Tag Archives: digitalisaatio

Asiakasarvo teollisen internetin palveluissa

Posted on by
Reply

Digitalisaation suurin arvo piilee asioiden yhdistelyssä ja laajan tilannekuvan muodostamisessa. Digitaalinen kaksonen tuo uudenlaista ymmärrystä niin toimittajalle kuin laitteen käyttäjällekin. Tämä hyöty voidaan valjastaa myös asiakashyödyksi ja -arvoksi.

Kovin usein kuulee teollisten yritysten edustajien kertovan, miten hyvin he tuntevat asiakkaansa ja heidän tarpeensa. Miksi he ostavat juuri teiltä ja mihin ostopäätös lopulta perustuu? Monilla on mielestään markkinoiden parhaat laitteet ja laitetta tukeva palveluportfolio. Kun asiaa pohditaan hieman pidempään, alkaa usein paljastua, että asiakasymmärrys ei olekaan ehkä riittävän kattava. Arvon uskotaan tulevan nimenomaan teknisistä ominaisuuksista ja teknologian toimivuutta varmistavista palveluista, jolla myös perustellaan globaaleihin kilpailijoihin nähden korkeampaa hintaa. Tiina Apilo totesi VTT:n blogissa ”usein teollisten palveluiden asiakas haluaa mieluummin vähemmän huolia kuin lisää hienoja juttuja, ja että käyttäjät arvostavat enemmän helppokäyttöisyyttä uusien ominaisuuksien sijaan”. Asiakkaat arvostavat lopulta kokonaisuutta, kuin pelkkää toiminnallisuutta. Teollisessa kontekstissa emotionaalinen arvo on muodostunut yhä tärkeämmäksi elementiksi toiminnallisen ja taloudellisen arvon rinnalle.

Digitalisaatio tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia

Teollinen internet muuttaa perinteistä kilpailuasetelmaa aivan uudella tavalla. Totesimme jo vuonna 2016 Anna Viljakaisen kanssa julkaisemassamme blogitekstissä, että liiketoimintamallin uudistaminen lähtee liikkeelle asiakasarvon uudelleen määrittelystä ja digitalisaation mahdollisuuksia analysoimalla. Mahdollisuudet piilevät niin tuotteen kuin tuotetta tukevien prosessien digitalisaatiossa, mukaan lukien yrityksen sisäisten prosessien digitalisaatio. Osa digitalisaation hyödyistä tulee pelkästään toimittajalle itselleen automatisoinnin ja prosessien läpinäkyvyyden kautta. Digitalisaatio ja teollinen internet luovat kuitenkin uusia ulottuvuuksia myös asiakasarvoon. Määritelmän mukaan asiakasarvo muodostuu kokonaisuudessaan palvelun aikaan saamien hyötyjen ja sen vaatimien ns. uhrausten suhteesta. Tänä keväänä julkaistussa raportissamme nostamme esille näkemyksiä teollisen internetin arvonmuodostuksesta. Esimerkiksi laitteisiin sulautettua älykkyyttä on ollut jo vuosikausia, siinä on tuskin mitään uutta kenellekään. Dataa on saatu kerättyä talteen ja toimittaja on pystynyt kertomaan asiakkaalle suosituksia, vaikka huoltotarpeesta ja kapasiteetin käyttöön liittyvistä kysymyksistä. Digitalisaation suurin arvo piilee kuitenkin asioiden yhdistelyssä ja laajemman tilannekuvan muodostamisessa.

Arvo datan yhdistämisestä

Teollisen internetin myötä sulautetun älykkyyden kautta saatava tilannetieto laitteesta voidaan kytkeä ympäröivään dataan, vaikka säätietoon tai liikennetietoon, ja analytiikalla datamassasta saadaan puristettua asiakasta kiinnostavaa tietoa. Digitalisaation myötä asiakkaalle voidaan näyttää digitaalinen toisinto reaalimaailman laitteesta tai prosessista. Tätä toisintoa kutsutaan digitaaliseksi kaksoseksi. Digitaalinen kaksonen muodostuu historian saatossa kerätystä todellisesta laitteen tai prosessin käyttödatasta, jota voidaan kehittää reaaliaikaisesti laitteesta tai prosessista kerätyllä uudella datalla. Digitaalinen kaksonen tuo aivan uudenlaista ymmärrystä niin toimittajalle kuin laitteen käyttäjällekin. Toimittajan saama hyöty voidaan myös valjastaa asiakashyödyksi ja -arvoksi. Kyse on vain siitä, miten digitalisaation arvo osoitetaan asiakkaalle osana palveluita.

Asiakasarvon kuvaaminen

Asiakasarvon todentamisessa on vielä toistaiseksi suuria haasteita, kun ei löydetä tapoja kuvata ja argumentoida arvoa asiakkaalle. Teollisen internetin palvelut eivät useinkaan koske vain yhtä organisaatioyksikköä tai liiketoimintoa asiakasyrityksissä, vaan useaa yrityksen toimintoa. Julkaistussa raportissamme esitämme muutamia näkemyksiä teollisen internetin mahdollistamaan asiakasarvoon, joita on listattu seuraavaan taulukkoon.

hemila_jukka

Taulukko 1. Esimerkkejä teollisen internetin palveluiden asiakashyödyistä ja uhrauksista (Hakanen et al. 2018)

Teollisen internetin kehittämisen aika on nyt, sillä alalla tapahtuu paljon. Kehittämisen aloitus on hankalaa ja niin kovin moni yritys haluaa vielä odotella, mitä muut tekevät. Luomalla ymmärrystä oman liiketoiminnan digitalisaation mahdollisuuksista ja käymällä läpi omaan liiketoimintaan soveltuvia teknologioita pääsee jo alkuun.

Meillä VTT:llä on laaja-alaista kykyä auttaa teollisuusyrityksiä digitalisaation kehittämisessä. Kannustamme nyt suomalaisia teollisuusyrityksiä tarttumaan toimeen, ja tehdään yhdessä Suomesta teollisen internetin kärkimaa. Teollisen internetin palveluista julkaistu raportti perustuu VTT:n yhteistyössä kone- ja laitetoimittajayritysten kanssa tehtyjen palveluliiketoiminnan kehityshankkeiden oppeihin.

Jukka Hemilä
Senior Scientist
jukka.hemila(a)vtt.fi
@JukkaHemila

Hallintamalleilla ratkotaan maakuntauudistuksen digitalisaatiohaasteita

Posted on by
Reply

Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt maakuntauudistuksen rinnalla julkiset työvoima- ja yrityspalvelut yhdistävän kasvupalvelu-uudistuksen. Aiemmin keskitetyn tahon hallinnoimien sähköisten yrityspalveluiden ylläpito ja kehittäminen tapahtuvat uudistuksen myötä ympäristössä, jossa on mukana itsehallinnollisia maakuntia. Uudistus tuo oman mausteensa tietojärjestelmien kehittämiseen ja hallintaan. Kun palveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuu jakaantuu nykyistä useammalle toimijalle, on tärkeää, että käytössä olevat digitaaliset järjestelmät mahdollistavat palveluiden jatkuvuuden ja tietojen välittymisen yli organisaatioiden rajojen.

Laadukkaiden ja yhdenmukaisten digitaalisten kasvupalvelujen kehittäminen edellyttää, että palveluiden järjestäjät, tuottajat ja asiakkaat kootaan ekosysteemimäiseen yhteistyöhön. ”Menossa olevassa uudistuksessa digitaalisuuden täysimääräinen hyödyntäminen palvelutuotannossa ja toimijoiden keskinäisistä vastuista ja rooleista sopiminen tarjoaa hyvät eväät onnistumiselle”, toteaa teollisuusneuvos Sirpa Alitalo työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Hallintamallit auttavat yrityspalvelujen muutoksessa

Hallintamalleilla tarkoitetaan käytäntöjä ja vastuita, jotka mahdollistavat digitaalisten järjestelmien pitkäaikaisen kehittymisen eri sidosryhmiä tasapuolisesti palvelevaan suuntaan. Kun nämä toimintatavat on huolellisesti suunniteltu ja dokumentoitu niin voidaan saavuttaa yhteiskehittämisen edut, kuten kustannussäästöt ja parempi tiedonkulku tietojärjestelmien välillä.

”Maakuntien yrityspalvelutoimijoilla ja valtakunnallisilla kasvupalveluilla on yhteinen tavoite yritysten menestymiseksi ja tavoite toteutetaan yhdessä tekemällä. Olennaista on, että asiakkuuksiin sekä toimijoiden väliseen yhteistyöhön liittyvä tieto saadaan sujuvasti kulkemaan”, toteaa Lapin ELY-keskuksen elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja Tuija Ohtonen.

VTT esittää ehdotuksia kasvupalveluiden sähköisten järjestelmien hallintamalleiksi Valtioneuvoston kanslian julkaisemassa raportissa. Lisäksi raportissa ehdotetaan toimiviksi havaittuja käytäntöjä, joita on hyödynnetty hallintamallien laatimisessa, sekä annetaan käytännön esimerkkejä hallintamalleista sähköisten järjestelmien kehitys- ja ylläpitotehtävien järjestämiseksi.

Tutkimus perustuu VTT:n pitkäjänteiseen työhön ohjelmistojen elinkaaren hallintaan ja hallintamalleihin. Tämä selvitys on tärkeä, koska vastaavaa laajaa erilaisia tietojärjestelmätyön ”ekosysteemisiä” hallintamallitapauksia koostavaa ja analysoivaa tutkimusta ei ole tehty aiemmin julkisella sektorilla.

Hallintamallit tukevat yhteiskehittämistä myös muualla

Julkisella sektorilla pyritään laajemminkin siirtymään siihen, että tilataan ja jatkokehittään ohjelmistoja tai alustoja yhdessä, jos samaa ratkaisua voi hyödyntää useassa julkisen sektorin organisaatiossa. On havahduttu siihen, että päällekkäinen kehittäminen ei kannata, koska monesti vaikkapa kuntien tarpeet sähköisille järjestelmille ovat samansuuntaisia. Yhteistyöllä voidaan saavuttaa kustannussäästöjä sekä parantaa tietojärjestelmien laatua ja yhteensopivuutta.

Hyvin mietityt hallintamallit ovat keskeisen tärkeitä, jotta yhteiskehittäminen onnistuu. Ilman hallintamallia järjestelmäkehityksessä voidaan päätyä joko diktatuuriin tai anarkiaan. Jos yksi toimija sanelee liikaa tietojärjestelmäkehitystä, muiden sidosryhmien tarpeet eivät tule huomioiduksi. Jos taas jokainen yksittäinen toimija operoi muista riippumatta, syntyy useita erillisiä – ja mahdollisesti keskenään yhteen sopimattomia – versioita samasta ohjelmistosta ja menetetään yhteiskehittämisen edut.

VTT:n aiemmin kehittämiä hallintamalleja on sovellettu eri kehityshankkeille ja ohjelmistoille julkisella sektorilla. Maksutonta materiaalia (mm. esimerkkipohja) hallintasuunnitelmien tekemistä varten löydät verkosta sivulta: http://www.vtt.fi/sites/avoimen-tuotteen-hallinta

Lisätietoja:

  • Kääriäinen, J., Parviainen, P., Ohtonen, T., Uusihanni, M., Jänkälä, S., Kukkola, K. 2018, Hallintamallit yhdessä tekemiseen – Yrityspalveluiden sähköisten järjestelmien käyttö ja kehittäminen, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=24902 . Raportti VTT:n, Lapin ELY:n ja TE-toimiston kanssa (TEM ohjauksessa).
  • Henttonen K., Kääriäinen J., Kylmäaho J. 2017. Lifecycle management in government-driven open source projects – practical framework, International Journal of Information Systems and Project Management, Vol. 5, No. 3, 2017, 23-41, http://www.sciencesphere.org/ijispm/archive/ijispm-050302.pdf . VTT:n ja Maanmittauslaitoksen yhteistyössä kirjoittama tieteellinen lehtiartikkeli.
  • Matinmikko, T., Kääriäinen, J., Kylmäaho, J., Henttonen, K. 2017. Yhteispelillä kohti edullisempia ja laadukkaampia ohjelmistoja, Kuntalehti. KL-Kustannus Oy, No: 6, 50. TMikko-konsultoinnin, VTT:n ja Maanmittauslaitoksen kanssa kirjoitettu artikkeli.
  • Valtioneuvoston kanslian blogikirjoitus: http://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/-/blogs/sahkoisten-jarjestelmien-hallintamallit-avuksi-maakuntauudistuksessa

jukka_kaariainen

Jukka Kääriäinen

jukka.kaariainen(at)vtt.fi

 

katja_henttonen

Katja Henttonen

Asiakkuus ja palvelut nostettava digiratkaisujen kehittämisen kärkeen

Posted on by
Reply

Valmistavassa teollisuudessa on herännyt laaja kiinnostus digitalisaation kehittämiseen. Yritykset ovat kiinnostuneita keräämään dataa olemassa olevasta laitekannastaan sekä sitä hyödyntäen kehittämään uusia tuotteita ja palveluita. Hyvät ideat halutaan viedä nopeasti maaliin, kun näköpiirissä on kasvua ja kansainvälistymistä. Ongelmana on, että teknisiä ratkaisuja uudistetaan kiihkeästi, mutta palveluita ei kehitetä siinä rinnalla. Yritykselle jää epäselväksi, miten tuottaa asiakkaalle lisäarvoa tai mistä asiakas on valmis maksamaan.

Digiteollisuus

Teollisuudessa digitalisaation hyödyntämisessä on kyse koneiden tai laitteiden liittämisestä internetverkkoon ja niistä saatavan tiedon analysoimisesta ja yhdistämisestä liiketoiminnassa hyödynnettäväksi. Asiakkaalle varsinainen hyöty muodostuu vasta erilaisista lisäarvopalveluista. Tähän teknologialähtöinen digitalisaatiokehittäminen harvoin tarjoaa sellaisenaan vastauksia. Palveluliiketoimintanäkökulma ohjaa tarkastelemaan digitalisaation kehittämistä kokonaisvaltaisesti yhdistäen palveluntarjoajan ja asiakkaan näkökulmat teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Kehittämällä digitalisaatioratkaisuja palveluliiketoimintanäkökulmasta varmistetaan, että kehitettävät ratkaisut tuovat asiakkaalle lisäarvoa, josta ne ovat valmiita maksamaan. Samalla huomioidaan, että kehitettävät palvelut tukevat palvelua tarjoavan yrityksen liiketoimintaa ja strategisia tavoitteita ja palvelut ovat toteutettavissa kannattavasti niin liiketoiminnan kuin palveluprosessienkin osalta.

Digitalisaatioratkaisuja kehitettäessä on pohdittava ensin liiketoiminnallisia tavoitteita sekä sitä, miten kehitettävät ratkaisut istuvat yrityksen liiketoimintastrategiaan. Tämän jälkeen voidaan aloittaa liiketoimintamallin määritteleminen kohderyhmälle, unohtamatta arvolupausta ja ansaintalogiikka. Palveluprosessien suunnittelussa ja kuvaamisessa määritellään myös palveluille tarvittavat teknologiset ratkaisut sekä tietoprosessit. Kehitystyön aikana tehdään nopeita kokeiluita asiakasrajapinnassa, näin saadaan realistinen kuva kehitettävän palvelun liiketoimintamallin, ansaintalogiikan ja teknologisten ratkaisujen toimivuudesta.

Nähdään Alihankinta-messuilla Tampereella 26.–28.9.2017

Teknologian tutkimuskeskus VTT on toiminut asiatuntijana ja palvelutarjoajana lukuisissa kehitysprojekteissa suomalaisyritysten digitalisaation kehittämiseksi. Elisa on yhdessä IoT-ekosysteeminsä kanssa toteuttanut tuotantoratkaisuja vastaaville yrityksille. Nyt nämä kaksi merkittävää toimijaa ovat aloittaneet yhteistyön, joka auttaa suomalaista teollisuutta hyödyntämään digitalisaatiota entistä paremmin. Tule keskustelemaan digitalisaation tuomista mahdollisuuksista asiantuntijoidemme kanssa Alihankinta-messuilla 26.–28.9.2017, VTT:n osastolla E210 ja Elisan osastolla C422.

Jyrki Poikkimäki                                                     Jukka Nurmi

Manager, Industrial SME sales                             Johtaja, IoT

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy                   Elisa Oyj

Twitter: @JPoikkimaki                                          Twitter: @jukkanurmi

Tiedätkö, mikä on organisaatiosi digikypsyystaso?

Posted on by
Reply

Onko organisaatiosi valmistautunut digitaaliseen muutokseen, ja pystyykö se mukauttamaan toimintaansa niin, että saa siitä irti parhaan mahdollisen hyödyn? Tiedätkö, mihin kaikkeen digitalisaatio vaikuttaa?

digikypsyys

Digitalisaatiosta ja digitaalisesta transformaatiosta puhutaan paljon. Usein ne jäävät ylätason käsitteiksi, tai asiaa katsotaan tietystä rajatusta näkökulmasta. Tammikuussa 2017 julkistetun kyselyn (Vatanen 2017: Digikyvykkyyskysely 2016, vastaajina yli 250 toimitusjohtajaa ja hallituksen jäsentä) mukaan suomalaiset yritykset tiedostavat digitalisaation tuomat uhkat ja mahdollisuudet, mutta eivät täysin näe niiden merkitystä oman toiminnan kannalta. Etenkin konkreettiset toimenpiteet puuttuvat. Eikö lähtötila omassa organisaatiossa ja suhteessa muihin ole tiedossa, puuttuuko näkemys tulevaisuuden tavoitetilasta, vai onko kyse kehitystoiminnan resursseista uudistuksiin, joiden vaikutuksia on hankala arvioida?

Jotta digitalisaation kaikki näkökulmat ja vaikutukset tulisi huomioitua, aihetta on hyvä tarkastella laaja-alaisesti. VTT:n kehittämä digikypsyysmalli auttaa päättäjiä ymmärtämään digitalisaatiota antaen sille kokonaisvaltaisen kehyksen. Siihen perustuva nettityökalu auttaa puolestaan tunnistamaan organisaation digikypsyystason.

Digikypsyydellä tarkoitetaan tässä ensinnäkin organisaation valmiutta digitalisaatioon: muutoshalukkuutta ja kyvykkyyttä omaksua uutta teknologiaa ja uusia toimintamalleja. Toiseksi se viittaa organisaation digitaaliseen teknologiaan pohjautuvaan suorituskykyyn. Digikypsyys on siis liiketoiminnan, teknologian ja sosiaalisen toiminnan yhdistelmä – eikä se rajoitu pelkästään omaan organisaatioon.

Digitalisaatio koskee organisaation kaikkea toimintaa

Digitalisaatio on toiminnan kehittämisen mahdollistaja, jonka pitää tukea yrityksen sekä sen asiakkaiden ja sidosryhmien toimintaa. Yleensä digitalisaatio tarkoittaa uuden teknologian hyödyntämistä, jolloin organisaatioilla on mahdollisuus käyttää hyväkseen eri tavoin kerättyä dataa liiketoiminnan kehittämisessä. Se mahdollistaa siis prosessien kehittämisen lisäksi kokonaan uudet palvelut ja liiketoimintamallit.

Digitalisaatiota pohtineet tietävät, että siinä on monta näkökulmaa, jotka viime kädessä koskettavat koko organisaation strategiaa ja toimintaa. VTT:n digikypsyyden malliin on digitalisaation kuudeksi päädimensioksi valittu strategia, liiketoimintamalli, asiakasrajapinta, organisaatio ja prosessit, ihmiset ja kulttuuri sekä informaatioteknologia. Valinta perustuu sekä kirjallisuudessa esitettyihin yleisiin kypsyysmalleihin että VTT:n kokemuksiin käytännön kehityshankkeissa. (Leino & al. 2017)

Mistä liikkeelle?

Liikkeellelähtöä voi verrata suunnistukseen: pitää tietää, missä olet, mihin haluat mennä, ja löytää sinne vievä reitti sekä keinot päästä perille. Kun kyse on kilpailusta, on lisäksi hyvä tietää, missä muut ovat suhteessa tavoitteeseen. Etenkin jos oma toimiala on muihin aloihin nähden jälkijunassa, voi markkinoille yllättäen tulla perinteisen toimialan ulkopuolelta toimija, joka muuttaa koko alan liiketoimintalogiikkaa. Tätä kutsutaan nykyään disruptiiviseksi muutokseksi, parisenkymmentä vuotta sitten olisi puhuttu rakennemuutoksesta.

Digikypsyystyökalu selvittää nykytilan

VTT:n digikypsyystyökalun avulla organisaatio voi tarkastella digitalisaation lähtötilannetta ja kehitystarpeita. Sitä voi hyödyntää yksittäinen henkilö, joka haluaa saada paremman käsityksen oman organisaationsa tilanteesta, mahdollisesti verrata sitä myös muihin organisaatioihin, tai sitä voidaan myös käyttää organisaation sisällä eri rooleissa toimivien henkilöiden näkemysten visualisoimiseen nykytilan analysoinnin pohjaksi.

Nettityökalun vastausten perusteella organisaation digikypsyys visualisoidaan kaaviokuvana. Sen perusteella on mahdollista tulkita, millä alueilla organisaation digikypsyys on jo hyvällä mallilla, onko jokin alue muita heikommalla tasolla tai onko organisaation sisällä eroavaisuuksia digikypsyyden tasossa. Lisäksi omaa digikypsyyden tasoa on mahdollista verrata toimialan, liikevaihdon ja/tai henkilömäärän perusteella rajattuun vertailuryhmään sekä kaikkiin vastanneisiin organisaatioihin; ovatko muut edellä ja jos ovat, niin millä alueilla?

Testaa organisaatiosi digikypsyys ilmaiseksi täältä: https://digimaturity.vtt.fi/

Kysy meiltä lisää VTT:n digitaalisen transformaation työkaluista.

Olli Kuusisto VTT

Olli Kuusisto, erikoistutkija
Twitter: @olliquu

Simo-Pekka Leino VTT

Simo-Pekka Leino, erikoistutkija
Twitter: @LeinoSP

Blogikirjoitus perustuu For Industry -ohjelman Digikypsyys-hankkeeseen.

Viitteet

Leino, Simo-Pekka; Kuusisto, Olli; Paasi, Jaakko; Tihinen, Maarit. 2017. VTT Model of Digimaturity. In: Towards a new era in manufacturing. Final report of VTT’s For Industry spearhead programme. VTT, s. 41–46. http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2017/T288.pdf

Vatanen, Eira. 2017. Digikyvykkyyskysely 2016. https://www.linkedin.com/pulse/hallitusty%C3%B6-ei-ole-muuttunut-digitaajuudelle-peiliin-aika-vatanen

Kuka suunnittelee ja valvoo digitaalisia alustojamme? Onko sillä väliä?

Posted on by
Reply

henttonen

“Jos käytät suljettua ohjelmistoa tai jonkun muun verkkopalvelinta, olet puolustuskyvytön. Olet kuin savea sen muotoilijan käsissä, joka kehitti kyseisen ohjelmiston”

Näin väitti Free Software -liikkeen perustaja Richard Stallman provokatiivisesti. Tunnetko itsesi “puolustuskyvyttömäksi”? Toivottavasti et sentään, mutta joskus kannattaa pohtia, miten tieto- ja viestintätekniikka muovaa elämäämme ja yhteiskuntaamme.

Harvat kieltävät, että digitaalisilla alustoilla on merkittävä ja alati lisääntyvä vaikutus henkilökohtaiseen elämäämme, liiketoimintaamme ja hallintoomme. Algoritmit määrittelevät tarinat, jotka luemme Facebookissa, hakutulokset, jotka näemme Googlessa ja jopa kumppanit, jotka löydämme Tinderistä. Sadat tuhannet kokopäivätyöntekijät Uber- kuljettajista Handy-siivoojiin noudattavat työssään algoritmin laatimia komentoja, jotka toimitetaan heidän matkapuhelimiinsa.

Yhä useammat julkisen sektorin päätökset tehdään digitaalisilla alustoilla, jotka käsittelevät suuria tietomääriä algoritmisesti. Kuten olet ehkä lukenut, oikeuslaitos ei ole poikkeus: New Jersey on äskettäin korvannut takuuvapaushakemuksia käsittelevät ihmiset  ja kuulemiset tietokoneohjelmalla, joka matematiikkaa ja datatiedettä höydyntämällä ennustaa onko henkilö vapautuessaan riski yhteiskunnalle.

Kun digitalisaatio kiihtyy, monet ihmiset ovat alkaneet kysellä, kuka suunnittelee ja valvoo digitaalisia teknologioita. Ruohonjuuritason liikkeet (esimerkiksi Platform Co-operativism, Internet of Ownership ja Commons Transition) ovat alkaneet vaatia avoimempia ja demokraattisemmin hallittuja digitaalisia alustoja. Ne ovat myös inspiroineet satoja avoimia alustaosuuskuntia kuten FairMondo, Loomio ja Open Food Network.

Ilmiö näyttää muistuttavan vapaiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen alkuaikoja. Tuolloin ihmiset vaativat enemmän vaikutusmahdollisuuksia siihen miten ohjelmistot suunnitellaan.  Monet aloittivat pieniä ohjelmistohankkeita, jotka perustuivat läpinäkyvyydelle ja avoimelle yhteistyölle (esim. GNU-käyttöjärjestelmä, josta tuli myöhemmin Linux). Suhteellisen lyhyessä ajassa marginaalisesta tuli valtavirtaa. Suuret ohjelmistoyritykset, kuten IBM ja Sun Microsystems, siirtyivät avoimen lähdekoodin liiketoimintamalleihin.

Nykyään avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat hyvin yleisiä, enimmäkseen ristiriidattomia ​​ja siten näkymättömiä. Mutta mitä tapahtuu ”vaihtoehtoisille” digitaalisille alustoille, joiden taustalla kuuluu samanlaisia ​​vaatimuksia avoimuudesta ja käyttäjien omistajuudesta? Ovatko ne seuraava valtavirta?

 

VTT Katja Henttonen

Katja Henttonen, digitalisaatioasiantuntija
Twitter: @KatjaHenttonen

Päivi Jaring VTT

Päivi Jaring, erikoistutkija
Twitter: @PaiviJaring

 

Lue lisää:

Tähän aiheeseen liittyvää tutkimusta on käynnissä Accelerate-projektissa.

Simonite, T. (2015) . “When Your Boss Is an Uber Algorithm.” MIT Technology Review December.

Computer says no: New Jersey is using an algorithm to make bail recommendations.

Onko Elintarviketalous 4.0 uutta vai vanhaa ajattelua?

Posted on by
Reply

Olen työurani aikana ollut tekemisissä satojen yritysten ja niiden johtajien sekä omistajien kanssa. Hetkittäin olen tuntenut itseni vähän hölmöksi luennoidessani tälle kohderyhmälle liiketoiminnan alkeista, koska juuri heidänhän tulisi oikeastaan opettaa minua. Tuohon yritysedustajien joukkoon on toki mahtunut paljon sellaista liiketoiminnallista neroutta, jota olen saanut ihaillen ihmetellä ja ottaa oppia. Toisaalta on ollut myös niitä, jotka pyörittävät arjen operatiivista toimintaa ihailtavalla sitkeydellä, mutta joilla ei tunnu olevan selkeää liiketoiminnallista käsitystä siitä, mitä heidän oikeastaan pitäisi tehdä ja kenelle.

Eli mitkä ovat yritysten asiakkaiden tarpeet, ja miten heitä pitäisi palvella? Usein kyllä puhutaan sujuvasti asiakkaiden tärkeydestä yritykselle, mutta jos yrityksen potentiaaliset asiakkaat eivät itse koe yrityksen pitävän heitä ja heidän tarpeitaan tärkeinä, kasvua ei tule. Muuttuvassa maailmassa asiakastarpeiden ennakointi on yhä tärkeämpää.

Katse eteenpäin!

Kuluvan vuosikymmenen alussa olin mukana pyörittämässä Future Shop Clubia, jossa pohdimme yhdessä kaupan arvoketjun toimijoiden kanssa alan murrosta ja visioimme, mihin se on johtamassa erikoistavarakaupassa. Mukana oli monia toimijoita, jotka silloin lähtivät uudistamaan liiketoimintaansa. Vielä enemmän oli kuitenkin niitä, jotka sanoivat: ”Meillä on jo verkkokauppa ja näin ollen asiat kunnossa.” Lienee tarpeetonta mainita, että jälkimmäisessä joukossa on hyvin vähän jäljellä niitä, jotka tänä päivänä enää pyörittävät kauppaa. Digitalisaation ja muuttuneen kuluttajakäyttäytymisen aikaansaamat muutokset erikoistavarakaupassa ovat olleet rajuja.

Kaupan murroksessa on pohjimmiltaan ollut kyse aivan muusta kuin verkkokaupasta. Vain harvat ymmärsivät tai uskoivat tämän vuosikymmenen alussa, vaikka muutoksen näkemiseen ei tarvittu erityisiä ennustajan lahjoja. Riitti, kun nosti katseensa ylös omista varpaistaan ja katsoi eteenpäin.

Nyt elintarviketaloudessa tapahtuu samaa kuin erikoistavarakaupan alalla vuosikymmenen alkupuolella

Uuden ajan erikoistavarakauppaan tottuneet kuluttajat odottavat nyt muutosta myös ruokakaupalta. Toisaalla valmistavaa teollisuutta myllertävät uudet älykkään tuotannon ja älykkään logistiikan toimintatavat tarjoavat elintarviketeollisuudelle ja sen arvoketjulle malleja järjestäytyä uudella, kuluttajaa ja ympäristöä palvelevalla tavalla.

VTT:n tuore Elintarviketalous 4.0 -visio älykkään ja kuluttajakeskeisen ruokatuotannon aikakauteen antaa kolme muutospolkua, joita jo oikeastaan olemme kulkemassa:

  1. massatuotannosta yksilöllisiin ratkaisuihin
  2. keskittyneestä ketterään valmistukseen ja jakeluun
  3. horisontaalisesta vertikaaliseen ruokatuotantoon.

Edustaako Elintarviketalous 4.0 kokonaan uutta ajattelua? Vastaus on ei. Elintarviketalous 4.0:n kuluttajakeskeisyys tarkoittaa aitoa ja aktiivista vuoropuhelua kuluttajan ja kaupan tai kuluttajan ja tuottajan välillä.

Olen itse kasvanut maatilalla ja näin lapsena läheltä, kuinka vanhempani kävivät aitoa sosiaalista vuoropuhelua tilan asiakkaiden kanssa huomioiden tuotannossa heidän yksilöllisiä tarpeitaan. Sitten yhteiskunta muuttui, kustannustehokkuuspaineet veivät voiton ja vuorovaikutteisuus kuluttaja-asiakkaiden ja elintarvikeketjun toimijoiden kesken hiipui.

Elintarviketalous 4.0:ssa vuorovaikutteisuus herää taas eloon – nyt digitalisaation avulla

Liiketoiminnallinen ajattelu asiakkaan ja hänen yksilöllisten tarpeiden aidon huomioimisen tärkeydestä on vuosisatoja vanhaa. Digitalisaatio vain tarjoaa uuden tavan toteuttaa tämä paremmin ja laajemmassa mittakaavassa kuin mitä se on koskaan aiemmin ollut mahdollista.

Muutos kohti älykästä, kuluttajakeskeistä ruokatuotannon aikakautta on jo käynnissä. Sen näkemiseksi riittää, että nostaa katseensa ylös omista varpaistaan ja katsoo eteenpäin.

Uusi aikakausi merkitsee rajuja muutoksia elintarvikeketjussa ja sen liiketoimintamalleissa (ks. esimerkkejä Elintarviketalous 4.0 -visiosta). Liiketoiminnan perusasiat – mitä?, kenelle? ja miksi? – säilyvät pitkälti ennallaan vaikka tavat – eli miten? – muuttuvat. Ehkä perusasioista muistuttaminen on edelleen perusteltua.

Jaakko Paasi VTT

Jaakko Paasi
Johtava tutkija
Liiketoiminta, innovaatiot ja ennakointi