Mikä on kädenjälkesi? Viesti ympäristövaikutuksista positiivisesti!

 

Ympäristövaikutukset ovat tämän päivän liiketoiminnassa keskeisessä roolissa niin tuotesuunnittelussa kuin yrityksen toiminnasta viestittäessä. Perinteisesti niitä mitataan suureilla, joita pyritään minimoimaan, kuten päästöt ja resurssien kulutus. Toimintamme vaikutukset voivat kuitenkin olla myös ympäristölle positiivisia.

Tavoitteena asiakkaan pienempi jalanjälki

Jalanjälkilaskenta ja sen hyödyntäminen tuotesuunnittelussa, B2B- sekä B2C-viestinnässä ja strategisen päätöksenteon tukena on vallannut alaa – ja hyvä niin. Elinkaariajatteluun perustuva lähestymistapa on tärkeä, jotta vältytään osaoptimoinnilta ja nähdään ratkaisujen laajemmat kokonaisvaikutukset. Etenkin vaikutusten arvioinnin sisällyttäminen jo tuotekehitysvaiheeseen on lisännyt merkittävästi ympäristön kannalta edeltäjiään parempien tuotteiden osuutta markkinoilla. Tuotesuunnitteluvaiheessa tehdään ratkaisevat valinnat mm. raaka-aineisiin, tuotantoprosesseihin ja kierrätettävyyteen liittyen. Jokainen vaihe kuluttaa resursseja ja aiheuttaa jätettä tai erilaisia päästöjä suoraan tai välillisesti esimerkiksi energian kulutuksen kautta synnyttäen tuotteelle ympäristöjalanjäljen.

Monet yritykset pyrkivät jo pienentämään omaa jalanjälkeään, mutta samalla yhä useampi yritys kehittää tuotteita tai prosesseja, jotka tähtäävät asiakkaan tuotteen tai palvelun jalanjäljen pienentämiseen, jolloin toiminta aiheuttaa myös positiivisen ympäristövaikutuksen.

Otetaan esimerkki: Yritys X kehittää ja tuo markkinoille kilpailijoitaan energiatehokkaamman ratkaisun. Hiilikädenjälki syntyy, kun toinen toimija valitsee ratkaisun käyttöönsä ja pienentää näin omaa jalanjälkeään. Vaikutuksen mittaaminen ja viestiminen on kuitenkin ollut tähän asti hankalaa ja yritykset ovat kipeästi kaivanneet ongelmaan ratkaisua.

Nyt kädenjäljen voi laskea

VTT on tarttunut haasteeseen ja on kehittämässä yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) kanssa hiilikädenjälkilaskentamenetelmää ja ohjeistusta positiivisten ympäristövaikutusten arviointiin ja viestintään.

Hiilikädenjälki voi syntyä monin eri tavoin, kuten pienemmän materiaalin ja energian käytön, päästöjen ja hävikin vähentämisen tai tuotteen suorituskyvyn ja eliniän kasvattamisen kautta. Jotta erityyppiset kädenjäljen muodostumismahdollisuudet saadaan menetelmässä huomioiduksi, menetelmäkehitystyö tehdään yhteistyössä joukon yrityksiä kanssa.

Tapaustutkimuksissa ovat mukana AM Finland, Biolan, Innofive, KONE, Neste, Nokia ja Paptic. Lisäksi teemme yhteistyötä muiden kädenjälkikonseptia kehittävien kansainvälisten tahojen kanssa, joita ovat Wuppertal Instituutin yhteydessä toimiva CSCP Saksassa ja Harvardin yliopisto USA:ssa.

VTT:n ja LUT:n työ on kuitenkin näitä konkreettisemmalla tasolla, ja tarkoituksenamme on julkaista ensi kesänä alan ensimmäinen opaskirja, jota yritykset voivat käyttää arvioidessaan ja viestiessään tuotteidensa positiivisista ympäristövaikutuksista.

”When you go to work for a company, you want to work in a company that is making the world better place”
Al Gore at SLUSH2017.

Lue lisää: http://www.vtt.fi/sites/handprint

tiina_pajula_
Tiina Pajula
Johtava tutkija, VTT
tiina.pajula(a)vtt.fi

 

 

saija_vatanen


Saija Vatanen

Erikoistutkija, VTT
saija.vatanen(a)vtt.fi

Kestävyysarviointi edellyttää yhteistyötä koko elinkaaren matkalla – Tuloksista on hyötyä kaikille toimijoille

Kestävän kehityksen arvioinnissa käsitellään taloudellisia, ympäristöllisiä ja sosiaalisia vaikutuksia sekä niiden välisiä sidoksia. Arviointi voi olla monin tavoin haastavaa, mutta se on erityisen tärkeää, sillä kasvihuonekaasupäästöjä sekä raaka-aineiden ja energian kulutusta on vähennettävä kiireellisesti. Lisäksi meidän tulee edistää hyvinvoinnin entistä tasaisempaa maailmanlaajuista jakautumista. Tämä edellyttää myös taloudellisten vaikutusten huomioimista.

Kestävyysarviointi käsittelee tuotteiden ja palveluiden vaikutusten mittaamiseen liittyviä konkreettisia kysymyksiä

Kestävyysarviointi on jatkuvasti ajankohtainen aihe, joka toisinaan aiheuttaa myös haasteita monikansallisille yhtiöille. Eurooppalainen prosessiteollisuus käyttää kestävyysarviointiin elinkaaripohjaisia menetelmiä, joilla pyritään selvittämään erityisesti tuotteiden ja teknologioiden ympäristövaikutuksia. Arviointeja hyödynnetään yleisesti mm. sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä sekä tuotekehityksessä.

Vaikka valmistusprosesseista kerätään runsaasti dataa, tietojen kerääminen ja muokkaaminen esimerkiksi koko elinkaaren kattavaa hiili- tai vesijalanjälkeä varten saattaa edellyttää paljon työtä – joskus jopa salapoliisitaitoja.

Elinkaariarviointi on vakiintunut kestävyysarviointimenetelmä

Elinkaariarviointi tarkastelee tuotteen ympäristövaikutuksia koko elinkaaren ajalta raaka-aineiden hankinnasta aina kierrätykseen tai loppukäsittelyyn saakka. Kattavalla lähestymistavalla pyritään välttämään tuotteen ympäristövaikutusten siirtäminen elinkaaren vaiheesta toiseen. Elinkaariarvioinnin käyttöä korostetaan tällä hetkellä Euroopan ympäristöpolitiikassa. Elinkaariajattelu on myös keskeisessä asemassa kiertotaloutta koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa.

SAMT-hankkeessa tutkittiin kestävyysarvioinnin elinkaaripohjaisiin menetelmiin liittyviä nykyisiä käytäntöjä ja tulevia kehitystarpeita prosessiteollisuuden eri sektoreilla.[1] Tulokset osoittavat, että elinkaaripohjaisia arviointimenetelmiä pidetään hyödyllisinä ja tärkeinä työkaluina tuotteiden ja palveluiden kestävyyteen liittyvien tekijöiden arvioinnissa. Lisäksi teollisuudella on yhä enemmän tarvetta ja kiinnostusta integroida kestävyysarvioinnin ja elinkaariajattelun periaatteita päivittäisiin päätöksentekoprosesseihin.

SAMT-visio 2030

Kuva 1. SAMT-visio tulevaisuuden kestävyysarvioinnista laadittiin tutkijoiden ja teollisuuden asiantuntijoiden välisessä avoimessa projektityöpajassa.[2]

Arviointimenetelmiä ja -työkaluja pitää muokata käyttäjien muuttuvien tarpeiden mukaan

Edelläkävijäyritykset ovat jo tehneet paljon työtä integroidakseen ympäristötavoitteet kaikkeen toimintaansa. Menetelmien ja niitä tukevien työkalujen jatkokehitys on kuitenkin tarpeen, jotta menetelmien käyttö yleistyisi ja onnistuisi vaivattomammin. Yksi menetelmien laajamittaisempaa käyttöä tällä hetkellä vaikeuttavista pullonkauloista on laadukkaan datan puute. Useimmat yritykset saavat kyllä hankittua tietoa omista prosesseistaan, mutta haasteeksi muodostuvat yleensä niitä edeltävät tai seuraavat elinkaaren vaiheet.

Uusia tiedontarpeita syntyy sitä mukaa kun uusia puheenaiheita nousee kestävän kehityksen ja yritysvastuun agendalle. Ympäristönäkökohtien arvioimisen avuksi on jo olemassa elinkaaritietokantoja, mutta myös sosiaalista ja taloudellista dataa tarvitaan enenevässä määrin.

Tietojen hankinta ja siihen liittyvien teknisten haasteiden ratkaiseminen edellyttää yhteistyötä

Luotettava arviointi ei ole mahdollista ilman elinkaaren edellisten ja seuraavien vaiheiden sisällyttämistä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että toimittajilta ja asiakkailta on saatava enemmän tai vähemmän tarkkoja tietoja eri vaiheiden materiaali- ja energiataseista. Käytettävissä olevista elinkaaritietokannoista voi olla apua, mutta niistä ei välttämättä löydy tarvittavia tietoja.

Eri lähteistä hankittujen tietojen yhdistäminen edellyttää usein paljon työtä ja muokkauksia, mikä on hidasta ja kasvattaa kustannusten lisäksi myös virheiden mahdollisuutta. Eri tietomuotojen ja ohjelmistoversioiden käytöstä voi aiheutua yhteensopivuushaasteita. Pelkkä kestävään kehitykseen liittyvä osaaminen ei ehkä riitä, vaan tarvitaan myös teknistä osaamista.

Jakaminen tukee oppimista

Tuotteen elinkaaren entistä syvempi ymmärtäminen hyödyttää kaikkia toimijoita: suurempi raaka-aineiden tai energian kulutus elinkaaren alussa voi joissakin tapauksissa olla perusteltua, jos se mahdollistaa kevyempien prosessien hyödyntämisen myöhemmissä vaiheissa.

SAMT-hankkeesta saadut kokemukset osoittavat, että keskustelu ja kokemusten jakaminen muiden samanlaisia kysymyksiä kohtaavien toimijoiden kanssa on hyödyllistä ja voi auttaa ratkaisemaan joitakin haasteita. Yksittäisten sektoreiden ja yritysten tarpeissa on eroja, mutta monet käytännön pullonkauloista ovat yhteisiä kaikille toimijoille. Keskustelu toimittajien ja arvoketjun muiden jäsenten kanssa oli yksi datan keräämiseen suositelluista parhaista käytännöistä.[3]

Luottamuksellisten tietojen jakamiseen, joko sellaisenaan tai eri tavoin muokattuina, voidaan myös löytää erilaisia teknisiä ratkaisuja. Datan keräämiseen, käsittelyyn ja jakamiseen tarvitaan kuitenkin myös uusia työkaluja tai teknisiä ratkaisuja.

Miksi vaivautua?

SAMT-hanke osoittaa, että vaikka kestävyysarviointiin ei tällä hetkellä löydy täydellistä menetelmää tai työkalua, nykyisilläkin menetelmillä voidaan arvioida kestävyyden monia osa-alueita ja saada hyödyllisiä tietoja, jotka tukevat päätöksentekoa eri tilanteissa. Kestävyysarviointi on prosessi, joka ei koskaan tule täysin valmiiksi, sillä parannettavaa löytyy aina. Se auttaa kuitenkin huomiomaan kestävän kehityksen näkökulmia omassa toiminnassa.[4]

Kestävän kehityksen tutkijoita ja erityisesti arviointimenetelmiä kehittäviä tahoja kannustetaan huomioimaan omassa kehitystyössään paitsi käyttäjän näkökulma, myös arvioinnin käytännön toteutukseen liittyvät haasteet, kuten rajalliset tiedot ja resurssit. Teollisuutta kannustetaan aktiiviseen arviointimenetelmien ja -työkalujen testaamiseen, kokemusten jakamiseen sekä sidosryhmäkeskusteluihin, jotta tieto kestävään kehitykseen liittyvistä tekijöistä lisääntyy eri arvoketjuissa ja niiden välillä.

Hanna Pihkola VTT

Hanna Pihkola
tutkija

[1] SAMT-hanke sai rahoitusta EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta (Horisontti 2020 -tukisopimus numero 636727). Myös Sveitsin opetus- ja tutkimusministeriö (SERI) tuki hanketta (tukisopimus numero 15.006).

[2] Ks. https://www.spire2030.eu/sites/default/files/users/user355/SAMT_D3.3_final.pdf

[3] Lisätietoja löytyy projektiraportista.

[4] Lisätietoja projektiraporteista D2.1 ja D2.2.

Varo viherpesua! Kestäville innovaatioille löytyy päteviä mittareita

Juuri alkaneella kestävän kehityksen viikolla on hyvä hetki kerrata, miten innovaatioiden ja hankkeiden kestävyys kannattaa varmistaa. Yritys saattaa sortua tahattomasti viherpesuun, mikä voi nykypäivän toimintaympäristössä vaarantaa koko innovaation läpimurron. Tieteellisesti hyväksytyt kestävyyden arviointimenetelmät auttavat viestimään ympäristövaikutuksista läpinäkyvästi.

Lämpötilan nousun on arvioitu kiihtyvän eniten pohjoisten leveysasteiden maa-alueilla talvisin. Joidenkin arvioiden mukaan nykyinen päästökehitys näyttää johtavan Helsingissä jopa yli kuuden asteen lämpenemiseen. Harva suomalainen lienee innoissaan visiosta, jonka mukaan saamme tulevaisuudessa nauttia nollakeleistä lokakuusta toukokuulle. Vain valon määrä erottaisi joulukuun huhtikuusta. Ja tämäkin on vain murheista pienimpiä lämpötilan muutoksen aiheuttamien globaalien ruokatuotantoon, veden riittävyyteen, hyönteisten ja kasvien levinneisyyteen, terveyteen ja muihin ääri-ilmiöihin liittyvien ongelmien rinnalla.

Haaste on valtaisa, mutta siihen on tartuttu

Yhä useamman valtion ja yrityksen strategian tärkeimpien tavoitteiden joukkoon on noussut kasvihuonekaasupäästöjen hillitseminen ja muut kestävää kehitystä edistävät toimet. Osana YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaa Agenda 2030:tä on määritetty 17 kansainvälistä tavoitetta, jotka sisältävät globaaleja teemoja, kuten puhdas vesi ja energia sekä kestävä tuotanto. Maapallon keskilämpötilan nousu pyritään Pariisin ilmastositoumuksen mukaisesti rajoittamaan enintään kahteen asteeseen.

Tällä viikolla vietämme Euroopan kestävän kehityksen viikkoa teemanaan edellä mainittu 2030-agenda. Suomikin toteuttaa ohjelmaa monin eri tavoin. Sinäkin voit tehdä oman toimenpidesitoumuksesi valtioneuvoston kanslian kautta ja haastaa muita.

Käytännön toimissa yritykset ovat jo hallitusten edellä

Innovointi ja riskinotto ovat tehokkaampi tie kuin säädökset. Muutos saa vauhtia kiertotaloudesta, clean techistä ja biotaloudesta, joiden toteuttamisessa VTT:llä on merkittävä rooli uusien ratkaisujen kehittäjänä. Varomaton voi kuitenkin mennä vipuun, sillä kaikki kierrätystä lisäävä tai biomateriaaleja hyödyntävä liiketoiminta ei ole kestävää. Sivu- ja jätevirtojen prosessointi hyötykäyttöön tai biomateriaalien valmistus saattaa vaatia monimutkaisia ja runsaasti energiaa kuluttavia prosesseja, energiaintensiivisiä tai haitallisia kemikaaleja tai pitkiä kuljetusmatkoja, eikä raaka-aineiden saatavuuskaan ole aina taattu. Taloudellisten kysymysten lisäksi ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset kiinnostavat yhä laajenevaa joukkoa sidosryhmiä mukaan lukien valtionjohto, rahoittajat ja yritysten asiakkaat.

Miten kestävyys mitataan?

Tuotteiden ja liiketoimintamallien aiheuttamien todellisten vaikutusten selvittämiseksi ja niistä viestimiseksi tarvitaan tieteeseen pohjautuvia mittareita. Tällaisiin kuuluvat elinkaari- ja systeemiajatteluun perustuvat ympäristövaikutuksia määrittelevät menetelmät, kuten LCA (life cycle assessment), joka tarkastelee vaikutuksia kokonaisvaltaisesti. Lähestymistapa varmistaa sen, ettei osaoptimoimalla siirretä ongelmia tai päästöjä arvoketjussa paikasta toiseen tai vaihdeta ongelmaa toiseksi. Samalla voimme viestiä vaikutuksista läpinäkyvästi ja vältymme viherpesulta.

Elinkaariarviointiin perustuvaa tarkastelua vaaditaan jo laajasti tuotekehityksessä ja viestinnässä. Seuraava Horizon 2020 PPP-SPIRE -haku edellyttää läpinäkyvän, elinkaariajatteluun ja mahdollisimman pitkälle standardoituihin menetelmiin perustuvan kestävän kehityksen arvioinnin jokaisessa projektissa. Euroopan komissiolla on valmisteilla tuotteiden LCA-pohjainen ympäristöjalanjäljen laskentaohje (product environmental footprint – PEF), jonka tavoitteena on luoda sisämarkkinat vihreille tuotteille. Komissio suosittelee käytettävän jalanjälkeä jatkossa niin tuotteiden ympäristövaikutusten mittaamiseen kuin yritysviestintään.

Yritykset, jotka käyttävät elinkaarilaskentaa tuotekehityksessään, hyötyvät asiakasrajapinnassa, kun vastuullisuus on noussut avainkysymykseksi ja koko toimitusketjun tunteminen on tärkeää. Näiden yritysten on esimerkiksi helpompi lähteä mukaan uusimpaan tapaan osoittaa vastuullisuutta, Science Based Target (SBT)  -aloitteeseen, ja määritellä sen mukaiset kasvihuonekaasupäästövähennykset toiminnalleen. SBT-aloitteen tavoitteet määräytyvät Pariisin ilmastosopimuksen edellyttämien päästövähennyksien perusteella ja edellyttävät koko arvoketjun huomioimista. Mukana on jo lähes 300 yritystä.

Kädenjälki nousee jalanjäljen rinnalle

Eri tilanteisiin ja teollisuuden aloille tarvitaan erilaisia indikaattoreita, jotta kestävyyden kannalta olennaisimmat näkökohdat tulevat huomioiduksi. VTT:n asiantuntijat ovat olleet yli 20 vuotta kansainvälisessä kärjessä kehittämässä elinkaariajatteluun perustuvia arviointimenetelmiä ja indikaattoreita. Tiedon ja tiedontarpeen lisääntyessä menetelmiä kehitetään edelleen. Esimerkkinä mainittakoon kädenjälki, jota ollaan lanseeraamassa erilaisten jalanjälkien rinnalle: Kaikilla tuotteilla on niiden valmistusprosessin aiheuttama ympäristöä kuormittava vaikutus eli jalanjälki, joka tulisi pyrkiä minimoimaan. Sen lisäksi monien tuotteiden avulla voidaan vähentää ympäristökuormitusta toisaalla (esim. vesikemikaalit), jolloin tuotteella on myös positiivinen vaikutus ympäristöön. Näiden vaikutusten mittaamisen ja viestinnän mahdollistamiseksi VTT on käynnistänyt Tekes-kehityshankkeen kädenjäljen määrittelemiseksi.

Sovellamme kestävän kehityksen arviointimenetelmiä niin tuotekehitysvaiheessa olevien ratkaisujen kuin valmiiden tuotteiden ja niiden kehityspotentiaalin arviointiin. Kun haluat löytää oikeat mittarit ja jalostaa ne kestävää kehitystä tukevaksi näkemykseksi, autamme mielellämme!

Lisälukemista:

Tiina Pajula VTT

Tiina Pajula
johtava tutkija