Ahoy there – setting a course for the circular economy!

Material overboard! Logbook entry on 2 February 2018 at 07.50 hours at 61°18′50″N 023°45′10″E: non-environmental object overboard. Two boys are walking to school, one of whom is eating from a jar of baby food. Out of the corner of my eye, I notice the jar flying through the air into a bank of snow. I turn around and say, “Are you serious? Did you really just throw that jar away? Come and pick it up.” The boy obediently returns. “It’s not nice to have trash thrown into our yard. Secondly, a jar does not decompose in the natural environment. Take it to that recycling bin,” I say, returning the jar to the boy’s hand.

Clearly, if perfectly usable material ends up somewhere other than recycling, there has still been too little discussion of the circular economy. Plastic is a material that could be used even more widely than glass.

Good or bad guy?

People have a range of opinions on plastic, and the headlines handle the issue from a number of perspectives: “The age of plastic is coming to an end”, “Plastic from sugar”, “Beaches are choking on plastic,” “The future of plastic begins at the designer’s desk,” “Plastic recycling is a lovely, but not yet viable, idea”, “Millions of plastic beads are entering the world’s oceans”, “New (plastic) material draws energy from light”, “Avoid plastic”. 

These concepts can easily be mixed up and perspective lost when trying to create click-bait. For example, in such cases it might be forgotten that plastic can be found in places other than disposable products or plastic bags. A plastic bag purchased in Finland does not have to end up in the Baltic, but the consumer can decide whether to recycle it as a material or use it to generate energy.

Global production of plastic has risen each year and its use is increasing as national economies develop. However, recycling and reuse have not kept pace with this process. New innovations and measures are needed to balance the situation. In plastic, a material scientist sees a material, the status of which (whether good or bad) depends on its overall life cycle.

Responsible use of plastic

To speed up the circular economy, the EU Commission published its strategy on plastics on 16 January 2018. The contents of the strategy can be summarised by saying that, from now on, the entire lifecycle of plastic materials will be taken into account from design, production and use all the way through to recycling. In addition, by 2030 all packaging must be recyclable.

In some respects, industry is already sailing ahead of the strategy in terms of its goals: for example, a large industrial flagship, Unilever, is committed to making its packaging recyclable by 2025.

The plastic strategy also takes account of microplastics, whose intentional use is restricted in products. The washing of synthetic textile fibres and the reduction of micro-plastic emissions from traffic is the subject of a further investigation by the European Commission. A macro-plastic product that enters a body of water after being worn down into microplastics represents a wasted opportunity, i.e. an obstacle to the potential recycling of the product’s material.

Plastic is a useful material when used responsibly. Responsibility is based on products at the end of their lifecycle being returned for recycling. Many dangerous waters must be avoided when recycling materials, but there are also several routes to successful recycling.

A full cargo of options

A range of possibilities is available when designing and implementing recycling. The following alternatives must be weighed up for both concentrated regional recycling systems, and wider national alternatives:

  • Mechanical recycling/chemical recycling
  • Adding value to recycled fractions/use of recycled fibre as is
  • Sorting at the location where the waste is created/reception of mixed plastic fractions
  • Compacted multiple-sorting methods/sorting methods based on a single technology

Key factors include the types of material streams and their availability, as well as the homogeneity of fractions. Functional and efficient logistics complement the recycling value chain.

Big flagships

Companies – both large and small – and cities investing heavily in the circular economy are flagships showing the way in the recycling and re-use of plastic.

In November 2017, VTT and Nokia began a concept development project, resulting in a model of a plastic recycling plant for the ECO3 area. ECO3 is a bio and circular economy business district located in Kolmenkulma in Nokia. Mixed raw material streams, whose value has been raised by new types of refining, provide a channel for the wider application of plastics recycling for the project and in general.

The EU’s strategy highlights public actors, who are encouraged to favour recyclability and recycled plastics in their procurement activities. This is a major opportunity for many companies both within and outside the ECO3 area. At VTT, we know how to help businesses take advantage of this opportunity.

What about the two youngsters who ran into our materials researcher early one morning? What happened to the baby food jar that was picked out of the snowdrift? It wound up in a glass recycling bin, where it belonged. The course was corrected with a tiny adjustment. The circular economy represents an opportunity for us all: Welcome aboard!  
Satu Pasanen 03
Satu Pasanen
Research Scientist, VTT
satu.pasanen(a)vtt.fi

 

Tekstiilien kiertotalous – Helppoa vai vaikeaa?

Tekstiiliteollisuus muuttunut paljon vuosikymmenien varrella. Kolmekymmentä vuotta sitten tuotannonsuunnittelu ja mitoitus perustui trendeihin ja kulutuskysyntään, jotka ennakoitiin kauan ennen kuin kuluttajat lopulta ostivat vaatteita [1]. 1980-luvun lopulla teollisuus kehitti maailmanlaajuisen infrastruktuurin, jolla tavoiteltiin nopeaa reagointia kuluttajien kysyntään lyhyiden toimitusaikojen ja alhaisten kustannusten kautta. Pikamuoti (fast fashion) syntyi.

Viimeisten 20 vuoden aikana vaatteiden hinta on laskenut ja tuontivaatteiden määrä lisääntynyt. Yhdysvalloissa vaatteiden hinnat olivat vuonna 2005 keskimäärin 10 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1998 [4]. Maailmanlaajuisesti vuodesta 2000 lähtien myytyjen vaatteiden määrä on kaksinkertaistunut, ja vaatteen käyttökertojen määrä on vähentynyt 36 prosenttia [5]. Vuodesta 1975 tekstiilikuitujen maailmanlaajuinen tuotanto on kasvanut huikealla 280 prosentilla. Lisäys on nelinkertainen. Samalla luonnonkuitujen, kuten puuvillan, tuotanto ei enää riitä täyttämään kysyntää.

Elämme vaatteiden “liiallisen kertymisen” aikakautta [4]. Kun kerran kaappitila on äärellinen, osa ylimäärästä on hävitettävä. Suomessa ihmiset ja organisaatiot tuottavat noin 72 miljoonaa kiloa poistotekstiiliä vuosittain. Tämä on 13 kiloa jokaista suomalaista kohden [2].

Käsissämme on ongelma, joka pitää ratkaista. Tämä ratkaisu on tekstiilien kiertotalous.
graafi_tekstile

 

Tekstiilien kiertotalous -projektissa luotiin malli siitä, mitä toimintoja ja vaiheita toimiva tekstiilien kiertotalous kattaisi. Sisäkehällä on kyse vanhojen kunnon vaatehuoltotaitojen elvyttämisestä, eli vaatteiden ja tekstiilien korjauksesta ja uudelleenkäytöstä. On kuitenkin epävarmaa, vähentääkö tämä todella tekstiilituotteiden kulutusta.

Jos vaatteiden uudelleenkäyttö ei ole mahdollista, niiden materiaali voidaan käyttää uudelleen

Mallin ulkokehä sisältää kaikki ne teolliset prosessit ja logistiikan, jolla tekstiiliaines kierrätetään joko kemiallisesti tai mekaanisesti tekstiililangaksi, kankaaksi ja jälleen vaatteeksi. Tavoitteena on ylläpitää materiaalien arvo niin korkealla kuin mahdollista ja ympäristövaikutukset niin pieninä kuin mahdollista. VTT on kehittänyt teknologioita, joilla tekstiiliä voidaan tuottaa puusta tai käytöstä poistetuista puuvillatekstiileistä.

Tekstiilien kiertotalousmalli viitoittaa suunnan, joka on teoriassa suhteellisen selvä. Tiedämme, mitä elementtejä tarvitaan. Meidän on luotava arvoa jätteestä, korostettava omistamisen sijaan käyttöarvoa ja tavoiteltava tehokkuuden sijaan käyttöä, joka takaa resurssien riittävyyden [2].

Ovatko nämä muutokset jo tapahtumassa? Kyllä ne ovat.

VTT koordinoi Telaketju-hanketta, jonka tavoitteena on edistää poistotekstiilien keräys-, lajittelu- ja jalostusverkoston kehittymistä Suomessa. Ryhmässä on huomattavan innostunut ilmapiiri. Useimmissa maissa on meneillään vastaavanlaisia kiertotaloushankkeita.

Onko siirtyminen tapahtumassa riittävän nopeasti?

Onko mahdollista siirtyä kiertotalouteen nykyisen lineaarisen talouden lähtökohdista? Nämä ovat paljon monimutkaisempia kysymyksiä.

Lineaarisia tuotantojärjestelmiä on hiottu vuosikymmenien ajan. Nämä prosessit perustuvat neitseellisten raaka-aineiden hyödyntämiseen. Tämän vuoksi on varsin tärkeää kehittää teknologioita nimenomaan kierrätettyjen materiaalien hyödyntämiseen raaka-aineena. Teknologiat eivät kuitenkaan sellaisinaan riitä. Muutosta tulee tapahtua niin henkisellä, rakenteellisella kuin taloudellisellakin tasolla.

Yksi isoimmista haasteista on se, että kustannukset ja hyödyt eivät ole tasaisesti jakautuneet nykyisissä arvoketjuissa ja -verkostoissa [2]. Viljelijät ja valmistajat kärsivät myrkyllisten kemikaalien, epäinhimillisten työolojen ja veden puutteen aiheuttamista haitoista, kun taas brändin omistajat ja kuluttajat hyötyvät voitoista ja halvoista vaatteista.

Kuluttajat vauhdittavat muutosta

Vallalla olevan ajattelun mukaan kuluttajien on vaadittava yrityksiltä ja tuotteilta vastuullisuutta, ja ohjattava markkinoita valinnoillaan. Ja näin tietysti on. Kuluttajien kysynnän lisäksi on olemassa lukuisia poliittisia ja lainsäädännöllisiä välineitä tilanteen muuttamiseksi, kuten kierrätystavoitteiden nostaminen, jätehuollon vaatimukset, tuotteiden merkintäjärjestelmät, julkisten hankintojen säädökset ja niin edelleen.

Kaikki edellä mainitut ovat kuitenkin osittaisia, nykytilasta käsin luotuja ratkaisuja. Uskon, että koko taloudessa pitäisi olla mekanismi, joka suosisi kiertotaloutta lineaarisen tuotannon ja talouden kustannuksella. Tämä sisään valettu mekanismi ajaisi kiertotaloutta moottorin tavoin oikeaan suuntaan, esimerkiksi arvon tasaisempaan jakautumiseen ja resurssien riittävyyteen. Tässä kohdin tarvitsemme innovaatiota, koska toimivaa moottoria ei vielä ole.

Olemme kuitenkin päättäneet ryhtyä toimeen, mikä on kaikkien muutosten ensimmäinen vaihe. Tarkoituksenmukaiset toimenpiteet kyllä seuraavat.

paunonen
Sara Paunonen
Senior Scientist
sara.paunonen(a)vtt.fi

 

Viitteet:
[1] Bhardwaj, V. & Fairhurst, A., 2010, Fast fashion: response to changes in the fashion industry. The International Review of Retail, Distribution and Consumer Research, 20(1).
[2] Fontell and Heikkilä, 2017, Model for Circular Business Ecosystem for Textiles, VTT Technology 313.
[3] Statista, https://www.statista.com/statistics/263154/worldwide-production-volume-of-textile-fibers-since-1975/
[4] Schor, J.B, 2005, Prices and quantities: Unsustainable consumption and the global economy, Ecological Economics, 55(3), 309-320.
[5] Ellen MacArthur Foundation, 2017, A New Textiles Economy: Redesigning Fashion’s Future, pp, 150.

Kurssi kohti kiertotaloutta – Hiiohoi!

 

Materiaalia yli laidan! Lokikirjan merkintä 2.2.2018 paikassa 61°18′50″N 023°45′10″E kello 07:50: ympäristöön kuulumaton kappale yli laidan. Kaksi poikaa kävelee kouluun, toinen syö samalla lasten purkkiruokaa. Sivusilmällä huomaan, kuinka purkki lennähtää kaaressa lumihankeen. Käännyn ympäri ja sanon: ”Oletko ihan tosissasi, että heitit tämän purkin menemään? Tule hakemaan se.” Poika tulee kiltisti takaisin. ”Ei ole ollenkaan kivaa, että meidän talon pihaan heitellään roskia. Toiseksi, purkki ei maadu luonnossa. Vie se tuohon keräyslaatikkoon”, sanon ja nostan purkin takaisin pojan käteen.

Kiertotaloudesta ei selvästikään ole puhuttu vielä tarpeeksi, koska täysin käyttökelpoista materiaalia päätyy muualle kuin hyötykäyttöön. Muovi on materiaali, jonka hyödyntäminen olisi mahdollista tehdä vielä laajemmin.

Hyvis vai pahis?

Muovista on monta mielipidettä, ja lehtiotsikot käsittelevät sitä monesta näkökulmasta: ”Muovin valtakausi loppuu”, ”Sokerista muovia?”, ”Rannat tukehtuvat muoviin”, ”Muovin tulevaisuus alkaa suunnittelijan pöydältä”, ”Muovinkierrätys on kaunis, mutta vielä kannattamaton ajatus”, ”Miljardeja muovihelmiä maailman meriin”, ”Uusi (muovi)materiaali kerää energiaa valosta”, ”Vältä muovia”.  

Klikkejä kalastaessa voivat käsitteet helposti sekoittua ja perspektiivi hukkua. Silloin voi unohtua esimerkiksi, että muovia on muuallakin kuin kertakäyttötuotteissa tai muovipusseissa. Suomessa ostetun muovipussin ei myöskään tarvitse päätyä Itämereen, vaan kuluttaja voi päättää, kierrätetäänkö se materiaalina vai hyödynnetäänkö energiana.

Muovin maailmanlaajuinen tuotanto on noussut joka vuosi, ja kansantalouksien kehittyessä myös sen käyttö lisääntyy. Kierrätys ja hyötykäyttö eivät kuitenkaan ole pysyneet vauhdissa mukana. Tilanteen tasapainottamiseksi tarvitaan uusia innovaatioita ja toimenpiteitä. Materiaalitutkija näkee muovissa materiaalin, jonka status hyvänä tai pahana riippuu sen koko elinkaaresta.

Vastuullinen muovinkäyttö

Kiertotaloutta vauhdittaakseen EU:n komissio julkaisi 16.1.2018 muovistrategiansa. Sen sisällön voi tiivistää siten, että muovimateriaalin koko elinkaari suunnittelusta, tuotannosta ja käytöstä aina kierrättämiseen asti otetaan jatkossa huomioon. Lisäksi pakkausten tulee olla kierrätettävissä vuoteen 2030 mennessä.

Teollisuuden tavoitteet ovat osin muovistrategiaa jo keulan mitan pidemmällä: Alan isoista lippulaivoista esimerkiksi Unilever on sitoutunut tekemään pakkauksistaan kierrätettäviä vuoteen 2025 mennessä.

Muovistrategia huomioi myös mikromuovit, joiden tarkoituksellista käyttöä tuotteissa rajoitetaan. Synteettisten tekstiilikuitujen pesusta sekä liikenteestä aiheutuvien mikromuovipäästöjen vähentäminen on komission jatkoselvityksen aiheena. Vesistöön päätynyt ja mikromuoviksi hienontunut makromuovituote on hukkaan heitetty mahdollisuus, eli este tuotteen materiaalin mahdolliselle uusiokäytölle.

Muovi on hyödyllinen materiaali vastuullisesti käytettynä. Vastuullisuus edellyttää, että elinkaarensa loppupäässä tuote palautuu takaisin hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön saattamisessa on monta karikkoa vältettäväksi, toisaalta taas monta vaihtoehtoa käytettäväksi.

Laiva on lastattu vaihtoehdoilla

Kierrätystä suunnitellessa ja toteuttaessa on eri mahdollisuuksia käytettävissä. On sitten kyseessä keskittynyt alueellinen tai laajempi valtakunnallinen kierrätyssysteemi, tulevat seuraavat vaihtoehdot eteen puntaroitavaksi:

  • Mekaaninen kierrätys/kemiallinen kierrätys
  • Kierrätysjakeen arvonnosto/käyttö sellaisenaan
  • Syntypaikkalajittelu/sekalaisen muovijakeen vastaanotto
  • Kompaktoidut monierottelumenetelmät/yhtä tekniikkaa hyödyntävät erottelumenetelmät

Materiaalivirtatyypit ja niiden saatavuus sekä jakeiden homogeenisuus ovat avaintekijöitä. Toimiva ja tehokas logistiikka täydentää kierrätyksen arvoketjua.

Isot lippulaivat

Yritykset – niin isot kuin pienetkin – sekä kiertotalouteen merkittävästi panostavat paikkakunnat ovat lippulaivoja, jotka näyttävät suuntaa muovin kierrätyksessä ja hyötykäytössä.

VTT ja Nokian kaupunki aloittivat marraskuussa 2017 vuoden kestävän konseptikehitysprojektin, jonka tuloksena saadaan malli kierrätysmuovitehtaasta ECO3-alueelle. ECO3 on Nokian Kolmenkulmassa sijaitseva bio- ja kiertotalouden yritysalue. Monimuotoiset raaka-ainevirrat, joiden arvoa on parannettu uudentyyppisen jalostuksen avulla, ovat projektin ja yleisesti muovin uusiokäytön väylä laajempiin sovellusmahdollisuuksiin.

EU:n strategia nostaa esille julkiset toimijat, joita rohkaistaan suosimaan hankinnoissaan uudelleenkäytettävyyttä ja kierrätettyjä muoveja. Tämä on iso mahdollisuus monelle yritykselle niin ECO3-alueella kuin sen ulkopuolellakin. Me VTT-läiset osaamme auttaa yrityksiä heidän tarttuessaan tähän mahdollisuuteen, sillä meillä on paljon muoveihin ja niiden kiertotalouteen liittyvää osaamista.

Palataan vielä kahteen nuorukaiseen, jotka aamutuimaan kohtasivat materiaalitutkijan. Miten kävi lumihangesta nostetulle lastenruokapurkille? Se päätyi asiallisesti lasinkeräyslaatikkoon. Pienellä ohjausliikkeellä saatiin kurssi korjattua. Kiertotalous on mahdollisuus meille kaikille: Tervetuloa, astu laivaan!

Satu Pasanen 03
Satu Pasanen
Research Scientist, VTT
satu.pasanen(a)vtt.fi

 

Yritys, auta meitä kehittämään kiertotaloutta!  Osallistu kyselyyn
Kierrätysmuovien jalostaminen ECO3-yritysalueella Nokialla. Vastaukset auttavat meitä kehittämään ECO3-alueen kierrätyskonseptia.

Logistics is challenging in a circular economy

Circular economy is growing. We hear an increasing amount of stories about both successful and failed business models. Logistics plays a key role in the success of new business models for circular economy. At the same time, the required logistics poses a challenge, since it is significantly different from current operating models and logistic structures. How can the logistics of circular economy be made efficient, smooth and reasonably priced in Finland?

VTT’s recent AARRE project studied logistics and associated networks from the perspective of various business models for circular economy. The keys to functional future logistics are improving the sharing of information, close collaboration between companies and consumers, matching logistic infrastructure to the needs of circular economy and creating novel logistic services.

What is logistics like in circular economy and what challenges are involved?

In circular economy, materials will not end up as waste. Instead, they circulate within and between different supply chains, and are often transformed. The logistics of circular economy faces several challenges, such as poor predictability of material streams, small batches, low financial value of the material and variation of the material and its quality. For example, how can we transport low-value material cost-efficiently, ecologically and at the right time to a factory that manufactures products from secondary raw materials? Logistics will also grow in importance as companies and consumers switch from ownership to the use of services. How can one obtain a shared steam cleaner or a rented welding machine easily and economically, and how does the return logistics work?

Cost-efficient and ecological supply chain management will be a fundamental requirement of a well-functioning circular economy. According to companies working in circular economy, the logistics costs of circular economy are, for the most part, too high. The supply chain is missing services and operators. Collaboration between companies and segments is still low. In many cases, these shortcomings form an obstacle for new business in circular economy, or impair its profitability significantly.

How to respond to the challenges?

One of the key factors is the use of digitalisation in all phases of the supply chain, from the designer’s desk to return logistics. Circular economy highlights the importance of efficient control of material streams: accurate monitoring, traceability and novel logistics solutions. Building functional logistics requires collaboration among the parties, including cross-segment collaboration and co-operation between competitors. Legislation should also support logistic solutions of circular economy, for example by allowing more flexible intermediate storage for waste that will end up as secondary raw material.

Check list for circular economy logistics

Below is a summary of key factors identified in the AARRE project, and good practices for responding to the associated challenges.

Collaboration and the lack of collaboration in the network

  • Who are your key partners? Increase collaboration with them by developing new operating methods together.
  • Invest in establishing trust.
  • What information is critical for the logistics of circular economy? Create new ways of sharing this information.
  • If necessary, find partners outside your segment.

Digitalisation! What can you do with it?

  • Digitalisation will be an important enabler of the management of the supply chain (circle) of circular economy
  • Built-in ID tags detailing the content and usage history of a product will help in the refurbishing of products and reuse of product materials.
  • Information about location and needs improve the predictability and transparency of streams.
  • Various platform solutions enable material streams to be connected between parties, which improves the efficient utilisation of storage and transport capacity.
  • Forecast return streams by leveraging Big Data and information obtained from consumers themselves.

Logistic costs

  • Join forces with local actors. Combining volumes across sectors increases the efficiency of transport and warehousing.
  • Use your transport capacity at its maximum capacity. This too requires collaboration across companies and sectors.
  • Leverage digitalisation.

Efficiency or inefficiency of the entire supply chain

  • Actions that support the logistics of circular economy can be made already at the product design phase.
  • Encourage consumers to participate in return logistics by adopting a use-based business model or awarding users for returns.
  • Study start-up companies to get ideas about novel supply chain arrangements.

Logistics service providers as pioneers of circular economy

Circular economy requires a large number of new services from logistics companies. Recycled materials need flexible, versatile, correctly located or mobile storage services. Consumers are predicted to adopt a more active role, which creates more business opportunities, for example in trade between consumers. Logistics of circular economy needs a wide range of IT services, for example utilisation of data from sensors along the delivery circle, and a smarter combination of transport needs. The logistics of circular economy will also need a significant amount of new technologies. Development of services serves to promote wide-scale adoption of circular economy, while opening significant business opportunities for logistics and technology companies both in Finland and in export markets.

For more information, please visit:  www.vtt.fi/sites/AARRE
or follow on Twitter @AarreResearch

outikettunen


Outi Kettunen
Senior Scientist
outi.kettunen(a)vtt.fi
Twitter: @outi_kettunen

 

Maria Antikainen VTT


Maria Antikainen

Senior Scientist
maria.antikainen(a)vtt.fi
Twitter: @MariaAntikainen

 

 

Anna Aminoff VTT
Anna Aminoff 
Erikoistutkija
anna.aminoff(a)vtt.fi
Twitter: @AminoffAnna

 

 

Headed by VTT, the AARRE project created new, user-driven circular economy business activities. The project was a networked research project (2015–2017) being undertaken in partnership with the business sector, with Tekes as the main funder. In addition to VTT, the other research organisations involved were the Finnish Environment Institute (SYKE) and the Consumer Society Research Centre of the University of Helsinki. The partners in the AARRE project were Lassila & Tikanoja, Destaclean, Kierrätysverkko, CoreOrient, Eurokangas, Not Innovated Here, as well as the Chemical Industry Federation of Finland, and the Federation of Finnish Technology Industries. The AARRE project ended on 30 November 2017.

Kiertotalouden logistiikka on haaste, mutta selätettävissä!

Kiertotalous kasvaa. Kuulemme yhä enemmän tarinoita sekä menestyksekkäistä bisnesmalleista että sellaisista, jotka eivät ole lähteneet lentoon. Logistiikan rooli on olennainen uusien kiertotalouden liiketoimintamallien onnistumisessa. Samalla se on haastavaa, koska se poikkeaa huomattavasti tähänastisista toimintatavoista ja logistisista rakenteista. Miten kiertotalouden logistiikasta sitten saadaan tehokasta, sujuvaa ja kohtuuhintaista Suomessa?

VTT:n juuri päättyneessä AARRE-projektissa tutkittiin logistiikkaa ja siihen liittyviä verkostoja erilaisten kiertotalouden liiketoimintamallien kannalta. Avaimina tulevaisuuden toimivaan logistiikkaan ovat mm. tiedon jakamisen parantaminen, tiivis yhteistyö yritysten välillä ja kuluttajien kanssa, logistiikan infrastruktuurin sovittaminen kiertotalouden tarpeisiin sekä uudenlaisten logististen palveluiden luominen.

Millaista logistiikka on kiertotaloudessa ja mitä haasteita siinä on?

Kiertotaloudessa materiaalit eivät päädy jätteiksi. Sen sijaan ne kiertävät toimitusketjussa ja eri toimitusketjujen välillä, usein myös muotoaan muuttaen. Kiertotalouden logistiikkaan tuovat haasteita mm. materiaalivirtojen huono ennustettavuus, pienet erät, materiaalin vähäinen taloudellinen arvo sekä materiaalin ja sen laadun monimuotoisuus. Miten esimerkiksi saadaan hoidettua vähäarvoisen materiaalin toimitus uusiotuotteita valmistavalle tehtaalle kustannustehokkaasti, ympäristöystävällisesti ja oikealla ajoituksella? Logistiikan merkitys kasvaa myös, kun yritykset ja kuluttajat siirtyvät omistamisesta palvelujen käyttäjiksi. Kuinka yhteiskäytössä olevan höyrypesurin tai vuokratun hitsauskoneen saa vaivattomasti ja edullisesti, ja miten palautuksen logistiikka hoidetaan?

Toimitusketjujen hallinta taloudellisesti ja ekologisesti on toimivan kiertotalouden perusedellytys. Kiertotaloudessa toimivien yritysten mukaan kiertotalouden logistiikan kustannukset ovat pääosin liian korkeita. Toimitusketjusta puuttuu palveluita ja toimijoita. Yritysten ja eri toimialojen välinen yhteistyö on vielä vähäistä. Monessa tapauksessa nämä muodostuvat esteiksi pyörittää uutta kiertotalouden liiketoimintaa, tai ne huonontavat merkittävästi uuden liiketoiminnan kannattavuutta.

Miten haasteisiin voi vastata?

Yksi avaintekijöistä on digitalisaation hyödyntäminen kaikissa toimitusketjun vaiheissa suunnittelupöydältä aina paluulogistiikkaan asti. Kiertotaloudessa korostuu tehokas materiaalivirtojen hallitseminen: tarkka seuranta, jäljitettävyys ja uudenlaiset logistiikkaratkaisut. Toimivan logistiikan rakentaminen vaatii yhteistyötä eri osapuolien kesken, sisältäen myös toimialat ylittävän ja kilpailijoiden välisen yhteistyön. Myös lainsäädännön täytyy tukea kiertotalouden logistisia ratkaisuja, esimerkiksi sallimalla uusioraaka-aineeksi päätyvän jätteen välivarastoinnin nykyistä joustavammin.

Kiertotalouden logistiikan check-list

Alle on kerätty AARRE projektissa tunnistettuja avaintekijöitä ja hyviä toimintatapoja niihin liittyviin haasteisiin.

Yhteistyö ja sen puute verkostossa

  • Ketkä ovat avainkumppaneitasi? Kehitä heidän kanssa uusia toimintatapoja yhteistyön lisäämiseksi.
  • Panosta luottamuksen rakentamiseen.
  • Mikä tieto on olennaista kiertotalouden logistiikassa? Rakenna sille uusia tiedonjakotapoja.
  • Etsi tarvittaessa uusia kumppaneita myös oman toimialan ulkopuolelta.

Digitalisaatio! Mitä sillä voi tehdä?

  • Digitalisaatio tulee olemaan kiertotalouden toimitusketjun (kehän) tehokkaan hallinnan tärkeä mahdollistaja.
  • Tuotteiden sisältö ja käyttöhistoria mukana kulkevissa tunnistimissa helpottaa mm. kunnostusta ja tuotteiden sisältämän materiaalin uudelleen hyödyntämistä.
  • Sijainti- ja tarvetieto parantavat mm. virtojen ennakoitavuutta ja läpinäkyvyyttä.
  • Erilaiset alustaratkaisut mahdollistavat materiaalivirtojen yhdistämisen eri osapuolien välillä ja sitä kautta varastointi- ja kuljetuskapasiteetin tehokkaan hyödyntämisen.
  • Hyödynnä mm. big dataa ja kuluttajilta itseltään saatavaa tietoa paluuvirtojen ennakoinnissa.

Logistiikkakustannukset

  • Hyödynnä paikallisuutta. Volyymien yhdistäminen yli toimialarajojen mahdollistaa kuljetusten ja varastoinnin tehostamisen.
  • ”Vie mennessäs, tuo tullessas”. Myös tässä tarvitaan usein yritysten toimialarajojakin ylittävää yhteistyötä.
  • Hyödynnä digitalisaatiota.

Koko toimitusketjun tehokkuus tai tehottomuus

  • Kiertotalouden logistiikkaa tukevia ratkaisuja voi tehdä jo tuotteen suunnitteluvaiheessa.
  • Kannusta kuluttajia osallistumaan paluulogistiikkaan esimerkiksi käyttöön perustuvalla liiketoimintamallilla sijaan tai palauttamisesta palkitsemalla.
  • Start-upeilta voi oppia ennakkoluulottomista toimitusketjun järjestelyistä.

Logistiikkapalvelun tarjoajat edistämisen etujoukoissa

Kiertotaloudessa tarvitaan lukuisa määrä uudenlaisia palveluita logistiikka-alan yrityksiltä. Kierrätysmateriaalille tarvitaan joustavia, monikäyttöisiä ja oikein sijoitettuja tai siirrettäviä varastointipalveluita. Kuluttajien roolin ennustetaan muuttuvan aktiivisemmaksi, mikä tuo liiketoimintamahdollisuuksia mm. kuluttajien välisen kaupan jakelulogistiikkaan. Kiertotalouden logistiikkaan tarvitaan myös monenlaisia IT-palveluja, esimerkiksi toimituskehän varrelta erilaisista sensoreista saatavan datan hyödyntämiseen ja kuljetustarpeiden nykyistä älykkäämpään yhdistämiseen. Kiertotalouden logistiikassa tullaan tarvitsemaan myös huomattava määrä uusia teknologioita. Palveluiden kehittäminen edistää omalta osaltaan kiertotaloutta laajemmassa mittakaavassa, samalla kun se avaa logistiikka- ja teknologiayrityksille merkittäviä bisnesmahdollisuuksia sekä Suomessa että vientimarkkinoilla.

Lisätietoa:  www.vtt.fi/sites/AARRE

outikettunen


Outi Kettunen

Erikoistutkija
outi.kettunen(a)vtt.fi

Twitter: @outi_kettunen

 

Maria Antikainen VTT


Maria Antikainen

Erikoistutkija
maria.antikainen(a)vtt.fi
Twitter: @MariaAntikainen

 

 

Anna Aminoff VTT
Anna Aminoff 
Erikoistutkija
anna.aminoff(a)vtt.fi
Twitter: @AminoffAnna

 

 

AARRE-projektissa luotiin VTT:n johdolla uutta, käyttäjälähtöistä kiertotalouden liiketoimintaa. Projekti oli elinkeinoelämän kanssa verkottunut tutkimushanke (2015–2017), jossa Tekes oli päärahoittajana. Muita tutkimusorganisaatioita olivat VTT:n lisäksi SYKE sekä Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus. AARRE-hankkeen kumppanit olivat Lassila & Tikanoja, Destaclean, CoreOrient, Eurokangas, Not Innovated Here sekä Kemianteollisuus ja Teknologiateollisuus. AARRE-projekti päättyi 30.11.2017.

What is your handprint? Spread a positive message about environmental impacts

 

Environmental impacts play a key role in business nowadays, both in product design and communications on business activities. These are traditionally measured using quantities, such as emissions and resource consumption, which companies try to minimise. However, our activities can also have a positive impact on the environment.

Aiming for a smaller customer footprint

The calculation of footprints and their use in product design, B2B and B2C communications, and in support of strategic decision-making, are now established in industry. This is a good thing. An approach based on life cycle thinking is important to avoiding sub-optimisation and seeing the wider, overall impact of solutions. The inclusion of impact assessments in the product development phase, in particular, has markedly increased the market share of products that are more environmentally friendly than their predecessors. Decisive choices are made during the product design phase, on issues such as raw materials, production processes and recyclability. Each phase consumes energy and resources and either directly or indirectly generates various types of emissions and waste resulting an environmental footprint.

Many companies are already seeking to reduce their own footprint. At the same time, more and more companies are developing products or processes aimed at reducing the footprint of the customer’s product or service. In such cases, their activities also have a positive environmental impact.

Let’s take an example: Company X develops a more energy-efficient solution than its competitors and launches it on the market. A carbon handprint is created when another actor applies this solution and thereby reduces its own footprint. However, measuring – and communicating on – the related impact has so far been difficult, and companies have been in sore need of a solution.

Environmental handprint can now be calculated

VTT has accepted the challenge: it is developing a carbon handprint calculation method, as well as guidelines on positive environmental impact assessment and communications, alongside Lappeenranta University of Technology (LUT).

A carbon handprint can be created in many ways, such as through lower material and energy consumption, reduced emissions and waste, or improved product performance and lifetimes. To ensure that the method takes account of the range of various handprint-forming , methodological development is conducted in cooperation with a group of companies.

Case studies include AM Finland, Biolan, Innofive, KONE, Neste, Nokia and Paptic. We also cooperate with the international organisations involved in developing the handprint concept. These include the CSCP in Germany (which operates in association with the Wuppertal) and Harvard University in the USA.

However, VTT and LUT are working at a more tangible level; we intend to publish the first practical handprint guidebook next summer. Companies can use this to evaluate and communicate on the positive environmental impacts of their products.

”When you go to work for a company, you want to work in a company that is making the world better place”
Al Gore at SLUSH2017.

For more information: http://www.vtt.fi/sites/handprint

tiina_pajula_
Tiina Pajula
Principal Scientist, VTT
tiina.pajula(a)vtt.fi

 

 

saija_vatanen


Saija Vatanen

Senior Scientist, VTT
saija.vatanen(a)vtt.fi