Alustat eivät ilmesty tyhjästä!

Kohti uusia ja radikaaleja liiketoimintamahdollisuuksia digitaalisilla alustoilla: Ei ole olemassa yhtä ainoaa tietä menestykseen vaan reittejä on monia!

Alustojen ytimestä löytyvät tuotteet ja palvelut, jotka liittävät toimijat yhteen – kohti saumattomia asiakaskokemuksia. Nämä saumattomat palvelukokemukset tuottavat tietoa, joka voi jaettuna, integroituna, tai analysoituna luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia alustan omistajalle ja liiketoimintakumppaneille.  Useiden alustojen ja niiden digitaalisen vuorovaikutuksen rajoja ylitettäessä syntyy lisää tietoa – laajaa dataa – joka mahdollistaa monimuotoisen tiedon integroimisen. Haluamamme radikaalisti uudenlaiset liiketoimintamahdollisuudet odottavat eri tietoaineistojen ja tietolähteiden yhtymäkohdassa. Mutta kuinka tavoitteeseen päästään?

Digitaaliset alustat ovat paikkoja digitaaliselle kanssakäymiselle ja ne koostuvat erilaisista arvoa tuottavista rakennuspalikoista.  Näiden rakennuspalikoiden on toimittava yhdessä! Niin kutsuttujen rajaresurssien täytyy mahdollistaa saumaton tekninen ja yhteistoiminnallinen vuorovaikutus. Jos siis tarjoamasi saumaton asiakaskokemus hyötyisi täydentävistä mikropalveluista (microservices), niin niiden tulee olla käytettävissä ratkaisuunne yhteensopivien ohjelmointirajapintojen (API) kautta.

Tarkistuslista

Jos et ole tutustunut alustaratkaisujen vuorovaikutuksen ja rajaresurssien tärkeyteen, ota ensimmäinen askel oheisen tarkistuslistan avulla! Se perustuu tutkimustyöhön, teollisuuden ja muiden sidosryhmien näkemyksiin ja kokemuksiin sekä Suomessa että muualla.

  • Mikä on se ongelma, jota olette ratkaisemassa alustoilla?
  • Millaiseen vuorovaikutukseen haluatte osallistua?
  • Mikä on vahvuutenne?
  • Oletteko valmiita globaaliin toimintaan?
  • Missä kohtaa digitaalista evoluutiota olette tällä hetkellä?
  • Oletteko määritelleet tekniset ja yhteistoiminnalliset resurssinne?
  • Miten osaatte tarttua ohjelmointirajapintojen tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin?
  • Miten osaatte tukea ei-teknisiä rajaresursseja?
  • Mikä on skaalattavuustavoitteenne?
  • Onko teiltä datastrategia?
  • Millainen on alustanne ekosysteemi?
  • Millainen toimija haluatte olla perustuen resursseihinne ja verkostoasemaanne?
  • Oletteko miettineet asemaanne alustaekosysteemissä?
  • Tiedättekö mistä lähteä liikkeelle – ja kuinka edetä?

Lisätietoa aiheesta löytyy julkaisusta: Platform Economy Interactions & Boundary Resources

Ajattelun muutos

Digitaalisten alustojen myötä pelin logiikka on muuttunut, eivätkä kaikki toimijat voi omistaa tai tarjota alustoja. Ei siis ole olemassa yhtä ainoaa tietä menestykseen!

Tutustu myös aiempiin alustoja koskeviin postauksiin:

Alustaekosysteemi määrittelee uuden talouden keskeiset tekijät

Avoimuus on avain alustatalouteen

Kaikki liittyy alustoihin – ja alustat kaikkeen

 

Katri Valkokari
Katri Valkokari
Tutkimuspäällikkö, VTT
katri.valkokari(a)vtt.fi

 

marko-seppänen-3
Marko Seppänen
Professori, TUT
marko.seppanen(a)tut.fi

 

vttblog_kaisa_still_marko_seppanen_katri_valkokari_crop
Kaisa Still
Erikoistutkija, VTT
kaisa.still(a)vtt.fi

Alustaekosysteemi määrittelee uuden talouden keskeiset tekijät

Google, Facebook, Amazon, Apple ym. alustayritykset ovat menestyksellään luoneet hypeä alustatalouden konseptiin. Samalla unohtuu usein, että alustan omistajat eivät toimi yksin.

Uusi alustatalous perustuu vuorovaikutukseen lukuisten eri toimijoiden välillä. Alustat tarjoavat yrityksille uusia mahdollisuuksia muuttamalla vuorovaikutustapoja ja usein myös rikkomalla liiketoiminnan perinteisiä sääntöjä. Tästä syystä alustaekosysteemin määrittäminen on yksi keskeisiä tehtäviä alustatalouden toimivuudelle.

Miten sitten voidaan löytää kaikkia alustaekosysteemin jäseniä hyödyttävä win-win-win-malli? Tutustuttuamme (Sorri et al. 2016) laajasti alan kirjallisuuteen olemme rakentaneet alustakanvaasityökalun, joka koostuu kahdeksasta keskeisestä, kriittisiä ominaisuuksia kuvaavasta elementistä (ks. kuva).

Platform ecosystem canvas

Alustaekosysteemin kanvaasi.

Toimivan vuorovaikutuksen luomiseksi alustan pitää houkutella, sitouttaa ja yhdistää sekä arvon tuottajia että käyttäjiä. Kaksi keskeisintä elementtiä – arvo (value) ja osallistujat, joita ovat sekä käyttäjät (users) että tuottajat (producers) – muodostavat alustan tärkeimmän toiminnon: ydinvuorovaikutuksen. Alustassa vuorovaikutus alkaa arvon yhteiskehittelystä, ja alusta hyödyntää suodattimia arvon yhteisluonnissa. Digitaalisissa alustoissa suodattaminen (filtering) perustuu tyypillisesti algoritmeihin. Nämä ohjelmistotyökalut mahdollistavat arvon muodostumisen tuottajien ja käyttäjien välillä.

Kun ymmärretään itse ydinvuorovaikutus ja vaihdettavaksi haluttu arvo, on melko helppoa määritellä alustojen verkostovaikutusten (network effects) keskeiset mahdollistajat. Lyhyesti sanottuna suorat verkostovaikutukset selittävät, miten alusta houkuttelee toisia osallistumaan, kun taas epäsuorat verkostovaikutukset kuvaavat, miten houkutellaan toiset osapuolet mukaan arvon kehittämiseen. Tekniset (technical) ja yhteistoiminnalliset rajaresurssit (co-operative boundary resources) liittyvät läheisesti verkostovaikutuksiin muodostaessaan alustaa koskevat osallistumis- ja jakamissäännöt. Samanaikaisesti hallinnointikäytännöt (governance) määrittelevät yksityiskohtaisemmin, miten ekosysteemin sisäinen yhteistyö järjestetään. Avoimet rajapinnat ja datan integroitu suodattaminen mahdollistavat verkostovaikutukset ja luovat uutta vuorovaikutusta, jota alustan omistaja ei välttämättä suoraan halua tai edes kykene ohjaamaan.

Viimeinen, vaan ei vähäisin, elementti on ansainta (capture/monetizing), joka on liiketoimintamallin näkökulmasta ratkaiseva kysymys. Tällä hetkellä useimmat alustat soveltavat varsin perinteistä ansaintalogiikkaa, joka perustuu joko transaktioiden määrään (esimerkiksi maksutapahtuma) tai ajan kulumiseen (esimerkiksi kuukausimaksu). Hyödyn jakamisen läpinäkyvyys on ratkaisevassa asemassa, vaikka alustataloudessakaan ei tuottoja aina jaeta tasan osapuolten kesken. Jokaisen toimijan tulisi huomioida tämä omassa liiketoimintamallissaan.

Alustakanvaasityökalu on tarkoitettu ohjaamaan alustaekosysteemin eri jäseniä — alustan omistajia, täydentäjiä, infrastruktuurin ja palvelun tarjoajia – varmistamaan kahdeksan keskeisen osatekijän avulla, että kaikki tärkeät näkökulmat huomioidaan. Kanvaasityökalu auttaa kyseenalaistamaan alustan toimintamallia ohjaamalla ajattelua kohti moniulotteista arvon yhteiskehittämistä ekosysteemin jäsenten välillä. Työkalua on testattu seitsemän case-yrityksen kanssa, ja saatu palaute on vahvistanut työkalun hyödyttävän liikkeenjohtoa heidän pyrkiessään innovoimaan uudenlaista alustapohjaista liiketoimintamallia.

Tutustu myös aiempiin alustoja koskeviin postauksiimme:

Avoimuus on avain alustatalouteen

Kaikki liittyy alustoihin – ja alustat kaikkeen

vttblog_kaisa_still_marko_seppanen_katri_valkokari_crop

Krista Sorri TUT

Kaisa Still, erikoistutkija, VTT

Marko Seppänen, professori, Tampereen teknillinen yliopisto
Twitter @DrSeppanen

Katri Valkokari, johtava tutkija, VTT
Twitter @valkatti

Krista Sorri, projektitutkija, Tampereen teknillinen yliopisto

Kaikki liittyy alustoihin – ja alustat kaikkeen

vttblog_kaisa_still_marko_seppanen_katri_valkokari_crop

Onko enää ketään, joka ei ole kuullut Uberista, Facebookista, LinkedInistä tai AirBnB:stä? Tai siitä, että alustat ovat tie menestykseen? Pureuduimme tähän aiheeseen analysoimalla alustan erilaisia kuvauksia ja määritelmiä.

Alustat ovat pinnalla juuri nyt, ja monet yritykset rakentavat omia alustoja tai kehittävät alustastrategioita hyödyntääkseen niiden mahdollisuuksia. IPLATE-tutkimushanke pyrkii selvittämään alustoihin liittyviä osaamisalueita eli niitä aineksia, joilla syntyy alustatalouden menestysresepti. Alustoja lähestytään hankkeessa interaktiivisina, monen osapuolen yhteistyöhön perustuvina markkinapaikkoina, joilla mahdollista saavuttaa verkostovaikutuksia.

Analysoimme ensin alustan käsitettä ymmärtääksemme, millaisia resursseja ja ominaisuuksia menestyminen edellyttää. Havaitsimme, että määritelmien kirjo on laaja. Selventääksemme käsiteviidakkoa teimme kirjallisuuskatsauksen, jonka aineistona oli 12 paljolti siteerattua, alustoja käsittelevää englanninkielistä tieteellistä artikkelia ja raporttia (julkaisuluettelo on blogin lopussa). Sana ”platform” eli alusta esiintyy niissä kaikkiaan 1 791 kertaa, keskimäärin 149 kertaa kussakin julkaisussa (julkaisukohtainen mainintamäärä oli 35–309).

Analyysissä löytyi 31 määritettä, joita käytettiin sanan ”platform” edellä, ja 39 määritettä, joita käytettiin sen jälkeen. Ne esitetään aakkosjärjestyksessä alla olevassa kuvassa. Kuvasta näkyy esimerkiksi, että julkaisuissa mainitaan sekä toimitusketjualusta että alustatoimitusketju. Samaan tapaan mainitaan sekä teknologia-alusta että alustateknologia ja markkina-alusta ja alustamarkkina. Luettelossa on sekä liiketoimintaan että teknologiaan liittyviä määritteitä: teknologiatermit on merkitty punaisella ja liiketoimintatermit sinisellä värillä. Alustatalouteen liittyviä rooleja ovat mm. kumppanit, sponsorit, omistajat, johtajat tai sellaiseksi havittelevat, tulokkaat sekä täydentäjät. Ne on merkitty vihreällä.

Kuva: Alustoja kuvaavien termien yhteenveto.

Analyysillä pyritään selkeyttämään alustoihin liittyvää termilogiaa, kuten autoalustat ja globaalit alustat tai alustojen lisensointi ja alustasodat. Alustoihin liittyvien lähestymistapojen kirjo ilmenee myös äskettäin ilmestyneestä HBR Insights -julkaisusta (huhtikuu 2016): siinä on 18 artikkelia alustataloudesta ja siitä, miten digitaaliset markkinapaikat muuttavat liiketoimintaa.

Termi ”alustaosaaminen” esiintyi aineistossamme alustoihin liittyvänä elementtinä. Vieläkin kiinnostavampaa ja haastavampaa on kuitenkin se, että tämän osaamisen on kyettävä tukemaan hyvin laajaa alustakonseptijoukkoa. Toisin sanoen kyse ei ole vain yhdestä suuresta kakusta, vaan toimintamahdollisuuksia on erilaisille paakareille – eikä alustataloudessa menestymiseen ole vain yhtä reseptiä. On myös syytä muistaa, että alustatalouden verkostovaikutusten ja yhteistyötä edellyttävän luonteen vuoksi yritykset eivät voi leipoa ratkaisujaan yksin.

Kaisa Still, erikoistutkija, VTT

Marko Seppänen, apulaisprofessori (tenure track), Tampereen teknillinen yliopisto

Katri Valkokari, johtava tutkija, VTT

Luettelo analysoiduista julkaisuista:

  1. Yang, C., & Jiang, S. (2006). Strategies for technology platforms. Research-Technology Management, 49(3), 48-57. (platforms mentioned 220 times)
  2. Gawer, A. (2011) What managers need to know about platforms The European Business Review, July, pp. 40-43. (73 times)
  3. Sawhney, M. S. (1998). Leveraged high-variety strategies: from portfolio thinking to platform thinking. Journal of the Academy of Marketing Science, 26(1), 54-61. (110 times)
  4. Gawer, A., & Cusumano, M. A. (2014). Industry platforms and ecosystem innovation. Journal of Product Innovation Management, 31(3), 417-433. (309 times)
  5. Parker, G. & Van Alstyne, M. W., (2014) Platform Strategy Boston U. School of Management Research Paper No. 2439323. (169 times)
  6. Gawer, A., & Cusumano, M. A. (2008). How companies become platform leaders. MIT Sloan management review, 49(2), 28. (120 times)
  7. Parker, G., & Van Alstyne, M. W. (2009). Six challenges in platform licensing and open innovation. Communications & strategies, (74), 17. (120 times)
  8. Zoric, J. (2011). Connecting business models with service platform designs: Exploiting potential of scenario modeling. Telematics and Informatics, 28(1), 40-54. (35 times)
  9. Basole, R. C., & Karla, J. (2011). On the evolution of mobile platform ecosystem structure and strategy. Business & Information Systems Engineering, 3(5), 313-322. (147 times)
  10. Smedlund, A. (2012). Value cocreation in service platform business models. Service Science, 4(1), 79-88. (123 times)
  11. Kenney, M., & Zysman, J. (2015). Choosing a future in the platform economy: the implications and consequences of digital platforms. In Kauffman Foundation New Entrepreneurial Growth Conference. (159 times)
  12. Accenture Technology Vision 2015 Stretching your boundaries in the digital era. (206 times)