Alustat eivät ilmesty tyhjästä!

Kohti uusia ja radikaaleja liiketoimintamahdollisuuksia digitaalisilla alustoilla: Ei ole olemassa yhtä ainoaa tietä menestykseen vaan reittejä on monia!

Alustojen ytimestä löytyvät tuotteet ja palvelut, jotka liittävät toimijat yhteen – kohti saumattomia asiakaskokemuksia. Nämä saumattomat palvelukokemukset tuottavat tietoa, joka voi jaettuna, integroituna, tai analysoituna luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia alustan omistajalle ja liiketoimintakumppaneille.  Useiden alustojen ja niiden digitaalisen vuorovaikutuksen rajoja ylitettäessä syntyy lisää tietoa – laajaa dataa – joka mahdollistaa monimuotoisen tiedon integroimisen. Haluamamme radikaalisti uudenlaiset liiketoimintamahdollisuudet odottavat eri tietoaineistojen ja tietolähteiden yhtymäkohdassa. Mutta kuinka tavoitteeseen päästään?

Digitaaliset alustat ovat paikkoja digitaaliselle kanssakäymiselle ja ne koostuvat erilaisista arvoa tuottavista rakennuspalikoista.  Näiden rakennuspalikoiden on toimittava yhdessä! Niin kutsuttujen rajaresurssien täytyy mahdollistaa saumaton tekninen ja yhteistoiminnallinen vuorovaikutus. Jos siis tarjoamasi saumaton asiakaskokemus hyötyisi täydentävistä mikropalveluista (microservices), niin niiden tulee olla käytettävissä ratkaisuunne yhteensopivien ohjelmointirajapintojen (API) kautta.

Tarkistuslista

Jos et ole tutustunut alustaratkaisujen vuorovaikutuksen ja rajaresurssien tärkeyteen, ota ensimmäinen askel oheisen tarkistuslistan avulla! Se perustuu tutkimustyöhön, teollisuuden ja muiden sidosryhmien näkemyksiin ja kokemuksiin sekä Suomessa että muualla.

  • Mikä on se ongelma, jota olette ratkaisemassa alustoilla?
  • Millaiseen vuorovaikutukseen haluatte osallistua?
  • Mikä on vahvuutenne?
  • Oletteko valmiita globaaliin toimintaan?
  • Missä kohtaa digitaalista evoluutiota olette tällä hetkellä?
  • Oletteko määritelleet tekniset ja yhteistoiminnalliset resurssinne?
  • Miten osaatte tarttua ohjelmointirajapintojen tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin?
  • Miten osaatte tukea ei-teknisiä rajaresursseja?
  • Mikä on skaalattavuustavoitteenne?
  • Onko teiltä datastrategia?
  • Millainen on alustanne ekosysteemi?
  • Millainen toimija haluatte olla perustuen resursseihinne ja verkostoasemaanne?
  • Oletteko miettineet asemaanne alustaekosysteemissä?
  • Tiedättekö mistä lähteä liikkeelle – ja kuinka edetä?

Lisätietoa aiheesta löytyy julkaisusta: Platform Economy Interactions & Boundary Resources

Ajattelun muutos

Digitaalisten alustojen myötä pelin logiikka on muuttunut, eivätkä kaikki toimijat voi omistaa tai tarjota alustoja. Ei siis ole olemassa yhtä ainoaa tietä menestykseen!

Tutustu myös aiempiin alustoja koskeviin postauksiin:

Alustaekosysteemi määrittelee uuden talouden keskeiset tekijät

Avoimuus on avain alustatalouteen

Kaikki liittyy alustoihin – ja alustat kaikkeen

 

Katri Valkokari
Katri Valkokari
Tutkimuspäällikkö, VTT
katri.valkokari(a)vtt.fi

 

marko-seppänen-3
Marko Seppänen
Professori, TUT
marko.seppanen(a)tut.fi

 

vttblog_kaisa_still_marko_seppanen_katri_valkokari_crop
Kaisa Still
Erikoistutkija, VTT
kaisa.still(a)vtt.fi

Alustaekosysteemi määrittelee uuden talouden keskeiset tekijät

Google, Facebook, Amazon, Apple ym. alustayritykset ovat menestyksellään luoneet hypeä alustatalouden konseptiin. Samalla unohtuu usein, että alustan omistajat eivät toimi yksin.

Uusi alustatalous perustuu vuorovaikutukseen lukuisten eri toimijoiden välillä. Alustat tarjoavat yrityksille uusia mahdollisuuksia muuttamalla vuorovaikutustapoja ja usein myös rikkomalla liiketoiminnan perinteisiä sääntöjä. Tästä syystä alustaekosysteemin määrittäminen on yksi keskeisiä tehtäviä alustatalouden toimivuudelle.

Miten sitten voidaan löytää kaikkia alustaekosysteemin jäseniä hyödyttävä win-win-win-malli? Tutustuttuamme (Sorri et al. 2016) laajasti alan kirjallisuuteen olemme rakentaneet alustakanvaasityökalun, joka koostuu kahdeksasta keskeisestä, kriittisiä ominaisuuksia kuvaavasta elementistä (ks. kuva).

Platform ecosystem canvas

Alustaekosysteemin kanvaasi.

Toimivan vuorovaikutuksen luomiseksi alustan pitää houkutella, sitouttaa ja yhdistää sekä arvon tuottajia että käyttäjiä. Kaksi keskeisintä elementtiä – arvo (value) ja osallistujat, joita ovat sekä käyttäjät (users) että tuottajat (producers) – muodostavat alustan tärkeimmän toiminnon: ydinvuorovaikutuksen. Alustassa vuorovaikutus alkaa arvon yhteiskehittelystä, ja alusta hyödyntää suodattimia arvon yhteisluonnissa. Digitaalisissa alustoissa suodattaminen (filtering) perustuu tyypillisesti algoritmeihin. Nämä ohjelmistotyökalut mahdollistavat arvon muodostumisen tuottajien ja käyttäjien välillä.

Kun ymmärretään itse ydinvuorovaikutus ja vaihdettavaksi haluttu arvo, on melko helppoa määritellä alustojen verkostovaikutusten (network effects) keskeiset mahdollistajat. Lyhyesti sanottuna suorat verkostovaikutukset selittävät, miten alusta houkuttelee toisia osallistumaan, kun taas epäsuorat verkostovaikutukset kuvaavat, miten houkutellaan toiset osapuolet mukaan arvon kehittämiseen. Tekniset (technical) ja yhteistoiminnalliset rajaresurssit (co-operative boundary resources) liittyvät läheisesti verkostovaikutuksiin muodostaessaan alustaa koskevat osallistumis- ja jakamissäännöt. Samanaikaisesti hallinnointikäytännöt (governance) määrittelevät yksityiskohtaisemmin, miten ekosysteemin sisäinen yhteistyö järjestetään. Avoimet rajapinnat ja datan integroitu suodattaminen mahdollistavat verkostovaikutukset ja luovat uutta vuorovaikutusta, jota alustan omistaja ei välttämättä suoraan halua tai edes kykene ohjaamaan.

Viimeinen, vaan ei vähäisin, elementti on ansainta (capture/monetizing), joka on liiketoimintamallin näkökulmasta ratkaiseva kysymys. Tällä hetkellä useimmat alustat soveltavat varsin perinteistä ansaintalogiikkaa, joka perustuu joko transaktioiden määrään (esimerkiksi maksutapahtuma) tai ajan kulumiseen (esimerkiksi kuukausimaksu). Hyödyn jakamisen läpinäkyvyys on ratkaisevassa asemassa, vaikka alustataloudessakaan ei tuottoja aina jaeta tasan osapuolten kesken. Jokaisen toimijan tulisi huomioida tämä omassa liiketoimintamallissaan.

Alustakanvaasityökalu on tarkoitettu ohjaamaan alustaekosysteemin eri jäseniä — alustan omistajia, täydentäjiä, infrastruktuurin ja palvelun tarjoajia – varmistamaan kahdeksan keskeisen osatekijän avulla, että kaikki tärkeät näkökulmat huomioidaan. Kanvaasityökalu auttaa kyseenalaistamaan alustan toimintamallia ohjaamalla ajattelua kohti moniulotteista arvon yhteiskehittämistä ekosysteemin jäsenten välillä. Työkalua on testattu seitsemän case-yrityksen kanssa, ja saatu palaute on vahvistanut työkalun hyödyttävän liikkeenjohtoa heidän pyrkiessään innovoimaan uudenlaista alustapohjaista liiketoimintamallia.

Tutustu myös aiempiin alustoja koskeviin postauksiimme:

Avoimuus on avain alustatalouteen

Kaikki liittyy alustoihin – ja alustat kaikkeen

vttblog_kaisa_still_marko_seppanen_katri_valkokari_crop

Krista Sorri TUT

Kaisa Still, erikoistutkija, VTT

Marko Seppänen, professori, Tampereen teknillinen yliopisto
Twitter @DrSeppanen

Katri Valkokari, johtava tutkija, VTT
Twitter @valkatti

Krista Sorri, projektitutkija, Tampereen teknillinen yliopisto

Avoimuus on avain alustatalouteen

Alustatalous elää vuorovaikutuksesta, mutta yhteisesti luodun hyödyn ja aikaansaadun menestyksen jakautuminen on epäselvää. Avoimuus ja rajapintojen läpinäkyvyys onkin toimivan alustatalouden ydin.

alustatalous

Ekosysteemit ja alustat jatkavat voittokulkuaan: ne integroivat käyttäjät, tarjoajat, tuottajat sekä täydentäjät – hämärtäen toimialojen rajoja. Applen ja AirBnB:n esimerkit osoittavat, miten digitaaliset alustat ylittävät rajapintoja ja mahdollistavat toimintoja, joita on perinteisesti kontrolloitu tiukasti. Samalla alustat mahdollistavat myös globaalit kytkennät.

Digitaaliset alustat tarjoavat perinteisiin markkinapaikkoihin verrattuna parempaa saavutettavuutta, tehokkuutta, nopeutta – sekä toisinaan myös käyttömukavuutta ja käyttäjäkokemusta. Arvonluonnissa siirrytään perinteisen arvoketjurakenteen sijaan organisaatioiden ja toimialojen rajat ylittävien verkostomaisten rakenteiden aikaan, jossa digitaaliset alustat mahdollistavat uudenlaiset toimintamallit.

Arvo syntyy vuorovaikutuksessa, hyötyjen jakaantuminen epävarmaa

Nykyisin keskitytään usein alustan omistajan rooliin. Tämä ns. alustayritys hallitsee keskeisiä alustan komponentteja (sekä tiedon käsittelemistä tekevää teknologiaa että sen päälle rakennettua bisneslogiikkaa) ja saa useimpien esimerkkien valossa suurimman osuuden tuotoista (ks. Harvard Business Review: What Airbnb, Uber, and Alibaba Have in Common). Alustataloudessa vallalla oleva ”winner takes it all” -ajattelu onkin kannustanut monet maailman yrityksistä kehittämään omia alustojaan.

Alustan arvo riippuu verkostovaikutuksista eli kumppaneiden osallistumisesta. Sen takia moniin alustayritelmiin on rakennettu uudenlaisia pelisääntöjä ja kytkentäpalveluja, jotka yhdistävät, analysoivat ja tulkitsevat alustojen kautta kulkevaa tietoa – kuitenkin korostaen alustayrityksen hyötyjä. Valitettavan usein näitä ns. rajaresursseja ei ole avattu aidosti. Etlan tuoreen selvityksen mukaan 51 keskisuuresta valmistavan teollisuuden yrityksestä yksikään ei julkaissut yhteistoimin­nallisia tai teknisiä rajaresursseitaan.  (Ks. Etla: Rajaresurssien puute hidastaa teollisen internetin alustaekosysteemien syntyä.)

Uudenlainen arvonluonti perustuu toimijoiden muodostaman ekosysteemin yhteiseen toimintaan ja sopivasti suodatetun tiedon ja arvon tarjoamiseen erilaisille käyttäjille. Siten myös yksittäisiä mutta saumattomasti asiakkaan arvontuotantoon ja alustaan kytkeytyvä palveluja tarjoava yritys voi olla alustatalouden voittaja.

Arvon jakaantuminen läpinäkyväksi

Usein unohdetaan se, että alustatalous perustuu vuorovaikutukselle. Jotta vuorovaikutusta syntyy, alustan on pystyttävä houkuttelemaan, osallistamaan ja kytkemään arvontuottajia sekä tarjonta- että kysyntäpuolelle. Rajapintojen avoimuuden ja tietojen yhdistämisen avulla syntyy uutta vuorovaikutusta, joka ei ole suoraan yksittäisen toimijan, kuten alustajan omistajan, kontrolloimaa.

Suurin muutos tarvitaan ajattelussa: alustataloudessa menestyminen edellyttää verkostotoimijoiden – useiden eri osapuolten – näkökulmien huomioimista ja osallistumismahdollisuuksien rakentamista avoimesti. Hyötyjen ja panostusten jäsentäminen avoimesti kaikkien osapuolten näkökulmasta on lähtökohta alustan ekosysteemin verkostovaikutusten toiminnan ja dynamiikan ymmärtämiselle. Näin mahdollistetaan eri osapuolten resurssien ja osaamisen saaminen liikkeelle ja yhteensopivuus – asiakkaan tarpeisiin vastaten.

Alustatoimijoiden yhteisen win-win-win-mallin, ei siis winner takes it all ‑mallin, löytäminen edellyttää paitsi ajattelun muutosta myös arvon jakaantumisen läpinäkyvyyttä. Tämä koskee niin suoria kuin epäsuoria hyötyjä. Alustataloudessa hyödyt eivät edelleenkään jakaudu tasapuolisesti, ja eri toimijoiden on otettava tämä huomioon liiketoimintamalleissaan. Avoimuus on avain alustatalouteen – jossa monet voivat menestyä!

vttblog_kaisa_still_marko_seppanen_katri_valkokari_crop

Kaisa Still, erikoistutkija, VTT

Marko Seppänen, professori, Tampereen teknillinen yliopisto; Twitter @DrSeppanen

Katri Valkokari, johtava tutkija, VTT;
Twitter @valkatti

Digitalisoituneen ja verkottuneen alustayhteiskunnan turvallisuus?

alustatalous_turvallisuus_2

Digitalisaatiosta ja alustataloudesta odotetaan sekä uuden kasvun lähdettä että olemassa olevien toimialojen murskaajaa. Alustataloudella tarkoitetaan uudenlaista monensuuntaisen arvonluonnin tapaa, jossa sosiaaliset ja teknologiset rakenteet yhdistävät palveluiden tuottajia ja käyttäjiä, samalla hämärtäen näiden välistä eroa. Digitalisaation vauhdittama informaation nopea ja laaja keräys ja analysointi mahdollistavat osaltaan alustatalouden verkottuneen toiminnan.

Alustatalouden logiikalla toimivat yritykset ovat jo vallanneet alaa perinteisissä käytännöissä pitäytyneiltä toimijoilta. Alustatalouden vaikutukset eivät kuitenkaan rajaudu vain uusien yritysten vyöryyn markkinoille, vaan se haastaa koko talouden toimintalogiikan. Esimerkiksi osuuskunta-ajattelu kokee uutta tulemista ja jakamistalous luo uudenlaista yhteisöllisyyttä. Ja tämä aiheuttaa harmaita hiuksia verottajalle.

Mikä ihmeen turvallisuus?

Alustatalouteen liittyvässä keskustelussa onkin siirrytty teknologialähtöisyydestä ja uusien liiketoimintamallien pohtimisesta hiljalleen myös yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Keskustelu on keskittynyt lähinnä toimialojen muutokseen ja työn murrokseen. Turvallisuus on sen sijaan jäänyt vähemmälle huomiolle, ja viimeistään nyt olisi syytä havahtua pohtimaan varautumista alustatalouden mukanaan tuomiin muutoksiin. Turvallisuudella en tarkoita vain tietoturvaa tai yksityisyyteen liittyviä kysymyksiä, vaan myös muita uuden verkostomaisen toimintatavan mukanaan tuomia haasteita ja mahdollisuuksia luottamukseen, riskeihin, vallan jakautumiseen ja monimutkaisten kokonaisuuksien hallintaan liittyen.

Verkostot ja lisääntyvä keskinäisriippuvaisuus asettavat turvallisuusajattelun uudelle uralle. Riskit ovat entistä monimutkaisempia ja vaikeammin tunnistettavissa. Organisaatiot ovat pysyvien hierarkioiden sijaan verkostomaisia ja väliaikaisia, jolloin perinteinen ylhäältä alas -kontrolli ei enää toimi. Toimitaan siis monimutkaisten, sopeutuvien järjestelmien maailmassa, jossa kaaosteoria on soveltuvampi lähtökohta kuin prosessimallit. Käsitteet kuten valta, kontrolli ja luottamus saavat tässä kontekstissa uusia merkityksiä ja ulottuvuuksia. Mitä tarkoittaa valta keskinäisriippuvaisessa järjestelmässä? Voiko luottamuksen ulkoistaa algoritmille?

Alustataloudessa yksilön ja yksittäisten toimijoiden sijaan fokus on enenevässä määrin yhteisössä ja yhteistoiminnassa. Lainsäätäjille alustatalous aiheuttaa päänvaivaa erityisesti sen takia, että uudenlaiset liiketoimintamallit ja yritysten ja asiakkaiden roolien hämärtyminen ei sovi olemassa oleviin kehikoihin. Perinteinen valvonta ja säätely vaikeutuvat, kun esimerkiksi majoituspalvelu ilmoittaa, ettei itse asiassa omista yhtään majapaikkaa, vaan toimii vain linkkinä tarjonnan ja tarpeen välillä. Vaikka säädökset ja rajoitteet ovat verkottuneessa toiminnassa edelleen tärkeitä, nousee kulttuuri entistä merkityksellisemmäksi turvallisuuden lähteeksi.

Alustataloudesta vipuvoimia turvallisuuteen?

Toisaalta alustatalous, digitalisaatio ja verkostomaisuus voivat myös lisätä turvallisuutta. Alustat yhdistävät ihmisiä, ja niiden päälle rakentuvat yhteisöt pitävät jäsenistään huolta, erityisesti mikäli alusta siihen kannustaa. Alustojen ja verkostojen suunnittelusta tuleekin teknisen ja liiketaloudellisen haasteen lisäksi yhteiskunnallinen haaste: miten tehdä sellaisia alustoja, jotka tukevat turvallisuutta ja rakentavat yhteisöllisyyttä? Kun kaikesta vuorovaikutuksesta jää digitaalinen jälki, onko tähän perustuva mainetalous luottamusta vai eriarvoisuutta luova mekanismi? Mikä on yritysten rooli, mikä valtion ja mikä yksilöiden rooli alustan muokkaamisessa?

Digitalisaatio, alustatalous ja monet muut vastaavat termit kuvaavat murrosta tuotantoyhteiskunnasta yhteistoiminnan yhteiskuntaan. Sen sijaan että keskustelemme vain siitä, mikä toimiala jää seuraavaksi alustayritysten jalkoihin, voimme ottaa proaktiivisen asenteen ja ryhtyä keskustelemaan siitä, miten päästä toivottavaan tulevaisuuteen. Miten digitalisaatio ja alustat voivat palvella yhteisiä tavoitteita, ja miten ne voivat luoda turvallisuutta? Miten varmistaa reiluus, riskien minimointi ja yhteiset pelisäännöt?

Muun muassa näitä kysymyksiä käsitellään VTT:n Ennakointi ja sosiotekninen muutos 2016 -seminaarissa 10.10.2016 (tuttavallisemmin #ennasemma). Tule keskustelemaan lisää aiheesta kanssamme seminaariin. Tänä vuonna teemana on “Älykkäitä vipuvoimia turvalliseen tulevaisuuteen”.

Ohjelma ja ilmoittautuminen seminaariin 2.10. mennessä: http://www.vtt.fi/medialle/tapahtumat/ennakointi-ja-sosiotekninen-muutos-2016-seminaari1

Mikko Dufva, tutkija

mikko.dufva (a) vtt.fi

Twitter: @mdufva

Mikko_Dufva

Kaikki liittyy alustoihin – ja alustat kaikkeen

vttblog_kaisa_still_marko_seppanen_katri_valkokari_crop

Onko enää ketään, joka ei ole kuullut Uberista, Facebookista, LinkedInistä tai AirBnB:stä? Tai siitä, että alustat ovat tie menestykseen? Pureuduimme tähän aiheeseen analysoimalla alustan erilaisia kuvauksia ja määritelmiä.

Alustat ovat pinnalla juuri nyt, ja monet yritykset rakentavat omia alustoja tai kehittävät alustastrategioita hyödyntääkseen niiden mahdollisuuksia. IPLATE-tutkimushanke pyrkii selvittämään alustoihin liittyviä osaamisalueita eli niitä aineksia, joilla syntyy alustatalouden menestysresepti. Alustoja lähestytään hankkeessa interaktiivisina, monen osapuolen yhteistyöhön perustuvina markkinapaikkoina, joilla mahdollista saavuttaa verkostovaikutuksia.

Analysoimme ensin alustan käsitettä ymmärtääksemme, millaisia resursseja ja ominaisuuksia menestyminen edellyttää. Havaitsimme, että määritelmien kirjo on laaja. Selventääksemme käsiteviidakkoa teimme kirjallisuuskatsauksen, jonka aineistona oli 12 paljolti siteerattua, alustoja käsittelevää englanninkielistä tieteellistä artikkelia ja raporttia (julkaisuluettelo on blogin lopussa). Sana ”platform” eli alusta esiintyy niissä kaikkiaan 1 791 kertaa, keskimäärin 149 kertaa kussakin julkaisussa (julkaisukohtainen mainintamäärä oli 35–309).

Analyysissä löytyi 31 määritettä, joita käytettiin sanan ”platform” edellä, ja 39 määritettä, joita käytettiin sen jälkeen. Ne esitetään aakkosjärjestyksessä alla olevassa kuvassa. Kuvasta näkyy esimerkiksi, että julkaisuissa mainitaan sekä toimitusketjualusta että alustatoimitusketju. Samaan tapaan mainitaan sekä teknologia-alusta että alustateknologia ja markkina-alusta ja alustamarkkina. Luettelossa on sekä liiketoimintaan että teknologiaan liittyviä määritteitä: teknologiatermit on merkitty punaisella ja liiketoimintatermit sinisellä värillä. Alustatalouteen liittyviä rooleja ovat mm. kumppanit, sponsorit, omistajat, johtajat tai sellaiseksi havittelevat, tulokkaat sekä täydentäjät. Ne on merkitty vihreällä.

Kuva: Alustoja kuvaavien termien yhteenveto.

Analyysillä pyritään selkeyttämään alustoihin liittyvää termilogiaa, kuten autoalustat ja globaalit alustat tai alustojen lisensointi ja alustasodat. Alustoihin liittyvien lähestymistapojen kirjo ilmenee myös äskettäin ilmestyneestä HBR Insights -julkaisusta (huhtikuu 2016): siinä on 18 artikkelia alustataloudesta ja siitä, miten digitaaliset markkinapaikat muuttavat liiketoimintaa.

Termi ”alustaosaaminen” esiintyi aineistossamme alustoihin liittyvänä elementtinä. Vieläkin kiinnostavampaa ja haastavampaa on kuitenkin se, että tämän osaamisen on kyettävä tukemaan hyvin laajaa alustakonseptijoukkoa. Toisin sanoen kyse ei ole vain yhdestä suuresta kakusta, vaan toimintamahdollisuuksia on erilaisille paakareille – eikä alustataloudessa menestymiseen ole vain yhtä reseptiä. On myös syytä muistaa, että alustatalouden verkostovaikutusten ja yhteistyötä edellyttävän luonteen vuoksi yritykset eivät voi leipoa ratkaisujaan yksin.

Kaisa Still, erikoistutkija, VTT

Marko Seppänen, apulaisprofessori (tenure track), Tampereen teknillinen yliopisto

Katri Valkokari, johtava tutkija, VTT

Luettelo analysoiduista julkaisuista:

  1. Yang, C., & Jiang, S. (2006). Strategies for technology platforms. Research-Technology Management, 49(3), 48-57. (platforms mentioned 220 times)
  2. Gawer, A. (2011) What managers need to know about platforms The European Business Review, July, pp. 40-43. (73 times)
  3. Sawhney, M. S. (1998). Leveraged high-variety strategies: from portfolio thinking to platform thinking. Journal of the Academy of Marketing Science, 26(1), 54-61. (110 times)
  4. Gawer, A., & Cusumano, M. A. (2014). Industry platforms and ecosystem innovation. Journal of Product Innovation Management, 31(3), 417-433. (309 times)
  5. Parker, G. & Van Alstyne, M. W., (2014) Platform Strategy Boston U. School of Management Research Paper No. 2439323. (169 times)
  6. Gawer, A., & Cusumano, M. A. (2008). How companies become platform leaders. MIT Sloan management review, 49(2), 28. (120 times)
  7. Parker, G., & Van Alstyne, M. W. (2009). Six challenges in platform licensing and open innovation. Communications & strategies, (74), 17. (120 times)
  8. Zoric, J. (2011). Connecting business models with service platform designs: Exploiting potential of scenario modeling. Telematics and Informatics, 28(1), 40-54. (35 times)
  9. Basole, R. C., & Karla, J. (2011). On the evolution of mobile platform ecosystem structure and strategy. Business & Information Systems Engineering, 3(5), 313-322. (147 times)
  10. Smedlund, A. (2012). Value cocreation in service platform business models. Service Science, 4(1), 79-88. (123 times)
  11. Kenney, M., & Zysman, J. (2015). Choosing a future in the platform economy: the implications and consequences of digital platforms. In Kauffman Foundation New Entrepreneurial Growth Conference. (159 times)
  12. Accenture Technology Vision 2015 Stretching your boundaries in the digital era. (206 times)