Tekoäly fiksun kaupungin rakentamisessa

Tekoäly on aikamme teknologian suuri lupaus. Se liittyy digitaalisuuden megatrendiin. Lähdimme VTT:llä pohtimaan tämän lupauksen suhdetta kaupungistumiseen eli toiseen keskeiseen tulevaisuutta suuntaavaan megatrendiin. Kohdistimme huomiomme siihen missä megatrendit, digitaalisuus ja kaupungistuminen kohtaavat eli fiksuun kaupunkiin.

Pidimme 17.11.2017 My Smart City -työpajan, jossa kysyimme millaisia mahdollisuuksia tekoäly ja yhdistetty todellisuus tarjoavat kaupunkien kehittämiseen? Millaista tietoa kaupungeissa on ja kuinka sitä hyödynnetään? Millaisia tulevaisuuden näkymiä on ja miten tekoäly ja yhdistetty todellisuus voivat auttaa yhteiskehittämisessä kaupungeissa? Työpajan lopuksi pureuduimme eettisiin ja psykologisiin teemoihin aiheen ympärillä.

Keskityn tässä blogissa tekoälyyn, koska se tuntuu herättävän enemmän ristiriitaisuuksia ja samalla uusia mahdollisuuksia kaupunkien kehittämisessä. Yhdistetty todellisuus on laajemmin jo hyväksytty juttu. Yhdistetyn todellisuuden avulla voidaan visualisoida kaupunkilaisille ja muille päätöksentekijöille tulevaisuuden ratkaisuja kaupunkiympäristössä. Tämä on todella hieno ja hyödyllinen juttu, ja samalla on hauskaa ja kiehtovaa siirtyä tulevaisuuteen virtuaalilasit silmillä! Tekoälyn mahdollisuudet kiehtovat nyt tässä enemmän siksi, että siinä on myös jotain vastustettavaa.

Tekoälystä pormestari?

Kaupunkien toimintojen ja ympäristön suunnittelu on täynnä päätöksentekoa, joka luo tulevaisuutta. Hyvässä päätöksentekoprosessissa kerätään tietoa, analysoidaan se ja sitten tehdään päätös. Voisiko tämän prosessin hoitaa tekoäly, ehkä paremmin kuin esimerkiksi poliitikko? Tekoälyllähän voidaan automaattisesti kerätä tietoa, ja se ymmärtää nykytilan isoon aineistoon perustuen, ja pystyy sitten ennustamaan tulevaa, ja sitten se vielä oppii pikku hiljaa. On jopa esitetty, että kaupunkien pormestari voisikin olla tekoäly! Sanottua on myös, että tekoälyn avulla pidetään ihmiset mahdollisimman kaukana päätöksenteosta mahdollisimman pitkään, ja näin saadaan aikaiseksi parempia päätöksiä, joissa kaikenlaiset valittajat eivät pääse hidastamaan ja sotkemaan päätöksentekoa.

Mutta, kuinka voisimme luottaa päätöksentekijään, joka ei erota chihuahuaa mustikkamuffinsista? Tekoälyhän ei välttämättä osaa tätä erottelua, ja vaikka se oppisikin pikku hiljaa, niin käytännössä tekoäly osaa vain verrata tietoa aiempiin kuviin, joista sille on kerrottu mitä ne esittävät. Eli nähtyään tarpeeksi monta muffinssia ja tarpeeksi monta chihuahuaa, se alkaa kohtuullisella varmuudella erottaa ne toisistaan. Tekoäly oppii siis lineaarisesti ja siinä mielessä näkee myös tulevaisuuden nykyisyyden jatkumona. Miten se osaisi käsitellä yhteiskunnassa tapahtuvia murroksia, joissa kehityskulkujen suunta muuttuu?

Tekoäly on aina ensin jonkun ihmisen alkuun laittama, jonkun ihmisen, jolla on omat arvonsa, kulttuurinsa, intressinsä ja ymmärryksensä. ja koska tekoäly on ihmisen tekemä, niin se on kulttuuriin sidottua. Niin myös sen keräämä aineisto, analyysi ja päätöksenteko kuvastavat joitain arvoja ja uskomuksia, ihan niin kuin meidän ihmistenkin. Jos haluamme, että tekoäly analysoi meille, kuinka tehokkaasti saamme aikaiseksi 25 000 ihmisen asuinalueen, jossa on 10 000 työpaikkaa, opetamme sen tekemään tällaisia analyysejä. Sen sijaan, jos haluaisimme tietoa siitä, kuinka 25 000 ihmistä olisi tyytyväinen asuinalueellaan, meidän on perustettava analyysi jotenkin muuten.

Suuri potentiaali on minun mielestäni keskustelevassa tekoälyssä. Voisimme esimerkiksi asentaa puistoihin tai leikkikentille keskustelevia penkkejä tai keinuja, joiden avulla samanaikaisesti kerättäisiin tekoälyn ja kansalaisen välisistä keskusteluista tietoa päätöksentekijöille, ja samanaikaisesti tehtäisiin kaupunkilaisille hauska keskusteluelämys. Ainakin oma 8-vuotias poikani juttelee ja pitää hauskaa mielellään puhelimen tekoälyn kanssa. Puiston penkille levähtämään istunut kulkija voisi halutessaan joko jutella penkin kanssa, tai sanoa sille, että olen pahoillani, mutta tänään minua ei keskusteluta.

Toinen mielestäni lupaava huomio tekoälyn mahdollisuuksista on yhteisäly, jossa ihmisen ja tekoälyn muodostava kokonaisuus kykenee aiempaa parempiin päätöksiin. Esimerkki tällaisesta voisi olla prosessi, jossa tekoälyn avulla kerätään tietoa ja analysoidaan se karkeasti. Tämä karkea tulos annetaan sitten ihmisten käsittelyyn, jolloin kokemus ja arkiymmärrys pääsevät vaikuttamaan analyysiin. Käytännössähän toteutamme tällaista prosessia jo esimerkiksi navigaattoria käyttämällä. Jos meillä on aiempaa kokemustietoa valittavana olevasta reitistä, saatamme jopa valita navigaattoria vastustavan reitin. Navigaattorin tekoäly ei siis pääse ohjaamaan meitä silloin, kun emme tarvitse ohjausta.

Laajoja tietoaineistoja on kuitenkin usein mahdotonta käsitellä ihmisaivoin loogisesti; tässä tekoäly voi auttaa meitä. Voidaan myös esimerkiksi tekoälytutkija Timo Honkelan ajatusten ohjaamina, uskoa, että tekoälyn avulla voisimme lisätä demokratiaa päätöksenteossa; tekoälyn avulla tuhannet tai jopa useammatkin ihmiset voisivat osallistua päätöksentekoprosessiin ihan oikeasti. Tekoäly voisi siis oikeasti olla fiksun kaupungin olennainen elementti, päätöksentekoa tukeva työkalu. Kyllä minä edelleen toivon, että kehitys vahvistuu tähän suuntaan, mutta niin, että me ihmiset pysymme kuitenkin asioiden hallinnan johdossa.

Lue lisää:  www.vttresearch.com/sustainable-and-smart-city

Nina_Wessberg
Nina Wessberg
Research Team Leader, VTT
nina.wessberg(a)vtt.fi
@NintsuW

 

 

Tämä blogi on ensimmäinen tekoälyä ja yhdistettyä todellisuutta fiksun kaupungin toimintaympäristössä tarkastelevassa blogisarjassamme, joka tullaan tästä eteenpäin julkaisemaan VTT:n blogeissa vuoden 2018 alkupuolella. Blogisarjan avulla haluamme elävöittää tekoälystä ja yhdistetystä todellisuudesta käytävää keskustelua.

Digitalisaatio muokkaa tiedon hallintaan pohjautuvien palveluiden markkinoita

Digitalisaatio ja teollinen internet uudistavat liiketoimintamalleja kaikkialla ja kaikilla toimialoilla. Uudet teknologiat mahdollistavat lähes rajattoman datan keruun sekä tiedon nopean prosessoinnin ja hyödyntämisen liiketoiminnan tuottavuuden ja reagointikyvyn parantamisessa.

Oleellisena osana tähän kehitykseen kuuluu digitaalinen disruptio, joka viittaa uuden teknologian aiheuttamaan erittäin merkittävään muutokseen perinteisillä toimialoilla. Tuttuja esimerkkeinä toimialojen ravistelijoista ovat Uber ja Airbnb. Myös teollisuuden koneita ja palveluita tarjoavien yritysten on vastattava digitalisaation haasteeseen kehittämällä tiedon hallinnan ja analytiikan osaamista. Uudet tiedon hallintaan perustuvat palvelut edellyttävät asiakkaan liiketoimintaympäristön muuttuvien vaatimusten ymmärtämistä ja kykyä auttaa näiden haasteiden selättämisessä.

Globaalit teollisuuden arvoketjut ovat keskellä nopean tieto- ja viestintätekniikan kehityksen ohjaamaa muutosta. Data, informaatio, tietämys ja analytiikka sekä tiedon hyödyntäminen päätöksenteon pohjana ovat tämän muutosprosessin ytimessä. Teollisuuden tuotantolaitosten käytöstä, ylläpidosta ja kehittämisestä vastaavat toimijat tekevät päivittäin operatiivisia ja strategisia päätöksiä. He voisivat hyötyä myös muiden toimijoiden keräämästä tiedosta, monipuolisista analyysityökaluista sekä tiedon yhteiskäytöstä. Kone- ja laitevalmistajat ovat pyrkineet vastaamaan tähän tarpeeseen lisäämällä tuotteisiin älykkyyttä ja tiedonkeruumahdollisuuksia. Toistaiseksi uudet teollisen internetin mahdollistamat teknologiat ja palvelut eivät ole kuitenkaan täysin vastanneet niihin asetettuja toiveita.

Dataan perustuvissa ekosysteemeissä teollisuuden tuotantolaitokset ja kone- ja laitevalmistajat tarkastelevat tuotantojärjestelmiä eri näkökulmista. Tuotantolaitokset pyrkivät koko tuotantojärjestelmän tehokkuuden kehittämiseen, kun taas toimittajat tarjoavat lähinnä tuotekohtaisia palveluja. Asiakkaan kokonaisuutta korostavilla mittareilla mitattuna näillä palveluilla on usein täydentävä rooli, ja niiden avulla saavutettavia taloudellisia hyötyjä on vaikea määritellä. Toimittajien tulisikin paneutua laajempien kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja kehittää osaamista, jotka ovat keskeisiä asiakkaan tuotantojärjestelmän prosessien ja tavoitteiden ymmärtämiseksi.

Tulevaisuudessa kone- ja laitevalmistajat joutuvat kilpailemaan roolistaan datapohjaisten palveluiden ja analytiikan markkinoilla. Myös muilta sektoreilta tulevat toimijat ovat havainneet tietoon pohjautuvien palveluiden kasvavan markkinan. Uberin CEO Travis Kalanick on todennut, että “jos voimme saada sinulle auton viidessä minuutissa, voimme saada sinulle mitä hyvänsä viidessä minuutissa“. Digipalveluiden kehittäjät pyrkivät siis jakamaan uudelleen myös tuotannollisen teollisuuden toimijoiden roolit luomalla uutta, mielenkiintoista tietoa ja alustoja. Digitalisaatio voi muuttaa “perinteisiä” teollisuudenaloja disruptiivisella eli radikaalisti markkinoita muovaavalla, ennakoimattomalla ja vaikeasti ennustettavalla tavalla. Kone- ja laitevalmistajat, jotka haluavat ottaa suuremman roolin asiakkaansa ekosysteemissä, on oltava valmis satsaamaan osaamiseen ja yhteistyöverkostoihin. Uudet osaamisvaatimukset liittyvät tiedon keräämiseen eri lähteistä ja tiedon analysointiin sekä erityisesti asiakkaan liiketoimintaympäristön ymmärtämiseen, jotta tietämystä voidaan hyödyntää asiakkaiden päätöksenteon tukemiseksi.

Suomen palveluvienti on kasvanut voimakkaasti viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Tuoreen raportin (Etla, VATT ja Aalto) mukaan palveluvienti vastasi viime vuonna jo noin 36 prosentista viennin koko arvonlisäyksestä. Tämä kehitys heijastaa myös globaalia trendiä, jonka mukaan yritykset siirtyvät tuotekeskeisestä liiketoiminnasta tarjoamaan elinkaaripalveluja. Datan keruu kansainvälisille markkinoille levittyvästä laitekannasta mahdollistaa tietointensiivisten, laitekannan käyttöä ja ylläpitoa tukevien palvelujen toteuttamisen.

Lisätietoja:

Helena_Kortelainen_2010
Helena Kortelainen
Principal Scientist, VTT
helena.kortelainen(a)vtt.fi

 

 

Ari Happonen_kuva

Ari Happonen

TkT/D.Sc.(Tech.), Lappeenranta University of Technology
ari.happonen(a)lut.fi

Will the Finnish clothing and textile industry take the digital leap?

Efficiency in production, fast reactions to trends, sustainability and the ability to meet individual consumer needs are requirements for success in the textile, clothing and fashion industries.

Digitalisation is a revolutionary force in every industry, from agriculture to space technology. The Finnish clothing and textile industries also see digitalisation as an opportunity – and even a necessity for achieving growth in the global environment. The winners of the future will be the companies that utilise new technologies in their business and discover new, innovative ways of fulfilling the needs and expectations of their customers.

In the near future, digitalisation will usher in significant changes in the textile, clothing and fashion industries thanks to innovations such as 3D modelling, data analysis and product customisation. For example, 3D patterns and models will shorten the product development cycle by eliminating the cutting and sewing of hundreds or even thousands of samples. The 3D models can also be used in product marketing and social media content.

Pronounced focus on the consumer

The Finnish clothing and textile industries’ interest in creating added value for their customers through customisable products has been growing. At the same time, consumers are more interested in individual and customised clothing. The change will require a new level of agility and flexibility from R&D processes and the use of novel services enabled by digitalisation. For example, on-demand knitwear design and production companies can make use of the Unmade platform and let the customers design their own knits when placing the order.

Changes in customer behaviour, also largely influenced by technology, are the main factor transforming the sector. Trend-conscious consumers are constantly online, comparing, sharing and liking content. The rise of electronic and mobile commerce has heightened the desire of consumers to decide where, when and how to buy products. This change is forcing companies to develop new solutions and practices for commerce. In addition to their products, the companies also have to create interesting content for their customers. 

The leveraging of digitalisation has begun

The VTT-coordinated DICI (Competitiveness from digitalisation in clothing industry) project looks for new business opportunities for the Finnish clothing and textile industries. According to a recently completed survey, Finnish clothing, textile and fashion companies have now begun to leverage the potential of digitalisation. In particular, this potential is being tapped quite extensively in various social media, online shop and web marketing functions.

What customer service solutions enabled by digitalisation have the companies made use of? Which solutions enabled by digitalisation and new technologies have the companies used in their business?
Social media channels (89%) Customer data analyses (e.g. purchase data, focused marketing for loyal customers, etc.) (53%)
Online shop (82%) Analysis of online customer behaviour (e.g. time spent on the site and products looked at by customers) (51%)
Web marketing (67%) ERP (Enterprise Resource Planning software) (35%)
Loyalty schemes (31%) Digital printing on fabric or clothing (29%)
Mobile applications (27%) Automation of cutting processes (29%)

Table. Utilisation of digitalisation in the clothing and textile industries (N=55).

The results indicate that functions and solutions that the companies were capable of implementing in-house are the most prevalent, along with solutions that were reasonably agile and flexible to implement. The companies felt that the use of new technologies had created new opportunities for expanding their existing business (e.g. an online shop) and increased the visibility and attractiveness of their products and services.

According to the companies, the greatest challenge entailed by digitalisation was a lack of time and resources to study the possibilities (53%). A lack of competencies was also a common problem (40%). On the other hand, many companies reported that they were currently in the process of exploring the alternatives (38%). According to the companies that took the survey, the utilisation of digital potential will increase clearly in the next three years (Figure).

Change figure

Figure. Utilisation of digitalisation in the near future (N=55).

The largest companies indicated that they will invest in the digitalisation of their processes in the next few years (e.g. the use of 3D patterns and modelling in design) and develop their logistics and storage functions with digital solutions. The smaller companies, on the other hand, intend to invest in the development of customer loyalty schemes. It would appear that the use of mobile applications to expand the service offering and business of companies is still in the early stages.

Clear demand for new innovations and methods of commerce

A noteworthy feature of the Finnish textile and fashion sector is that it is dominated by SMEs. Digitalisation will open the global marketplace to companies of any size and enable entirely new marketing and sales methods. For example, the users of recently launched international commerce and marketing platforms, such as IVALO and Weecos, have been able to achieve significant growth in their turnover and international sales.

The positive atmosphere in the sector has begun to be reflected in statistics and the mood of entrepreneurs. In the spring of 2007, the economy and finance magazine Taloussanomat ran the following headline: “The clothing industry said good-bye to Finland”. Ten years later (5/2017), a news clip by the same publication was titled ”Surprise comeback by the Finnish clothing industry: exports are growing by double digits”. CEO Anna-Kaisa Auvinen of Finnish Textile & Fashion also issued a release on the changes in the sector: “It is delightful to note how the positive mood in the sector has been translated into growth. Finnish textile and fashion companies work hard to achieve growth and reach international markets, and this work is now bearing fruit.”

Digitalisation will inevitably continue to transform the clothing and textile industries in the future as well. The demands of consumers who are looking for more individual but easy-to-use service solutions and personalised services provided with them will only keep growing.

The spread of consumer behaviour across multiple channels has created demand for new innovations and methods of commerce. Companies that will be able to combine different channels of influencing consumers and consolidate their brand extensively through different channels, both in the domestic and international markets, will achieve the greatest success. The novel and successful marketing and sales channels and campaigns implemented by Finlayson are a good example of this. The company has also been able to react quickly to current phenomena, such as by making lion products for the IIHF World Championships and reacting to the discussion on wage inequality between the genders with the ‘Woman’s euro’ campaign.

In recent years, customers have started looking at the ethical values and recycling of products, and these have even joined price and availability as selection criteria for products and services. Digitalisation enables and promotes transparency and traceability in the production and distribution chains. At the same time, it has created potential for new types of specialised service businesses. For example, Weecos provides companies with an online commerce platform for high-quality, sustainable products.

In the future, production efficiency, fast reactions to current phenomena, sustainability and the ability to meet the personal demands of consumers will be the prerequisites for success. Thanks to its agility, small production series and utilisation of digitalisation, the Finnish clothing and textile industries have new potential in this competition. They just need to have the competence and courage to take the digital leap.

Kuva1
Satu-Marja Mäkelä, Senior Scientist and Maarit Tihinen, Senior Scientist, VTT

Ottaako Suomen vaatetus- ja tekstiiliala digiloikan?

Tuotannon tehokkuus, nopea reagointi ajankohtaisiin ilmiöihin, kestävä kehitys ja kyky vastata kuluttajien personoituihin tarpeisiin ovat tekstiili-, vaate- ja muotialan menestymisen edellytykset.

Digitaalisuus on mullistava voima kaikilla aloilla maanviljelyksestä avaruusteknologiaan. Myös suomalainen vaate- ja tekstiiliteollisuus näkee digitalisaation mahdollisuutena – se koetaan jopa elinehtona liiketoiminnan kasvattamisille globaalissa ympäristössä. Tulevaisuudessa menestyjiä tulevat olemaan ne yritykset, jotka hyödyntävät uutta teknologiaa liiketoiminnassaan ja löytävät uusia innovatiivisia tapoja täyttää asiakkaidensa tarpeet ja odotukset.

Digitaalisuus tuo lähitulevaisuudessa merkittäviä muutoksia tekstiili-, vaate- ja muotialalle muun muassa 3D-mallintamisen, data-analyysin ja tuotteiden kustomointimahdollisuuksien ansiosta. Esimerkiksi 3D- kaavoituksen ja mallintamisen ansiosta tuotekehitysaikaa voidaan lyhentää, koska satojen tai jopa tuhansien mallikappaleiden leikkaus- ja ompeluvaihe poistuvat. Lisäksi 3D-malleja voidaan hyödyntää sekä tuotteiden markkinoinnissa että sisällöntuotannossa sosiaaliseen mediaan.

Kuluttajakeskeisyys korostuu

Viime aikoina suomalaisen vaate- ja tekstiiliteollisuuden kiinnostus kehittää asiakkailleen lisäarvoa kustomoitavien tuotteiden avulla on kasvanut. Samanaikaisesti kuluttajien mielenkiinto hankkia persoonallisempia ja kustomoituja vaatteita on lisääntynyt. Muutos vaatii uudenlaista notkeutta ja nopeutta yritysten tuotekehitysprosesseilta sekä digitalisaation mahdollistamia uudentyyppisiä palveluja. Esimerkiksi neuleiden suunnittelussa ja vain tilauksesta valmistettavassa ”on demand” -tuotannossa voidaan hyödyntää Unmade-teknologia-alustaa ja antaa kuluttajan suunnitella neuleensa tilauksen yhteydessä.

Yksi toimialaa muokkaava päätekijä on kuluttajien muuttunut käyttäytyminen, johon teknologian kehitys itsessään on myös vaikuttanut suuresti. Trenditietoinen kuluttaja on verkossa jatkuvasti vertailemassa, jakamassa ja peukuttamassa sisältöä. Sähköisen ja mobiilin kaupan nousun myötä kuluttajien tahto itse määrittää missä, milloin ja miten tuotteet ostetaan, on korostunut. Muutos pakottaa yritykset kehittämään uusia ratkaisuja ja toimintatapoja kaupankäyntiin. Yritysten täytyy myös tuottaa kiinnostavaa sisältöä kuluttajille tuotteidensa lisäksi.

Digitalisaation hyödyntäminen alkanut

VTT:n koordinoimassa DICI (Competitiveness from digitalisation in clothing industry) -hankkeessa etsitään uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaiselle vaate- ja tekstiiliteollisuudelle. Juuri valmistuneen kartoituksen mukaan digitalisaation hyödyntäminen suomalaisissa vaate-, tekstiili- ja muotialan yrityksissä on käynnissä. Tällä hetkellä digitalisaatiota hyödynnetään erityisesti erilaisten sosiaalisen median kanavien, verkkokaupan ja web-mainonnan toiminnoissa suhteellisen kattavasti.

kaavio
Taulukko. Digitalisaation hyödyntäminen vaatetus- ja tekstiilialalla (N=55)

Digitalisaation hyödyntämisessä korostuivat selkeästi ne toiminnot ja ratkaisut, jotka yritykset olivat voineet toteuttaa itse ja ne, jotka on ollut suhteellisen kevyesti ja ketterästi toteutettavissa. Yritykset kokivat, että uusien teknologioiden hyödyntäminen oli luonut uusia mahdollisuuksia olemassa olevan liiketoiminnan laajentamiseen (esim. verkkokauppa) sekä lisännyt heidän tuotteiden ja palvelujen näkyvyyttä ja haluttavuutta.

Suurimmiksi haasteiksi yritykset nostivat sen, että niillä ei ole aikaa eikä resursseja tutustua ja perehtyä mahdollisuuksiin (53 %). Samoin korostui osaavien henkilöiden puute (40 %). Toisaalta monet ilmoittivat mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen selvittämistyön olevan paraikaa käynnissä (38 %). Kyselyyn vastanneiden mukaan digitalisaation hyödyntäminen tulee selvästi kasvamaan lähimmän kolmen vuoden aikana (Kuva).

Muutoskuva

Kuva. Digitalisaation hyödyntäminen lähitulevaisuudessa (N=55).

Isoimmat yritykset kertoivat panostavansa lähivuosina omien toimintaprosessiensa digitalisointiin (esim. 3D-kaavoituksen ja -mallinnuksen hyödyntämiseen suunnittelussa) sekä logistiikan ja varastoinnin kehittämiseen digitalisaatiota hyödyntämällä. Vastaavasti pienemmät yritykset aikovat panostaa kanta-asiakasjärjestelmiensä kehittämiseen. Yritysten palvelutarjonnan ja liiketoiminnan laajentaminen mobiilisovellusten avulla näyttää olevan vasta tuloillaan.

Uusille innovaatioille ja kaupankäynnin tavoille selvää tilausta

Huomionarvoista on, että tekstiili- ja muotiala Suomessa on pienyritysvaltaista. Digitalisaatio tuo pienillekin alan yrityksille globaalin markkinapaikan ja mahdollistaa samalla ihan uudenlaisia markkinointi- ja myyntitapoja. Esimerkiksi viime aikoina kansainvälisestikin lanseerattujen IVALO:n ja Weecos’in tyyppisten – yrityksille fokusoitujen – kauppa- ja markkinointialustojen hyödyntämisen avulla yritykset ovat pystyneet kasvattamaan merkittävästi liikevaihtoaan sekä kansainvälistä myyntiään.

Toimialalla aistittavissa oleva positiivisuus on alkanut heijastua sekä yrittäjien mielialoissa että tilastoissa. Kun Taloussanomat uutisoi keväällä 2007, että ”Vaateteollisuus sanoi hyvästit Suomelle”, niin kymmenen vuotta myöhemmin (5/2017) Taloussanomien uutisklippi kertoi, että ”Suomalainen vaateteollisuus yllätti: vienti kasvaa nyt kaksinumeroisin luvuin”. Myös Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen tiedotti alalla tapahtuneesta muutoksesta: “On ilahduttavaa huomata, miten alan yritysten myönteinen vire näkyy kasvuna tilastoissa. Suomalaisissa tekstiili- ja muotialan yrityksissä tehdään kasvun ja kansainvälistymisen eteen paljon työtä, joka tuottaa nyt hedelmää”.

Digitalisaatio tulee väistämättä mullistamaan vaatetus- ja tekstiilialaa myös jatkossa. Samalla, kun kuluttajat haluavat entistä yksilöllisimpiä mutta helppokäyttöisiä palveluratkaisuja ja niiden avulla tuotettuja personoituja palveluja, vaatimukset vain lisääntyvät.

Kun kuluttajakäyttäytyminen muuttuu yhä monikanavaisemmaksi, on tullut tilaus uusille innovaatioille ja tavoille tehdä kauppaa. Parhaiten menestyvät ne yritykset, jotka pystyvät yhdistämään eri väylät vaikuttaa kuluttajaan ja vahvistamaan brändiänsä kattavasti eri kanavien avulla niin koti- kuin kansainvälisilläkin markkinoilla. Esimerkiksi Finlaysonin uudenlaiset markkinointi- ja myyntikanavat sekä -tempaukset ovat olleet menestyksellisiä. Yrityksessä on myös onnistuneesti oivallettu reagoimaan nopeasti ajankohtaisiin ilmiöihin, kuten MM-jääkiekkoon Finlaysonin Leijona-tuotteilla tai naisten ja miesten palkkaeroihin Suomessa ’Naisten euro’ -kampanjalla.

Viime vuosina tuotteiden eettiset arvot ja kierrätys ovat nousseet tarkasteluun ja jopa valintakriteereiksi palvelujen ja tuotteiden saatavuuden ja hintavaatimusten rinnalle. Digitaalisuus mahdollistaa ja edistää tuotanto- ja jakeluketjujen läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä. Samalla on syntynyt mahdollisuuksia uudenlaisille erikoistuneille palveluliiketoiminnoille. Esimerkiksi Weecos tarjoaa yrityksille verkkokauppa-alustan laadukkaiden ja kestävää kehitystä tukevien tuotteiden myymiselle.

Tulevaisuudessa tuotannon tehokkuus, nopea reagointi ajankohtaisiin ilmiöihin, kestävä kehitys ja kyky vastata kuluttajien personoituihin tarpeisiin ovat menestymisen edellytyksiä. Tässä kilpailussa Suomen vaatetus- ja tekstiilialalla on ketteryytensä, piensarjatuotannon ja digitalisaation mahdollisuuksien ansiosta uudenlaista potentiaalia. On vain osattava ja uskallettava ottaa digiloikka.

Lue lisää: www.vtt.fi/medialle/uutiset/digitaalisuus-mullistaa-tekstiilialan

Kuva1

Erikoistutkija Satu-Marja Mäkelä (vas) ja erikoistutkija Maarit Tihinen, erikoistutkija, VTT

Customers and services should be the focus when developing digi-solutions

Manufacturing industry has become widely interested in developing digitalisation. Companies are interested in gathering data from existing devices and using it to develop new products and services. They want to get new ideas to the finish line quickly, while growth and internationalisation are on offer. But while technical solutions are being developed at a frantic pace, services are lagging behind. Companies remain unsure of how to create added value for the customer and what the customer is willing to pay for.

Digiteollisuus

In industry, digitalisation is being exploited by connecting machines or devices to the internet and analysing, and combining the data obtained from them for business purposes. However, the customer only actually benefits from various value-added services. Technology-driven development of digitalisation can seldom respond directly to the customer’s needs. On the other hand, the service business perspective shifts the focus to the holistic development of digitalisation, by combining the service provider’s and customer’s perspectives with technological potential.

Developing digitalization solutions from this perspective ensures that added value is generated which the customer is willing to pay for. It is also ensured that the business, strategic objectives and services of the company supporting the services being developed can be implemented profitably in terms of its service processes and business.

When developing digitalisation solutions, consideration must first be given to business objectives and how the solutions fit with the company’s strategy. Specification of a business model aimed at target groups can begin after this, not forgetting the value promise and earnings logic. The technological solutions and information processes required for the services are also defined when designing and outlining the service processes. Quick experiments are conducted at the customer interface during development work; this provides a realistic picture of the viability of the business model, earnings logic and technological solutions under development.

See you at the Subcontracting Trade Fair in Tampere from 26 to 28 September 2017

VTT Technical Research Centre of Finland has served as an expert and service provider in numerous projects to develop the digitalisation of Finnish companies. Elisa has created production solutions for similar companies, together with players from its IoT ecosystem. These two major players have now begun collaborating to help Finnish industry utilise digitalisation more effectively. Come and discuss the opportunities being created by digitalization with our experts at the Subcontracting Trade Fair on 26 to 28 September 2017, at VTT’s stand (E210) and Elisa’s stand (C422).

Jyrki Poikkimäki                                                           Jukka Nurmi

Manager, SME Sales                                                   Director, IoT

VTT Technical Research Centre of Finland Ltd           Elisa Corporation 

Twitter: @JPoikkimaki                                                  Twitter: @jukkanurmi

Do you know your organisation’s digimaturity level?

Is your organisation prepared for digital transformation and is it capable of adapting its activities to gain best possible benefit from it? Do you understand the full scope of digitalisation’s impact?

Digimaturity

There is much talk about digitalisation and digital transformation. However, they often remain high-level concepts, or the issue is viewed from a particular perspective. According to a survey published in January 2017 (Vatanen 2017: Digikyvykkyyskysely 2016 – “Digital capability survey 2016”, the respondents consisted of more than 250 CEOs and board members), while Finnish companies are aware of the threats and opportunities presented by digitalisation, they do not fully recognise the significance of such threats and opportunities for their own business. In particular, the concrete measures are missing. Is the current situation unclear, both within organisations and in relation to others? Is the vision of target state missing? Or, is it question about development resources required by reforms whose impacts are difficult to determine?

In order to address all the perspectives and impacts of digitalisation, the topic needs to be understood broadly. A Digimaturity model developed by VTT helps decision-makers to understand digitalisation, providing a comprehensive framework on the issue. An online tool based on this model helps, in turn, to determine the digimaturity level of an organisation.

Digimaturity refers firstly to an organisation’s readiness for digitalisation: its motivation to change, and its ability to adopt new technologies and new operations models. Secondly, it refers to an organisation’s performance based on digital technology. In other words, digimaturity is a combination of business, technology and social activities – and is not limited to just own organisation.

Digitalisation permeates all activities of organisations

Digitalisation acts as an enabler for the development of activities, supporting the operations of the company itself and its stakeholders. Digitalisation normally refers to exploiting new technology, providing organisations with the opportunity to use information gathered in various ways to develop its business. In other words, it enables entirely new services and business models in addition to process development.

Those who have given thought to digitalisation know that it involves a number of perspectives which, ultimately, affect the strategy and operations of an entire organisation. Under VTT’s Digimaturity model, aspects selected as the principal dimensions of digitalisation include the following six: strategy, business model, customer interface, organisation and processes, people and culture, and information technology. The selections are based both on widely used maturity models presented in the literature and VTT’s empirical experiences of development projects. (Leino & al. 2017)

Where to start?

Starting can be compared to orienteering: you need to know where you are, where you aim to go, and to find a route and means of getting there. As this involves competition, you should also know where the others stand. In particular, if the company’s own industry segment is lagging behind other segments, an operator outside the traditional segment may unexpectedly enter the market, revolutionising the entire segment’s business logic. This is currently known as disruptive change, but only twenty years ago the phenomenon would have been termed structural change.

The Digimaturity tool helps in determining the current situation

Using VTT’s Digimaturity tool, an organisation can review its current situation and development needs with regard to digitalisation. It can be used by a single person who wants to develop a better understanding of the situation of his/her organisation, possibly comparing it to other organisations or, alternatively, it can be used to provide a visual representation of the various viewpoints in an organisation , in order to provide a baseline for analysing the current situation.

Based on the responses provided by the online tool, an organisation’s digimaturity can be visualised in a diagram. The tool enables the interpretation on which areas the digimaturity is already in good shape as well as those that lag behind, or identifying differences in organisation’s digimaturity levels. The tool also enables a comparison of the organisation’s digimaturity using a control group based on segment, turnover and/or headcount, as well as all organisations that have responded, answering the question “Are the others ahead of us and, if so, in what areas?”

Test your organisation’s digimaturity free of charge here: https://digimaturity.vtt.fi/?lang=en

For more information on VTT’s digital transformation tools, please contact us.

Olli Kuusisto VTT

Olli Kuusisto, Senior Scientist
Twitter: @olliquu

Simo-Pekka Leino VTT

Simo-Pekka Leino, Senior Scientist
Twitter: @LeinoSP

This blog post is based on the digimaturity project
conducted under the “For Industry” programme of VTT.

References

Leino, Simo-Pekka; Kuusisto, Olli; Paasi, Jaakko; Tihinen, Maarit. 2017. VTT Model of Digimaturity. In: Towards a new era in manufacturing. Final report by VTT For Industry spearhead programme. VTT, pp. 41–46. http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2017/T288.pdf

Vatanen, Eira. 2017. Digital capability survey (Digikyvykkyyskysely) 2016. https://www.linkedin.com/pulse/hallitusty%C3%B6-ei-ole-muuttunut-digitaajuudelle-peiliin-aika-vatanen

Who designs and controls our digital platforms? Does it matter?

henttonen

“If you use a proprietary [software] program or somebody else’s web server, you’re defenceless. You’re putty in the hands of whoever developed that software”

So claimed Richard Stallman, the founder of the Free Software movement, quite provocatively. Do you feel “defenceless”? Hopefully not, but sometimes it is worth considering how ICTs  shape our lives and society.

Few would deny that digital platforms have huge and increasing control of our personal lives, business and governance. The algorithms determine the stories we read on Facebook, the search results we see on Google and even partners we find on Tinder. Hundreds of thousands of full-time labourers, from Uber drivers to Handy cleaners, follow supervisory  commands which are delivered to their mobile phones by an algorithm.

Increasingly many decisions on the public sector are also made by digital platforms which process big data algorithmically. As you may have read, judiciary is not an exception: New Jersey recently replaced a human-led bail system with new software which uses maths and data science to predict whether or not a person is a risk to the society if released.

As digitalization accelerates,  many  people have started to ask questions on who designs and controls the platform technologies. Grassroots movements such as Platform Co-operativism, Internet of Ownership and Commons Transition are pushing demands for more open and democratically governed digital platforms. They have also inspired hundreds of “open” platform co-operatives, such as FairMondo, Loomio and Open Food Network.

The phenomenon seems to resemble the early days of the Free Software and Open Source software movements. People demanded more control over how software is designed. Many started small software projects, which based on the ideas of transparency and open collaboration (e.g. GNU operating system which later turned Linux). Within relatively short timeframe, the marginal idea went mainstream. Large software companies, such as IBM and Sun Microsystems, shifted to open source -based business models.

Today, open source software is very commonplace, mostly uncontroversial and consequently unvisible. But what happens to alternative digital platforms that echo similar demands of ‘openness’ and control by users? Are they the next mainstream?

 

VTT Katja Henttonen

Katja Henttonen, Digitalization Specialist
Twitter: @KatjaHenttonen

Päivi Jaring VTT

Päivi Jaring, Senior Scientist
Twitter:
@PaiviJaring

 

 

See more:

Ongoing research on this topic in the Accelerate project.

Simonite, T. (2015) . “When Your Boss Is an Uber Algorithm.” MIT Technology Review December.

Computer says no: New Jersey is using an algorithm to make bail recommendations.