Co-innovation for digital services – what changes, what remains, are you ready for transformation?

Strategic focus and experimentation with customers are crucial for the successful development of digital services. SmartAdvantage project partners and collaboration network members shared their thoughts and prospects on future advancements.

Digitalisation is a major global trend that is crucially transforming many sectors, including manufacturing, energy and several public services and media. Digitalisation will radically change the way the companies operate, and enabling technologies give rise to disruptive business models and entrant companies. As an example, according to the latest statistics of the World Bank there are 100 mobile cellular phone subscriptions per 100 people globally. The quick spreading of smart phones has led to major changes in the consumer behavior for the benefit of on-line media and loss of printed media like newspapers. This transformation has reflected also to the distribution of the advertisement income: in USA, the online media ad revenue exceeded that of the printed media already in 2009. While print advertising revenue’s share decreases, content is increasingly becoming the key source of revenue for many publishers.

The fact that the consumers read the news rather in the internet and mobile applications than newspapers has impacts all over the value chains. The companies producing newsprint paper have been struggling with declining demand and have reacted by closing down factories or changing production to fit new products. Digitalisation challenges incumbent companies to deploy emerging technological advancements and to renew their business. Digital transformation and opportunities were discussed in the SmartAdvantage project seminar in spring 2018. The seminar offered a forum to the SmartAdvantage project partners VTT Technical Research Centre of Finland, Tampere University of Technology, Pesmel Oy, Chiller Oy, Huurre Oy, SW Development Oy and Delete Finland Oy to share their thoughts, ideas and latest achievements in the area of digitalisation with the collaboration partners.

The forerunners´ digital strategies are not limited to technology development, but digitalization changes the way business is done. The next disruptive technology may be awaiting around the corner. The forerunners emphasize innovation and decision-making. Data, information and knowledge are in the core of this transformation. The role of the strategy is also central to the acquisition of ICT, software and enabling technologies for digitalization. Implementing acquisitions in small and manageable entities, within the framework of strategic policies, helps to implement cost-effective procurement practices and reduce risk. The development of digital services emphasizes the importance of the long-term vision, thorough understanding of customer and business benefits, and innovative approach with experimentations.

In the digital world, agility is indispensable. Silicon Valley’s start-up companies emphasize the importance of quick experimentation and failure as they boost learning: “fail fast, fail forward thinking”. SmartAdvantage project offers the companies an arena to develop and experiment with digital solutions together with their customers and other stakeholders. The experimentations reveal a variety of benefits and sources of customer value that may arise for example from improving the fleet management capabilities or optimizing total energy consumption. The customer may also benefit through the collaborative development of operational excellence, and by improved occupational safety. The experiments may also reveal benefits beyond original application. As an example, energy generated by cooling of ice rinks is used to heat other arena functions. In addition to economic value, the digital solutions may contribute to sustainable development and reduce CO2 emissions.

Not all digital solutions get air under their wings, but companies can learn also from failed experiments. Ultimately, the customer decides the benefits of digital solutions. A well-known indicator of the overall efficiency is OEE (Overall equipment effectiveness). From the client’s point of view, every OEE-percentage surge has equal value, but the cost required to achieve the benefits depends on how and by which technology the efficiency-enhancing service is being implemented. Agile methods and experiments with the customer have become part of the development of digital services. The strategy, portfolio thinking and the development of business models must be closely linked to service development. Significant, disruptive innovations are usually based on new knowledge that quickly replaces the technology or business model in use. Industrial digital transformation emphasizes entrepreneurial activity, continuous learning and the courageous ability to innovate.

More information:

SmartAdvantage – the project: https://www.vtt.fi/sites/smartadvantage

Smart asset management as a service – the report: https://www.vtt.fi/sites/smartadvantage/PublishingImages/publications/SMACC_SmartAssetManagement_julkaisu_032018_web.pdf

The World Bank indicators: https://data.worldbank.org/indicator/IT.CEL.SETS.P2

 

Helena_Kortelainen_2010
Helena Kortelainen
Principal Scientist, VTT
helena.kortelainen(a)vtt.fi

 

Yhteistyössä digipalveluihin – mikä muuttuu, mikä säilyy, oletko valmis muutokseen?

Strateginen fokus ja kokeilut asiakkaiden kanssa korostuvat digitaalisten palvelujen kehittämisessä. Ketteryys on välttämätöntä. Kaikki ratkaisut eivät saa ilmaa siipiensä alle, mutta rohkeasti kokeilemalla voi oppia. Viimekädessä asiakas määrittää digitaalisten ratkaisujen hyödyn.

Teollinen internet muuttaa radikaalisti teollisuusyritysten menestystekijöitä ja synnyttää uusia, kilpailun mullistavia yrityksiä samalla tavalla kuin internet mahdollisti Googlen ja Amazonin synnyn. Maailmanpankin tuoreen raportin mukaan maailmassa on noin 100 kännykkäliittymää per 100 asukasta. Älypuhelinten yleistyminen on vaikuttanut vahvasti digitaaliseen murrokseen muun muassa media-alalla. Teknologian mahdollistamat kuluttajakäyttäytymisen muutokset heijastuvat myös mainostulojen jakautumiseen eri medioiden välillä: USA:ssa on-line-medioiden hyvin nopeasti nousseet mainostulot ylittivät printtimedian mainostulot jo vuonna 2009.

Uutisten ja muun mediasisällön siirtyminen nettiin ja mobiilisovelluksiin on heijastunut laajasti median arvoverkostoihin aina sanomalehtipaperin tuotantoon asti. Digitalisaatio muuttaa voimakkaasti nykyisiä toimialoja, haastaa yrityksiä ottamaan käyttöön teknologian luomia mahdollisuuksia ja uudistumaan.

Digitalisaatiokehitystä ja digitalisaation mahdollisuuksia pohdittiin SmartAdvantage-hankkeen seminaarissa keväällä 2018. Mukana on kahden tutkimuslaitoksen (VTT Oy ja Tampereen Teknillinen Yliopisto) lisäksi viisi eri aloilla toimivaa yritystä – Pesmel Oy, Chiller Oy, Huurre Oy, SW Development Oy ja Delete Finland Oy – sekä yritysten sidosryhmien edustajia. Kaikkia yhdistää halu kehittää uutta, digitaalisiin ratkaisuihin perustuvaa liiketoimintaa.

Edelläkävijöiden digistrategiat eivät rajoitu teknologian kehittämiseen, vaan digitalisaatio muuttaa tapaa, jolla liiketoimintaa tehdään. Edelläkävijät korostavatkin innovaatioita ja päätöksenteon kehittämistä. Tieto, informaatio ja tietämys ovat tämän muutoksen ytimessä. Strategian rooli on keskeinen myös digitalisaation edellyttämien ICT- ja ohjelmistotuotteiden hankinnassa. Hankintojen toteutus pienissä hallittavissa kokonaisuuksissa strategisten linjausten puitteissa auttaa toteuttamaan käytännön hankinnat kustannustehokkaasti. Digitaalisten palveluiden kehityksessä korostuu vision määrittämisen sekä asiakas- ja liiketoimintahyötyjen tunnistamisen ja nopeiden kokeilujen tärkeys.

Digitaalisessa maailmassa ketteryys on välttämätöntä. Piilaakson pk- ja start-up yritykset korostavat kokeilemisen ja epäonnistumisen merkitystä oppimisessa: “fail fast, fail often, fail forward thinking.” SmartAdvantage-hankkeen yritykset kehittävät ja kokeilevat digitaalisia ratkaisuja yhdessä sidosryhmiensä kanssa. Hyötyjä ja asiakasarvoa syntyy sovelluksesta riippuen esimerkiksi parantuneen laitekannan hallinnan tai kokonaisenergiankulutuksen optimoinnin myötä. Asiakasta voidaan myös tukea toiminnan kehittämisen ja parantuneen työturvallisuuden kautta. Kokeiluissa voi paljastua myös laajempia ja moninaisempia hyötyjä: esimerkkinä uusi jäähalleihin suunniteltu jäähdytysjärjestelmä, jossa jäähdytyksessä syntynyt energia käytetään muiden jäähallin toimintojen lämmitykseen.

Kaikki digitaaliset ratkaisut eivät saa ilmaa siipiensä alle, mutta rohkeasti kokeilemalla voi oppia. Viimekädessä asiakas määrittää digitaalisten ratkaisujen hyödyn. Paljon käytetty kokonaistehokkuuden mittari on OEE (Overall equipment effectiveness). Asiakkaan näkökulmasta jokainen OEE-tason nousuprosentin tuottama taloudellinen hyöty on yhtä suuri, mutta hyödyn saavuttamiseksi vaadittavat kustannukset riippuvat siitä, miten ja millä teknologialla tehokkuutta lisäävä palvelu toteutetaan. Ketterät menetelmät ja kokeilut yhdessä asiakkaan kanssa ovat tulleet digitaalisten palveluiden kehittämisen osaksi. Strategia, palveluportfolion kehittäminen ja liiketoimintamallien kehittäminen on yhdistettävä kiinteästi palvelukehitykseen. Merkittävät, disruptiiviset innovaatiot perustuvat yleensä uuteen osaamiseen, joka korvaa hyvin nopeasti käytössä olevan teknologian tai liiketoimintamallin. Teollisuuden digitaalisessa murroksessa korostuvat yrittäjämäinen toiminta, jatkuva oppiminen ja rohkea kyky uudistua.

Lue lisää:

SmartAdvantage – projekti: https://www.vtt.fi/sites/smartadvantage

Smart asset management as a service – raportti (pdf)

The World Bank indikaattorit: http://data.worldbank.org/

Helena_Kortelainen_2010
Helena Kortelainen
Principal Scientist, VTT
helena.kortelainen(a)vtt.fi

 

From data to decisions – the re-distribution of roles in manufacturing ecosystems

Data, information, knowledge and analytics, and the use of data in decision-making drive a transformation process not only in the ICT sector but also in global manufacturing companies. Digitalization has a tendency to disrupt “traditional” industrial fields in a crucial and unforeseen way. Machinery and service suppliers must build new capabilities related to having access to the data, analyzing it and particularly in understanding the customer’s business environment for making best use of the data.

Global manufacturing companies are in the middle of a transformation process driven by rapid ICT development. Data, information, knowledge and analytics, and the use of data in decision-making are at the core of this transformation process. Asset owners and operators responsible for the use, maintenance and development of industrial plants make daily operative and strategic decisions and thus can benefit from the information gathered by other actors and a wealth of analytical tools. To answer this need, machinery suppliers have added intelligence to their products. However, so far the adoption of new IoT-based technologies and service concepts has not fully met the high level of expectations.

In a data driven ecosystem, machinery suppliers and asset owners (operators) have different perspectives of machine fleets. Asset owners seek to improve the efficiency of the entire production system, while suppliers mainly provide product-specific services. Such services often have a supplementary role in the customer company´s operations, and therefore the arising associated monetary benefits are hard to define. In short, the supplier companies should focus on (eco)systems instead of discrete products or product fleets. Service providers should develop competences that are crucial for a broader understanding of the processes and goals of the customer’s production system.

Machinery supplier and service companies will have to compete for their roles in the market of data and analytics centric services. Entrants from other sectors – 3rd party players – have also found a growing market for knowledge-based services. For example, Travis Kalanick (CEO of Uber) said “If we can get you a car in five minutes, we can get you anything in five minutes”, meaning that they are prepared to re-distribute the roles in the manufacturing ecosystems by creating new and interesting information and platforms. Digitalization may disrupt “traditional” fields of industry in crucial and unforeseen ways. Machinery suppliers have to choose how they operate in this new changing world. The ones who want to take a greater role in the customer’s ecosystem must be prepared to engage in knowledge and cooperation networks. New knowledge requirements relate to the gathering of information from different sources and to the analysis of information, and in particular to the understanding of the customer’s business environment so that knowledge can be utilized to support customer decision-making.

Service exports in Finland have grown strongly over the past two decades. According to a recent report (Etla, VATT and Aalto), service exports last year accounted for about 36 percent of the total value added of exports. This development also reflects the global trend that companies are moving from a product-oriented business to providing lifecycle services. The collection of data on the equipment fleet from the global market enables the provision of information-intensive services that support the use and maintenance of equipment.

See also:

Helena_Kortelainen_2010
Helena Kortelainen
Principal Scientist, VTT
helena.kortelainen(a)vtt.fi

 

 

Ari Happonen_kuva

Ari Happonen

TkT/D.Sc.(Tech.), Lappeenranta University of Technology
ari.happonen(a)lut.fi

Digitalisaatio muokkaa tiedon hallintaan pohjautuvien palveluiden markkinoita

Digitalisaatio ja teollinen internet uudistavat liiketoimintamalleja kaikkialla ja kaikilla toimialoilla. Uudet teknologiat mahdollistavat lähes rajattoman datan keruun sekä tiedon nopean prosessoinnin ja hyödyntämisen liiketoiminnan tuottavuuden ja reagointikyvyn parantamisessa.

Oleellisena osana tähän kehitykseen kuuluu digitaalinen disruptio, joka viittaa uuden teknologian aiheuttamaan erittäin merkittävään muutokseen perinteisillä toimialoilla. Tuttuja esimerkkeinä toimialojen ravistelijoista ovat Uber ja Airbnb. Myös teollisuuden koneita ja palveluita tarjoavien yritysten on vastattava digitalisaation haasteeseen kehittämällä tiedon hallinnan ja analytiikan osaamista. Uudet tiedon hallintaan perustuvat palvelut edellyttävät asiakkaan liiketoimintaympäristön muuttuvien vaatimusten ymmärtämistä ja kykyä auttaa näiden haasteiden selättämisessä.

Globaalit teollisuuden arvoketjut ovat keskellä nopean tieto- ja viestintätekniikan kehityksen ohjaamaa muutosta. Data, informaatio, tietämys ja analytiikka sekä tiedon hyödyntäminen päätöksenteon pohjana ovat tämän muutosprosessin ytimessä. Teollisuuden tuotantolaitosten käytöstä, ylläpidosta ja kehittämisestä vastaavat toimijat tekevät päivittäin operatiivisia ja strategisia päätöksiä. He voisivat hyötyä myös muiden toimijoiden keräämästä tiedosta, monipuolisista analyysityökaluista sekä tiedon yhteiskäytöstä. Kone- ja laitevalmistajat ovat pyrkineet vastaamaan tähän tarpeeseen lisäämällä tuotteisiin älykkyyttä ja tiedonkeruumahdollisuuksia. Toistaiseksi uudet teollisen internetin mahdollistamat teknologiat ja palvelut eivät ole kuitenkaan täysin vastanneet niihin asetettuja toiveita.

Dataan perustuvissa ekosysteemeissä teollisuuden tuotantolaitokset ja kone- ja laitevalmistajat tarkastelevat tuotantojärjestelmiä eri näkökulmista. Tuotantolaitokset pyrkivät koko tuotantojärjestelmän tehokkuuden kehittämiseen, kun taas toimittajat tarjoavat lähinnä tuotekohtaisia palveluja. Asiakkaan kokonaisuutta korostavilla mittareilla mitattuna näillä palveluilla on usein täydentävä rooli, ja niiden avulla saavutettavia taloudellisia hyötyjä on vaikea määritellä. Toimittajien tulisikin paneutua laajempien kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja kehittää osaamista, jotka ovat keskeisiä asiakkaan tuotantojärjestelmän prosessien ja tavoitteiden ymmärtämiseksi.

Tulevaisuudessa kone- ja laitevalmistajat joutuvat kilpailemaan roolistaan datapohjaisten palveluiden ja analytiikan markkinoilla. Myös muilta sektoreilta tulevat toimijat ovat havainneet tietoon pohjautuvien palveluiden kasvavan markkinan. Uberin CEO Travis Kalanick on todennut, että “jos voimme saada sinulle auton viidessä minuutissa, voimme saada sinulle mitä hyvänsä viidessä minuutissa“. Digipalveluiden kehittäjät pyrkivät siis jakamaan uudelleen myös tuotannollisen teollisuuden toimijoiden roolit luomalla uutta, mielenkiintoista tietoa ja alustoja. Digitalisaatio voi muuttaa “perinteisiä” teollisuudenaloja disruptiivisella eli radikaalisti markkinoita muovaavalla, ennakoimattomalla ja vaikeasti ennustettavalla tavalla. Kone- ja laitevalmistajat, jotka haluavat ottaa suuremman roolin asiakkaansa ekosysteemissä, on oltava valmis satsaamaan osaamiseen ja yhteistyöverkostoihin. Uudet osaamisvaatimukset liittyvät tiedon keräämiseen eri lähteistä ja tiedon analysointiin sekä erityisesti asiakkaan liiketoimintaympäristön ymmärtämiseen, jotta tietämystä voidaan hyödyntää asiakkaiden päätöksenteon tukemiseksi.

Suomen palveluvienti on kasvanut voimakkaasti viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Tuoreen raportin (Etla, VATT ja Aalto) mukaan palveluvienti vastasi viime vuonna jo noin 36 prosentista viennin koko arvonlisäyksestä. Tämä kehitys heijastaa myös globaalia trendiä, jonka mukaan yritykset siirtyvät tuotekeskeisestä liiketoiminnasta tarjoamaan elinkaaripalveluja. Datan keruu kansainvälisille markkinoille levittyvästä laitekannasta mahdollistaa tietointensiivisten, laitekannan käyttöä ja ylläpitoa tukevien palvelujen toteuttamisen.

Lisätietoja:

Helena_Kortelainen_2010
Helena Kortelainen
Principal Scientist, VTT
helena.kortelainen(a)vtt.fi

 

 

Ari Happonen_kuva

Ari Happonen

TkT/D.Sc.(Tech.), Lappeenranta University of Technology
ari.happonen(a)lut.fi

Will the Finnish clothing and textile industry take the digital leap?

Efficiency in production, fast reactions to trends, sustainability and the ability to meet individual consumer needs are requirements for success in the textile, clothing and fashion industries.

Digitalisation is a revolutionary force in every industry, from agriculture to space technology. The Finnish clothing and textile industries also see digitalisation as an opportunity – and even a necessity for achieving growth in the global environment. The winners of the future will be the companies that utilise new technologies in their business and discover new, innovative ways of fulfilling the needs and expectations of their customers.

In the near future, digitalisation will usher in significant changes in the textile, clothing and fashion industries thanks to innovations such as 3D modelling, data analysis and product customisation. For example, 3D patterns and models will shorten the product development cycle by eliminating the cutting and sewing of hundreds or even thousands of samples. The 3D models can also be used in product marketing and social media content.

Pronounced focus on the consumer

The Finnish clothing and textile industries’ interest in creating added value for their customers through customisable products has been growing. At the same time, consumers are more interested in individual and customised clothing. The change will require a new level of agility and flexibility from R&D processes and the use of novel services enabled by digitalisation. For example, on-demand knitwear design and production companies can make use of the Unmade platform and let the customers design their own knits when placing the order.

Changes in customer behaviour, also largely influenced by technology, are the main factor transforming the sector. Trend-conscious consumers are constantly online, comparing, sharing and liking content. The rise of electronic and mobile commerce has heightened the desire of consumers to decide where, when and how to buy products. This change is forcing companies to develop new solutions and practices for commerce. In addition to their products, the companies also have to create interesting content for their customers. 

The leveraging of digitalisation has begun

The VTT-coordinated DICI (Competitiveness from digitalisation in clothing industry) project looks for new business opportunities for the Finnish clothing and textile industries. According to a recently completed survey, Finnish clothing, textile and fashion companies have now begun to leverage the potential of digitalisation. In particular, this potential is being tapped quite extensively in various social media, online shop and web marketing functions.

What customer service solutions enabled by digitalisation have the companies made use of? Which solutions enabled by digitalisation and new technologies have the companies used in their business?
Social media channels (89%) Customer data analyses (e.g. purchase data, focused marketing for loyal customers, etc.) (53%)
Online shop (82%) Analysis of online customer behaviour (e.g. time spent on the site and products looked at by customers) (51%)
Web marketing (67%) ERP (Enterprise Resource Planning software) (35%)
Loyalty schemes (31%) Digital printing on fabric or clothing (29%)
Mobile applications (27%) Automation of cutting processes (29%)

Table. Utilisation of digitalisation in the clothing and textile industries (N=55).

The results indicate that functions and solutions that the companies were capable of implementing in-house are the most prevalent, along with solutions that were reasonably agile and flexible to implement. The companies felt that the use of new technologies had created new opportunities for expanding their existing business (e.g. an online shop) and increased the visibility and attractiveness of their products and services.

According to the companies, the greatest challenge entailed by digitalisation was a lack of time and resources to study the possibilities (53%). A lack of competencies was also a common problem (40%). On the other hand, many companies reported that they were currently in the process of exploring the alternatives (38%). According to the companies that took the survey, the utilisation of digital potential will increase clearly in the next three years (Figure).

Change figure

Figure. Utilisation of digitalisation in the near future (N=55).

The largest companies indicated that they will invest in the digitalisation of their processes in the next few years (e.g. the use of 3D patterns and modelling in design) and develop their logistics and storage functions with digital solutions. The smaller companies, on the other hand, intend to invest in the development of customer loyalty schemes. It would appear that the use of mobile applications to expand the service offering and business of companies is still in the early stages.

Clear demand for new innovations and methods of commerce

A noteworthy feature of the Finnish textile and fashion sector is that it is dominated by SMEs. Digitalisation will open the global marketplace to companies of any size and enable entirely new marketing and sales methods. For example, the users of recently launched international commerce and marketing platforms, such as IVALO and Weecos, have been able to achieve significant growth in their turnover and international sales.

The positive atmosphere in the sector has begun to be reflected in statistics and the mood of entrepreneurs. In the spring of 2007, the economy and finance magazine Taloussanomat ran the following headline: “The clothing industry said good-bye to Finland”. Ten years later (5/2017), a news clip by the same publication was titled ”Surprise comeback by the Finnish clothing industry: exports are growing by double digits”. CEO Anna-Kaisa Auvinen of Finnish Textile & Fashion also issued a release on the changes in the sector: “It is delightful to note how the positive mood in the sector has been translated into growth. Finnish textile and fashion companies work hard to achieve growth and reach international markets, and this work is now bearing fruit.”

Digitalisation will inevitably continue to transform the clothing and textile industries in the future as well. The demands of consumers who are looking for more individual but easy-to-use service solutions and personalised services provided with them will only keep growing.

The spread of consumer behaviour across multiple channels has created demand for new innovations and methods of commerce. Companies that will be able to combine different channels of influencing consumers and consolidate their brand extensively through different channels, both in the domestic and international markets, will achieve the greatest success. The novel and successful marketing and sales channels and campaigns implemented by Finlayson are a good example of this. The company has also been able to react quickly to current phenomena, such as by making lion products for the IIHF World Championships and reacting to the discussion on wage inequality between the genders with the ‘Woman’s euro’ campaign.

In recent years, customers have started looking at the ethical values and recycling of products, and these have even joined price and availability as selection criteria for products and services. Digitalisation enables and promotes transparency and traceability in the production and distribution chains. At the same time, it has created potential for new types of specialised service businesses. For example, Weecos provides companies with an online commerce platform for high-quality, sustainable products.

In the future, production efficiency, fast reactions to current phenomena, sustainability and the ability to meet the personal demands of consumers will be the prerequisites for success. Thanks to its agility, small production series and utilisation of digitalisation, the Finnish clothing and textile industries have new potential in this competition. They just need to have the competence and courage to take the digital leap.

Kuva1
Satu-Marja Mäkelä, Senior Scientist and Maarit Tihinen, Senior Scientist, VTT

Ottaako Suomen vaatetus- ja tekstiiliala digiloikan?

Tuotannon tehokkuus, nopea reagointi ajankohtaisiin ilmiöihin, kestävä kehitys ja kyky vastata kuluttajien personoituihin tarpeisiin ovat tekstiili-, vaate- ja muotialan menestymisen edellytykset.

Digitaalisuus on mullistava voima kaikilla aloilla maanviljelyksestä avaruusteknologiaan. Myös suomalainen vaate- ja tekstiiliteollisuus näkee digitalisaation mahdollisuutena – se koetaan jopa elinehtona liiketoiminnan kasvattamisille globaalissa ympäristössä. Tulevaisuudessa menestyjiä tulevat olemaan ne yritykset, jotka hyödyntävät uutta teknologiaa liiketoiminnassaan ja löytävät uusia innovatiivisia tapoja täyttää asiakkaidensa tarpeet ja odotukset.

Digitaalisuus tuo lähitulevaisuudessa merkittäviä muutoksia tekstiili-, vaate- ja muotialalle muun muassa 3D-mallintamisen, data-analyysin ja tuotteiden kustomointimahdollisuuksien ansiosta. Esimerkiksi 3D- kaavoituksen ja mallintamisen ansiosta tuotekehitysaikaa voidaan lyhentää, koska satojen tai jopa tuhansien mallikappaleiden leikkaus- ja ompeluvaihe poistuvat. Lisäksi 3D-malleja voidaan hyödyntää sekä tuotteiden markkinoinnissa että sisällöntuotannossa sosiaaliseen mediaan.

Kuluttajakeskeisyys korostuu

Viime aikoina suomalaisen vaate- ja tekstiiliteollisuuden kiinnostus kehittää asiakkailleen lisäarvoa kustomoitavien tuotteiden avulla on kasvanut. Samanaikaisesti kuluttajien mielenkiinto hankkia persoonallisempia ja kustomoituja vaatteita on lisääntynyt. Muutos vaatii uudenlaista notkeutta ja nopeutta yritysten tuotekehitysprosesseilta sekä digitalisaation mahdollistamia uudentyyppisiä palveluja. Esimerkiksi neuleiden suunnittelussa ja vain tilauksesta valmistettavassa ”on demand” -tuotannossa voidaan hyödyntää Unmade-teknologia-alustaa ja antaa kuluttajan suunnitella neuleensa tilauksen yhteydessä.

Yksi toimialaa muokkaava päätekijä on kuluttajien muuttunut käyttäytyminen, johon teknologian kehitys itsessään on myös vaikuttanut suuresti. Trenditietoinen kuluttaja on verkossa jatkuvasti vertailemassa, jakamassa ja peukuttamassa sisältöä. Sähköisen ja mobiilin kaupan nousun myötä kuluttajien tahto itse määrittää missä, milloin ja miten tuotteet ostetaan, on korostunut. Muutos pakottaa yritykset kehittämään uusia ratkaisuja ja toimintatapoja kaupankäyntiin. Yritysten täytyy myös tuottaa kiinnostavaa sisältöä kuluttajille tuotteidensa lisäksi.

Digitalisaation hyödyntäminen alkanut

VTT:n koordinoimassa DICI (Competitiveness from digitalisation in clothing industry) -hankkeessa etsitään uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaiselle vaate- ja tekstiiliteollisuudelle. Juuri valmistuneen kartoituksen mukaan digitalisaation hyödyntäminen suomalaisissa vaate-, tekstiili- ja muotialan yrityksissä on käynnissä. Tällä hetkellä digitalisaatiota hyödynnetään erityisesti erilaisten sosiaalisen median kanavien, verkkokaupan ja web-mainonnan toiminnoissa suhteellisen kattavasti.

kaavio
Taulukko. Digitalisaation hyödyntäminen vaatetus- ja tekstiilialalla (N=55)

Digitalisaation hyödyntämisessä korostuivat selkeästi ne toiminnot ja ratkaisut, jotka yritykset olivat voineet toteuttaa itse ja ne, jotka on ollut suhteellisen kevyesti ja ketterästi toteutettavissa. Yritykset kokivat, että uusien teknologioiden hyödyntäminen oli luonut uusia mahdollisuuksia olemassa olevan liiketoiminnan laajentamiseen (esim. verkkokauppa) sekä lisännyt heidän tuotteiden ja palvelujen näkyvyyttä ja haluttavuutta.

Suurimmiksi haasteiksi yritykset nostivat sen, että niillä ei ole aikaa eikä resursseja tutustua ja perehtyä mahdollisuuksiin (53 %). Samoin korostui osaavien henkilöiden puute (40 %). Toisaalta monet ilmoittivat mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen selvittämistyön olevan paraikaa käynnissä (38 %). Kyselyyn vastanneiden mukaan digitalisaation hyödyntäminen tulee selvästi kasvamaan lähimmän kolmen vuoden aikana (Kuva).

Muutoskuva

Kuva. Digitalisaation hyödyntäminen lähitulevaisuudessa (N=55).

Isoimmat yritykset kertoivat panostavansa lähivuosina omien toimintaprosessiensa digitalisointiin (esim. 3D-kaavoituksen ja -mallinnuksen hyödyntämiseen suunnittelussa) sekä logistiikan ja varastoinnin kehittämiseen digitalisaatiota hyödyntämällä. Vastaavasti pienemmät yritykset aikovat panostaa kanta-asiakasjärjestelmiensä kehittämiseen. Yritysten palvelutarjonnan ja liiketoiminnan laajentaminen mobiilisovellusten avulla näyttää olevan vasta tuloillaan.

Uusille innovaatioille ja kaupankäynnin tavoille selvää tilausta

Huomionarvoista on, että tekstiili- ja muotiala Suomessa on pienyritysvaltaista. Digitalisaatio tuo pienillekin alan yrityksille globaalin markkinapaikan ja mahdollistaa samalla ihan uudenlaisia markkinointi- ja myyntitapoja. Esimerkiksi viime aikoina kansainvälisestikin lanseerattujen IVALO:n ja Weecos’in tyyppisten – yrityksille fokusoitujen – kauppa- ja markkinointialustojen hyödyntämisen avulla yritykset ovat pystyneet kasvattamaan merkittävästi liikevaihtoaan sekä kansainvälistä myyntiään.

Toimialalla aistittavissa oleva positiivisuus on alkanut heijastua sekä yrittäjien mielialoissa että tilastoissa. Kun Taloussanomat uutisoi keväällä 2007, että ”Vaateteollisuus sanoi hyvästit Suomelle”, niin kymmenen vuotta myöhemmin (5/2017) Taloussanomien uutisklippi kertoi, että ”Suomalainen vaateteollisuus yllätti: vienti kasvaa nyt kaksinumeroisin luvuin”. Myös Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen tiedotti alalla tapahtuneesta muutoksesta: “On ilahduttavaa huomata, miten alan yritysten myönteinen vire näkyy kasvuna tilastoissa. Suomalaisissa tekstiili- ja muotialan yrityksissä tehdään kasvun ja kansainvälistymisen eteen paljon työtä, joka tuottaa nyt hedelmää”.

Digitalisaatio tulee väistämättä mullistamaan vaatetus- ja tekstiilialaa myös jatkossa. Samalla, kun kuluttajat haluavat entistä yksilöllisimpiä mutta helppokäyttöisiä palveluratkaisuja ja niiden avulla tuotettuja personoituja palveluja, vaatimukset vain lisääntyvät.

Kun kuluttajakäyttäytyminen muuttuu yhä monikanavaisemmaksi, on tullut tilaus uusille innovaatioille ja tavoille tehdä kauppaa. Parhaiten menestyvät ne yritykset, jotka pystyvät yhdistämään eri väylät vaikuttaa kuluttajaan ja vahvistamaan brändiänsä kattavasti eri kanavien avulla niin koti- kuin kansainvälisilläkin markkinoilla. Esimerkiksi Finlaysonin uudenlaiset markkinointi- ja myyntikanavat sekä -tempaukset ovat olleet menestyksellisiä. Yrityksessä on myös onnistuneesti oivallettu reagoimaan nopeasti ajankohtaisiin ilmiöihin, kuten MM-jääkiekkoon Finlaysonin Leijona-tuotteilla tai naisten ja miesten palkkaeroihin Suomessa ’Naisten euro’ -kampanjalla.

Viime vuosina tuotteiden eettiset arvot ja kierrätys ovat nousseet tarkasteluun ja jopa valintakriteereiksi palvelujen ja tuotteiden saatavuuden ja hintavaatimusten rinnalle. Digitaalisuus mahdollistaa ja edistää tuotanto- ja jakeluketjujen läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä. Samalla on syntynyt mahdollisuuksia uudenlaisille erikoistuneille palveluliiketoiminnoille. Esimerkiksi Weecos tarjoaa yrityksille verkkokauppa-alustan laadukkaiden ja kestävää kehitystä tukevien tuotteiden myymiselle.

Tulevaisuudessa tuotannon tehokkuus, nopea reagointi ajankohtaisiin ilmiöihin, kestävä kehitys ja kyky vastata kuluttajien personoituihin tarpeisiin ovat menestymisen edellytyksiä. Tässä kilpailussa Suomen vaatetus- ja tekstiilialalla on ketteryytensä, piensarjatuotannon ja digitalisaation mahdollisuuksien ansiosta uudenlaista potentiaalia. On vain osattava ja uskallettava ottaa digiloikka.

Lue lisää: www.vtt.fi/medialle/uutiset/digitaalisuus-mullistaa-tekstiilialan

Kuva1

Erikoistutkija Satu-Marja Mäkelä (vas) ja erikoistutkija Maarit Tihinen, erikoistutkija, VTT