittien prosessoinnin pilotointiympäristössä sekä Espoon Bioruukissa, jossa muovijätettä voidaan kierrättää termokemiallisesti eli nesteyttää ja kaasuttaa lämmön ja kemian avulla. PlastBug-tiimi puolestaan kehittää muovia syöviä mikrobeja, jotka hajottavat roskan uusiksi raaka-aineiksi ja TrashToTreasure-tiimi muovien entsymaattista ja kemiallista hajotusta.

Johtoasemat jaossa

Uusi muovitalous ottaa huomioon sekä luonnon että talouden. Arvioiden mukaan taloudesta katoaa jopa 95 prosenttia muovisten pakkausmateriaalien arvosta eli vuosittain 70–105 miljardia euroa sen seurauksena, että materiaalia käytetään vain kertaalleen hyvin lyhyen ajan.

Lähitulevaisuudessa ratkaistaan, mitkä maat ottavat teknologiakehityksessä johtavan aseman ja mihin maihin niihin perustuva tuotanto syntyy. Sekä mekaaninen että kemiallinen kierrätys tulevat kasvamaan. Euroopassa noin kolmasosa muovijätteestä kierrätetään, ja tästä vain vajaat 2 prosenttia on kemiallista kierrätystä. On visioitu, että kasvattamalla muovien kemiallista kierrätystä petrokemian tuotteiden ja muovien hinnat voitaisiin jopa kytkeä irti öljyn hinnasta. Yksi tonni kierrätysmuovia säästää keskimäärin 22 barrelia öljyä.

Monet tunnetut brändit, kuten M&S, Mars, Nestlé, Unilever ja L’Oreal ovat jo tehneet merkittäviä lupauksia uuteen muovitalouteen siirtymisestä. Kotimainen kemian alan yritys Neste tähtää isoksi peluriksi jätemuovien kemiallisessa kierrätyksessä ja on ilmoittanut tavoitteekseen käyttää vuonna 2030 jopa kaksi miljoonaa tonnia jätemuovipohjaista syöttöä jalostamoillaan Porvoossa ja Naantalissa.

Muovipäästöjen minimointi, öljyä korvaavien raaka-aineiden käytön lisääminen ja muovin saaminen paremmin kiertoon ovat Euroopan komission tammikuussa julkaiseman muovistrategian ydin.

Suomella on tuhannen taalan paikka nousta teknologia- ja konseptiviejäksi uudessa muovitaloudessa. Se onnistuu vahvalla visiolla, riittävällä resursoinnilla ja yhteistyöllä.
Pohjakallio_Maija_

Maija Pohjakallio
Team leader, Materiaalien prosessointi ja kiertotalouden ratkaisut
maija.pohjakallio(a)vtt.fi

 


Muovien kiertotalouden ABC
on viisiosainen blogisarja, jossa sukelletaan muovien maailmaan. Sarjassa käsitellään biomuoveja, muovien kierrätystä ja liiketoimintaa, sekä kiertotalouden tulevaisuuden visioita. Myyttien murtamista unohtamatta! 

 

Muovien kiertotalouden ABC: Kuluttajan arki helpottuu kiertotaloudessa

Pian arkesi helpottuu: ruoat tulevat automaattitilauksella tarpeen mukaan kotiovelle tai suoraan jääkaappiin, samalla kyydillä tulevat tilaamasi kevätjuhla-asu sekä uudet nappikset lapsellesi. Paluumatkalla kyytiin lähtevät kierrätettävät pahvit, pullot ja ehkä lapsesikin harrastuksiinsa.

Tämä on tulevaisuutta, jossa kuluttajan arki muuttuu sujuvammaksi, kun palvelukokonaisuudet integroituvat toisiinsa.  Sen sijaan että kuluttajat pohtisivat, millaisia yksittäisiä hankintoja tekisivät, he voivat valita millaisia ratkaisuja kaipaavat arkeensa ja hallita näitä yhdeltä palvelualustalta. Palveluna tulevat myös vaatteet, harrastusvälineet, työkalut sekä asunnon sisustus, mahdollistaen niiden mukautumisen kätevästi elämäntilanteen ja tarpeiden mukaan.

Arki palveluna – arkielämän ratkaisut yhdestä paikasta

Siirryttäessä palvelutalouteen palveluiden tuottajalle on järkevää tarjota laadukkaita, huollettavia ja päivitettäviä tuotteita mitä kautta tuotteiden elinkaari pitenee. Resurssit saadaan hyödynnettyä tehokkaasti kuluttajapalveluiden avulla kun palveluntarjoajan intressinä on materiaalien tehokas käyttö. Samalla palveluntuottaja vastaa elinkaarensa loppuun tulleen tuotteen kierrättämisestä.

Koska kuluttajat voivat saada tulevaisuudessa palvelut yhden integroidun alustan kautta, hoituu useampi tarve yhdellä kertaa ja yksittäisten palvelujen rajat hämärtyvät. Kaikki kuluttajan tällä hetkellä vielä omistamat tavarat voidaan tulevaisuudessa tarjota palveluna. Miltä kuulostaisi vaikkapa vuodenajan mukaan vaihtuva vaatemallisto kotiin toimitettuna?

Arki palveluna -tyyppisen ratkaisun avulla tiedonkulku paranee, ja lisääntyneen tiedon avulla kullekin sopivia palveluita voidaan ehdottaa melko automaattisesti. Tämä tekee palveluiden valitsemisesta ja samalla arjesta vaivatonta. Tiedonkulun paraneminen tekee palveluiden tarjoamisesta kuluttajille kannattavaa liiketoimintaa. Esimerkkinä arjen logistiikka voidaan saada riittävän tehokkaaksi ja kuluttajan tarpeisiin parhaiten sopivaksi, kun kuluttajalle tuodaan samalla kertaa kerralla usean eri yrityksen tuotteita ja palveluita.

Ajatellaan toisin -ja hyödytään enemmän!

Idea on mullistava ja vaatii suuren muutoksen ajattelumalleissa. Palveluiden tulee olla ylivertaisia verrattuna aiempiin, jo olemassa oleviin ratkaisuihin, jotta ne ovat houkuttelevia. Kehittämistyössä keskeistä on ymmärtää kuluttajia, heidän päivittäistä arjen toimintaa ja sitä mikä erilaisissa ratkaisuissa luo kuluttajille arvoa -ja toisaalta vaatii uhrauksia. Juuri tätä on  tutkittu VTT:n  AARRE-hankkeessa , jossa mm. luotiin asiakkaan arvopolku arvonluomisen hahmottamiseksi ja työvälineeksi yrityksille.

Erilaisten hyväksi havaittujen palveluiden kokeileminen ja käyttö – vaikkapa auton ja asunnon jakamispalvelut- vie ajattelun muutosta läpi askel askeleelta. Yrityksiltä tarvitaankin rohkeita liiketoimintamallikokeiluja. Tällaisten kokeilujen, kuten tarjoamalla työvälineet palveluna kautta pystytään selvittämään, mihin kuluttajat ovat valmiita ja mitä todellisia tarpeita heillä on. Piloteilla voidaan testata myös palvelun ympäristöystävällisyyttä.

Luotettavuus avainasemassa

Arki palveluna -ratkaisulla voidaan tarjota ylivertaista arvoa kuluttajille, koska oppiva palvelu pystyy ennakoimaan kuluttajien tarpeet ja muodostamaan niistä räätälöidyn kokonaisuuden. Kun kaikki yksittäisen kuluttajan tai perheiden tarpeet tyydytetään yhden palvelukokonaisuuden kautta, kertyy palveluun valtava määrä luottamuksellista tietoa. Mitä enemmän kuluttaja on valmis kertomaan, sitä paremman palvelukokonaisuuden hän luultavasti saa. Tästä syystä palvelun luotettavuus on keskeisessä roolissa, jotta se olisi houkutteleva. Koska kuluttajat ovat hyvin erilaisia, on tarjottava myös moninaiset mahdollisuudet rajoittaa kerättävää tietoa ja sen hyödyntämistä.

Tulevaisuuden Arki palveluna -mallin toteutuminen on vielä pitkän kehitystyön päässä. Yksi osa-alue on oman ajattelumme muuttuminen pois omistamiskeskeisyydestä. Mieti jo nyt, miten palvelut voisivat muuttaa arkeamme!

Maria Antikainen VTT
Maria Antikainen

Principal Scientist
maria.antikainen(a)vtt.fi
@MariaAntikainen


Anna Aminoff VTTAnna Aminoff

Principal Scientist
anna.aminoff(a)vtt.fi
@AminoffAnna


outikettunen

Outi Kettunen
Senior Scientist
outi.kettunen(a)vtt.fi

 

Muovien kiertotalouden ABC on viisiosainen blogisarja, jossa sukelletaan muovien maailmaan. Sarjassa käsitellään biomuoveja, muovien kierrätystä ja liiketoimintaa, sekä kiertotalouden tulevaisuuden visioita. Myyttien murtamista unohtamatta! 

Joustavaa energiankulutusta on hyödynnettävä tehokkaammin osana energiajärjestelmää − kuluttajan tarpeet huomioiden

Kysyntäjousto vaikuttaa konseptina järkevältä sekä kuluttajan että energiayhtiön näkökulmasta. Kuluttajalle tarjolla on hyötyjä niin asuinmukavuuden, lompakon kuin ympäristönkin kannalta. Myös tekniset lähtökohdat, kuten älykäs energianmittaus ja kotiautomaatio ovat Suomessa kunnossa. Silti kysyntäjouston tarjoamaa potentiaalia ei vielä täysimittaisesti hyödynnetä – mistä kiikastaa? Ratkaisua tähän on lähdetty hakemaan VTT:n DyRES-projektissa (Dynamic platform for demand REsponse), josta kerroimme edellisessä kirjoituksessamme kuluttajan näkökulmasta.

Kysyntäjousto mukaan jo uuden alueen suunnitteluvaiheessa

Kysyntäjoustokokeiluista on jo lukuisia esimerkkejä, jotka tyypillisesti keskittyvät joko sähkön tai lämmön kysyntäjoustoon, kuten sähkökattiloiden kaltaisiin yksittäisiin laitteisiin tai huonekohtaiseen lämpötilan säätöön. Vastaavanlainen vaiheittainen syntyhistoria on ollut havaittavissa taajamakehityksessä, missä erilaiset seikat, kuten tekniset valmiudet, kustannusrakenne, suljetumpi energiakauppa, lainsäädäntö ja ympäristöasioiden pienempi painoarvo ovat aiemmin sanelleet alueiden muodostamista.

Entä jos uudet asuinalueet suunniteltaisiinkin kokonaisina alueina jo alkumetreiltä lähtien sen sijaan, että aluetta rakennetaan matkan varrella pirstaleisina palasina? Se on rakennustekniikan osalta jo nykypäivää, mutta onko energianhallinnassa vielä kehitettävää? Yksi kirjoittajia lähellä oleva esimerkki on Suomen suurimmaksi liikunnan ja hyvinvoinnin keskittymäksi rakentuva Jyväskylän Hippos, jossa vuoden vaihteessa arvioimme yhdessä Jyväskylän Energian kanssa alueen sähkön kysyntäjoustopotentiaalia. Simulointitulokset osoittivat, että jo yksistään sähkön kysyntäjoustoa hyödyntämällä alueella voitaisiin saavuttaa noin 15 prosentin säästö energiakustannuksissa.

Hippos

Jyväskylään suunniteltavassa Hippoksen alueessa yhdistyvät merkittävä energiankulutus, asuminen ja liikenne.

Vaikka kyseisen tarkastelun keskiössä oli vain sähkön kulutus, tulevaisuuden energiajärjestelmä sisältää huomattavasti nykyistä enemmän joustavia elementtejä. Tällöin tarkasteluja on luonnollista laajentaa sähkön lisäksi lämpöön sekä sähköautojen yleistyessä myös liikenteeseen, jolloin myös saavutettavat hyödyt kasvavat. Aluesuunnittelu mahdollistaa eri toimijoiden väliset vuorovaikutukset – kuinka toisen ylijäämä saatetaan yhteen toisen alijäämän kanssa.

Mallinnuksella uutta tietoa kysyntäjoustosta

Kysyntäjoustoon vaikuttavat ulkoiset ja muuttuvat reunaehdot ja tekijät, kuten energiamarkkinoiden toiminta, lainsäädäntö, integroidut energialähteet ja kuluttajien mahdollisuus joustaa ovat voimakkaasti dynaamisia ja vuorovaikutteisia. Kaiken tämän tiedon reaaliaikainen hyödyntäminen ilman tehokasta työkalua on lähes mahdotonta, minkä vuoksi VTT on kehittänyt DyRES-laskentapohjan mahdollistamaan alueellisen ratkaisun suunnittelun ja käytön optimaalisella tavalla.

Laskentapohjan mittavimman työn tekee Apros, jonka käyttökohteet ovat viime vuosina laajentuneet perinteisistä voimalaitos- ja ydinvoimaprosesseista yhä kattavammin uusiutuvaan energiaan ja järjestelmätarkasteluihin. Sisäänrakennetun dynamiikan lisäksi ohjelmisto mahdollistaa tuotannon ja kulutuksen tarkan mallintamisen. Aprosin dynaamista mallia ohjataan optimointiohjelman avulla, jonka roolin Leanheatin toimitusjohtaja Jukka Aho tiivisti toukokuun alussa pidetyssä Fortum Digitalist Energy Forumissa osuvasti: miksi ihmisen tulisi kilpailla tietokonetta vastaan ja päättää mikä on paras algoritmi?

 Lukuisat muuttujat muodostavat monimutkaisen kokonaisuuden, joka vaatii DyRESin kaltaisen dynaamisen laskennan ja optimoinnin yhdistävän laskentapohjan.

Yhdistämällä kaksi erilaista laskentatapaa, dynaaminen laskenta ja optimointi, käytännön kysymyksiin voidaan vastata oleellisesti tarkemmin kuin nykyisillä valmiilla työkaluilla. Myös tutkimuksissa on suosittu itserakennettuja malleja (Neves et al. 2016), joissa yksi lähestymistapa on agenttipohjainen mallintaminen. Tämän periaatteen mukaisesti DyRESin laskentapohjassa laitteita sisältävien kotitalouksien muodostamaa kokonaisuutta mallinnetaan yksittäisten itsenäisiä päätöksiä tekevien kuluttajien kautta.

DyRES-laskentapohja

DyRES-laskentapohja huomioi niin toimintaympäristön, kuten lainsäädännön, energiamarkkinat ja sääolosuhteet, kuluttajan käyttäytymisen ja joustomahdollisuudet, kasvavan pientuotannon, ja rakennusten ominaisuudet sekä elinkaaren.

Simuloinnista käytäntöön − Kuluttaja keskiössä uusia ratkaisuja suunniteltaessa

VTT oli mukana Energiatehokkuus 2.0 rakentamisessa -seminaarissa 22.5.2017 Heurekassa. Tilaisuudessa kuultiin esimerkiksi Salusfinin ja S-Voiman kokemuksia kysyntäjouston toteutuksesta. Mutta mikä tärkeintä, läsnä oli kattavasti eri tahoja, joita tarvitaan viemään kysyntäjousto ja yleensäkin älykkäät ratkaisut paperilta käytäntöön yhä laajemmassa mittakaavassa. Tähän tarvitaan niin tutkijaa, rakentajaa, talotekniikan ammattilaista sekä ohjauskeinoja.  Seminaarin laajalta osallistujakunnalta tiedusteltiin, mitä keinoja tarvitaan uuden kotiautomaation käyttöönottoon – jollekin voi tulla yllätyksenä, että teknisten menetelmien sijaan tärkeimpänä pidettiin kuluttajalle suunnatun koulutuksen ja viestinnän lisäämistä.

Seminaarin kyselyn tulokset

Tärkeimpänä keinona edistää kysyntäjouston hyödyntämistä seminaariin osallistujat pitivät koulutusta ja viestintää. Myös rakentamismääräyksiin vaikuttaminen ja sähkön siirron tehopohjaiset maksut keräsivät kannatusta.

Kyselyn tulokset kertovat kokonaisuuden hahmottamisen tärkeydestä: kysyntäjousto yksin ja tekniikkana ei ole itseisarvo, vaan sen arvo syntyy osana energiajärjestelmää ja kun se tuottaa käyttäjälleen lisäarvoa. Tämän takia DyRES-laskentapohja ei keskity yksistään kysyntäjoustoon, vaan yhdistää sen hajautettuun tuotantoon osana energiamarkkinoita niin rakennus- kuin aluetasollakin. Jotta työkalun koko potentiaali voidaan hyödyntää, on muistettava kuluttajan tarpeet. Hyvänä esimerkkinä toimii VTT:llä aiemmin kehitetty Human Thermal Model (HTM) -menetelmä, jolla arvioidaan eri käyttäjäryhmien yksilöllisiä lämpöaistimuksia ja jonka tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää myös DyRES-alustassa. Jos kuluttajan asuinmukavuus paranee samalla kun leikataan esimerkiksi energiantuotannon huipputehoja, kysyntäjoustoon osallistuminen on kuluttajalle mielekästä myös pitkällä tähtäimellä. Jotta kysyntäjousto tapahtuisi automatisoidusti kuormittamatta asukasta, sen täytyy olla asunnon ns. sisäänrakennettu ominaisuus. Tekniikasta ja sen toimituksesta asiakkaalle on tehtävä yksinkertaista, jonka jälkeen sen käyttö lisääntyy ihmisten tietoisuutta lisäämällä.

Toteutus

Kysyntäjouston ja muiden älykkäiden energiaratkaisujen toteuttaminen lähtee tekniikan sijaan kuluttajan tarpeesta, kuten asumismukavuudesta, mikä luo hyvinvointia. Viestintä on avainasemassa, jotta kuluttajan tietoisuus kysyntäjouston hyödyntämisestä ja sen tuomasta lisä-arvosta lisääntyy. Älykkäiden ratkaisujen toimittaminen kuluttajalle integroituna osana kodin energiajärjestelmää mahdollistaa toimintatapojen muutoksen.     

Kysyntäjoustoon kuuluu monta elementtiä − talotekniikka ja automaatio, dynamiikan optimointi, aluesuunnittelu, tekniikan hyödyntäminen kuluttajatasolla − ja nämä kaikki on otettava huomioon kysyntäjouston tarjoaman potentiaalin hyödyntämiseksi. DyRES tarjoaa alustan, joka mahdollistaa eri palojen sovittamisen yhteen.

 Elina Hakkarainen VTT

Elina Hakkarainen, tutkija
Twitter: @e_Hakkarainen

Tomi Thomasson VTT

Tomi Thomasson, tutkija

Mikko Jegoroff VTT

Mikko Jegoroff, tutkija

Laadukasta sisältöä ja lisäarvoa älykoodeilla

Oletko nähnyt 2D-koodeja, kuten QR-koodeja? Oletko lukenut niitä omalla älypuhelimellasi? Luetko koodeja säännöllisesti? Oletko koodeja lukemalla löytänyt kiinnostavaa sisältöä?

Smart codes

Nämä ovat joitakin esimerkkejä kysymyksistä, joita esitimme suomalaisille kuluttajille. Tulokset eivät yllättäneet: 2D-koodit ovat jo hyvin tuttuja suomalaisille. Kaikki vastaajat olivat nähneet niitä esimerkiksi pakkauksissa, mainoksissa ja pääsylipuissa. Vastaajista 75 % oli lukenut koodeja älypuhelimilla, mutta vain 17 % sanoi lukevansa niitä säännöllisesti. He kokivat, että koodien kautta löytyvät tiedot eivät olleet kovinkaan kiinnostavia: tarjolla oli usein vain linkki valmistajan tai palveluntarjoajan verkkosivulle.

Uutta sisältöä koodeille

Eurooppalainen TagItSmart-hanke aikoo muuttaa tilanteen. Hanke on osa tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -puiteohjelmaa ja siihen osallistuu 15 kumppania Suomesta, Serbiasta, Isosta-Britanniasta, Ranskasta, Ruotsista, Romaniasta, Hollannista, Italiasta, Itävallasta ja Espanjasta.

TagItSmart-hankkeessa kehitetään toiminnallisia painovärejä massatuotantotuotteisiin, joita ei yleensä nähdä esineiden internetin (IoT) osana. Uudet, entistä älykkäämmät esineet reagoivat dynaamisesti erilaisiin muutoksiin, ja niiden tilaa on mahdollista seurata jatkuvasti niiden elinkaaren aikana. Tämä muuttaa käyttäjien ja esineiden vuorovaikutusta.

Kun toiminnallisia painovärejä käytetään yhdessä digitaalisten ja sähköisten tunnisteiden, kuten QR-koodien ja NFC-tunnisteiden, kanssa, lukemattomiin tuotteisiin on mahdollista upottaa edullisesti ominaisuuksia, joilla voidaan kerätä kontekstuaalista tietoa. Toiminnallisella painovärillä painetut 2D-koodit voivat kadota, tulla näkyviin tai muuttaa väriä esimerkiksi tietyn ajan kuluttua tai tietyssä lämpötilassa. Koodin lukeminen antaa kuhunkin tilanteeseen liittyvää lisätietoa.

Älypuhelinten yleistymisen myötä valtaosa kuluttajista voi käyttää kameraa ja lukea NFC-tunnisteita, mikä mahdollistaa uudenlaisen yhteyden tuotteiden ja kuluttajien välillä. Näin syntyy uudenlaisia, kuluttajavoimin kerättyjä tietovirtoja. Käyttäjätietoihin yhdistettynä tietovirrat luovat mahdollisuuden aivan uudenlaisille palveluille.

Missä älykoodeja voi käyttää?

TagItSmart-hanke on havainnollistanut älykoodien käyttöä konseptitarinoiden avulla. Niistä ensimmäinen käsittelee digituotteita ja kierrätystä ja käyttää esimerkkinä paikallispanimon olutpulloja. Tarina kertoo kuluttajasta, joka on ostanut pullon paikallisen pienpanimon valmistamaa olutta ja lukee puhelimellaan pullon etiketissä olevan yksilöllisen koodin. Kuluttaja saa viihdyttävää ja hyödyllistä tietoa esimerkiksi raaka-aineiden alkuperästä ja viljelijästä sekä pakkauksen kierrätyksestä. Koodi voi myös osoittaa, milloin juoma on sopivan lämpöistä nautittavaksi. Koodin lukeminen mahdollistaa myös vuorovaikutuksen paikallisen tuottajan kanssa. Tuottaja voi tarjota kuluttajalle esimerkiksi mahdollisuuden suunnitella omia juomia tai tilata tuotteita digipalvelusta.

Toinen konseptitarina esittelee elintarvikkeita ja niiden dynaamista hinnoittelua. Esimerkkinä on tilanne, jossa kuluttaja näkee helposti, onko tuotteen parasta ennen -päiväys niin lähellä, että tuotteen voi ostaa alennettuun hintaan. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää esimerkiksi LED-valoja, jotka syttyvät automaattisesti tietyn ajan kuluttua. Asiakas saa hyödyllistä tietoa, ja toteutus on tehokas myös kauppiaan kannalta. Kauppias voi lukea koodeja ja tarkistaa, että saapuvat tuotteet ovat hyvässä kunnossa kuljetuksen jälkeen. Lisäksi hän voi tarkistaa tuotteen alkuperätiedot. Tarinassa käytetään esimerkkinä lihatuotteita, joiden katkeamaton kylmäketju on kaikille sidosryhmille tärkeä tieto.

Kolmannessa tarinassa, joka käsittelee tuotteiden aitoutta, perhe lomailee ulkomailla. Perhe ostaa loman aikana lääkkeitä ja aurinkolaseja, ja tarkistaa tuotteiden aitouden lukemalla niiden kaksiulotteiset koodit, jotka reagoivat tiettyihin valaistusolosuhteisiin. Samanlainen aitoustarkistus on mahdollista tehdä myös esimerkiksi internetistä ostetuille tuotteille.

Kuluttajat odottavat lisäarvoa ja vuorovaikutusta

Suomalaisilla kuluttajilla oli mahdollisuus osallistua konseptien kehitystyöhön ja arviointiin Owelassa, VTT:n avoimessa innovaatiotilassa (http://owela.fi/). Tutkimus osoitti, että kaikki yllä mainitut konseptit kiinnostivat kuluttajia. Osallistujista 79 % oli kiinnostunut mahdollisuudesta lukea paikallisten tuottajien tuotteiden koodeja ja olla vuorovaikutuksessa heidän kanssaan. Koodien käyttö pakattujen lihatuotteiden ja muiden nopeasti pilaantuvien elintarvikkeiden pakkauksissa kiinnosti 55 % vastaajista. Suomalaiset kuluttajat eivät nähneet koodien käyttämistä halpatuotteissa kovinkaan hyödyllisenä, eivätkä olleet kiinnostuneita niiden alkuperästä tai turvallisuudesta. Vastaukset olisivat saattaneet tältä osin olla erilaisia jossakin toisessa maassa.

Saimme lisäksi paljon tietoa TagItSmart-konseptien hyödyistä sekä siitä, mitä kuluttajat pitävät arveluttavana. Vaikuttaa siltä, että vaikka kuluttajat ovat tottuneet näkemään ja käyttämään kaksiulotteisia koodeja, niitä lukemalla saatavat tiedot ovat usein olleet pettymys. Kuluttajat odottavat enemmän – he haluavat laadukasta sisältöä ja lisäarvoa. Myös vuorovaikutteisuus kiinnosti kuluttajia. Eniten potentiaalia on koodien käyttämiselle tuotteiden räätälöintiin, elintarvikkeiden turvallisuuden ja tuotteiden aitouden varmistamiseen sekä vuorovaikutuskanavana valmistajien kanssa.

Tutkimustulosten perusteella kuluttajilla oli epäilyksiä siitä, että koodeja saattaa olla helppo väärentää. Myös tunnisteiden kierrättäminen ja IoT-palveluiden tietoturva arveluttivat. Kuluttajien on ehdottomasti voitava luottaa palveluun ja palveluntarjoajaan. Tietoturvalla onkin keskeinen rooli TagItSmart-hankkeessa.

TagItSmart-hanke on käynnissä toista vuotta. Odotan, että ratkaisut tulevat kuluttajien käyttöön projektin päätyttyä. Saat lisätietoja seuraamalla meitä internetissä (http://tagitsmart.eu/), Twitterissä (@TagItSmart) ja LinkedInissä (TagItSmart).

Kaisa Vehmas VTT

Kaisa Vehmas
erikoistutkija

Palvelulla päästään kohti kiertotaloutta – mutta millaiset palvelut kiinnostavat kuluttajia?

Maria Antikainen

Maria Antikainen

Anna Aminoff ja Outi Kettunen

Koko yhteiskunnan näkökulmasta paine siirtyä lineaarisesta talousmallista kiertotalouteen on kova. Jotta voimme saada talouskasvua tai edes turvata nykyisen tilanteen, tarvitaan muutos kohti suljettua kehää, jossa materiaali kiertää ja sen arvo säilyy tai jopa kasvaa. Avainasia on resurssien entistä tehokkaampi ja fiksumpi käyttö. Tämä on mahdollista innovatiivisilla liiketoimintamalleilla sekä teknologian fiksulla hyödyntämisellä. Kuluttajat ovat kiertotaloudessa keskiössä, joten heidän valinnoillaan ja toiminnallaan tulee olemaan entistä suurempi merkitys. Tästä syystä kuluttajien ja heidän käytänteidensä ymmärtäminen on avainasemassa, jotta yritykset voivat menestyä uusien liiketoimintamallien kehittämisessä.

Vuokraisitko sohvan, pesukoneen tai vaatteet?

Palveluiden tarjoaminen omistamisen sijaan on tehokas tapa varmistaa materiaalien kierto ja niiden arvon säilyminen. Kuitenkin muutos omistamisesta palveluiden ostamiseksi on suuri askel kuluttajille. Tutkimme AARRE-hankkeessa järjestetyissä ryhmäkeskusteluissa kuluttajien suhtautumista erilaisiin palveluliiketoimintamalleihin, joissa esimerkiksi tarjottaisiin sohva, pesukone tai vaatteet palveluna. Siirryttäessä tuotteiden myymisestä niiden tarjoamiseen palveluna on keskeistä ymmärtää kuluttajien suhtautuminen omistamiseen. Keskusteluissa nousi esille, että omistaminen on tärkeää erityisesti tavaroissa, jotka liitetään tärkeisiin tapahtumiin tai joihin luodaan erityisiä tunnesiteitä, kuten vaikkapa sohva. Myös erilaiset elämäntilanteet vaikuttavat valintoihin. Opiskelijalle pesukoneen tai sohvan vuokraaminen voi tuoda helppoutta elämään.

Kuluttajilla saattaa olla hyvinkin henkilökohtainen suhde tiettyihin teknisiin tuotteisiin, kuten esimerkiksi autoon, kun taas toisiin teknisiin laitteisiin, kuten esimerkiksi kodinkoneisiin, kuluttajat luovat vähemmän tunnesiteitä. Lisäksi näiden tuotteiden tarjoaminen palveluna mahdollistaisi parempia teknisiä ominaisuuksia sekä parempaa laatua, mistä syistä keskusteluun osallistuneita kuluttajia kiinnosti pesukoneen hankkiminen palveluna enemmän kuin sohvan tai vaatteiden. Lisäämällä älykkyyttä teknologian avulla koneeseen, esimerkiksi mahdollistamalla ennakoiva huolto sekä tehokkaampi käyttö, voidaan tarjota kuluttajia kiinnostavaa lisäarvoa. Omistamisen sijaan vuokraaminen voi myös tarjota alhaisemman riskin kuluttajille poistaen esimerkiksi rikkoutumisesta syntyneet kustannukset. Toisaalta myös vaatteiden virheostosten riskin poistuminen vuokraamisen kautta kiinnosti kuluttajia.

Ryhmäkeskusteluissa esille tulleet kaikki kolme mallia, sohvan, pesukoneen ja vaatteiden vuokraus/liisaus, jakoivat kuluttajia kahtia. Osa näki ne hyvinkin kiinnostavana, osa ei niinkään, mikä kiteytyy hyvin erään kuluttajan ajatuksessa: ”Olen omistajaihminen.” Selkeimpiä esiin nousseita esteitä oli epäilys siitä, ettei liisausmallia voida toteuttaa kustannustehokkaasti, tai malli tuntui liian oudolta ja siksi tarpeettomalta. Toisaalta selkeimmät liisaamisen edut liittyivät parempaan laatuun, joustavuuteen, vaihtelumahdollisuuteen sekä pienempään riskiin ja sitoutumiseen.

Kohti innovatiivisia liiketoimintamalleja

Tärkeintä olisikin löytää jokaiselle kuluttajalle oikea ja sopivin ratkaisu. Tutkimukset ja käytäntö osoittavat, että uudet palvelut omaksutaan helpoimmin, jos ne muistuttavat jotain aiempia toimintoja eivätkä vaadi suurta muutosta ainakaan kerralla. Käytänteiden muuttuminen on avaintekijä silloin, kun tavoitellaan pitkäaikaisia vaikutuksia. Suuremmat muutokset käytänteissä vievät aikaa ja tapahtuvat pikkuhiljaa askel askeleelta. Kuluttajien kanssa käymämme ryhmäkeskustelut osoittivat, että osa kuluttajista on jo valmiita ratkaisukeskeisiin palveluliiketoimintamalleihin, kuten ostamaan vaikka sisustuksen palveluna. Osa taas haluaa vieläkin omistaa, jolloin palvelun lisääminen ydintuotteen ympärille auttaa sulkemaan kiertotalouden luupin.

Jotta kiertotalouden liiketoimintamallit yleistyisivät, täytyy tunnustaa tosiseikkoja, kuten se, että kaikki meistä eivät ole (vielä) valmiita ostamaan tavaroiden sijaan palveluita – saati sitten ostamaan näitä toisen kuluttajan tuottamana. Tästä syystä vaaditaan innovatiivisia liiketoimintamalleja, jotka ottavat erilaiset asiakaspreferenssit ja käytänteet huomioon. Joka tapauksessa matka kohti ratkaisukeskeisten palveluliiketoimintamallien yleistymistä on jo alkanut.

AARRE-projektissa luodaan VTT:n johdolla uutta, käyttäjälähtöistä kiertotalouden liiketoimintaa. Projekti on elinkeinoelämän kanssa verkottunut tutkimushanke (2015–2017), jossa Tekes on päärahoittajana. Muita tutkimusorganisaatioita ovat VTT:n lisäksi SYKE sekä Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus.

Twitter: @AarreResearch

Maria Antikainen, erikoistutkija

Anna Aminoff, erikoistutkija

Outi Kettunen, erikoistutkija