Säätövoima tuo Suomeen sähköomavaraisuutta

eng In English

Sähköauto, miten hieno ja ympäristöystävällinen innovaatio! Lataamiseen tarvittava infra ja autojen teknologia kehittyvät koko ajan. Kun sähköautojen myyntihinnat vielä laskevat, tulee niiden yleistyminen kiihtymään.

Samalla on valitettavasti todettava, että autojen lataaminen rasittaa sähköverkkoa, joka on jo muutenkin kovilla. Sähköautot ovat vain yksi ilmiö, energiankulutus on muutenkin kasvussa. Suomen Energiateollisuus arvioi vuonna 2016, että vuoteen 2030 mennessä sähkön säätötarve kaksinkertaistuu. Kulutuksen lisääntyessä pelkkä sähkön tuotannon säätely ei yksinään enää riitä, vaan myös toista päätä on optimoitava. Onneksi internet ja digitalisaatio auttavat tässä.

Esineiden internet (engl. Internet of Things, IoT) tuo eri laitteet verkkoon, jossa ne voivat raportoida omasta tilastaan ja antaa manipuloida itseään. Esimerkiksi rakennuksen valaisimet voivat sallia itsensä kontrolloinnin tarpeen mukaan. Tämän jälkeen on mahdollista perustaa verkkoon sähkön markkinapaikka, jossa operoidaan säätövoimalla ja kysyntäjoustolla.

Säätövoimalla tarkoitetaan energian- eli sähköntuotantoa, joka kykenee reagoimaan tuotannon ja kulutuksen välisiin vaihteluihin. Kysyntäjousto puolestaan merkitsee energian kysynnän vähentämistä, kasvattamista tai siirtämistä tilanteen mukaan.

Sähkökaupan ja kysyntäjouston avautuminen mahdollistavat uusien osapuolien tulon sähkömarkkinoille. Ekosysteemiin tulee uudenlaisia toimijoita, aggregaattoreita. Euroopassa on jo merkkejä tästä. Esimerkiksi Ranskan ja Saksan markkinoilla toimii yrityksiä, jotka eivät itse tuota lainkaan sähköä, mutta myyvät edustamiensa loppukäyttäjien säädettävää kuormaa säätövoimamarkkinoille.

Yhtenä mahdollisena kauppapaikan toteutustapana on automatisoida kaupankäyntiä rahapörsseistä tuttujen bottien avulla. Bottien toiminnan pitäisi olla pörssikauppaa säädellympää, jotta sähköverkon toimintavarmuus pystytään takaamaan. Lisäksi botin saisi käyttöönsä vasta kun on osoittanut täyttävänsä tietoturvaan ja luotettavuuteen liittyvät vaatimukset.

Ehdotamme VTT:llä seuraavia toimenpiteitä, jotta voisimme vahvistaa Suomen omavaraisuutta sähkömarkkinoilla:

  1. Kysyntäjoustoon tulee panostaa, jotta markkinoille saadaan lisää tarjontaa säätövoimasta
  2. Rakennusmassassa piilevä säätöpotentiaali pitää tuoda markkinoille IoT-teknologian avulla
  3. Sähkön kulutuksen ja tuotannon säätelyn pitää tulevaisuudessa olla internet-pohjaista ja kilpailulle avointa
  4. Säätövoimalle tulee luoda markkinapaikka, josta voidaan ostaa joustoa tehotasapainon ja sähköverkkojen luotettavan toiminnan varmistamiseksi

Oikein toteutettuna sähkön avoin markkinapaikka toisi vakautta ja omavaraisuutta Suomelle ja jopa mahdollisuuksia myydä säätösähköä muihin maihin.

Kiinteistöjen kysyntäjouston hyödyntämiseen liittyvä tutkimus on tehty Tekesin (Business Finland) rahoittamassa VIRPAB-projektissa, ja se päättyy 2018 huhtikuussa. VTT:n lisäksi siinä ovat mukana Oulun yliopisto sekä yritysosapuolina Fingrid, S-ryhmä, Rejlers, Jalecon, Jetitek, Green Energy Finland, Fidelix ja Emtele.

Tutustu ”Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle” white paperiimme ja siinä ehdotettuihin toimenpiteisiin, joilla varmistetaan Suomen omavaraisuus sähkömarkkinoilla.

Klaus_Känsälä
Klaus Känsälä

Senior Scientist, VTT
klaus.kansala(a)vtt.fi

 

Robottiautot tulevaisuuden liikkumismuoto

Se fiilis, kun auto liikkuu ilman kuljettajaa, autosta tulee inhimillinen ja sille alkaa jopa jutella. Tuleeko itsestään liikkuvista ajoneuvoista piankin arkipäivää, hyppäämmekö jo lähitulevaisuudessa robottiauton kyytiin?

VTT järjesti toukokuussa asiakastilaisuuden, jossa pääsi kokemaan aidosti, miltä tulevaisuuden liikkuminen tuntuu, kun autolla ei ole kuljettajaa. Demotilanteessa mukana oli ”turvamies”, mutta hänen tehtäväkseen jäi vain seurata robottiauton toimintaa. Ihmistä tarvitaan kuitenkin tekemään päätökset ajoneuvon toiminnasta, mutta ne päätökset on ennalta ohjelmoitu ajoneuvon sisään ikään kuin lakikirjaksi siihen, miten kussakin tilanteessa tulee toimia. Tuosta kevätpäivästä on kulunut jo tovi ja myös lakitekstin määrä parivaljakon Marilynin & Martin sisällä on kasvanut. Kesäkuun 27. päivä saavutettiin seuraava virstanpylväs, kun kihlaparin mykkäkoulu päättyi ja autot alkoivat vaihtaa ITS G5 -kommunikointikanavan kautta tietoja keskinäisestä sijainnistaan ja väistellä toisiaan. Pariskunnan väliset pusut ovatkin kiellettyjä, sillä niiden hinta olisi aina yli 15 000 euroa.

Matti Kutila VTT

Marilyn- & Martti-robottiautot ovat meille konkreettisesti osoittaneet, että tulevien sukupolviemme autoilu voi olla ja tuleekin olemaan erilaista kuin se, mihin me olemme tottuneet. Nykyajan nuoriso käyttää tietotekniikkaa toisella tavalla hyödykseen kuin me, joilla ensimmäinen tietokone oli lähinnä pelaamista varten hankittu legendaarinen Commodore 64. Autoja on nyt ja tulevaisuudessa, mutta niitä käytetään eri tavalla – ne ovat tehokas liikkumismuoto, jonka nuorison tietotekniset taidot, rohkeus ja saatavilla olevat ICT-palvelut integroivat osaksi liikennejärjestelmää. Automaatio sallii myös sen, että kuljettajasta tulee matkustaja.

Matti Kutila VTT

Täysautomaatiota saamme vielä odottaa

Eipä vuonna 1992 ensimmäistä autoa (Skoda 120 LS) ajaessani tullut edes mieleen, että ehkäpä 20 vuotta myöhemmin autoni myös parkkeeraa automaattisesti, kuten nykyinen autoni (Volkswagen Touran) tekee. Samoin poikani tulevat muistelemaan 20 – 30 vuoden kuluttua, että iskä joskus ajoi autoa jopa kaupungissa, jossa vilisti jalankulkijoita ja jolloin piti itse huolehtia jarruttamisesta punaiseen valoon – voi miten tehotonta ja turvatonta.

Kun itse tulin 18 vuoden ikään, oli itsestään selvää, että pitää ajaa ajokortti ja saada oma auto. Pojillani ei ehkä ole samaa käsitystä, vaan auton voi myös vuokrata tai jakaa, kunhan pääsee liikkumaan – liikkuminen on siis tärkeämpää kuin itse omistaminen. Ajoluvan he varmaankin suorittavat, mutta todennäköisesti autokoulu on toisenlainen kuin minulla, jolloin suurin haaste oli Forssan sairaalan tasa-arvoisen risteyksen muistaminen ja liikennemerkkien ulkoa opettelu. Pojat joutunevat ihmettelemään, miten varotoimenpiteitä pitää ottaa huomioon, kun automaatiojärjestelmä autossa käynnistetään ja mitä tietotekniset statusviestit tarkoittavat.

Matti Kutila VTT

Vaikka vahvasti uskon automaation tulemiseen liikenteessä, niin en usko, että se yhtenä kauniina vuonna muuttaa liikennejärjestelmät. Tämä tapahtuu normaalin tekniikan evoluutiopolun kautta, jossa osa-alue, funktio ja alue kerrallaan automaatio murtautuu osaksi ajamista – paino sanalla osaksi. Täysautomaatiota 24/7 kaikkialla, kaikissa keliolosuhteissa ja kaikkien saatavilla, on vielä 20 – 30 vuoden päässä tulevaisuudessa, mutta siihen kehitys menee – sitä en lainkaan epäile. On kiva olla osa sitä joukkoa, joka on tätä muutosta viemässä eteenpäin ja vieläpä kuskin penkillä yhdessä maailmanluokan kollegojen – VTT RobotCar Crew’n – kanssa.

 

Matti Kutila_Citroen_01072016

Matti Kutila
Automaattiset ajoneuvot -tutkimustiimin vetäjä
Twitter: @matti_kutila