Teemana digitalisaatio: Digimuutos vaatii käyttäjälähtöisyyttä ja teknologian tuntemusta

Digitalisaatio-blogisarjassamme Olli Kuusisto ja Anu Seisto pohtivat käyttäjälähtöisyyttä. Sarjan aiemmat osat: Fyysinen tuote vai digitaalinen palvelu? ja Navigoi onnistuneesti digimuutoksessa.

2016-03-31 16.01.35

2016-03-31 16.00.04

Esineiden internet (IoT) ja digitaalisuuden mukanaan tuomat muutokset näkyvät enenevässä määrin sekä ihmisten työssä että vapaa-ajalla. Gartner on ennustanut, että vuoteen 2020 mennessä yli 20 miljardia esinettä ja asiaa on liittynyt nettiin. Vuosittain julkaistavassa digibarometrissä verrataan eri maiden valmiuksia hyötyä digitalisaatiosta, ja vuonna 2015 Suomi sijoittui Tanskan jälkeen hopealle. Viiden kärkimaan joukossa ovat myös Norja ja Ruotsi. Mitä digitalisaatiosta hyötyminen sitten käytännössä ihmisten arjessa merkitsee?

Koskee sekä kuluttajia että työntekijöitä

Digitaalisella muutoksella tarkoitetaan digitaalisten teknologioiden soveltamista kaikessa toiminnassa.

Tavallisille kuluttajille digitaalinen muutos näkyy yhä useammassa arkielämän kohdassa. Kodin laitteet voidaan kytkeä verkkoon, ja ne voivat välittää tietoja hyödynnettäväksi monilla tavoilla. Usein käytetty esimerkki kuluttajasovelluksesta on jääkaappi, joka voi kertoa sisällöstään tai sen puutteista. Verkkoon yhteydessä olevat mittausanturit kertovat myös, mitä kotona tai mökillä tapahtuu, ja älykkäimmissä palveluissa anturit voivat oppivien algoritmien avulla säätää itse itseään käyttäytymisemme perusteella. Periaatteessa mihin tahansa esineeseen tai asiaan voidaan lisätä äly ja liittää IoT-verkkoon.

Vastaavasti työntekijälle digitaalinen muutos on voinut merkitä uuden teknologian käyttöönottoa eri tavoin. Muun muassa huoltomiehelle lisätyn todellisuuden sovellus voi nopeuttaa vikojen selvitystä ja korjausta, kirjanpitäjältä tietojen automaattinen yhdistäminen vähentää manuaalisia työvaiheita, varastossa tavarat löydetään nopeammin digitaalisten tunnisteiden avulla ja varastokirjanpito on aina ajan tasalla.

Molemmissa tapauksissa – sekä kuluttajien että työtekijöiden kohdalla – IoT-tuotteen ja palvelun kehittäminen vaatii käyttäjien tarpeiden, teknologian mahdollisuuksien ja riskien ymmärtämistä. Pelkkä hieno teknologinen ratkaisu ilman ymmärrystä käyttäjien tarpeista, toisinaan myös piilossa olevista, ei yksin riitä. Myös tietoturvariskien tunteminen ja huomioiminen on erittäin tärkeää, jotta ratkaisuja voidaan luottavaisin mielin käyttää. Käyttäjät ja muut sidosryhmät aidosti huomioiva kehitysprosessi vie kohti parempaa lopputulosta.

Iteratiivisella toimintamallilla palautteet nopeasti kehitysprosessin käyttöön

Parhaita tuloksia saadaan, kun käyttäjät ja muut mahdolliset sidosryhmät pidetään mukana koko kehitystyön keston tai vaiheen ajan. Ideoinnin lisäksi he voivat kommentoida konsepteja, demonstraatioita, prototyyppejä ja palvelumalleja. Näin löydetään ajoissa myös ideat, jotka eivät toimi. Pikamallinnus ja nopeat kokeilut mahdollistavat räätälöityjen toiminnallisten IoT-prototyyppien tekemisen vain muutamassa viikossa. Prototyyppi voi sisältää sensoriratkaisun lisäksi esimerkiksi mekaanisen mallinnuksen, langattoman kommunikaation, mobiilisovelluksen sekä pilvipalvelun. Tällaisia protoja hyödyntämällä saadaan enemmän hyödyllistä palautetta käyttäjien ja asiakkaiden suunnalta kuin perinteisillä haastatteluilla tai tarvekartoituksilla.

Käyttäjälähtöisyyden lisäksi tarvitaan siis teknologian laaja-alaista tuntemusta aina piirilevyistä ja sensoreista sovellusten ja pilvipalvelujen datan tallennukseen, prosessointiin ja visualisointiin. Tällöin ymmärretään sekä tuotteen ja palvelun arvo käyttäjille että teknisen toteutuksen mahdollisuudet.  Yritysten kannattaakin pohtia käyttäjä- ja asiakaslähtöisesti, missä digitaalisesta muutoksesta voisi omien tuotteiden ja palvelujen osalta olla hyötyä, ja testata ajatuksia ja ideoita vaikkapa konseptointia tai nopeita kokeiluja hyödyntäen (ks. video kehittämismallista, casena älyrollaattori).

Vaikka digitalisaatio nähdään usein uhkana nykyiselle, se tuo monia uusia mahdollisuuksia tehdä asioita paremmin tai tarjota kokonaan uusia ratkaisuja sekä asiakkaille että loppukäyttäjille. Käyttäjät ja sidosryhmät osallistavalla kehittämisellä ja nopeilla kokeiluilla voidaan pysyä etulinjassa ja luoda ja kehittää asiakaslähtöisiä digipalveluja.

Olli Kuusisto, erikoistutkija

Anu Seisto, tutkimustiimin päällikkö

Iteratiivisella toimintamallilla (co-creative prototyping) kehitetty älyrollaattorikonsepti ja prototyyppi.

pic1pic2pic3pic4

Excel luo uutta työtä ja tuottavuutta myös Suomessa

Helsingin Sanomien pääkirjoitus (HS 4.1) nosti Excel-ohjelmiston vuosikymmenien merkittävimmäksi tietotekniseksi menestystarinaksi ja esitti kysymyksen ’uuden ajan Excelin’ löytämisestä. Pääkirjoituksen viestinä korostui että Excel-funktioiden ja makrojen käyttö tehokkaasti tuottavuuden lisäämiseksi edellyttää osaavia käyttäjiä.  Sellaisia toki löytyy myös Suomesta, jossa on tehty pioneerityötä kytkettäessä luonnontieteistä johdettuja matemaattisia menetelmiä onnistuneina käytännön sovelluksina kaupalliseen Excel-ympäristöön.

Erinomaisena esimerkkinä toimii 15 vuotta sitten VTT:ssä tekemämme ensimmäinen maailmanlaajuisesti levinnyt prosessikemian suunnitteluohjelmisto, jossa vaativa luonnontieteen peruslakeihin nojaava numeerinen ratkaisija sijoitettiin käyttäjäystävällisen Excel-käyttöliittymän taakse.  Täten jokainen numeriikan yksityiskohtia oppimaton kemisti ja prosessi-insinööri pääsivät tehokkaasti hyödyntämään kemiallis-termodynaamista ratkaisijaa ja soveltamaan sitä erilaisten prosessiteollisuuden ongelmien ratkaisemiseen.  Sittemmin Excel-pohjainen lähestymistapa on saanut lukuisasti seuraajia ja kilpailijoita sekä kotimaassa että ulkomailla. Suomalaisesta kehitystyöstä mainittakoon vielä maailman laajimmin levinnyt prosessimetallurgian laskentaohjelmisto, mikä sekin on alansa pioneeri niin Windows-käyttöliittymän kuin Excelin hyödyntäjänä.

Näiden Suomessa kehitettyjen sovellusten avulla on eri puolilla maailmaa toteutettu useita todellisia tuottavuushyppyjä. Eräs parhaimmista julkistetuista tuloksista lienee Saksassa saavutettu 40 % vähennys sinkkimetallia kierrättävien uunien hiilidioksidipäästöissä. Esimerkkinä suomalaisesta onnistuneesta ratkaisusta on polttolaitosten suunnitteluun tarkoitettu asiantuntijajärjestelmä, jossa prosessi- ja laskentaosaamisen yhdistäminen on luonut kilpailukykyisen vientituotteen. Suunnitellessa seka- ja jätepolttolaitoksia voidaan uuden järjestelmän avulla tehdä parempia materiaalivalintoja ja saavuttaa laitoskoosta riippuen jopa useiden miljoonien eurojen kilpailuetu. Kyse on merkittävästä summasta, sillä ko. laitosinvestoinnit ovat tyypillisesti 50—100 miljoonan euron tasolla.

Samalla asiantuntijajärjestelmällä suomalainen yritys voi tukea kansainvälisiä asiakkaitaan uusien polttoaineseosten käyttöönotossa ja myös huolehtia laitosten puhtaasta käytöstä minimoimalla päästövaikutukset.  Tällaiset ratkaisut tuottavat siten paitsi onnistunutta prosessi- ja laitevientiä myös uudentyyppistä teknillisiin asiantuntijapalveluihin keskittyvää kansainvälistä liiketoimintaa. Tuotantoprosessien etenevä digitalisointi hyödyntää samoin mieluusti taulukkosovellusten antamia mahdollisuuksia.

Edellä kuvatut esimerkit ovat parasta saatavilla olevaa teknologiaa ja siten EU:n  BAT-luokituksen mukaisia (Best Available Technology). Niiden avulla saavutetut kaksinumeroiset prosenttiluvut yksikkökulutusten vähentämisessä ovat myös kansainvälisessä vertailussa eturivissä. Nämä menestyksekkäät sovellukset, oman alansa ’killer appsit’ kohdistuvat yleensä tuotantoketjun suurelle yleisölle näkymättömiin osiin, mutta synnyttävät teollisille toimijoille merkittäviä tuottavuusloikkia. Useimmiten ne jäävät myös liikesalaisuuden verhoamiksi ilman, että ne näkyvät edes ammatillisissa tai tieteellisissä julkaisuissa.

Uusien digitaalisten sovellusten kehittäminen vaatii syntyäkseen paitsi luottamusta teollisuuden toimijoiden ja tutkijoiden välillä, myös tyypillisesti muutaman vuoden tutkimusjakson, johon liittyy sekä koetoimintaa että teoriakehitystä.  Lyhytaikainen hankerahoitus on yleensä järjestynyt kotimaisen innovaatiotukijärjestelmän puitteissa. Haastavampaa on toteuttaa pitkäjänteisempää  tutkimusta, joka tähtää  esimerkiksi kokonaan uusiin kestävän  kiertotalouden vaatimiin tekniikoihin.  Onnistuessaan se kuitenkin tuottaa käytännön ratkaisuja, joissa suomalaista vahvaa prosessiosaamista ja tietotekniikkaa yhdistämällä saadaan sekä uusia vientituotteita että entistä puhtaampaa ja vähäpäästöistä teknologiaa.

Uuden ajan Exceliä ei ehkä juuri Suomessa tarvitse hakea kovin kaukaa.

Pertti Koukkari  

Tutkimusprofessori prosessikemian tutkimusalueella