Making everyday life easier for the consumer

Soon running your daily errands will be quick and easy: Groceries you ordered will be automatically delivered to your door, or directly in your fridge. The same delivery also includes the party dress you ordered for yourself, and new football boots for your child.  Before heading back, the delivery vehicle picks up your recyclable cardboard and bottles, and perhaps gives your children a ride to soccer practice or piano lesson.

This is a future in which service package integration will make the consumer’s daily life much easier.  Instead of focusing on individual purchases, consumers will be able to choose which solutions they need in their everyday life, and manage these using a single service platform. Other items provided as a service include clothing, hobby equipment, tools and home decor. Using a service instead of buying offers better adaptability to each life situation and current needs.

Everyday Life as a service– everyday solutions from a single source

In the transition to a service economy, it makes sense for the service provider to offer serviceable, upgradeable high-quality products, which will extend the life cycle of products. Resources can be put to efficient use when efficient use of materials is in the consumer service provider’s interest. The service provider will also be responsible for the recycling of products that have reached the end of their life cycle.

In the future, consumers will be able to obtain services by using a single integrated platform. This makes it easier to run several errands in one go, blurring the boundaries between individual services. Furthermore, all the goods consumers currently own can be offered as a service. What would you think about having your seasonal wardrobe delivered to your doorstep?

A solution for running Everyday Life as a servicesimplifies data flow, and as the volume of data grows, relevant services can be suggested to consumers almost automatically. This makes it easy for the consumer to choose the services they need, and it makes their everyday life easier. Better flow of information makes service provision a profitable business. To make everyday service logistics efficient and optimally suited to the consumers’ needs, products and services from multiple companies should be brought to the consumer in a single delivery.

Think differently, benefit more!

This is a revolutionary idea that requires a rather dramatic change in our thinking. To make them attractive, services offered should be superior in comparison with the existing ones. Understanding consumers, their daily activities and things that create value for them – and demand sacrifices – is a core element of development efforts. VTT’s AARRE project studied these carefully and created a customer’s value path to illustrate the value creation process and to provide a tool for companies.

Experimenting with various tried and tested services such as car and apartment sharing services will gradually drive changes in the way we think. Companies should embrace this opportunity to introduce experimental business models. Experiments like the provision of tools as a service can help to understand what the consumers are ready to accept and what their real needs are. Pilot projects could be launched to test the ecological benefits of the service.

Reliability is everything

Everyday Life as as serviceconcept offers superior value to the consumer, since the service can be taught to anticipate their needs and build a customised service portfolio for each consumer. Having a single service platform to cater to the needs of an individual consumer or families means that an enormous amount of confidential data will pile up in the service. The more information consumers are willing to disclose, the better and more tailored service they are likely to receive. It is therefore essential to ensure the reliability of the service to make it attractive. And because no two consumers are alike, a number of different options for limiting the collection and use of data must be provided.

The practical implementation of the model is still a long way away, and requires considerable development efforts. One of the key requirements is a mindset that embraces the shift away from ownership. Just imagine how services could change our daily lives!

 

Maria Antikainen VTT
Maria Antikainen

Principal Scientist
maria.antikainen(a)vtt.fi
@MariaAntikainen


Anna Aminoff VTTAnna Aminoff

Principal Scientist
anna.aminoff(a)vtt.fi
@AminoffAnna


outikettunen

Outi Kettunen
Senior Scientist
outi.kettunen(a)vtt.fi

 

The ABC of plastics in the circular economy is a series of five blog posts exploring the world of plastics. The series discusses bioplastics, plastics recycling and the related business operations, as well as the future of the circular economy. And last but not least – mythbusting! 

Digitalisaatio vauhdittaa kiertotaloutta

Digitalisaation rooli tulee esille lähes aina puhuttaessa kiertotaloudesta. Digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto voi vähentää resurssien käyttöä ja helpottaa kiertotalouden järjestelmien toteuttamista. Vielä on kuitenkin vähän tutkimusta siitä, miten käytännössä digitalisaatio mahdollistaa siirtymisen kiertotalouteen. 

Digitalisaatio voi vauhdittaa täyttämään kiertotalouden kolme tavoitetta. Teollisuuden digitalisaatio lisää resurssitehokkuutta, auttaa sulkemaan materiaalien kierron kehän sekä edesauttaa pitämään materiaalit pidempään käytössä. Älykkäät ratkaisut mahdollistavat esimerkiksi energiankulutuksen vähentämisen, logistiikkaketjujen optimoinnin ja kapasiteetin hyödyntämisen tehokkaammin. Digitalisaation avulla voidaan saada pääsy materiaalikohtaisiin tietoihin ja resurssien kulutukseen, mikä mahdollistaa tuotteiden elinkaaren optimoinnin kiertotalouden ratkaisuihin. Kuluttajille digitaalisen alustan kautta ravintolaruokaa tarjoavat  Resq Club  ja Lunchie vähentävät ruokahävikkiä  tarjoamalla helpon tavan ostaa muuten hävikiksi päätyvää ruokaa. eRENT  tarjoaa yrityksille koneiden ja laitteiden digitaalista jakamis- ja seuranta-alustaa. Palvelun avulla on mahdollista parantaa koneiden ja laitteiden käyttöastetta.

Kiertotalouden järjestelmät, joilla on toisiinsa liittyvät kierrot, sisältävät usein suuria määriä dataa. Digitalisaatio tarjoaa uusia keinoja kerätä ja käyttää sitä reaaliaikaisesti. Dataa voidaan hyödyntää, kun on tehtävä päätöksiä tuotteiden elinkaaren vaiheista, jätemateriaalien uudelleenkäytöstä, logistisista järjestelystä ja arvoverkossa tarvittavista toimijoista. Esimerkiksi Konecranes tarjoaa varastonhallintaa palveluna, johon kuuluu etäseuranta ja laitteiden ennakoivat huollot sekä pitkälle viety digitalisaatio, joka mahdollistaa koko toimitusketjun seurannan. Ratkaisun avulla Konecranesin asiakkaat pystyvät välittämään omille toimittajilleen tehokkaasti tietoa varaston täyttöasteesta. 

Materiaalien ja tietovirtojen yhteensovittaminen kiertotaloudessa on ratkaisevan tärkeää. Tietoja tuotteiden määrästä ja laadusta sekä niiden sisältämistä raaka-aineista on kerättävä, säilytettävä ja hyödynnettävä tehokkaasti. Tämä on voitava  tehdä luotettavasti ja läpinäkyvästi, mihin esimerkiksi lohkoketjuteknologia voi tarjota ratkaisun. Digitaaliset teknologiat mahdollistavat tietojen säilyttämisen yhdistettynä materiaaleihin ja mahdollistavat jätteen hyödyntämisen resurssina. 

Digitalisaatioon liittyy runsaasti haasteita 

Digitalisaation keskeiset haasteet liittyvät liiketoimintamalleihin, tiedon omistukseen, tietojen jakamiseen, tietojen integrointiin, yhteistyöhön ja osaamisvaatimuksiin. Datan saatavuus ja datan omistajuuteen liittyvät kysymykset ovat ratkaisevan tärkeitä. Haasteita liittyy myös datan jakamiseen kilpailijoiden välillä, yksityisyyden suojaan, IPR- oikeuksiin ja luottamuksen rakentamiseen. Tarvitaan myös useiden toimijoiden omistamien suurien tietomäärien integrointia, sillä tietovirtojen hallinnointi on myös iso haaste.  

Tärkeää on myös yhteistyön järjestäminen eri kumppanien välillä, yhteisten prosessien määrittely, sopivien yhteistyökumppaneiden etsintä ja eri osaamisalueiden yhdistäminen.  Haasteita liittyy tieto- ja viestintätekniikan ja kestävän kehityksen osaamisen yhdistämiseen. Tällä hetkellä kiertotalouden ja kestävän liiketoimintamallien peruskäsitteiden osaaminen on monessa organisaatiossa puutteellista. 

Hackathonit, koulutus ja tutkimusprojektit edistävät yhteistyötä yli rajojen 

Yhteistyö, verkottuminen, avoimuuden lisääminen ja tiedon tarjoaminen ovat keskeisiä keinoja edistää digitalisaatiota. Yhteistoimintaa voidaan tehdä jakamalla organisaatioiden välistä asiantuntemusta ja yhdistämällä osaamista eri toimijoiden välillä. Toimijoiden olisi oltava eri aloilta ja koostuttava pienistä ja suurista organisaatioista. Koulutuksessa koulujen ja yritysten välistä yhteistyötä voitaisiin lisätä. Erilaisia kilpailuja ja hackathoneja voitaisiin käyttää yhä enemmän yhteistyöhön. Myös osallistuminen tutkimus- ja kehityshankkeisiin on hyvä keino luoda yhteistyöverkostoja. 

Kuluttajien tai loppukäyttäjien ottaminen mukaan palvelun suunnitteluun ja toteutukseen on tärkeää, koska monissa alustoja hyödyntävissä palveluissa kuluttajat itse toimivat palveluntuottajina. Tällöin kriittisen massan saaminen alusta lähtien mukaan on ensiarvoisen tärkeää, ja palvelun tulee olla sekä houkuttelevuudeltaan että käytettävyydeltään ensiluokkainen kuluttajien tarpeisiin. Yksi esimerkki on Zadaa, joka tarjoaa kuluttajille mobiilisovellusta, jolla on helppo laittaa myyntiin käytettyjä vaatteita ja löytää itselleen sopivia vaatteita. Digitaaliset ratkaisut mahdollistavat kuluttajien ja loppukäyttäjien tavoittamisen entistä tehokkaammin. Tärkeää on huomioida, että entisen yksisuuntaisen viestinnän sijaan tarvitaan ratkaisuja, joilla loppukäyttäjät voivat antaa palautetta tuotteista ja palveluista.  

Maria Antikainen VTT

 

Maria Antikainen
Principal Scientist
maria.antikainen(a)vtt.fi
@MariaAntikainen

 

Teuvo Uusitalo VTT

 

Teuvo Uusitalo
Senior Scientist, VTT
teuvo.uusitalo(a)vtt.fi
@TeuvoU

 

Järjestimme From Waste to Valuables tapahtumassa 23.11.2017 Tampereen Torni-hotellissa “Digitalisaatio kiertotalouden mahdollistajana” -näkökulmaan liittyen työpajan, johon osallistui 62 yritys- ja tutkimusorganisaatioiden edustajaa. Työpajassa esiteltiin kolme innovatiivista esimerkkiä, joissa digitalisaatio on keskeinen osa toimintaa:  Uusioaines Oy, Hiedanranta sekä Resq Club. Keskustelimme pienryhmissä , miten digitalisaatio edistää kiertotaloutta ja mitä haasteita tähän liittyy ja miten ne voidaan ratkaista.  

Kiertotalous_digitalisaatio

Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen CloseLoop-hankkeessa arvioidaan systemaattisesti uusien liiketoimintamallien kehittämiseen liittyviä haasteita sekä ideoidaan uusia kiertotalouden liiketoimintamalleja ja konsepteja suomalaisille yrityksille. Konsepteja kehitetään ja testataan yhdessä yritysten ja sidosryhmien, kuten loppukäyttäjien ja kuluttajien, kanssa.

www.closeloop.fi 

Miten uudesta muovitaloudesta tulee totta?

Uuden muovitalouden rakentamiseksi ja visioiden muuttamiseksi todellisuudeksi tarvitaan toimia monella rintamalla. Suomi on ottanut muoviin liittyvät haasteet tosissaan, ja parhaillaan on ympäristöministeriön alaisuudessa käynnissä kansallisen muovitiekartan valmistelu. Muovitiekartta julkaistaan syyskuussa, ja se keskittyy nimenomaan toimenpiteisiin: mitä pitäisi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä tehdä, jotta uusi muovitalous pääsee kehittymään?

Kannusteet arvoketjujen yhteistyöhön tarpeellisia

Koska kyse on systeemisestä muutoksesta, avainasemassa on toimivien arvoketjujen rakentaminen. Kaikki arvoketjun osat on innostettava mukaan: muoviraaka-aineen tuottajat, muovia sisältävien tuotteiden ja -pakkausten suunnittelijat, valmistajat ja käyttäjät, vähittäiskauppiaat, kuluttajat ja jätehuollon toimijat. Kaikkien on myös saatava yhteistyöstä uutta lisäarvoa, muuten kokonaisuus ei toimi.

Olisi erinomaista, jos alkusysäyksen antajaksi perutettaisiin kansallinen rahasto tai ohjelma, joka myöntäisi rahoitusta muovien kierrätystä harjoittavien ekosysteemien luomiseen. Ekosysteemin kokoaminen vaatii työtä, aikaa ja uutta otetta ja sen toiminnan kehittäminen t&k-panostuksia. Pitkällä aikavälillä, kun toimijat ovat hitsautuneet yhteen ja kierrätysraaka-aineen laatu ja markkinat kehittyneet, kiertotalouden liiketoiminta vakiintuu ja kannustimien merkitys vähenee.

Osaamisten yhdistely vie pitkälle

Tulevaisuuden ratkaisut perustuvat enenevässä määrin erilaisten teknologioiden ja osaamisten yhdistelyyn. VTT:llä uutta muovitaloutta kehitetään muun muassa Tampereella muovien ja komposiittien prosessoinnin pilotointiympäristössä sekä Espoon Bioruukissa, jossa muovijätettä voidaan kierrättää termokemiallisesti eli nesteyttää ja kaasuttaa lämmön ja kemian avulla. PlastBug-tiimi puolestaan kehittää muovia syöviä mikrobeja, jotka hajottavat roskan uusiksi raaka-aineiksi ja TrashToTreasure-tiimi muovien entsymaattista ja kemiallista hajotusta.

Johtoasemat jaossa

Uusi muovitalous ottaa huomioon sekä luonnon että talouden. Arvioiden mukaan taloudesta katoaa jopa 95 prosenttia muovisten pakkausmateriaalien arvosta eli vuosittain 70–105 miljardia euroa sen seurauksena, että materiaalia käytetään vain kertaalleen hyvin lyhyen ajan.

Lähitulevaisuudessa ratkaistaan, mitkä maat ottavat teknologiakehityksessä johtavan aseman ja mihin maihin niihin perustuva tuotanto syntyy. Sekä mekaaninen että kemiallinen kierrätys tulevat kasvamaan. Euroopassa noin kolmasosa muovijätteestä kierrätetään, ja tästä vain vajaat 2 prosenttia on kemiallista kierrätystä. On visioitu, että kasvattamalla muovien kemiallista kierrätystä petrokemian tuotteiden ja muovien hinnat voitaisiin jopa kytkeä irti öljyn hinnasta. Yksi tonni kierrätysmuovia säästää keskimäärin 22 barrelia öljyä.

Monet tunnetut brändit, kuten M&S, Mars, Nestlé, Unilever ja L’Oreal ovat jo tehneet merkittäviä lupauksia uuteen muovitalouteen siirtymisestä. Kotimainen kemian alan yritys Neste tähtää isoksi peluriksi jätemuovien kemiallisessa kierrätyksessä ja on ilmoittanut tavoitteekseen käyttää vuonna 2030 jopa kaksi miljoonaa tonnia jätemuovipohjaista syöttöä jalostamoillaan Porvoossa ja Naantalissa.

Muovipäästöjen minimointi, öljyä korvaavien raaka-aineiden käytön lisääminen ja muovin saaminen paremmin kiertoon ovat Euroopan komission tammikuussa julkaiseman muovistrategian ydin.

Suomella on tuhannen taalan paikka nousta teknologia- ja konseptiviejäksi uudessa muovitaloudessa. Se onnistuu vahvalla visiolla, riittävällä resursoinnilla ja yhteistyöllä.
Pohjakallio_Maija_

Maija Pohjakallio
Team leader, Materiaalien prosessointi ja kiertotalouden ratkaisut
maija.pohjakallio(a)vtt.fi

 


Muovien kiertotalouden ABC
on viisiosainen blogisarja, jossa sukelletaan muovien maailmaan. Sarjassa käsitellään biomuoveja, muovien kierrätystä ja liiketoimintaa, sekä kiertotalouden tulevaisuuden visioita. Myyttien murtamista unohtamatta! 

 

Muovien kiertotalouden ABC: Kuluttajan arki helpottuu kiertotaloudessa

Pian arkesi helpottuu: ruoat tulevat automaattitilauksella tarpeen mukaan kotiovelle tai suoraan jääkaappiin, samalla kyydillä tulevat tilaamasi kevätjuhla-asu sekä uudet nappikset lapsellesi. Paluumatkalla kyytiin lähtevät kierrätettävät pahvit, pullot ja ehkä lapsesikin harrastuksiinsa.

Tämä on tulevaisuutta, jossa kuluttajan arki muuttuu sujuvammaksi, kun palvelukokonaisuudet integroituvat toisiinsa.  Sen sijaan että kuluttajat pohtisivat, millaisia yksittäisiä hankintoja tekisivät, he voivat valita millaisia ratkaisuja kaipaavat arkeensa ja hallita näitä yhdeltä palvelualustalta. Palveluna tulevat myös vaatteet, harrastusvälineet, työkalut sekä asunnon sisustus, mahdollistaen niiden mukautumisen kätevästi elämäntilanteen ja tarpeiden mukaan.

Arki palveluna – arkielämän ratkaisut yhdestä paikasta

Siirryttäessä palvelutalouteen palveluiden tuottajalle on järkevää tarjota laadukkaita, huollettavia ja päivitettäviä tuotteita mitä kautta tuotteiden elinkaari pitenee. Resurssit saadaan hyödynnettyä tehokkaasti kuluttajapalveluiden avulla kun palveluntarjoajan intressinä on materiaalien tehokas käyttö. Samalla palveluntuottaja vastaa elinkaarensa loppuun tulleen tuotteen kierrättämisestä.

Koska kuluttajat voivat saada tulevaisuudessa palvelut yhden integroidun alustan kautta, hoituu useampi tarve yhdellä kertaa ja yksittäisten palvelujen rajat hämärtyvät. Kaikki kuluttajan tällä hetkellä vielä omistamat tavarat voidaan tulevaisuudessa tarjota palveluna. Miltä kuulostaisi vaikkapa vuodenajan mukaan vaihtuva vaatemallisto kotiin toimitettuna?

Arki palveluna -tyyppisen ratkaisun avulla tiedonkulku paranee, ja lisääntyneen tiedon avulla kullekin sopivia palveluita voidaan ehdottaa melko automaattisesti. Tämä tekee palveluiden valitsemisesta ja samalla arjesta vaivatonta. Tiedonkulun paraneminen tekee palveluiden tarjoamisesta kuluttajille kannattavaa liiketoimintaa. Esimerkkinä arjen logistiikka voidaan saada riittävän tehokkaaksi ja kuluttajan tarpeisiin parhaiten sopivaksi, kun kuluttajalle tuodaan samalla kertaa kerralla usean eri yrityksen tuotteita ja palveluita.

Ajatellaan toisin -ja hyödytään enemmän!

Idea on mullistava ja vaatii suuren muutoksen ajattelumalleissa. Palveluiden tulee olla ylivertaisia verrattuna aiempiin, jo olemassa oleviin ratkaisuihin, jotta ne ovat houkuttelevia. Kehittämistyössä keskeistä on ymmärtää kuluttajia, heidän päivittäistä arjen toimintaa ja sitä mikä erilaisissa ratkaisuissa luo kuluttajille arvoa -ja toisaalta vaatii uhrauksia. Juuri tätä on  tutkittu VTT:n  AARRE-hankkeessa , jossa mm. luotiin asiakkaan arvopolku arvonluomisen hahmottamiseksi ja työvälineeksi yrityksille.

Erilaisten hyväksi havaittujen palveluiden kokeileminen ja käyttö – vaikkapa auton ja asunnon jakamispalvelut- vie ajattelun muutosta läpi askel askeleelta. Yrityksiltä tarvitaankin rohkeita liiketoimintamallikokeiluja. Tällaisten kokeilujen, kuten tarjoamalla työvälineet palveluna kautta pystytään selvittämään, mihin kuluttajat ovat valmiita ja mitä todellisia tarpeita heillä on. Piloteilla voidaan testata myös palvelun ympäristöystävällisyyttä.

Luotettavuus avainasemassa

Arki palveluna -ratkaisulla voidaan tarjota ylivertaista arvoa kuluttajille, koska oppiva palvelu pystyy ennakoimaan kuluttajien tarpeet ja muodostamaan niistä räätälöidyn kokonaisuuden. Kun kaikki yksittäisen kuluttajan tai perheiden tarpeet tyydytetään yhden palvelukokonaisuuden kautta, kertyy palveluun valtava määrä luottamuksellista tietoa. Mitä enemmän kuluttaja on valmis kertomaan, sitä paremman palvelukokonaisuuden hän luultavasti saa. Tästä syystä palvelun luotettavuus on keskeisessä roolissa, jotta se olisi houkutteleva. Koska kuluttajat ovat hyvin erilaisia, on tarjottava myös moninaiset mahdollisuudet rajoittaa kerättävää tietoa ja sen hyödyntämistä.

Tulevaisuuden Arki palveluna -mallin toteutuminen on vielä pitkän kehitystyön päässä. Yksi osa-alue on oman ajattelumme muuttuminen pois omistamiskeskeisyydestä. Mieti jo nyt, miten palvelut voisivat muuttaa arkeamme!

Maria Antikainen VTT
Maria Antikainen

Principal Scientist
maria.antikainen(a)vtt.fi
@MariaAntikainen


Anna Aminoff VTTAnna Aminoff

Principal Scientist
anna.aminoff(a)vtt.fi
@AminoffAnna


outikettunen

Outi Kettunen
Senior Scientist
outi.kettunen(a)vtt.fi

 

Muovien kiertotalouden ABC on viisiosainen blogisarja, jossa sukelletaan muovien maailmaan. Sarjassa käsitellään biomuoveja, muovien kierrätystä ja liiketoimintaa, sekä kiertotalouden tulevaisuuden visioita. Myyttien murtamista unohtamatta! 

Muovien kiertotalouden ABC: Kevättä rinnassa

Kevät on muutoksen aikaa. Luonto alkaa vähitellen vihertää ja linnut kilvoittelevat toistensa huomiosta kauniilla lauluillaan. Materiaalitutkija huomaa kuitenkin vain lumipenkkojen alta paljastuneet roskat, jotka kilpailevat sinivuokkojen kanssa ympäristön värittämisestä. Sekös saa tutkijankin tunteet valloilleen, kun näkee epäkohtia. Miten voisi edistää vastuullista muovinkäyttöä ihan jokaisen arjessa?

Tuffa Tider!

Muutoksen aika on myös muoviteollisuudessa. Tammikuussa 2018 lanseerattu Euroopan komission muovistrategiatyö on edennyt: alustavaa uutta tietoa on tullut lainsäädäntöehdotuksesta, joka kohdistuisi kymmeneen eniten roskaavaan tuotteeseen. Tuotteet kattavat 86 % rannoilta löytyneestä muoviroskasta. Näitä ns. lyhyen kierron tuotteita ovat esimerkiksi vanupuikot, aterimet, pillit, ilmapallot, kääremuovit sekä erilaiset korkit ja kannet. Listalla ovat myös juomapullot, mikä suomalaisen kuluttajan näkökulmasta kummastuttaa, sillä Suomessa juomapullojen kierto toimii esimerkillisesti. Muovikeskustelua käytäessä on kuitenkin syytä muistaa, että öljystä ja maakaasusta suurin osa kuluu liikenteeseen, sähkön tuotantoon ja lämmitykseen eikä suinkaan muovien valmistukseen: juomapullo luonnossa on vain näkyvämpi ja konkreettisempi.

Muutoksen edessä yhä useampien yritysten on tarpeen tarkastella uudelleen strategiaansa tulevaisuuden suhteen, sillä selviytyjiä ovat ne, jotka pystyvät ennakoimaan hyvissä ajoin muuttuvat ajat. Kiertotalouden kilpajuoksussa läntiset kollegamme ovat jo viime vuonna ilmoittaneet Ruotsin aikovan olla maailman paras kiertotalouden saralla.  Samaan aikaan me suomalaiset toteamme vaatimattomasti kiertotalouden tuovan meille erinäisiä menestyksen mahdollisuuksia. Tässä on iso ero.

Kolmen kimppa

Eurooppalaiset kuluttajat tuottavat vuosittain noin 27 miljoonaa tonnia muovijätettä, josta noin 1/3 kierrätetään. Maakohtaisia eroja toki on, mutta myös parantamisen varaa. Suurin osa muovijätteestä on pakkauksia, joiden kierrätystavoite on tällä hetkellä 22,5 %, mutta 12 vuoden päästä se on jo 55 %. Toimiakseen kierrätyksen arvoketju tarvitsee kolmea asiaa: virtoja, logistiikkaa ja laatua.

Riittävät muovivirrat takaavat, että kierrätyksestä voidaan synnyttää uutta Graphic1liiketoimintaa tai että muovisia sivuvirtoja pystytään hyödyntämään osana omaa tuotantoa. Virtojen riittävät määrät ovat kytköksissä tuotantoprosessin mutkattomaan toimimiseen. Prosessin hallittavuus kärsii, jos käytettävän uusiomateriaalin ominaisuudet eivät pysy samoina tai neitseellisen muovin kanssa sekoitettavan uusiomuovin määrä vaihtelee. Uusiomuovi ei ole täysin neitseellisen kaltaista, koska sen historia muuttaa sen ominaisuuksia.

Toimiva logistiikka on avain siihen, että muovijakeita saadaan kerättyä kustannustehokkaasti. Logistiikan alan yhteistyö, kehittyneemmät lajitteluastiat ja kuluttajien näkökulman huomiointi ovat keskeisiä kehityskohteita. Kuluttajan tärkein tehtävä on saattaa muovi takaisin kiertoon, mutta siitä ei pidä tehdä heille mahdotonta tehtävää.

Hyvä laatu voi tarkoittaa montakin eri asiaa. Muovivirtojen tulee olla fysikaalisilta ominaisuuksiltaan sellaisia, että niitä voidaan vielä kierrättää mekaanisesti. Virtojen tulee olla koostumukseltaan yhtenäisiä, jolloin eri muovilajeja ei olisi sekaisin. Kolmanneksi, tuotettavan uusiomateriaalin tulee olla ominaisuuksiltaan ja puhtaudeltaan sellaista, että yritykset, julkiset toimijat ja viime kädessä kuluttajat hyväksyvät ne käyttämiinsä tuotteisiin.

Kolmen kimppaa – virtoja, logistiikkaa ja laatua – ohjaavat siis ensisijaisesti kuluttajat, mutta myös lainsäädäntö ja raha. Kuluttajalla on mahdollisuus vaikuttaa myös kahteen viimeisimpään käyttämällä ääntään ja tarvittaessa sulkemalla lompakkonsa, kun epäkohtia tulee esille tai jos vain huonoja vaihtoehtoja on tarjolla.

Ota riski – rakastu muovien maailmaan!

Minulta kysytään usein, mistä kuluttaja voi tietää, mikä on oikea tapa toimia tai mistä saa oikeaa tietoa kierrätyksestä? Ohjenuoraksi olen antanut seurata erilaisia medioita ja julkaisuja, joiden välittämä informaatio tulee ensin kyseenalaistaa, jonka jälkeen voi lopulta muodostaa oman käsityksensä. Muovien maailmaan tutustuminen voi olla antoisaa, kun siihen syventyy. Ennen harppausta kierrätyksen kiehtovaan maailmaan on syytä muistaa, että yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua ei ole, sillä kiertotalous on monen vaikuttavan tekijän yhdistelmä.Graphic2_v2

EU:n jätehierarkia on hyvä startti tiedonhakuun. Jokaisen kuluttajan on mahdollista oppia vastuulliseksi muovikäyttäjäksi siitä muodostetun 4R-muistisäännön avulla: Reduce – Reuse -Recycle – Recover. Kuluttaja voi käytännössä soveltaa tätä muistisääntöä vaikka seuraavasti:

  • Mieti omaa kulutustasi ja sen suuntaamista
  • Lajittele ja kierrätä jätteesi
  • Vaadi kierrätetystä muovista tehtyjä, laadullisesti parempia tuotteita
  • Toimita jätteet energiahyötykäyttöön, mikäli kierrätystä ei ole mahdollista toteuttaa
  • Hanki lisää tietoa muoveista ja kierrätyksestä
  • Pyri näkemään asiat isommassa mittakaavassa ja koko arvoketjun osalta

Kysynnän ja tarjonnan laki pätee myös kierrätysmuovituotteilla: kun julkisten tahojen ja kuluttajien puolelta vaaditaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti tuotettuja, laadukkaita tuotteita, niitä myös tulee.

Rakkautta ilmassa

Ympäristöliikkeen syntyhetkeksi on katsottu Äänetön kevät -teoksen (engl. Silent Spring) julkaisu vuonna 1962, jolloin hyönteismyrkkyjen negatiiviset vaikutukset luontoon ja ihmisten terveyteen alkoivat valjeta suurelle yleisölle. Maailmanlaajuisesti ihmisiä kosketti myös muutaman vuoden takainen Ellen MacArthur -säätiön arvio, että vuonna 2050 merissä on enemmän muovia kuin kaloja. Ympäristön tilaan otti kantaa myös Esko Valtaoja helmikuussa 2018 ennustaessaan luonnonvarojen loppuvan tällä tahdilla 10 – 15 vuoden päästä. Uusi varoituksen kello on nyt helähtänyt. Kevät voi siis olla hyvin erilainen lähitulevaisuudessa, mikä huolestuttaa tutkijaa.

Ellen MacArthur -säätiön mustan vision toteutumiseen on siis aikaa reilut 30 vuotta. Ehkä keskustelemme silloin jo aikuistuneen nuorimmaiseni kanssa, mitä tapahtui vuonna 2018? Ehkä menneisyydessä tehdyt panostukset kiertotalouteen kantoivat hedelmää ja voimme nauttia muovin tuomista eduista edelleen. Tai sitten eivät, jolloin uhkakuvat pilaantuneesta ympäristöstä ovat käyneet toteen. Kun nuorimmaiseni silloin kysyy, mitä sinä teit asian hyväksi vuonna 2018, niin voin sanoa: äiti yritti. Niin suuri on rakkaus.

satu_pasanen
Satu Pasanen
Senior Scientist
satu.pasanen(a)vtt.fi

 

Muovien kiertotalouden ABC on viisiosainen blogisarja, jossa sukelletaan muovien maailmaan. Sarjassa käsitellään biomuoveja, muovien kierrätystä ja liiketoimintaa, sekä kiertotalouden tulevaisuuden visioita. Myyttien murtamista unohtamatta! 

Muovien kiertotalouden ABC: Tarua ja totuuksia biomuoveista

Petra Peruskuluttaja, Euroopan kansalainen, avaa arjessaan noin seitsemän pakkausta joka päivä. Hän tuottaa vuodessa 157 kg pakkausjätettä, josta melkein 20 % on muovia. Pakkaukset ovatkin muovin suurin käyttökohde Euroopassa. Samaan aikaan muovia valmistetaan ja käytetään yhä enemmän.

Euroopan Komissiossa ja kansallisella tasolla mietitään ratkaisuja kiihtyvään muoviongelmaan ja ilmastonmuutoksen torjumiseen. EU onkin muovistrategiassaan linjannut, että kertakäyttöisestä muovista luovutaan ja siirrytään kierrätettäviin, uudelleenkäytettäviin tai kompostoituviin muovipakkauksiin viimeistään vuonna 2030.

Jos uudet EU-strategiat eivät olisikaan vielä kantautuneet Petra Peruskuluttajan korviin, lukee hän kuitenkin aamiaisella uutisia siitä, kuinka meret hukkuvat muoviin ja kuinka mikromuovit valloittavat vesistöt ja ruokalautaset.

Muovien mediamyllerryksessä Petraa on hämmennetty myös biomuovien osalta. Onko biomuovikin paha? Mikä on totta ja mikä ei? Voinko edelleen kerätä biojätteeni kompostoituvaan biojätepussiin?

Kuluttajana ja ympäristötietoisena ihmisenä Petra kaipaa vastauksia. Olemmekin listanneet alle yleisimpiä väittämiä, joihin asiantuntijoina vastaamme faktapohjaisesti, hedelmällisemmän keskustelun ja ekologisemman arjen avuksi.

Väite: Biomuovi on yhtä kuin biohajoava muovi

Ei ihan näin yksinkertaista. Biomuoveilla tarkoitetaan muoveja, jotka voivat olla biopohjaisia, biohajoavia tai molempia. Kaikki biomuovit eivät biohajoa eivätkä kaikki biohajoavat muovit ole biopohjaisia. Biomuovit ovat joka tapauksessa tärkeä osa biotalouden ja vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteita. EU:n muovistrategia on tunnistanut sekä biopohjaiset että biohajoavat muovit osaksi tulevaisuuden muovikiertotalouden ratkaisuja.

Väite: Biomuovit ovat viherpesua

Ei sentään.  Kasvihuonepäästöihin on kiinnitetty huomiota monissa sovelluksissa, miksei siis myös muovien valmistuksessa. Nykyisiä valtamuoveja voidaan valmistaa fossiilisten raaka-aineiden sijaan uusiutuvista, hiilidioksidia sitovista lähteistä (ns. ”drop-in” biomuovit). Vaikka öljyvarannot riittäisivät vielä sadoiksi vuosiksi, on fossiilisista raaka-aineista luopuminen jo nyt tärkeä päämäärä. Sen lisäksi että biopohjaiset materiaalit vähentävät riippuvuutta öljystä, myös valmistuksen hiilidioksidipäästöt ilmakehään ovat pienemmät. Kierrättämällä biopohjaista muovia saavutetaan entistä alhaisempi hiilijalanjälki.

Kun kierrätys ei ole enää mahdollista, sekä öljypohjaisten että biopohjaisten ”drop-in”-muovien hävittäminen on tehtävä polttamalla. Poltossa vapautuu hiilidioksidipäästöjä ilmakehään. Toisin kuin biopohjaisen muovin, öljypohjaisen muovin päästöt koostuvat korvaamattomasta fossiilisesta hiilestä, joka on kaivettu maan uumenista. Tilalle valmistetaan uutta muovia – joko fossiilipohjaisesti tai hiilidioksidia sitovista uusiutuvista raaka-aineista.

Väite: Biopohjaiset muovit vievät tilaa ruoantuotannolta

Laitetaanpa väite oikeaan perspektiiviin: Biopohjaisia muoveja kyllä valmistetaan muun muassa maissista ja sokeriruo’osta. Tällä hetkellä kuitenkin ainoastaan 0,02 % maailman viljelypinta-alasta käytetään biopohjaisten muovien valmistamiseen eikä uhkaa ruoantuotannon kanssa kilpailemiselle ole näkyvissä. Jatkossa voidaan tukeutua

biomuovit

Biopohjaisia barrier-kalvoja. Kuva: VTT

enemmän myös biomassatähteisiin tai metsäraaka-aineeseen sen vapautuessa lisääntyvästi käyttöön teollisen rakennemuutoksen myötä. Todellisempi uhka on se, että 67 % viljelymaasta käytetään laiduntamiseen, kasvattamalla siis ruokaa ruoalle.

Väite: Biohajoavistakin muoveista tulee mikromuovia

Ei, aidosti biohajoavasta muovista ei synny mikromuovia. Se hajoaa lämmön ja mikrobien avulla hiilidioksidiksi (tai hapettomissa olosuhteissa metaaniksi), vedeksi ja biomassaksi. Eri biomuovien hajoamisnopeudet vaihtelevat ja monien biohajoavien muovien hajoaminen kokonaan vedeksi ja hiilidioksidiksi vaatii teolliset kompostointiolosuhteet. Vaikka osa muoveista hajoaisi luonnossakin, roskaaminen ei silti ole vaihtoehto. Suunniteltaessa biohajoavaa tuotetta on huolehdittava, että sen kaikki osat ovat biohajoavia. Toisin kuin aidosti biohajoavat muovit, okso-hajoavat muovit pilkkoutuvat lisäaineiden avulla pieniksi partikkeleiksi ja osaltaan lisäävät mikromuovien syntymistä. Okso-hajoavia muoveja ollaan kieltämässä EU-tasolla.

Väite: Biohajoavat muovit pitäisi kieltää kuluttajakäytössä

Ei missään tapauksessa, sillä biohajoavuus vastaa tarpeeseen. Muovin kierrätyksen suurimpia haasteita ovat muovien likaantuminen, moninaisuus ja monikerroksiset rakenteet. Biohajoavat materiaalit on erityisesti tähdätty muovijätteen vähentämiseen. Ne ovat suositeltava vaihtoehto mm. vaikeasti kierrätettäviin monikerroskalvoihin, kuten ruuasta kontaminoituneihin elintarvikepakkauksiin. Biohajoavat muovit ovat hyödyllisiä myös ”co-benefit”–tuotteissa kuten biojätepusseissa, jotka yhtä aikaa tehostavat kotitalouksien biojätteen keräystä ja vähentävät keräysastioiden likaantumista. Kompostoituvat biojätepussit soveltuvat suurimpaan osaan jätehuoltoyritysten biojätekeräyksistä ja osa myös kotikompostoriin. Paikkakuntakohtaiset ohjeet kannattaa kuitenkin tarkistaa.

Vaikka biohajoavat muovit ovat suunniteltu kompostoituviksi, osa niistä soveltuu myös muovin mekaaniseen kierrättämiseen. Tämä tukee osaltaan kiertotalouden tavoitteita.

Väite: Biomuovit ovat heikkolaatuisia

Tämä on virheellinen yleistys. Muovit ovat moninainen joukko materiaaleja, joiden ominaisuuksia voi räätälöidä lukemattomiin sovelluksiin: tämä koskee myös biopohjaisia ja biohajoavia muoveja, joita molempia on lukemattomia eri luokkia ja laatuja.

Biomuovien materiaalikehitys keskittyy tällä hetkellä uusiin, ei-ruokapohjaisiin raaka-aineisiin, biopohjaisiin barrier-kalvoihin ja niiden hyödyntämiseen monomateriaalisovelluksissa sekä kotikompostointiin soveltuviin materiaaliratkaisuihin. Keskeistä on entistäkin parempi suorituskyky.

Eräs lupaavimmista kehitteillä olevista materiaaleista on polyglykolihappo (PGA), joka on biopohjainen, biohajoava, yhteensopiva muiden biohajoavien muovien kanssa ja barrier-ominaisuuksiltaan parempi kuin nykyiset tuotteet. Biopohjaisten ”drop-in”-muovien joukkoon on tulossa myös entistä suorituskykyisempiä muoveja. Yksi näistä on polyeteenifuronaatti (PEF), joka korvaisi etenkin pullomuovina käytettyä polyeteenitereftalaattia (PET). Sen hiilidioksidin pidätyskyky on jopa kuusinkertainen ja jäykkyytensä takia siitä voitaisiin valmistaa merkittävästi keveämpi kierrätettävä juomapullo.

Tästedes Petra osaa suhtautua biomuoveja koskeviin uutisiin kriittisesti: kaikki kirjoitettu ei ole totta. Biomuovit ovat osa kiertotalouden tavoitteita ja vastuullisempaa muovin käyttöä. Tulevaisuudessa pakkauksien monikerrosrakenteet ovat toivottavasti korvattu biopohjaisilla monomateriaaliratkaisuilla tai kompostoituvilla yhdistelmämateriaaleilla säilyttäen pakkauksen tärkeimmän funktion: sisältönsä suojaamisen.

Heidi Peltola profiili
Heidi Peltola

Senior Scientist
heidi.peltola(a)vtt.fi

 

 

aliharlin
Ali Harlin
Research Professor
ali.harlin(a)vtt.fi
@ali_harlin1

 

 

Muovien kiertotalouden ABC on viisiosainen blogisarja, jossa sukelletaan muovien maailmaan. Sarjassa käsitellään biomuoveja, muovien kierrätystä ja liiketoimintaa, sekä kiertotalouden tulevaisuuden visioita. Myyttien murtamista unohtamatta!