Logistics is challenging in a circular economy

Circular economy is growing. We hear an increasing amount of stories about both successful and failed business models. Logistics plays a key role in the success of new business models for circular economy. At the same time, the required logistics poses a challenge, since it is significantly different from current operating models and logistic structures. How can the logistics of circular economy be made efficient, smooth and reasonably priced in Finland?

VTT’s recent AARRE project studied logistics and associated networks from the perspective of various business models for circular economy. The keys to functional future logistics are improving the sharing of information, close collaboration between companies and consumers, matching logistic infrastructure to the needs of circular economy and creating novel logistic services.

What is logistics like in circular economy and what challenges are involved?

In circular economy, materials will not end up as waste. Instead, they circulate within and between different supply chains, and are often transformed. The logistics of circular economy faces several challenges, such as poor predictability of material streams, small batches, low financial value of the material and variation of the material and its quality. For example, how can we transport low-value material cost-efficiently, ecologically and at the right time to a factory that manufactures products from secondary raw materials? Logistics will also grow in importance as companies and consumers switch from ownership to the use of services. How can one obtain a shared steam cleaner or a rented welding machine easily and economically, and how does the return logistics work?

Cost-efficient and ecological supply chain management will be a fundamental requirement of a well-functioning circular economy. According to companies working in circular economy, the logistics costs of circular economy are, for the most part, too high. The supply chain is missing services and operators. Collaboration between companies and segments is still low. In many cases, these shortcomings form an obstacle for new business in circular economy, or impair its profitability significantly.

How to respond to the challenges?

One of the key factors is the use of digitalisation in all phases of the supply chain, from the designer’s desk to return logistics. Circular economy highlights the importance of efficient control of material streams: accurate monitoring, traceability and novel logistics solutions. Building functional logistics requires collaboration among the parties, including cross-segment collaboration and co-operation between competitors. Legislation should also support logistic solutions of circular economy, for example by allowing more flexible intermediate storage for waste that will end up as secondary raw material.

Check list for circular economy logistics

Below is a summary of key factors identified in the AARRE project, and good practices for responding to the associated challenges.

Collaboration and the lack of collaboration in the network

  • Who are your key partners? Increase collaboration with them by developing new operating methods together.
  • Invest in establishing trust.
  • What information is critical for the logistics of circular economy? Create new ways of sharing this information.
  • If necessary, find partners outside your segment.

Digitalisation! What can you do with it?

  • Digitalisation will be an important enabler of the management of the supply chain (circle) of circular economy
  • Built-in ID tags detailing the content and usage history of a product will help in the refurbishing of products and reuse of product materials.
  • Information about location and needs improve the predictability and transparency of streams.
  • Various platform solutions enable material streams to be connected between parties, which improves the efficient utilisation of storage and transport capacity.
  • Forecast return streams by leveraging Big Data and information obtained from consumers themselves.

Logistic costs

  • Join forces with local actors. Combining volumes across sectors increases the efficiency of transport and warehousing.
  • Use your transport capacity at its maximum capacity. This too requires collaboration across companies and sectors.
  • Leverage digitalisation.

Efficiency or inefficiency of the entire supply chain

  • Actions that support the logistics of circular economy can be made already at the product design phase.
  • Encourage consumers to participate in return logistics by adopting a use-based business model or awarding users for returns.
  • Study start-up companies to get ideas about novel supply chain arrangements.

Logistics service providers as pioneers of circular economy

Circular economy requires a large number of new services from logistics companies. Recycled materials need flexible, versatile, correctly located or mobile storage services. Consumers are predicted to adopt a more active role, which creates more business opportunities, for example in trade between consumers. Logistics of circular economy needs a wide range of IT services, for example utilisation of data from sensors along the delivery circle, and a smarter combination of transport needs. The logistics of circular economy will also need a significant amount of new technologies. Development of services serves to promote wide-scale adoption of circular economy, while opening significant business opportunities for logistics and technology companies both in Finland and in export markets.

For more information, please visit:  www.vtt.fi/sites/AARRE
or follow on Twitter @AarreResearch


Outi Kettunen
Senior Scientist
Twitter: @outi_kettunen


Maria Antikainen VTT

Maria Antikainen

Senior Scientist
Twitter: @MariaAntikainen



Anna Aminoff VTT
Anna Aminoff 
Twitter: @AminoffAnna



Headed by VTT, the AARRE project created new, user-driven circular economy business activities. The project was a networked research project (2015–2017) being undertaken in partnership with the business sector, with Tekes as the main funder. In addition to VTT, the other research organisations involved were the Finnish Environment Institute (SYKE) and the Consumer Society Research Centre of the University of Helsinki. The partners in the AARRE project were Lassila & Tikanoja, Destaclean, Kierrätysverkko, CoreOrient, Eurokangas, Not Innovated Here, as well as the Chemical Industry Federation of Finland, and the Federation of Finnish Technology Industries. The AARRE project ended on 30 November 2017.

How can industry be included in the sharing economy?

With the success of innovative ventures such as the carpooling platform BlaBlaCar, and the shared office environment WorkAround, the sharing economy is turning into a booming business for B2C. The concept of sharing  goods and services is perfectly suited to consumers who would rather handle their business themselves than go through a middleman. But how would it be possible to get the B2B sector involved?

The Ministry of Economic Affairs and Employment estimated that the sharing economy in Finland will be worth (TEM 9/2017) 1.3 billion euros in 2020. Based on the report, the biggest sectors are crowdfunding, peer-to-peer mobility and car sharing, and household management and other micro tasks.  These calculations are strongly based on the current situation in which the sharing economy is mainly B2C business. However, there is one area that seems to be lagging behind B2C when it comes to the sharing economy: B2B.


Sharing economy refers to a common or communal economy that includes the production, consumption and use of commodities. It is based on temporary access instead of ownership, by utilizing the development of technology and the popularity of social media, such as sharing platforms. Since the B2B sector does not function on the same peer-to-peer business model that suits B2C, it makes sense that this sector has not yet seen as much success in the sharing economy. Different drivers, such as the economic situation, facilitate the need to share. Furthermore, change of mindset and existing practices in companies towards the sharing economy require progress, which can be challenging and take time. However, as technology develops, the B2B sector is looking to evolve in a way that will also allow it to partake in the lucrative sharing economy. The long-term vision is that current industrial value networks will evolve into business ecosystems in which the resources of individual companies can be shared on demand, making the network more responsive and efficient.

Platforms as enablers

The platforms are enablers for the B2B sharing economy. New business rules of the platform economy include generating network value, enabling of scale-up, and asymmetric competition in which companies pursue market opportunities with different resources and approaches. The ideal platform ecosystem in the B2B sharing economy includes 1) external resource orchestration instead of controlling internal resources, 2) external interactions between producers and customers instead of internal optimization, and 3) focusing on ecosystem value instead of on individual customers. The sharing business models are often triadic models consisting of a service enabler (platform), a service provider (supply / owner) and the customer (demand / seeker).


Unique business models that maximize the utilization of idle assets differentiate the sharing economy from traditional business models. Most sharing economy businesses use online platforms or applications for collecting and sharing real-time data, and maximizing the use of assets. Based on the platform guidelines, digital leaders design and optimize platform ecosystems that scale exponentially without incurring the diminishing returns typically associated with traditional business models. The shift towards sharing economy business models is a big step for traditional companies, and new knowledge is needed to advance the transformation.

Benefits and challenges in the B2B sharing economy

SHARE -research project

B2B sharing economy in the industrial context is researched in the SHARE -research project. The aim of the project is to create and demonstrate a digital sharing platform concept for a circular economy business ecosystem in which collaborating industrial organizations can easily co-innovate and share knowledge, production capacity, resources, services and logistic networks through interoperable systems, connected intelligent objects and blockchain technology. We are designing a set of rapid experimentations and initial solution designs for a sharing economy platform, testing and analyzing the designed solutions and analyzing in-depth sharing economy experiments. We are also organizing a series of workshops for advancing sharing economy knowledge and solutions, and analyzing business potential opportunities and business models.

For more information, please visit: www.vtt.fi/share

Salla Paajanen
Research Scientist, VTT
Twitter: @PaajanenSalla

Anna Aminoff
Senior Scientist, VTT
Twitter: @AminoffAnna

Maria Antikainen
Senior Scientist, VTT
Twitter: @MariaAntikainen

This is the first text of a blog series addressing topics related to the SHARE -research project.

Miten saamme teollisuuden mukaan jakamistalouteen?

Innovatiivisten yritysten, kuten kimppakyytialusta BlaBlaCarin ja jaetun toimistoympäristön WorkArounding,  menestys on siivittänyt  jakamistalouden kasvavaksi B2C-liiketoiminnaksi. Tavaroiden ja palveluiden jakaminen sopii erinomaisesti kuluttajille, jotka tekevät kauppaa mieluummin itse kuin välikäsien kautta. Mutta miten saamme B2B-sektorin mukaan?

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM 9/2017)  arvioi, että Suomen jakamistalouden arvo on 1,3 miljardia euroa vuonna 2020. Suurimmat toimialat olisivat tuolloin joukkorahoitus (crowdfunding), vertaisverkostojen (peer-to-peer) liikkuvuus ja autojen jakaminen sekä kotitalouksien hoito ja muut mikrotehtävät. Nämä laskelmat perustuvat vahvasti nykytilanteeseen, jossa jakamistalous on pääasiassa B2C-liiketoimintaa. Edelleen yksi alue näyttäisi laahaavan perässä jakamistaloudessa: B2B-sektori.

Jakamistalous viittaa yhteiseen tai yhteisölliseen talouteen, joka sisältää hyödykkeiden tuotannon, kulutuksen ja käytön. Se perustuu tilapäiseen käyttöoikeuteen omistajuuden sijasta, hyödyntäen teknologian kehitystä ja sosiaalisen median, kuten jakamisalustojen suosiota. B2B-sektori ei toimi samalla vertaisverkkomallilla kuin B2C-liiketoiminta, joten on ymmärrettävää, että B2B-alustoilla ei ole vielä menestytty jakamistaloudessa samassa mittakaavassa kuin B2C-liiketoiminnassa. Erilaiset ajurit, kuten taloudellinen tilanne, edistävät tarvetta jakaa. Lisäksi ajattelutavan muuttaminen ja yritysten olemassa olevien käytäntöjen muokkaaminen kohti jakamistaloutta vaatii vaivannäköä, joka voi olla haastavaa ja aikaa vievää. Teknologian kehittymisen myötä myös B2B-sektori haluaa kehittyä tavoilla, jotka mahdollistavat osallistumisen tuottoisaan jakamistalouteen. Pitkällä aikavälillä voidaan nähdä, että nykyiset teolliset arvoverkot kehittyvät liiketoimintaekosysteemeiksi, joissa yksittäiset yritykset voivat jakaa resursseja kysynnän mukaan, tehden verkostosta muutoksiin paremmin reagoivan ja tehokkaamman.

Alustat mahdollistajina

Alustat ovat B2B-jakamistalouden mahdollistajia. Jakamistalouden uudet liiketoiminnan säännöt sisältävät lisäarvon tuottamisen verkostossa, skaalautuvuuden mahdollistamisen sallimalla muiden tuottaa liikevoittoa sekä epäsymmetrisen kilpailun, kun yritykset tavoittelevat markkinamahdollisuuksia erilaisilla resursseilla ja lähestymistavoilla.

Ihanteelliseen B2B-jakamistalouden alustaekosysteemiin kuuluu:

1) ulkoisten resurssien organisointi, omien resurssien hallinnan sijasta,
2) ulkoinen vuorovaikutus tuottajien ja asiakkaiden kanssa, sisäisen optimoinnin sijasta ja
3) kokonaisvaltaiseen ekosysteemin arvoon keskittyminen, yksittäisiin asiakkaisiin keskittymisen sijasta.

Jakamistalouden liiketoimintamallit ovat usein kolmijakoisia malleja, sisältäen palvelun mahdollistajan (alustan), palveluntarjoajan (tarjonta/omistaja) ja asiakkaan (kysyntä/etsijä).


Ainutlaatuiset liiketoimintamallit, jotka maksimoivat käyttämättömän omaisuuden hyödyntämisen, erottavat jakamistalouden perinteisistä liiketoimintamalleista. Useimmat jakamistalouden yritykset käyttävät verkkoalustoja tai sovelluksia reaaliaikaisen tiedon keräämiseen ja jakamiseen sekä hyödykkeiden käytön maksimointiin. Alustojen ohjesääntöihin perustuen, digitaaliset johtajat suunnittelevat ja optimoivat sellaiset alustaekosysteemit, jotka skaalautuvat eksponentiaalisesti ilman perinteisten liiketoimintamallien tyypillisesti vähenevää tuottoa. Siirtyminen jakamistalouden liiketoimintamalleihin on suuri perinteisille yrityksille, joten uutta tietoa tarvitaan muutoksen edistämiseksi.

Etuja ja haasteita B2B-jakamistaloudessa



B2B-jakamistaloutta teollisuusyrityksille tutkitaan SHARE-tutkimushankkeessa. Sen tavoitteena on luoda ja kuvata digitaalinen jakamisalustakonsepti kiertotalouden liiketoimintaekosysteemille, jossa teolliset organisaatiot voivat helposti innovoida ja jakaa tietoa, tuotantokapasiteettia, resursseja, palveluita ja logistisia verkostoja yhteen toimivien järjestelmien, yhdistettyjen älykkäiden esineiden ja lohkoketjuteknologian avulla. Suunnittelemme joukon nopeita kokeiluja ja alustavia ratkaisumalleja jakamistalouden alustalle, testaamme ja analysoimme suunniteltuja ratkaisuja, toteutamme joukon työpajoja jakamistalouden tietämyksen ja ratkaisujen edistämiseksi sekä analysoimme liiketoimintapotentiaalia ja -malleja.

Lue lisää: www.vtt.fi/share

Salla Paajanen
Research Scientist, VTT
Twitter: @PaajanenSalla

Anna Aminoff
Senior Scientist, VTT
Twitter: @AminoffAnna

Maria Antikainen
Senior Scientist, VTT
Twitter: @MariaAntikainen

Tämä blogiteksti on ensimmäinen osa blogisarjasta, joka käsittelee SHARE-tutkimusprojektin aiheita.

Kiertotalouden logistiikka on haaste, mutta selätettävissä!

Kiertotalous kasvaa. Kuulemme yhä enemmän tarinoita sekä menestyksekkäistä bisnesmalleista että sellaisista, jotka eivät ole lähteneet lentoon. Logistiikan rooli on olennainen uusien kiertotalouden liiketoimintamallien onnistumisessa. Samalla se on haastavaa, koska se poikkeaa huomattavasti tähänastisista toimintatavoista ja logistisista rakenteista. Miten kiertotalouden logistiikasta sitten saadaan tehokasta, sujuvaa ja kohtuuhintaista Suomessa?

VTT:n juuri päättyneessä AARRE-projektissa tutkittiin logistiikkaa ja siihen liittyviä verkostoja erilaisten kiertotalouden liiketoimintamallien kannalta. Avaimina tulevaisuuden toimivaan logistiikkaan ovat mm. tiedon jakamisen parantaminen, tiivis yhteistyö yritysten välillä ja kuluttajien kanssa, logistiikan infrastruktuurin sovittaminen kiertotalouden tarpeisiin sekä uudenlaisten logististen palveluiden luominen.

Millaista logistiikka on kiertotaloudessa ja mitä haasteita siinä on?

Kiertotaloudessa materiaalit eivät päädy jätteiksi. Sen sijaan ne kiertävät toimitusketjussa ja eri toimitusketjujen välillä, usein myös muotoaan muuttaen. Kiertotalouden logistiikkaan tuovat haasteita mm. materiaalivirtojen huono ennustettavuus, pienet erät, materiaalin vähäinen taloudellinen arvo sekä materiaalin ja sen laadun monimuotoisuus. Miten esimerkiksi saadaan hoidettua vähäarvoisen materiaalin toimitus uusiotuotteita valmistavalle tehtaalle kustannustehokkaasti, ympäristöystävällisesti ja oikealla ajoituksella? Logistiikan merkitys kasvaa myös, kun yritykset ja kuluttajat siirtyvät omistamisesta palvelujen käyttäjiksi. Kuinka yhteiskäytössä olevan höyrypesurin tai vuokratun hitsauskoneen saa vaivattomasti ja edullisesti, ja miten palautuksen logistiikka hoidetaan?

Toimitusketjujen hallinta taloudellisesti ja ekologisesti on toimivan kiertotalouden perusedellytys. Kiertotaloudessa toimivien yritysten mukaan kiertotalouden logistiikan kustannukset ovat pääosin liian korkeita. Toimitusketjusta puuttuu palveluita ja toimijoita. Yritysten ja eri toimialojen välinen yhteistyö on vielä vähäistä. Monessa tapauksessa nämä muodostuvat esteiksi pyörittää uutta kiertotalouden liiketoimintaa, tai ne huonontavat merkittävästi uuden liiketoiminnan kannattavuutta.

Miten haasteisiin voi vastata?

Yksi avaintekijöistä on digitalisaation hyödyntäminen kaikissa toimitusketjun vaiheissa suunnittelupöydältä aina paluulogistiikkaan asti. Kiertotaloudessa korostuu tehokas materiaalivirtojen hallitseminen: tarkka seuranta, jäljitettävyys ja uudenlaiset logistiikkaratkaisut. Toimivan logistiikan rakentaminen vaatii yhteistyötä eri osapuolien kesken, sisältäen myös toimialat ylittävän ja kilpailijoiden välisen yhteistyön. Myös lainsäädännön täytyy tukea kiertotalouden logistisia ratkaisuja, esimerkiksi sallimalla uusioraaka-aineeksi päätyvän jätteen välivarastoinnin nykyistä joustavammin.

Kiertotalouden logistiikan check-list

Alle on kerätty AARRE projektissa tunnistettuja avaintekijöitä ja hyviä toimintatapoja niihin liittyviin haasteisiin.

Yhteistyö ja sen puute verkostossa

  • Ketkä ovat avainkumppaneitasi? Kehitä heidän kanssa uusia toimintatapoja yhteistyön lisäämiseksi.
  • Panosta luottamuksen rakentamiseen.
  • Mikä tieto on olennaista kiertotalouden logistiikassa? Rakenna sille uusia tiedonjakotapoja.
  • Etsi tarvittaessa uusia kumppaneita myös oman toimialan ulkopuolelta.

Digitalisaatio! Mitä sillä voi tehdä?

  • Digitalisaatio tulee olemaan kiertotalouden toimitusketjun (kehän) tehokkaan hallinnan tärkeä mahdollistaja.
  • Tuotteiden sisältö ja käyttöhistoria mukana kulkevissa tunnistimissa helpottaa mm. kunnostusta ja tuotteiden sisältämän materiaalin uudelleen hyödyntämistä.
  • Sijainti- ja tarvetieto parantavat mm. virtojen ennakoitavuutta ja läpinäkyvyyttä.
  • Erilaiset alustaratkaisut mahdollistavat materiaalivirtojen yhdistämisen eri osapuolien välillä ja sitä kautta varastointi- ja kuljetuskapasiteetin tehokkaan hyödyntämisen.
  • Hyödynnä mm. big dataa ja kuluttajilta itseltään saatavaa tietoa paluuvirtojen ennakoinnissa.


  • Hyödynnä paikallisuutta. Volyymien yhdistäminen yli toimialarajojen mahdollistaa kuljetusten ja varastoinnin tehostamisen.
  • ”Vie mennessäs, tuo tullessas”. Myös tässä tarvitaan usein yritysten toimialarajojakin ylittävää yhteistyötä.
  • Hyödynnä digitalisaatiota.

Koko toimitusketjun tehokkuus tai tehottomuus

  • Kiertotalouden logistiikkaa tukevia ratkaisuja voi tehdä jo tuotteen suunnitteluvaiheessa.
  • Kannusta kuluttajia osallistumaan paluulogistiikkaan esimerkiksi käyttöön perustuvalla liiketoimintamallilla sijaan tai palauttamisesta palkitsemalla.
  • Start-upeilta voi oppia ennakkoluulottomista toimitusketjun järjestelyistä.

Logistiikkapalvelun tarjoajat edistämisen etujoukoissa

Kiertotaloudessa tarvitaan lukuisa määrä uudenlaisia palveluita logistiikka-alan yrityksiltä. Kierrätysmateriaalille tarvitaan joustavia, monikäyttöisiä ja oikein sijoitettuja tai siirrettäviä varastointipalveluita. Kuluttajien roolin ennustetaan muuttuvan aktiivisemmaksi, mikä tuo liiketoimintamahdollisuuksia mm. kuluttajien välisen kaupan jakelulogistiikkaan. Kiertotalouden logistiikkaan tarvitaan myös monenlaisia IT-palveluja, esimerkiksi toimituskehän varrelta erilaisista sensoreista saatavan datan hyödyntämiseen ja kuljetustarpeiden nykyistä älykkäämpään yhdistämiseen. Kiertotalouden logistiikassa tullaan tarvitsemaan myös huomattava määrä uusia teknologioita. Palveluiden kehittäminen edistää omalta osaltaan kiertotaloutta laajemmassa mittakaavassa, samalla kun se avaa logistiikka- ja teknologiayrityksille merkittäviä bisnesmahdollisuuksia sekä Suomessa että vientimarkkinoilla.

Lisätietoa:  www.vtt.fi/sites/AARRE


Outi Kettunen


Twitter: @outi_kettunen


Maria Antikainen VTT

Maria Antikainen

Twitter: @MariaAntikainen



Anna Aminoff VTT
Anna Aminoff 
Twitter: @AminoffAnna



AARRE-projektissa luotiin VTT:n johdolla uutta, käyttäjälähtöistä kiertotalouden liiketoimintaa. Projekti oli elinkeinoelämän kanssa verkottunut tutkimushanke (2015–2017), jossa Tekes oli päärahoittajana. Muita tutkimusorganisaatioita olivat VTT:n lisäksi SYKE sekä Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus. AARRE-hankkeen kumppanit olivat Lassila & Tikanoja, Destaclean, CoreOrient, Eurokangas, Not Innovated Here sekä Kemianteollisuus ja Teknologiateollisuus. AARRE-projekti päättyi 30.11.2017.

Suostuvatko kuluttajat luopumaan tavaran omistamisesta ja siirtymään vuokraamiseen?

Liiteri-pilotissa hankimme tietoa, miten kuluttajat suhtautuvat työ- ja siivousvälineiden vuokraamiseen. Siirtyminen kuluttajatuotteiden myynnistä palveluiden tarjoamiseen auttaa pitämään tuotteet kierrossa kiertotalouden mallin mukaan ja minimoimaan jätettä.

Oletko miettinyt, miten paljon aikaa ja rahaa kuluu esimerkiksi porakoneen valintaan, ylläpitoon, korjaamiseen ja säilyttämiseen? Kun vertaat tulosta koneen vielä käyttötarpeeseen, voi vastaus yllättää. Rationaalisen vertailun kautta työkalun vuokraaminen voi osoittautua yllättävän kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi.

Kuluttajina meidän ratkaisumme perustuvat pitkälti enemmän tunteeseen kuin rationaaliseen päätöksentekoon. Tutkimusten mukaan kuluttajien kiinnostus vähenee, mikäli uuden toimintamallin omaksuminen vaatii merkittävän toiminta- tai ajattelumallin muutoksen.

VTT:n AARRE-projekti oli mukana Liiteri-nimisessä työ- ja siivousvälineiden vuokrauspilotissa. Kuluttajat vuokrasivat välineitä Liiteri-verkkopalvelusta ja noutivat ne heille sopivana aikana 24/7 Helsingin Teurastamolla sijaitsevasta älykontista.

Palveluissa houkuttaa helppous ja mahdollisuus riskittömään kokeiluun

Pilotti sai paljon mediahuomiota, ja kuluttajat suhtautuivat palveluun innostuneesti. Kuluttajat olivat kiinnostuneita vuokraamaan erityisesti höyry- ja painepesureita, ikkunanpesukoneita ja porakoneita.

Merkittävimmät hyödyt liittyivät ostamisen ja ylläpitämisen vaivan säästämiseen, mahdollisuuteen kokeilla ja käyttää laadukkaampia välineitä sekä ympäristöetuihin. Kuluttajat kokivat myös, että näin he saivat kokeilla välineitä, joita eivät muuten ostaisi. Silloin tällöin käytettynä kuluttajat kokivat vuokraamisen myös edullisemmaksi.

Liiterin asiakkaiden kokemukset

Palveluiden haasteena saatavuus, hinta ja hitaus

Vuokrausmallin haasteeksi nousi tarve suunnittelulle, kun työ- tai siivousvälinettä ei voikaan ottaa vain kaapista, vaan se pitää vuokrata ja noutaa. Tämä korostui erityisesti, kun välineen saannille oli kiire. On myös mahdollista, että työväline ei olekaan vapaana silloin kun kuluttaja sen haluaa, kuten pilotissa kävi suosituimpien välineiden kohdalla. Kuluttajat kokivat joissakin tapauksissa myös palvelun valinnan työlääksi. Usein vuokrattuna hinta muodostui joidenkin mielestä korkeaksi omistamiseen verrattuna. Vuokratun välineen haku ja palauttaminen koettiin myös vaivalloisena, mikäli noutopiste oli kaukana. Painavat välineet vaativat auton käyttöä, mikä koettiin haasteena. Vaikka kuluttajat arvostivat sitä, että vuokraamalla voi saada laadukkaamman välineen, heitä mietitytti, missä kunnossa välineen saa käyttöönsä. Voiko olla niin, ettei väline toimikaan?

Laitteen kunnon arvioimiseen liittyviin haasteisiin voidaan vastata teknologisilla sovelluksilla, joilla kuntoa voidaan arvioida. Kuluttajia pelotti myös rikkoutuminen ja vieraan laitteen käyttäminen. Toisaalta kuluttajia voidaan myös opastaa monilla tavoin laitteiden käyttämiseen, kuten laitteen itsensä antamilla ohjeilla.

Laajempi palvelukokonaisuus kiinnostaa

Kuluttajat olivat kiinnostuneita laajemmasta remontointiin liittyvästä palvelukokonaisuudesta, mutta yhtälailla myös muihin tarpeisiin – esimerkiksi korjaamispalveluihin laajemmin. Osa kuluttajista oli myös kiinnostunut ostamaan koko työn palveluna. Kuluttajat ehdottivat myös tuotevalikoiman laajentamista sisältämään kuluttajien omia työkaluja ja välineitä.

Laaja tarjonta ja räätälöidyt kuluttajapalvelut ovat avaintekijöitä luotaessa ekosysteemiä. Toinen keskiössä oleva asia on logistiikka, mihin myös suurimmat palvelumallin heikkoudet liittyivät. Menestyvän kuluttajapalvelun edellytys on paitsi toimiva ja joustava logistiikkaketju myös saatavuus, helppous ja ympäristöystävällisyys. Avainasemassa ovat myös erilaiset digitaaliset alustat, jotka mahdollistavat sujuvan vuokraamisprosessin yrityksiltä tai kuluttajien välillä.

Siirtyminen kuluttajapalveluihin lisäisi merkittävästi työllisyyttä

Siirtyminen työvälineiden vuokraukseen toisi Suomessa myös positiivisia talous- ja työllisyysvaikutuksia palvelualan kasvun kautta. Kun laajennetaan näkökulmaa muihin potentiaalisiin kuluttajatuotteisiin, noustaan uudelle tasolle.

Esimerkiksi autoja ostetaan noin 2,5 miljardilla eurolla ja muita kestokulutushyödykkeitä yli miljardilla vuodessa. Näistä suuri osa on tuontia. Jos näistä menoista osakin siirtyy palveluliiketoimintaan, sillä on merkittävä työllistävä vaikutus Suomessa. Tällaiset palvelut voivat myös lisätä työllisyyttä vaikeammin työllistyvissä ryhmissä sekä tuoda joustavuutta työntekoon. Tässä on haasteena työn korkea hinta, joka vaikeuttaa kannattavien kiertotalouspalveluiden syntyä. Erilaisten toimivien työnteon mallien ja työn hinnan alentamisella voitaisiin tukea ja edistää kiertotalouden työpaikkojen syntyä.

Continue reading

Are consumers prepared to give up owning stuff and begin renting instead?

In the pilot project Liiteri, we gathered information on consumer attitudes towards renting tools and cleaning equipment. The transfer from the sale of consumer products to the provision of services helps to keep products in circulation in accordance with the circular economy model and to minimise waste.

Have you ever wondered how much time and money you spend on selection, maintenance, repair and storage of, say, a power drill? When you compare your answer to the occasions when you actually need the machine, you may be surprised. Through rational comparison, renting a tool may turn out to be a surprisingly competitive alternative to owning it.

As consumers, our choices tend to be based much more on feelings than on rational decision-making. According to research, consumers lose much of their interest in a matter if adopting a new operating model requires a major shift in their way of thinking and operating.

VTT’s AARRE project was involved in a tool and cleaning equipment renting pilot called Liiteri. Consumers rented equipment from the Liiteri online service and picked them up 24/7 from a smart container located in the Teurastamo area in Helsinki whenever it was convenient for them.

Easy access and an opportunity for risk-free testing make services an attractive alternative

The pilot project gained a lot of media attention, and consumers were really enthusiastic about the service. Consumers were particularly interested in renting steam and pressure washers, window cleaning machines and drills.

The main benefits were related to saving the trouble of buying and maintaining equipment, a possibility to test and use higher-quality tools, and environmental advantages. Consumers also felt that the service allowed them to test equipment they would not buy otherwise. If used occasionally, consumers also considered renting more advantageous than buying.

Liiteri customer experience

Accessibility, price and slowness as service challenges

What created challenges in the renting model was the need to plan ahead, when you could not just grab a tool or a cleaning equipment from the closet, but you had to rent it and pick it up. This became particularly emphasised in case you needed the equipment urgently. It is also possible that the tool is not available when the consumer wants it, as happened in the pilot project with the most popular items. In some cases, consumers also considered the selection of the service laborious. When used often, many people considered the price of the rental service high compared to ownership. Consumers also considered picking up and returning the rented equipment difficult if the pick-up station was located far away. Heavy equipment requires using a car, which some considered a challenge. Even though consumers did appreciate the fact that by renting they had access to higher-quality equipment, they were wondering about the condition of the item when they get it. Could it happen that the machine does not work?

The challenges related to assessing the condition of equipment can be addressed with technological solutions that enable assessment of the condition. Consumers were also scared of breaking the equipment as well as of using strange appliances. On the other hand, consumers can also be provided guidance for using the machines in many ways, such as the machine itself providing user instructions.

People interested in more extensive service entities

Consumers were interested in larger service entities related to renovation, but equally also to other needs, such as repair services in a more extensive sense. Some of the consumers were also interested in buying the whole task as a service. Consumers also suggested expanding the product range to include tools and equipment owned by consumers themselves.

A large offering and tailored customer service play a key role when creating an ecosystem. Another matter of key importance is logistics, to which most of the problems associated with the service model were related. In addition to a functional and flexible logistics, other prerequisites of a successful consumer service are accessibility, ease of use and environmental friendliness. Different digital platforms, enabling a smooth renting process between companies and consumers or between consumers, also play a key role.

A shift to consumer services would significantly increase employment

Shifting to tool and equipment rental would have positive economic and employment impacts for Finland due to growth in the service sector. When we broaden the perspective to include other potential consumer products, we reach a totally new level.

For example, around EUR 2.5 billion is spent on cars each year, and over a billion is spent on other consumer durables. Most of these goods are imports. If even some of these expenses were transferred to the service business, it would have a major employment effect in Finland. Such services could also increase employment among those belonging to less employable groups and bring flexibility to working life. Here, the high price of work constitutes a challenge, rendering creation of profitable circular economy services more difficult. Different functional employment models could be adopted and the price of work could be lowered to support and promote creation of jobs within the circular economy.

Continue reading

Kiertotalous mahtuu taskuun – vaivatonta ja tehokasta kiertotaloutta etsimässä

Kiertotalouskeskustelu pyörii yhä usein fyysisten resurssien ja materiaalivirtojen ympärillä. Vaikka talous ja materiaalikierrot ovat luonnollisesti kiertotalouskonseptin ytimessä, tarvitaan ymmärrystä sosiaalisten ja ympäristönäkökulmien tärkeydestä.

Osana AARRE-hanketta loimme kolme toisiaan täydentävää näkymää tulevaisuuden kiertotaloudesta Suomessa. Tarkastelussa pääpaino on ollut kiertotalouden liiketoimintamallien ohella sosiaalisen kestävyyden tärkeyden avaamisessa. Millaista on vaivaton, vastuullinen, helppo ja tehokas kiertotalous?[1]

Kiertotalous Suomessa 2030 – kolme skenaariota

Tehokas palvelukokemus -skenaario kuvaa kiertotaloutta, jossa kulutustottumukset ovat muuttuneet suosimaan tuotteiden käyttämistä niiden omistamisen sijaan. Helppous ja kestävyys ovat keskeisiä teemoja, niin kuluttajien kuin yritystenkin arjessa. Digitaaliset alustat yhdessä esineiden internetin (IoT) kanssa mahdollistavat kokonaisvaltaisten palvelupakettien tarjoamisen, hallinnoinnin sekä käyttämisen. Uudenlaiset integroituneet palvelualustat toimivat monipuolisina palvelukarttoina kooten yhteen palveluja ja niiden tarvitsijoita. ”Vie mennessäs – tuo tullessas” -palvelukonsepti yhdistää resurssien (palvelut, materiaalit) virran kotiin ja kodista pois. ”Kiertotalous mahtuu taskuun” -konseptissa kuluttajat voivat hankkia useimmat arjessa tarvittavat palvelut yhden online-alustan kautta. Yksi näistä voisi olla Optimointipalvelu, jolla ihmisen hyvinvointia ja terveyttä (ruoka-automaatti, turvaranneke), kodin energiankulutusta ja ilmanlaatua voidaan seurata yhdellä sovelluksella.

Tulevaisuuden tehdas -skenaariossa tuotantoprosessit ovat resurssitehokkaita ja symbioottisia, tarvittaessa myös toisten eri alan yritysten kanssa. Prosessit ovat suunniteltu siten, että syntyvät materiaalisivuvirrat hyödynnetään tehokkaasti ja jätettä syntyy vain hyvin vähän tai ei lainkaan. Uudenlaiset logistiikkapalvelut voivat olla avain resurssitehokkaaseen kiertotalouteen. Tuotteet on alusta asti suunniteltu älykkään kiertotalouden ehdoilla, ja tuotteiden elinkaari on pidentynyt merkittävästi. Globaalissa taloudessa kestävästi toimiminen edellyttää yritysten strategisen johdon sitoutumista vastuullisen kiertotalouden periaatteisiin. Liiketoiminnan sosiaalinen kestävyys on nostettu voimakkaammin esiin. Suurten kuluttajatuotebrändien vetämänä kestävämpi kuluttaminen on kuitenkin arkipäiväistynyt. Kuluttajalle siirtyminen kiertotalouteen pyritty tekemään helpoksi, sillä valmistajan tulee huolehtia tuotteen helposta kierrättämisestä, uudelleenkäytöstä, kunnostuksesta ja korjauksesta. Kuluttaja saa jatkaa kuluttamista hyvällä omalla tunnolla – kiertotaloussertifioinnit takaavat sen, että tuotteet tuotetaan, kierrätetään ja uudistetaan kestävällä tavalla, ja ne sisältävät enenevässä määrin sekä uusiutuvia että kierrätysmateriaaleja.

Uudet heimot skenaariossa yhteistoiminnallinen talous on noussut yhdeksi kiertotalouden kantavaksi osa-alueeksi. Keskeistä tässä skenaariossa ovat sosiaalisen pääoman arvostus ja uusyhteisöllisyys – kuuluminen vertais-, jakaja- ja kuluttaja-tuottajayhteisöihin. Yhteisöt voivat olla fyysisiä tai virtuaaliheimoja, jotka yhdistävät ihmisiä toimimaan yhdessä ja edesauttavat erilaisten omistusten, resurssien, taitojen ja tietojen jakamista sekä vaihtamista. Toiminnan perustana on kansalaisten välinen luottamus. Taloutta vauhdittavat uudistunut osuustoiminta, ns. alustaosuustoiminta, kuluttajien välinen kestävä jakamistalous ja näille palveluita tarjoavat yritykset sekä pienyrittäjyys. Yritystoiminta on strategisesti ketterää, kokeilevaa, näkyvää ja kuuluvaa perustuen erityisesti materiaalien sekä tuotteiden uudelleenkäyttöön, kierrätykseen, jakamiseen, vaihtamiseen ja näitä tukeviin palveluihin. Liiketoimintaa voisivat synnyttää osuustoiminnalliset kotitehtaat, jotka kannustavat sosiaaliseen toimintaan ja keskittyvät pienimuotoiseen reiluun vertaistuotantoon (kuten kaupunkiviljely), -palveluihin (hoiva-, kuljetus- ja korjauspalvelut) ja -käyttöön.


Miten kiertotalouteen siirtymistä voidaan edistää?

Mitä kuluttajien arjessa pitäisi muuttua, että palveluiden ostaminen tulisi houkuttelevammaksi kuin tuotteiden ostaminen? Palveluiden pitäisi tuottaa asiakkaalle enemmän arvoa kuin tuotteen ostamisesta saatava arvo. Arvo voi muodostua esimerkiksi joustavuudesta, paremmasta laadusta, helppoudesta sekä kokemuksellisuudesta. Entä jos tulevaisuudessa taloyhtiöiden talonmiehet ja isännöitsijät olisivatkin asumisen kiertotalouspalveluiden katalysaattoreita, yhdistäen kuluttajien tarpeen ja palveluntarjoajat? Tehdään digitalkkareista kiertotalouden uusi konsepti.

Kiertotaloustuotteiden sertifioinnilla voitaisiin viestiä palveluiden kestävyydestä, tuotteiden korjattavuudesta ja kierrätettävyydestä. Tämä helpottaisi kuluttajien arjen valintoja. Sertifiointi ei kuitenkaan ole sellaisenaan tae tuotteen tai palvelun kestävän kehityksen mukaisuudesta. Miten sertifioinnit voisivat edistää entistä kestävämpien palveluiden ja tuotteiden tuottamista sekä vastuullista kuluttamista? Jatkopohdintoja tulevaisuuden kiertotalouden kestävän kehityksen mukaisuudesta ja sertifioinnin roolista tarvittaisiin.

Monet skenaarioiden kuvaamat teemat ovat pienessä mittakaavassa jo arkipäivää nyky-Suomessa. Mitä pitäisi muuttua, että esimerkiksi yhteistoiminnallisesta kiertotaloudesta tulisi valtavirtaa? Monet nykyiset muutoksen esteet liittyvät osaamisiin (strategisen johtamisen puutteet, suunnittelu, innovatiiviset julkiset hankinnat, ymmärrys talouden ja resurssien käytön irtikytkennästä), asenteisiin (pakotettu yhteisöllisyys, halu omistaa), lainsäädäntöön (verotus), liiketoiminnan kannattavuuteen (tuottajavastuu) sekä kestävyyteen (reilu yhteistoimintatalous).

Kestävä muutos lähtee usein arjen oivalluksista

Pientenkin oivallusten avulla kiertotalous voisi tehdä arjesta vaivattomamman ja tehokkaan sekä saada muutoksen liikkeelle. Skenaarioilla on kuvattu näitä alkuja. Kiertotaloutta ei tulisi tarkastella pelkästään talouden näkökulmasta. Kiertotalous on monisärmäinen timantti, jossa yhdistyvät taloudelliset, sosiaaliset sekä ympäristönäkökulmat. Laadullisen skenaariotarkastelun jälkeen olisi tarpeen tarkastella syvemmin kiertotalouden kansantaloudellisia vaikutuksia työllisyyteen, aluepolitiikkaan ja verotukseen sekä syventää ymmärrystä kiertotalouden sosiaalisista vaikutuksista.

Henna Sundqvist-Andberg VTT

Henna Sundqvist-Andberg, erikoistutkija

Johanna Kohl VTT

Johanna Kohl, johtava tutkija
Twitter: @KohlJohanna1

Seuraa AARRE-hanketta Twitterissä: @AarreResearch.

[1] Katso myös Terhi-Anna Wilskan tuore kolumni vastuullisesta kuluttamisesta.