Proper design reduces the risk of damage to swimming pool buildings

Structural air leaks can increase the risk of moisture damage in indoor swimming pool buildings. The height of the pool area affects the moisture load in the upper structures. Temperature differences can cause indoor over-pressure, which increases the risk of moisture accumulation in air leaky structures. Design, implementation and the use of technical systems can have an impact on moisture loads and the risks they pose to buildings. Air tightness of structures and indoor air relative humidity levels are the key issues for moisture safety.

Temperature differences between inside and outside air tends to cause overpressure in the upper parts of swimming pool buildings which have a high inside open air space. This allows warm and humid indoor air to flow out via the air leakage routes along the ceiling and upper walls, causing moisture from the inside air to condense in structures.

The long-term build-up of moisture causes various problems in structures, such as the growth of mould or, at worst, structural weakening. Air leakages into structures tend to be at their greatest during winter, when the indoor air humidity level is greatest compared to outside, in turn creating the greatest risk of moisture accumulating.

uimahallit

Figure 1. The indoor air pressure conditions in swimming pools, caused by indoor air conditions and the height of the premises, pose challenges to the moisture performance of structures.

 

‘Rain’ from the roof into the interior may appear in swimming halls with poor airtightness of the structure. During cold periods, indoor moisture condenses and freezes in structures via air leakage routes and when the weather turns milder, the melted water runs into the inside air space via air leaks. In cases where the airtightness is this poor, there is an elevated risk of structural damage and it is very likely that impurities within the structures can enter the indoor air as the direction of the air leakage flows changes.

The pressure conditions in a high and heated space cannot be fully controlled by ventilation. Even if a typical level of under-pressure is maintained at floor level, long periods of overpressure can occur in the upper areas. For example, if the ventilation maintains a constant under-pressure of 10 Pa at floor level in a 9-metre high hall, overpressure will occur in the upper areas for almost half of the year (Figure 2).

Figure 2 The duration of the pressure difference between indoor and outdoor air in the upper parts of indoor swimming pools of different heights, when the indoor and outdoor air pressure is the same at floor level. Evaluation performed for a one year period in Helsinki climate conditions (nominal heating year).

 

The study conducted by VTT presents the principles of design, implementation and use of technical system, which can have an effect on the moisture loads of structures and the risks they pose. The key issue is to have sufficient airtightness of structures. In addition, the relative humidity indoors is set to the lower limits of the comfort zone during winter, around 40% RH.

Due to the high humidity of the indoor air, the risk of indoor air leakages through the structures is elevated in indoor swimming pools. A similar risk can be associated with other high hall structures, even if they typically have lower indoor air humidity than swimming pools.

The results presented are part of the ’Uimahallien yläpohjarakenteiden kosteustekniikka ja paloturvalliset PU-lämmöneristeiset hallirakenteet’ (Moisture Performance of the Roof Structures of Indoor Swimming Pools and Fire Safe Hall Structures with PU thermal insulation) project, which was conducted from 21 September 2015 to 31 December 2017. The study involved examining research data, guidelines and regulations related to the indoor air and structural moisture load of indoor swimming pools, and compiling expert views on the subject. In addition, the duration of pressure differences in high halls in the Finnish climate were analysed.

You can read the publicly available customer report here http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2017/VTT-CR-06833-17.pdf

 

Tuomo Ojanen VTT

Tuomo Ojanen
Senior Scientist, VTT
tuomo.ojanen(a)vtt.fi

Oikea suunnittelu pienentää uimahallien vaurioriskiä

Rakenteiden ilmavuodot voivat lisätä uimahallin kosteusriskejä ja vaurioitumista. Allastilan korkeus vaikuttaa yläosan rakenteiden kosteuskuormitukseen. Lämpötilaeroista aiheutuva paine-ero johtaa sisäilman vuotoihin yläpohjan kautta ulos, mikä kasvattaa rakenteiden kosteusriskiä. Rakenteiden kosteuskuormiin ja niiden aiheuttamiin riskeihin voidaan vaikuttaa suunnittelulla, toteutuksella ja järjestelmien käytöllä. Olennaista on rakenteiden ilmatiiviys ja sisäilman suhteellisen kosteuden tason asettaminen talvikaudeksi viihtyisyysalueen alarajoille.

Uimahallien sisäilman ja ulkoilman välinen lämpötilaero pyrkii aiheuttamaan ylipaineen allastilojen yläosaan erityisesti korkeissa uimahalleissa. Tällöin kostea sisäilma voi kulkeutua vuotoilmareittejä pitkin hallin katon ja yläseinien kautta ulos, jolloin rakenteisiin tiivistyy kosteutta sisäilmasta.

Pitkäaikainen kosteuden kertyminen aiheuttaa rakenteisiin erilaisia ongelmia kuten homeen kasvua tai pahimmillaan rakenteiden lujuuden heikentymistä. Ilmavuodot rakenteisiin ovat tyypillisesti suurimmillaan talvikaudella, jolloin sisäilman kosteustaso on suurin ulkoilmaan nähden ja riski kosteuden kerääntymiseen on siten suurimmillaan.

uimahallit

Kuva 1. Uimahallien sisäilman olosuhteet ja tilojen korkeudesta aiheutuvat sisäilman paineolot ovat haasteellisia hallin rakenteiden kosteustekniselle toimivuudelle.

Halleissa, joiden yläpohjan rakenteiden ilmatiiviys on heikko, on voinut esiintyä veden ’satamista’ katosta sisätilaan. Tämä on aiheutunut kattorakenteisiin talvikaudella tiivistyneen ja jäätyneen veden sulamisesta lauhan jakson aikana, jolloin vesi on valunut ilman vuotoreittejä pitkin hallin sisätilaan. Ilmatiiviydeltään näin heikoissa tapauksissa on korostunut rakennevaurioiden riski ja on ilmeistä, että rakenteiden epäpuhtaudet kulkeutuvat sisäilmaan vuotoilmavirran suunnan vaihtuessa.

Korkean ja lämmitetyn tilan paine-oloja ei voida täysin hallita ilmanvaihdon avulla. Vaikka allastilan lattiatasolla pidetään yllä kohtuullista alipainetta, voi hallien yläosissa esiintyä pitkiä ylipainejaksoja. Jos esimerkiksi 9 m korkuisen hallin lattiatasolla ylläpidetään ilmanvaihdon avulla jatkuvaa 10 Pa suuruista alipainetta, on hallin yläosassa ylipainetilanne lähes puolet vuodesta (kuva 2).

Kuva 2. Sisä- ja ulkoilman välisen paine-eron pysyvyys eri korkuisten hallirakennusten yläosassa, kun hallin lattiatasolla on sama paine sisä- ja ulkoilman välillä. Tarkastelussa vuoden jakso Helsingin mitoitusvuoden (lämmitys) olosuhteissa.

VTT:n tekemässä selvityksessä esitetään suunnitteluun, toteutukseen ja järjestelmien käyttöön liittyviä periaatteita, joilla rakenteiden kosteuskuormiin ja niiden aiheuttamiin riskeihin voidaan vaikuttaa. Olennaista on riittävä ja pysyvällä tavalla toteutettu rakenteiden ilmatiiviys ja sisäilman suhteellisen kosteuden tason asettaminen talvikaudeksi viihtyisyysalueen alarajoille, noin 40 % RH tasolle.

Kuvattu ulospäin tapahtuvien ilmanvuotojen aiheuttama riski on korostunut uimahalleissa niiden korkeiden sisäilman kosteuksien takia. Vastaava riski liittyy myös muihin korkeisiin hallirakenteisiin, vaikka niiden sisäilman kosteus on alempi kuin uimahalleissa.

Esitetyt tulokset ovat osa ’Uimahallien yläpohjarakenteiden kosteustekniikka ja paloturvalliset PU-lämmöneristeiset hallirakenteet’ –projektia, joka toteutettiin 21.9.2015 – 31.12.2017. Selvityksessä käytiin läpi uimahallien sisäilmaan ja rakenteiden kosteuskuormitukseen liittyvää tutkimustietoa, ohjeistoa ja määräyksiä sekä kartoitettiin asiantuntijanäkemyksiä aiheesta. Lisäksi analysoitiin korkeiden hallitilojen painesuhteiden pysyvyyttä Suomen ilmastossa.

Julkinen asiakasraportti on luettavissa sivulta: http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2017/VTT-CR-06833-17.pdf

Tuomo Ojanen VTT
Tuomo Ojanen
Senior Scientist, VTT
tuomo.ojanen(a)vtt.fi

Tulevaisuuden rakentaminen: Tammela-ilmiö – onnistunut kerrostalon remontti

VTT lähti yhdessä Tampereen kaupungin ja taloyhtiöiden kanssa remontoimaan 70-luvun kerrostaloja energiatehokkaiksi. Yksilölliset ratkaisut ja lopputulokset ylittivät huimasti kaikkien odotukset.

Neljä vuotta sitten kävelin tamperelaisen kollegani kanssa tutustumassa Tammelantorin ympäristön kerrostaloihin. Kaupunki oli hakenut yhdessä VTT:n kanssa avoimella haulla taloyhtiöitä energiatehokkuuden parantamisen demonstraatiokohteiksi. Tuntui, että me olimme auttamattomasti myöhässä. 1970-luvun rakennuksiin oli vaihdettu uudet ikkunat ja monet taloista olivat saaneet uuden julkisivun. Kaupungin tahtotila kuitenkin oli keskittyä Tammelaan.

Energiatehokkaaksi myös vaiheittain

Hakijoista saimme seulottua kahdeksan kerrostaloa, kun otimme käyttöön energiatehokkuusdirektiiviin kirjatun ”staged”-periaatteen. Sen mukaan rakennus voidaan remontoida energiatehokkaaksi myös vaiheittain. Vain kaksi kahdeksasta toteutti kerralla ulkovaipan ja teknisten järjestelmien parannukset. Kaksi muuta oli jo aloittanut aiemmin energiatehokkuuden parannukset.

Näissä neljässä kohteessa energiatehokkuutta parannettiin vaihtamalla ikkunat, asentamalla lisäeristys julkisivuihin, uusimalla yhteisten tilojen valaistus ja asentamalla PILP eli poistoilmasta lämpöä talteen ottava lämpöpumppu sekä teknisten järjestelmien säädöillä mukaan lukien käyttöveden paineenalennus. Kolmessa muussa kohteessa tehtiin julkisivun lisäeritystä lukuun ottamatta samat toimenpiteet. Yhdessä kohteessa investoitiin ainoastaan erityyppisiin lämpöpumppuihin. Kaikissa kohteissa tehtiin muita pieniä toimenpiteitä.

Betonista kuoriutui jalokivi

Jokaisessa taloyhtiössä tarvittiin hankkeelle aktiivinen puuhamies, joko hallituksen puheenjohtaja tai isännöitsijä. Sattui joukkoon myös innokas asuntosijoittaja, joka hoksasi pilotoinnin mukanaan tuoman taloudellisen kannustimen. Osa taloyhtiöistä päätti pilotointikohteeksi lähdöstä ja toimenpiteistä nuijan kopautukselle, osassa tarvittiin useampia istuntoja.

Nyt jälkeenpäin taloyhtiöiden osakkaat ovat yli 90-prosenttisesti olleet hyvillä mielin päätöksestään lähteä EU GUGLE -projektin pilottikohteeksi. Erityisen ylpeitä ovat viimeiseksi valmistuneen kohteen asukkaat, jotka esittelevät talonsa jalokiveksi pesubetonipintaisten aikalaisten keskellä (kuva).

Tammela

Energiansäästö on merkittävä 40 %

EU GUGLE -projektin vaikutukset eivät jää pilottikohteisiin. Kun neljä vuotta sitten etsimme kohteita, tuskin kukaan tunsi PILP-teknologiaa. Teknologia on tehnyt läpimurron markkinoille näiden neljän vuoden aikana. Merkittävä osa siinä on ollut EU GUGLE -kohteiden seurannalla ja avoimella tiedotuksella.

Yhteistyö taloyhtiöiden kanssa on kyseenalaistanut monet väitteet. EU GUGLE -piloteissa päätökset saatiin aikaan loppujen lopuksi aika kivuttomasti, asuntosijoittaja edisti taloyhtiönsä remontteja, taloyhtiöiden seniorit olivat hyvin innostuneita sekä remonteista että uusista teknologioista, ja energiansäästöjäkin saatiin aikaiseksi. Tähän mennessä pilottien yhteen painotettu energiansäästö on 40 %. Pilottien seuranta jatkuu vielä kaksi vuotta.

Lisätietoja pilottikohteista: http://www.eu-gugle.eu/

Terttu Vainio VTT

Terttu Vainio, erikoistutkija
terttu.vainio (a) vtt.fi
, 040 508 0983

Tulevaisuuden rakentaminen: Korjaa kunnolla – uusi korjausrakentamisen opas

Rakenteiden korjausrakentaminen tuo hyvin toteutettuna monia etuja rakennuksen käyttäjille ja omistajille. Julkaistu opas antaa rakenteiden korjausta aikovalle viimeisintä tietoa ja esittää hyvään lämmöneristystasoon johtavien korjausten hyödyt, joita ovat mm. asumisviihtyisyys, pitkäaikainen energiansäästö ja kiinteistön arvon pysyvyys.

Toimivaa ei kannata korjata, mutta kun joudutaan korjaamaan, kannattaa se tehdä kunnolla. Korjauksen yhteydessä voidaan rakennuksen monia toimivuuteen liittyviä tekijöitä parantaa merkittävästi. Esimerkiksi rakenteiden lämmöneristävyyttä voidaan useissa tapauksissa parantaa huomattavasti enemmän, kuin mitä määräykset edellyttävät. Korjausrakentamisen onnistumisen edellytyksenä on rakennuksen tarkastelu kokonaisuutena, sen eri osien ja järjestelmien vuorovaikutusten tunteminen.

Opas esittää korjaushankkeessa huomioon otettavia asioita kuten riittävä suunnitteluaika, tarvittavat taustatiedot, viranomaismääräykset, lisäselvitysten teettäminen ja valvojan kiinnittäminen hankkeeseen. Asiat kuvataan tyypillisen taloyhtiön kannalta, jossa ulkopuolinen asiantuntija-apu on erityisesti tarpeen. Lähtökohtana suunnittelussa tulee olla rakennuksen hyvään sisäympäristöön ja energiatehokkuuteen tähtäävä lopputulos.

Signe Brander, Helsingin kaupunginmuseo

Kuva: Signe Brander, Helsingin kaupunginmuseo

Kun korjaat, niin korjaa kunnolla

Kun korjaushanke on hyvin suunniteltu, toteutettu ja valvottu ja siinä parannetaan merkittävästi rakenteiden lämmöneristävyyttä, voidaan parantaa monia rakennuksen ominaisuuksia:

  • kiinteistön arvo
  • lämpöviihtyisyys
  • pienempi lämmityksen tarve
  • huollontarve
  • sisälämpötilan pysyvyys
  • ääneneristävyys.

Tehtävät korjaukset eivät saa heikentää mitään muuta toimintaa, ja niiden tulisi edesauttaa tulevien korjausten tekemistä. Erityisesti tilojen ilmanvaihdon toimivuus on varmistettava eri korjausvaiheissa. Huolto ja korjaukset kuuluvat jatkuvana osana hyvään kiinteistönpitoon.

Oppaasta löytyy myös useita korjausesimerkkejä, mutta yleispäteviä korjaustapoja ei voi esittää. Rakennusten rakenteiden korjaamisessa lähtökohtana on olemassa olevien rakenteiden tilanne, joten eri kohteisiin soveltuvat korjaustavat on aina selvitettävä tapauskohtaisesti.  Ensin on varmistettava aiempien vaurioiden syiden poisto ja sitten soveltuvat, toimivuutta parantavat korjaukset.

Toukokuussa 2017 julkaistu opas Rakenteellinen energiatehokkuus korjausrakentamisessa valmistui ympäristöministeriön, Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n ja Puutuoteteollisuus ry:n rahoittamassa sekä VTT:n toteuttamassa hankkeessa.

Korjauksen toteutuksen ja kustannusten hallinta

Riittävä panostus (työ, aika) alkuvaiheessa rakennuksen tilan ja korjaustarpeen selvitykseen sekä hankesuunnitteluun mahdollistaa tavoitteiden asettamisen tarkoituksenmukaisiksi sekä korjauksen toteutuksen ja kustannusten hallinnan.

Rakenteellinen energiatehokkuus korjausrakentamisessa -opas

Opas on julkaistu painettuna, ja se löytyy e-kirjana ja pdf-muodossa seuraavilta www-sivuilta:

Tuomo Ojanen VTT

Tuomo Ojanen
erikoistutkija