Kestävyysarviointi edellyttää yhteistyötä koko elinkaaren matkalla – Tuloksista on hyötyä kaikille toimijoille

Kestävän kehityksen arvioinnissa käsitellään taloudellisia, ympäristöllisiä ja sosiaalisia vaikutuksia sekä niiden välisiä sidoksia. Arviointi voi olla monin tavoin haastavaa, mutta se on erityisen tärkeää, sillä kasvihuonekaasupäästöjä sekä raaka-aineiden ja energian kulutusta on vähennettävä kiireellisesti. Lisäksi meidän tulee edistää hyvinvoinnin entistä tasaisempaa maailmanlaajuista jakautumista. Tämä edellyttää myös taloudellisten vaikutusten huomioimista.

Kestävyysarviointi käsittelee tuotteiden ja palveluiden vaikutusten mittaamiseen liittyviä konkreettisia kysymyksiä

Kestävyysarviointi on jatkuvasti ajankohtainen aihe, joka toisinaan aiheuttaa myös haasteita monikansallisille yhtiöille. Eurooppalainen prosessiteollisuus käyttää kestävyysarviointiin elinkaaripohjaisia menetelmiä, joilla pyritään selvittämään erityisesti tuotteiden ja teknologioiden ympäristövaikutuksia. Arviointeja hyödynnetään yleisesti mm. sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä sekä tuotekehityksessä.

Vaikka valmistusprosesseista kerätään runsaasti dataa, tietojen kerääminen ja muokkaaminen esimerkiksi koko elinkaaren kattavaa hiili- tai vesijalanjälkeä varten saattaa edellyttää paljon työtä – joskus jopa salapoliisitaitoja.

Elinkaariarviointi on vakiintunut kestävyysarviointimenetelmä

Elinkaariarviointi tarkastelee tuotteen ympäristövaikutuksia koko elinkaaren ajalta raaka-aineiden hankinnasta aina kierrätykseen tai loppukäsittelyyn saakka. Kattavalla lähestymistavalla pyritään välttämään tuotteen ympäristövaikutusten siirtäminen elinkaaren vaiheesta toiseen. Elinkaariarvioinnin käyttöä korostetaan tällä hetkellä Euroopan ympäristöpolitiikassa. Elinkaariajattelu on myös keskeisessä asemassa kiertotaloutta koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa.

SAMT-hankkeessa tutkittiin kestävyysarvioinnin elinkaaripohjaisiin menetelmiin liittyviä nykyisiä käytäntöjä ja tulevia kehitystarpeita prosessiteollisuuden eri sektoreilla.[1] Tulokset osoittavat, että elinkaaripohjaisia arviointimenetelmiä pidetään hyödyllisinä ja tärkeinä työkaluina tuotteiden ja palveluiden kestävyyteen liittyvien tekijöiden arvioinnissa. Lisäksi teollisuudella on yhä enemmän tarvetta ja kiinnostusta integroida kestävyysarvioinnin ja elinkaariajattelun periaatteita päivittäisiin päätöksentekoprosesseihin.

SAMT-visio 2030

Kuva 1. SAMT-visio tulevaisuuden kestävyysarvioinnista laadittiin tutkijoiden ja teollisuuden asiantuntijoiden välisessä avoimessa projektityöpajassa.[2]

Arviointimenetelmiä ja -työkaluja pitää muokata käyttäjien muuttuvien tarpeiden mukaan

Edelläkävijäyritykset ovat jo tehneet paljon työtä integroidakseen ympäristötavoitteet kaikkeen toimintaansa. Menetelmien ja niitä tukevien työkalujen jatkokehitys on kuitenkin tarpeen, jotta menetelmien käyttö yleistyisi ja onnistuisi vaivattomammin. Yksi menetelmien laajamittaisempaa käyttöä tällä hetkellä vaikeuttavista pullonkauloista on laadukkaan datan puute. Useimmat yritykset saavat kyllä hankittua tietoa omista prosesseistaan, mutta haasteeksi muodostuvat yleensä niitä edeltävät tai seuraavat elinkaaren vaiheet.

Uusia tiedontarpeita syntyy sitä mukaa kun uusia puheenaiheita nousee kestävän kehityksen ja yritysvastuun agendalle. Ympäristönäkökohtien arvioimisen avuksi on jo olemassa elinkaaritietokantoja, mutta myös sosiaalista ja taloudellista dataa tarvitaan enenevässä määrin.

Tietojen hankinta ja siihen liittyvien teknisten haasteiden ratkaiseminen edellyttää yhteistyötä

Luotettava arviointi ei ole mahdollista ilman elinkaaren edellisten ja seuraavien vaiheiden sisällyttämistä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että toimittajilta ja asiakkailta on saatava enemmän tai vähemmän tarkkoja tietoja eri vaiheiden materiaali- ja energiataseista. Käytettävissä olevista elinkaaritietokannoista voi olla apua, mutta niistä ei välttämättä löydy tarvittavia tietoja.

Eri lähteistä hankittujen tietojen yhdistäminen edellyttää usein paljon työtä ja muokkauksia, mikä on hidasta ja kasvattaa kustannusten lisäksi myös virheiden mahdollisuutta. Eri tietomuotojen ja ohjelmistoversioiden käytöstä voi aiheutua yhteensopivuushaasteita. Pelkkä kestävään kehitykseen liittyvä osaaminen ei ehkä riitä, vaan tarvitaan myös teknistä osaamista.

Jakaminen tukee oppimista

Tuotteen elinkaaren entistä syvempi ymmärtäminen hyödyttää kaikkia toimijoita: suurempi raaka-aineiden tai energian kulutus elinkaaren alussa voi joissakin tapauksissa olla perusteltua, jos se mahdollistaa kevyempien prosessien hyödyntämisen myöhemmissä vaiheissa.

SAMT-hankkeesta saadut kokemukset osoittavat, että keskustelu ja kokemusten jakaminen muiden samanlaisia kysymyksiä kohtaavien toimijoiden kanssa on hyödyllistä ja voi auttaa ratkaisemaan joitakin haasteita. Yksittäisten sektoreiden ja yritysten tarpeissa on eroja, mutta monet käytännön pullonkauloista ovat yhteisiä kaikille toimijoille. Keskustelu toimittajien ja arvoketjun muiden jäsenten kanssa oli yksi datan keräämiseen suositelluista parhaista käytännöistä.[3]

Luottamuksellisten tietojen jakamiseen, joko sellaisenaan tai eri tavoin muokattuina, voidaan myös löytää erilaisia teknisiä ratkaisuja. Datan keräämiseen, käsittelyyn ja jakamiseen tarvitaan kuitenkin myös uusia työkaluja tai teknisiä ratkaisuja.

Miksi vaivautua?

SAMT-hanke osoittaa, että vaikka kestävyysarviointiin ei tällä hetkellä löydy täydellistä menetelmää tai työkalua, nykyisilläkin menetelmillä voidaan arvioida kestävyyden monia osa-alueita ja saada hyödyllisiä tietoja, jotka tukevat päätöksentekoa eri tilanteissa. Kestävyysarviointi on prosessi, joka ei koskaan tule täysin valmiiksi, sillä parannettavaa löytyy aina. Se auttaa kuitenkin huomiomaan kestävän kehityksen näkökulmia omassa toiminnassa.[4]

Kestävän kehityksen tutkijoita ja erityisesti arviointimenetelmiä kehittäviä tahoja kannustetaan huomioimaan omassa kehitystyössään paitsi käyttäjän näkökulma, myös arvioinnin käytännön toteutukseen liittyvät haasteet, kuten rajalliset tiedot ja resurssit. Teollisuutta kannustetaan aktiiviseen arviointimenetelmien ja -työkalujen testaamiseen, kokemusten jakamiseen sekä sidosryhmäkeskusteluihin, jotta tieto kestävään kehitykseen liittyvistä tekijöistä lisääntyy eri arvoketjuissa ja niiden välillä.

Hanna Pihkola VTT

Hanna Pihkola
tutkija

[1] SAMT-hanke sai rahoitusta EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta (Horisontti 2020 -tukisopimus numero 636727). Myös Sveitsin opetus- ja tutkimusministeriö (SERI) tuki hanketta (tukisopimus numero 15.006).

[2] Ks. https://www.spire2030.eu/sites/default/files/users/user355/SAMT_D3.3_final.pdf

[3] Lisätietoja löytyy projektiraportista.

[4] Lisätietoja projektiraporteista D2.1 ja D2.2.