Digitalisaatio muokkaa tiedon hallintaan pohjautuvien palveluiden markkinoita

Digitalisaatio ja teollinen internet uudistavat liiketoimintamalleja kaikkialla ja kaikilla toimialoilla. Uudet teknologiat mahdollistavat lähes rajattoman datan keruun sekä tiedon nopean prosessoinnin ja hyödyntämisen liiketoiminnan tuottavuuden ja reagointikyvyn parantamisessa.

Oleellisena osana tähän kehitykseen kuuluu digitaalinen disruptio, joka viittaa uuden teknologian aiheuttamaan erittäin merkittävään muutokseen perinteisillä toimialoilla. Tuttuja esimerkkeinä toimialojen ravistelijoista ovat Uber ja Airbnb. Myös teollisuuden koneita ja palveluita tarjoavien yritysten on vastattava digitalisaation haasteeseen kehittämällä tiedon hallinnan ja analytiikan osaamista. Uudet tiedon hallintaan perustuvat palvelut edellyttävät asiakkaan liiketoimintaympäristön muuttuvien vaatimusten ymmärtämistä ja kykyä auttaa näiden haasteiden selättämisessä.

Globaalit teollisuuden arvoketjut ovat keskellä nopean tieto- ja viestintätekniikan kehityksen ohjaamaa muutosta. Data, informaatio, tietämys ja analytiikka sekä tiedon hyödyntäminen päätöksenteon pohjana ovat tämän muutosprosessin ytimessä. Teollisuuden tuotantolaitosten käytöstä, ylläpidosta ja kehittämisestä vastaavat toimijat tekevät päivittäin operatiivisia ja strategisia päätöksiä. He voisivat hyötyä myös muiden toimijoiden keräämästä tiedosta, monipuolisista analyysityökaluista sekä tiedon yhteiskäytöstä. Kone- ja laitevalmistajat ovat pyrkineet vastaamaan tähän tarpeeseen lisäämällä tuotteisiin älykkyyttä ja tiedonkeruumahdollisuuksia. Toistaiseksi uudet teollisen internetin mahdollistamat teknologiat ja palvelut eivät ole kuitenkaan täysin vastanneet niihin asetettuja toiveita.

Dataan perustuvissa ekosysteemeissä teollisuuden tuotantolaitokset ja kone- ja laitevalmistajat tarkastelevat tuotantojärjestelmiä eri näkökulmista. Tuotantolaitokset pyrkivät koko tuotantojärjestelmän tehokkuuden kehittämiseen, kun taas toimittajat tarjoavat lähinnä tuotekohtaisia palveluja. Asiakkaan kokonaisuutta korostavilla mittareilla mitattuna näillä palveluilla on usein täydentävä rooli, ja niiden avulla saavutettavia taloudellisia hyötyjä on vaikea määritellä. Toimittajien tulisikin paneutua laajempien kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja kehittää osaamista, jotka ovat keskeisiä asiakkaan tuotantojärjestelmän prosessien ja tavoitteiden ymmärtämiseksi.

Tulevaisuudessa kone- ja laitevalmistajat joutuvat kilpailemaan roolistaan datapohjaisten palveluiden ja analytiikan markkinoilla. Myös muilta sektoreilta tulevat toimijat ovat havainneet tietoon pohjautuvien palveluiden kasvavan markkinan. Uberin CEO Travis Kalanick on todennut, että “jos voimme saada sinulle auton viidessä minuutissa, voimme saada sinulle mitä hyvänsä viidessä minuutissa“. Digipalveluiden kehittäjät pyrkivät siis jakamaan uudelleen myös tuotannollisen teollisuuden toimijoiden roolit luomalla uutta, mielenkiintoista tietoa ja alustoja. Digitalisaatio voi muuttaa “perinteisiä” teollisuudenaloja disruptiivisella eli radikaalisti markkinoita muovaavalla, ennakoimattomalla ja vaikeasti ennustettavalla tavalla. Kone- ja laitevalmistajat, jotka haluavat ottaa suuremman roolin asiakkaansa ekosysteemissä, on oltava valmis satsaamaan osaamiseen ja yhteistyöverkostoihin. Uudet osaamisvaatimukset liittyvät tiedon keräämiseen eri lähteistä ja tiedon analysointiin sekä erityisesti asiakkaan liiketoimintaympäristön ymmärtämiseen, jotta tietämystä voidaan hyödyntää asiakkaiden päätöksenteon tukemiseksi.

Suomen palveluvienti on kasvanut voimakkaasti viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Tuoreen raportin (Etla, VATT ja Aalto) mukaan palveluvienti vastasi viime vuonna jo noin 36 prosentista viennin koko arvonlisäyksestä. Tämä kehitys heijastaa myös globaalia trendiä, jonka mukaan yritykset siirtyvät tuotekeskeisestä liiketoiminnasta tarjoamaan elinkaaripalveluja. Datan keruu kansainvälisille markkinoille levittyvästä laitekannasta mahdollistaa tietointensiivisten, laitekannan käyttöä ja ylläpitoa tukevien palvelujen toteuttamisen.

Lisätietoja:

Helena_Kortelainen_2010
Helena Kortelainen
Principal Scientist, VTT
helena.kortelainen(a)vtt.fi

 

 

Ari Happonen_kuva

Ari Happonen

TkT/D.Sc.(Tech.), Lappeenranta University of Technology
ari.happonen(a)lut.fi

Will the Finnish clothing and textile industry take the digital leap?

Efficiency in production, fast reactions to trends, sustainability and the ability to meet individual consumer needs are requirements for success in the textile, clothing and fashion industries.

Digitalisation is a revolutionary force in every industry, from agriculture to space technology. The Finnish clothing and textile industries also see digitalisation as an opportunity – and even a necessity for achieving growth in the global environment. The winners of the future will be the companies that utilise new technologies in their business and discover new, innovative ways of fulfilling the needs and expectations of their customers.

In the near future, digitalisation will usher in significant changes in the textile, clothing and fashion industries thanks to innovations such as 3D modelling, data analysis and product customisation. For example, 3D patterns and models will shorten the product development cycle by eliminating the cutting and sewing of hundreds or even thousands of samples. The 3D models can also be used in product marketing and social media content.

Pronounced focus on the consumer

The Finnish clothing and textile industries’ interest in creating added value for their customers through customisable products has been growing. At the same time, consumers are more interested in individual and customised clothing. The change will require a new level of agility and flexibility from R&D processes and the use of novel services enabled by digitalisation. For example, on-demand knitwear design and production companies can make use of the Unmade platform and let the customers design their own knits when placing the order.

Changes in customer behaviour, also largely influenced by technology, are the main factor transforming the sector. Trend-conscious consumers are constantly online, comparing, sharing and liking content. The rise of electronic and mobile commerce has heightened the desire of consumers to decide where, when and how to buy products. This change is forcing companies to develop new solutions and practices for commerce. In addition to their products, the companies also have to create interesting content for their customers. 

The leveraging of digitalisation has begun

The VTT-coordinated DICI (Competitiveness from digitalisation in clothing industry) project looks for new business opportunities for the Finnish clothing and textile industries. According to a recently completed survey, Finnish clothing, textile and fashion companies have now begun to leverage the potential of digitalisation. In particular, this potential is being tapped quite extensively in various social media, online shop and web marketing functions.

What customer service solutions enabled by digitalisation have the companies made use of? Which solutions enabled by digitalisation and new technologies have the companies used in their business?
Social media channels (89%) Customer data analyses (e.g. purchase data, focused marketing for loyal customers, etc.) (53%)
Online shop (82%) Analysis of online customer behaviour (e.g. time spent on the site and products looked at by customers) (51%)
Web marketing (67%) ERP (Enterprise Resource Planning software) (35%)
Loyalty schemes (31%) Digital printing on fabric or clothing (29%)
Mobile applications (27%) Automation of cutting processes (29%)

Table. Utilisation of digitalisation in the clothing and textile industries (N=55).

The results indicate that functions and solutions that the companies were capable of implementing in-house are the most prevalent, along with solutions that were reasonably agile and flexible to implement. The companies felt that the use of new technologies had created new opportunities for expanding their existing business (e.g. an online shop) and increased the visibility and attractiveness of their products and services.

According to the companies, the greatest challenge entailed by digitalisation was a lack of time and resources to study the possibilities (53%). A lack of competencies was also a common problem (40%). On the other hand, many companies reported that they were currently in the process of exploring the alternatives (38%). According to the companies that took the survey, the utilisation of digital potential will increase clearly in the next three years (Figure).

Change figure

Figure. Utilisation of digitalisation in the near future (N=55).

The largest companies indicated that they will invest in the digitalisation of their processes in the next few years (e.g. the use of 3D patterns and modelling in design) and develop their logistics and storage functions with digital solutions. The smaller companies, on the other hand, intend to invest in the development of customer loyalty schemes. It would appear that the use of mobile applications to expand the service offering and business of companies is still in the early stages.

Clear demand for new innovations and methods of commerce

A noteworthy feature of the Finnish textile and fashion sector is that it is dominated by SMEs. Digitalisation will open the global marketplace to companies of any size and enable entirely new marketing and sales methods. For example, the users of recently launched international commerce and marketing platforms, such as IVALO and Weecos, have been able to achieve significant growth in their turnover and international sales.

The positive atmosphere in the sector has begun to be reflected in statistics and the mood of entrepreneurs. In the spring of 2007, the economy and finance magazine Taloussanomat ran the following headline: “The clothing industry said good-bye to Finland”. Ten years later (5/2017), a news clip by the same publication was titled ”Surprise comeback by the Finnish clothing industry: exports are growing by double digits”. CEO Anna-Kaisa Auvinen of Finnish Textile & Fashion also issued a release on the changes in the sector: “It is delightful to note how the positive mood in the sector has been translated into growth. Finnish textile and fashion companies work hard to achieve growth and reach international markets, and this work is now bearing fruit.”

Digitalisation will inevitably continue to transform the clothing and textile industries in the future as well. The demands of consumers who are looking for more individual but easy-to-use service solutions and personalised services provided with them will only keep growing.

The spread of consumer behaviour across multiple channels has created demand for new innovations and methods of commerce. Companies that will be able to combine different channels of influencing consumers and consolidate their brand extensively through different channels, both in the domestic and international markets, will achieve the greatest success. The novel and successful marketing and sales channels and campaigns implemented by Finlayson are a good example of this. The company has also been able to react quickly to current phenomena, such as by making lion products for the IIHF World Championships and reacting to the discussion on wage inequality between the genders with the ‘Woman’s euro’ campaign.

In recent years, customers have started looking at the ethical values and recycling of products, and these have even joined price and availability as selection criteria for products and services. Digitalisation enables and promotes transparency and traceability in the production and distribution chains. At the same time, it has created potential for new types of specialised service businesses. For example, Weecos provides companies with an online commerce platform for high-quality, sustainable products.

In the future, production efficiency, fast reactions to current phenomena, sustainability and the ability to meet the personal demands of consumers will be the prerequisites for success. Thanks to its agility, small production series and utilisation of digitalisation, the Finnish clothing and textile industries have new potential in this competition. They just need to have the competence and courage to take the digital leap.

Kuva1
Satu-Marja Mäkelä, Senior Scientist and Maarit Tihinen, Senior Scientist, VTT

Ottaako Suomen vaatetus- ja tekstiiliala digiloikan?

Tuotannon tehokkuus, nopea reagointi ajankohtaisiin ilmiöihin, kestävä kehitys ja kyky vastata kuluttajien personoituihin tarpeisiin ovat tekstiili-, vaate- ja muotialan menestymisen edellytykset.

Digitaalisuus on mullistava voima kaikilla aloilla maanviljelyksestä avaruusteknologiaan. Myös suomalainen vaate- ja tekstiiliteollisuus näkee digitalisaation mahdollisuutena – se koetaan jopa elinehtona liiketoiminnan kasvattamisille globaalissa ympäristössä. Tulevaisuudessa menestyjiä tulevat olemaan ne yritykset, jotka hyödyntävät uutta teknologiaa liiketoiminnassaan ja löytävät uusia innovatiivisia tapoja täyttää asiakkaidensa tarpeet ja odotukset.

Digitaalisuus tuo lähitulevaisuudessa merkittäviä muutoksia tekstiili-, vaate- ja muotialalle muun muassa 3D-mallintamisen, data-analyysin ja tuotteiden kustomointimahdollisuuksien ansiosta. Esimerkiksi 3D- kaavoituksen ja mallintamisen ansiosta tuotekehitysaikaa voidaan lyhentää, koska satojen tai jopa tuhansien mallikappaleiden leikkaus- ja ompeluvaihe poistuvat. Lisäksi 3D-malleja voidaan hyödyntää sekä tuotteiden markkinoinnissa että sisällöntuotannossa sosiaaliseen mediaan.

Kuluttajakeskeisyys korostuu

Viime aikoina suomalaisen vaate- ja tekstiiliteollisuuden kiinnostus kehittää asiakkailleen lisäarvoa kustomoitavien tuotteiden avulla on kasvanut. Samanaikaisesti kuluttajien mielenkiinto hankkia persoonallisempia ja kustomoituja vaatteita on lisääntynyt. Muutos vaatii uudenlaista notkeutta ja nopeutta yritysten tuotekehitysprosesseilta sekä digitalisaation mahdollistamia uudentyyppisiä palveluja. Esimerkiksi neuleiden suunnittelussa ja vain tilauksesta valmistettavassa ”on demand” -tuotannossa voidaan hyödyntää Unmade-teknologia-alustaa ja antaa kuluttajan suunnitella neuleensa tilauksen yhteydessä.

Yksi toimialaa muokkaava päätekijä on kuluttajien muuttunut käyttäytyminen, johon teknologian kehitys itsessään on myös vaikuttanut suuresti. Trenditietoinen kuluttaja on verkossa jatkuvasti vertailemassa, jakamassa ja peukuttamassa sisältöä. Sähköisen ja mobiilin kaupan nousun myötä kuluttajien tahto itse määrittää missä, milloin ja miten tuotteet ostetaan, on korostunut. Muutos pakottaa yritykset kehittämään uusia ratkaisuja ja toimintatapoja kaupankäyntiin. Yritysten täytyy myös tuottaa kiinnostavaa sisältöä kuluttajille tuotteidensa lisäksi.

Digitalisaation hyödyntäminen alkanut

VTT:n koordinoimassa DICI (Competitiveness from digitalisation in clothing industry) -hankkeessa etsitään uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaiselle vaate- ja tekstiiliteollisuudelle. Juuri valmistuneen kartoituksen mukaan digitalisaation hyödyntäminen suomalaisissa vaate-, tekstiili- ja muotialan yrityksissä on käynnissä. Tällä hetkellä digitalisaatiota hyödynnetään erityisesti erilaisten sosiaalisen median kanavien, verkkokaupan ja web-mainonnan toiminnoissa suhteellisen kattavasti.

kaavio
Taulukko. Digitalisaation hyödyntäminen vaatetus- ja tekstiilialalla (N=55)

Digitalisaation hyödyntämisessä korostuivat selkeästi ne toiminnot ja ratkaisut, jotka yritykset olivat voineet toteuttaa itse ja ne, jotka on ollut suhteellisen kevyesti ja ketterästi toteutettavissa. Yritykset kokivat, että uusien teknologioiden hyödyntäminen oli luonut uusia mahdollisuuksia olemassa olevan liiketoiminnan laajentamiseen (esim. verkkokauppa) sekä lisännyt heidän tuotteiden ja palvelujen näkyvyyttä ja haluttavuutta.

Suurimmiksi haasteiksi yritykset nostivat sen, että niillä ei ole aikaa eikä resursseja tutustua ja perehtyä mahdollisuuksiin (53 %). Samoin korostui osaavien henkilöiden puute (40 %). Toisaalta monet ilmoittivat mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen selvittämistyön olevan paraikaa käynnissä (38 %). Kyselyyn vastanneiden mukaan digitalisaation hyödyntäminen tulee selvästi kasvamaan lähimmän kolmen vuoden aikana (Kuva).

Muutoskuva

Kuva. Digitalisaation hyödyntäminen lähitulevaisuudessa (N=55).

Isoimmat yritykset kertoivat panostavansa lähivuosina omien toimintaprosessiensa digitalisointiin (esim. 3D-kaavoituksen ja -mallinnuksen hyödyntämiseen suunnittelussa) sekä logistiikan ja varastoinnin kehittämiseen digitalisaatiota hyödyntämällä. Vastaavasti pienemmät yritykset aikovat panostaa kanta-asiakasjärjestelmiensä kehittämiseen. Yritysten palvelutarjonnan ja liiketoiminnan laajentaminen mobiilisovellusten avulla näyttää olevan vasta tuloillaan.

Uusille innovaatioille ja kaupankäynnin tavoille selvää tilausta

Huomionarvoista on, että tekstiili- ja muotiala Suomessa on pienyritysvaltaista. Digitalisaatio tuo pienillekin alan yrityksille globaalin markkinapaikan ja mahdollistaa samalla ihan uudenlaisia markkinointi- ja myyntitapoja. Esimerkiksi viime aikoina kansainvälisestikin lanseerattujen IVALO:n ja Weecos’in tyyppisten – yrityksille fokusoitujen – kauppa- ja markkinointialustojen hyödyntämisen avulla yritykset ovat pystyneet kasvattamaan merkittävästi liikevaihtoaan sekä kansainvälistä myyntiään.

Toimialalla aistittavissa oleva positiivisuus on alkanut heijastua sekä yrittäjien mielialoissa että tilastoissa. Kun Taloussanomat uutisoi keväällä 2007, että ”Vaateteollisuus sanoi hyvästit Suomelle”, niin kymmenen vuotta myöhemmin (5/2017) Taloussanomien uutisklippi kertoi, että ”Suomalainen vaateteollisuus yllätti: vienti kasvaa nyt kaksinumeroisin luvuin”. Myös Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen tiedotti alalla tapahtuneesta muutoksesta: “On ilahduttavaa huomata, miten alan yritysten myönteinen vire näkyy kasvuna tilastoissa. Suomalaisissa tekstiili- ja muotialan yrityksissä tehdään kasvun ja kansainvälistymisen eteen paljon työtä, joka tuottaa nyt hedelmää”.

Digitalisaatio tulee väistämättä mullistamaan vaatetus- ja tekstiilialaa myös jatkossa. Samalla, kun kuluttajat haluavat entistä yksilöllisimpiä mutta helppokäyttöisiä palveluratkaisuja ja niiden avulla tuotettuja personoituja palveluja, vaatimukset vain lisääntyvät.

Kun kuluttajakäyttäytyminen muuttuu yhä monikanavaisemmaksi, on tullut tilaus uusille innovaatioille ja tavoille tehdä kauppaa. Parhaiten menestyvät ne yritykset, jotka pystyvät yhdistämään eri väylät vaikuttaa kuluttajaan ja vahvistamaan brändiänsä kattavasti eri kanavien avulla niin koti- kuin kansainvälisilläkin markkinoilla. Esimerkiksi Finlaysonin uudenlaiset markkinointi- ja myyntikanavat sekä -tempaukset ovat olleet menestyksellisiä. Yrityksessä on myös onnistuneesti oivallettu reagoimaan nopeasti ajankohtaisiin ilmiöihin, kuten MM-jääkiekkoon Finlaysonin Leijona-tuotteilla tai naisten ja miesten palkkaeroihin Suomessa ’Naisten euro’ -kampanjalla.

Viime vuosina tuotteiden eettiset arvot ja kierrätys ovat nousseet tarkasteluun ja jopa valintakriteereiksi palvelujen ja tuotteiden saatavuuden ja hintavaatimusten rinnalle. Digitaalisuus mahdollistaa ja edistää tuotanto- ja jakeluketjujen läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä. Samalla on syntynyt mahdollisuuksia uudenlaisille erikoistuneille palveluliiketoiminnoille. Esimerkiksi Weecos tarjoaa yrityksille verkkokauppa-alustan laadukkaiden ja kestävää kehitystä tukevien tuotteiden myymiselle.

Tulevaisuudessa tuotannon tehokkuus, nopea reagointi ajankohtaisiin ilmiöihin, kestävä kehitys ja kyky vastata kuluttajien personoituihin tarpeisiin ovat menestymisen edellytyksiä. Tässä kilpailussa Suomen vaatetus- ja tekstiilialalla on ketteryytensä, piensarjatuotannon ja digitalisaation mahdollisuuksien ansiosta uudenlaista potentiaalia. On vain osattava ja uskallettava ottaa digiloikka.

Lue lisää: www.vtt.fi/medialle/uutiset/digitaalisuus-mullistaa-tekstiilialan

Kuva1

Erikoistutkija Satu-Marja Mäkelä (vas) ja erikoistutkija Maarit Tihinen, erikoistutkija, VTT

Teemana digitalisaatio: Fyysinen tuote vai digitaalinen palvelu?

Nyt on aika mennä digitaalisuus-teemassa syvemmälle ja miettiä, mistä siinä on kysymys – erityisesti suomalaisen teollisuuden kannalta. Tässä Digitaalisuus-aiheisessa blogisarjassa VTT:n asiantuntijat raottavat tutkimustyötään ja pohtivat digitaalisuuden tuomaa muutosta eri näkökulmista. Tervetuloa lukemaan näkemyksistämme!

Elämme ihmiskunnan suurinta murrosaikaa. Tietokoneet, tabletit, kännykät, internet ja tätä kautta sanalla sanoen – digitaalisuus – on vaivihkaa astunut toimintaamme muuttaen vähitellen kaikkea tekemistämme ja toimintatapojamme uudenlaisiksi. Muutoksen suuruutta on vaikea ymmärtää, jos elää sitä. Mikä oikeastaan on tuo muutos? Mikä täsmälleen muuttuu? Kuinka liiketoiminnan käy?

Vielä 1990-luvun alkupuolella esimerkiksi World Wide Web oli tuntematon käsite. Nyt se on vain osa päivittäistä digitaalisuuttamme, jonka jakavat myös erilaisilla alustoilla toimivat sovellukset älykodin elektroniikassa, kulkuvälineissä ja yhä enemmän myös ympäristössä itsessään. Käytännössä kaikki maailman tieto on pian saatavilla sitä haluavalle saman tien, ja reaaliaikaisuus on hiipinyt palveluihimme.

Yritysten talouteen liittyvät digitaaliset sovellukset ja palvelut ovat yhä useammin välttämättömiä kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Digitalisaation mahdollistamana monen yrityksen suunnitelmissa on siirtyminen yhä enenevässä määrin palveluliiketoimintaan tuoteliiketoiminnan sijaan.

Liiketoiminnan muutos liittyy suoraan digitaalisesti valveutuneen yrityksen toiminnan muutokseen. Suuri kysymys onkin, millä tavalla yrityksen lisäarvotekijät muuttuvat, esimerkiksi myydäänkö laitetta vai ei, ja miten lisäarvotekijöihin liittyvä tuotanto muuttuu? Ostetaanko muutokseen liittyvä osaaminen ulkoa vai rakennetaanko omaa kykyä vastata markkina- ja asiakastilanteisiin? Voiko käydä niin, että fyysinen tuote onkin nykymuodossaan tarpeeton, kun ohjelmistot korvaavat toimintoja aivan tavallisen hyllystä saatavan tekniikan avulla?

Jokaisen yrityksen tulisi miettiä toimintaansa ja pohtia, onko yrityksellä selkeä digitaalisuuteen liittyvä strategia ja onko joku tästä vastuussa. Digitalisaation mahdollisuuksien asettelu liiketoimintaa vasten hohkaa lähtökohtaisesti epävarmuutta, jota voi lievittää määrätietoisella suunnitelmalla ja vaihtoehtoja punnitsemalla.

Digiaskelin eteenpäin

VTT:n digitaalisuuden tutkimuksen lähtökohtana on asiakasyrityksiä luotaavan tutkimuksen avulla ymmärtää digitaaliseen muutokseen liittyvä dynamiikka. Näin päästään kiinni itse ilmiöön, johon voidaan myös hyvin valituin menetelmin vaikuttaa systemaattisesti. Liiketoimintanäkökulmasta yritysten asiakaslisäarvon syntyminen ja kilpailukyvyn koheneminen ovat ensisijaisia tavoitteita. Mahdollisesti syntyvä digitaalinen palveluliiketoiminta täytyy suunnitella niin, että se kykenee tuon lisäarvon tuottamaan.

Usein perustana muutokselle ovat yritysten tämän hetkiset tiedon käsittelyn menetelmät ja toimintaprosessit. Suurta hyppyä tuntemattomaan tuskin lähdetään ottamaan, vaan asioita on pohdittava tarkasti ja edettävä askel askeleelta. Kun tarpeeksi asiaa tarkastellaan, kyetään myös keräämään toisiaan hyödyttäviä kokemuksia ja löytämään malleja toiminnan kehittämiselle. Tämän seurauksena on mahdollista tunnistaa, miten digitaalisuutta voidaan hyödyntää tuotekehitysprosessin elinkaaren eri vaiheissa liiketoimintaa vauhdittavalla tavalla.

Ihmisten toiminta määrittää uudet palvelut

Teollinen internet on lupaus kehityksestä, jossa teollinen toiminta hyötyy digitalisoinnin tuomista mahdollisuuksista. Kuitenkaan teknologia ei koskaan ole erillinen osa ihmisten toimintaa. Jo muinaisista metsästyskulttuureista lähtien yhteistyö, työkalut ja tavoitteellinen toiminta ovat olleet ihmiskulttuurin menestyksen perustana. Tämä tavoitteellinen toiminta on siis kulmakivi, vaikka nykyään puhutaankin digitaalisista palveluista mammutin kaatamisen sijaan.

Kun digitaalista palvelua suunnitellaan, huomio ei enää olekaan tuotteessa, vaan siinä lisäarvossa, mitä palvelun tuottaja voi luoda asiakkaan toimintaympäristössä mahdollisesti yhdessä verkoston muiden toimijoiden kanssa. Lentokoneen moottorin rakentamisen sijaan kohteena on ihmisten kuljettaminen luotettavasti. Terveydenalan palveluiden kohteena puolestaan on niitä käyttävä asiakkaan kokemus lääkäriresurssien käytön sijaan jne. Jotta palvelulla on onnistumisen edellytykset, on ymmärrettävä ja rakennettava toimintaa yhdessä käyttäjien kanssa. Näitä yhdessä tekemisen menetelmiä olemme kehittäneet vastaamaan digitalisaatioon liittyviä tarpeita.

Digitaalisuuden markkinoilta sinisen meren valloitukseen

Digitaalisuuden antama lupaus voidaan saavuttaa nopealla ja oikea-aikaisella markkinoiden valloituksella. Joten liiketoimintamahdollisuuksien kehitys on ymmärrettävä hyvin. Toisaalta, riittävä kehittämisen nopeus antaa mahdollisuuden testata markkinoiden vastaanottokykyä ja palvelun ideaa. Ketterä palvelun – ja miksei myös ohjelmiston – kehitys tuottaa kykyä osua sopivaan markkinarakoon ja valloittaa palvelun ’sininen meri’.

Tuomo Tuikka

Digitaalisten palveluiden ja järjestelmien tutkimusalueen päällikkö

Smart City tulee – kohti yhteentoimivia järjestelmiä vai toimittajaloukkua?

Digitaalisuus on kovaa vauhtia leviämässä kaupunkiympäristön jokaiseen kolkkaan: teihin, ajoneuvoihin, energiaverkkoihin, turvallisuusjärjestelmiin sekä vesi- ja jätehuoltoon. Tietoa pystytään keräämään mitä erilaisimmista paikoista ja hyödyntämään mitä erilaisimmilla tavoilla. Kehitys on kiteytymässä yhteen megatrendiin, joka kulkee nimellä Smart City: kaupunkiympäristö, jossa ICT-teknologioita hyödynnetään täysimääräisesti ja palvelut toimivat reaaliaikaisesti ja joustavasti.

Matti Kokkala kuvasi Smart Cityä VTT:n blogissaan erityisesti kehityksenä keskitetyistä suurista yksiköistä kohti hajautettuja ja verkottuneita ratkaisuja. Smart City mahdollistaakin aivan uudet modulaarisemmat toimintamallit. Vaikka termi hakee vielä tarkkaa määrittelyä ja voi tapauksesta riippuen pitää sisällään erilaisia teknologioita ja toimialoja, vipinää sen ympärillä on valtavasti niin kansainvälisellä kuin kansallisellakin tasolla. Kaupungit ja teknologiayhtiöt investoivat tällä hetkellä vahvasti uusiin ratkaisuihin ja kehitykseen. Smart City -markkinan uskotaankin kasvavan merkittävästi seuraavien vuosien aikana. Vientipotentiaali suomalaisille yrityksille on siis mittava.

Myös kotimaisella tasolla Smart City on tärkeä teema ja se voi parantaa merkittävästi tuottavuutta ja luoda uudenlaista arvoa. Smart City -ratkaisut tarjoavat kaupungeille mahdollisuuden sujuvoittaa prosesseja, säästää kustannuksissa ja kuroa kiinni julkisen sektorin alijäämää. Tämän lisäksi tarjolla on uudenlaisia tapoja aktivoida kaupunkilaisia sekä edistää kestävää, ympäristötietoisempaa kehitystä. Horisontissa näkyy myös merkittävä mahdollisuus edistää yritystoiminnan kehittymistä kaupungeissa.

Haasteena sirpaloituneet järjestelmät

Haasteitakin on edessä. Vaikka potentiaali on valtava, käytännössä kuitenkin Smart City -ratkaisut ovat tällä hetkellä paljolti sirpaloituneita ja kaupungit sekä toimialasektorit (esim. liikenne, rakennettu ympäristö ja energia) toimivat erillään. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa innovaatiot eivät leviä kaupunkien ja sektorien välillä eivätkä markkinat pääse kasvamaan täysimääräisesti. Perinteisesti kuntien ja ylipäätään julkisen sektorin IT-hankinnat ovat olleet ongelmallisia. Usein päädytään ns. toimittajaloukkuun ja tilataan suljettuja, räätälöityjä ja vertikaalisti integroituja ratkaisuja, jotka eivät toimi yhteen muiden kuntien järjestelmien kanssa. Karkeasti sanottuna tarpeet ovat usein samat, mutta pyörää keksitään uudelleen. Asetelma on ollut ongelmallinen myös toimittajayrityksille, jotka joutuvat räätälöimään ja integroimaan ratkaisuja liikaa eivätkä pääse hyödyntämään skaalaetuja. Toisaalta myös PK-sektori on kärsinyt, koska se ei ole päässyt täysimääräisesti mukaan isoihin hankintoihin, jotka tyypillisesti menevät suurille yrityksille.

Vaikka Smart City-kehitys on vasta alkumetreillä, uhkakuva on, että tämänkaltainen siiloutuminen, jossa kehitetään kaupunki- ja sektorikohtaisia ratkaisuja, jatkuu. Toisaalta toisessa ääripäässä uhkakuvana on myös, että monen eristyksessä olevan pienen siilon sijaan meillä on yksi valtava siilo, johon kaikki tietomme integroidaan, minkä johdosta yksi iso taho (oli se sitten yritys tai julkinen toimija) on portinvartijaroolissa.

Yhteentoimivuus ja modulaarisuus avainasemassa

Smart City-kehityksen keskiössä tulisikin olla järjestelmien yhteentoimivuus, avoimuus ja modulaarinen lähestymistapa. On hyvä muistaa, että esimerkiksi Internetin ja mobiiliverkkojen maailmanlaajuisen menestyksen takana oli nimenomaan yhteentoimivuus ja modulaarinen skaalautuva arkkitehtuuri niin teknisellä kuin liiketoiminnan tasolla. Historiallisista esimerkeistä voidaan oppia ja tuoda parhaita käytäntöjä myös Smart City-kehitykseen ja -ratkaisuihin.

Positiivista on, että erilaisia tapoja avoimuuden lisäämiseen on alkanut levitä. Avoimen lähdekoodin käyttö järjestelmähankinnoissa on lisääntymässä. Myös avoin data ja avoimien toiminnallisten ja ohjelmointirajapintojen (APIen) käyttö ovat yleistymässä ja hyvin lupaava kehityssuunta. Rinnalle voitaisiin tuoda myös muitakin menetelmiä yhteentoimivuuden ja monen ostajan ja toimittajan markkinan aikaansaamiseksi. Yksi keskeinen työkalu voisi olla järjestelmien yhteentoimivuuden testaus ja sertifiointi. Esimerkiksi Kansallinen Terveysarkisto (Kanta) tarjoaa jo nyt testaus- ja sertifiointipalvelun, jolla toimittajat voivat varmistaa järjestelmien yhteentoimivuuden ja reseptejä voidaan näin siirtää kätevästi terveysasemilta eri apteekkeihin.

Tilaajapuolella esimerkiksi kaupunkien hankinnoilla voitaisiin parantaa yhteentoimivuutta. Kun monta kaupunkia on tilaamassa samanlaista järjestelmää, hankinnoille voitaisiin sopia yhteiset raamit, mutta ne voisi toteuttaa paikallisesti, ja näin pystyttäisiin hyödyntämään toisaalta skaalaetuja, mutta toisaalta samalla räätälöimään ratkaisuja paikallisiin tarpeisiin ja mahdollistaa ns. monitoimittajaratkaisut.

Kohti horisontaaleja toimintatapoja

Horisontaaleja toimintatapoja voitaisiin kehittää kaikille Smart City-sektoreille ja kaikkiin kuntiin. Meneillään on useita aktiviteetteja, jotka tukevat kehityssuuntaa kohti yhteentoimivuutta: mm. kuuden suurimman kaupungin yhteisstrategia 6AIKA, Viron X-road arkkitehtuuriin perustuvan Kansallisen palveluväylän rakentaminen, Tekesin ohjelmat (mm. Fiksu kaupunki ja Huippuostajat), APIen hyödyntäminen  sekä meistä kaikista kerätyn henkilötiedon (ns. MyDatan) esiintuominen. Lisäksi yksittäiset toimijat kuten Forum Virium (mm. CitySDK-projekti), Kuntaliitto, COSS ry (Avoin Kunta-aloite), buildingSMART Finland sekä ITS Finland ovat näyttäneet esimerkkiä ja myös VTT on näissä talkoissa mukana.

Yhteentoimivuus tulee olemaan yksi keskeisimmistä haasteista Smart City -kehityksessä. Oleellista on haastaa toimijakenttää miettimään uudenlaisia toimintamalleja, jotka tukevat modulaarisuutta ja yhteentoimivuutta. Suomi voisi toimia suunnannäyttäjänä, ja ottaa avoimuuden valttikortikseen myös kansainvälisessä Smart City-kilpailussa. Nyt on oikea aika pyrkiä vahvasti kohti horisontaalista Smart City -markkinarakennetta ennen kuin se lukkiutuu suljettuihin ratkaisuihin.

Thomas Casey

Tutkija, Liiketoimintaekosysteemien kehitys