Do you know your organisation’s digimaturity level?

Is your organisation prepared for digital transformation and is it capable of adapting its activities to gain best possible benefit from it? Do you understand the full scope of digitalisation’s impact?

Digimaturity

There is much talk about digitalisation and digital transformation. However, they often remain high-level concepts, or the issue is viewed from a particular perspective. According to a survey published in January 2017 (Vatanen 2017: Digikyvykkyyskysely 2016 – “Digital capability survey 2016”, the respondents consisted of more than 250 CEOs and board members), while Finnish companies are aware of the threats and opportunities presented by digitalisation, they do not fully recognise the significance of such threats and opportunities for their own business. In particular, the concrete measures are missing. Is the current situation unclear, both within organisations and in relation to others? Is the vision of target state missing? Or, is it question about development resources required by reforms whose impacts are difficult to determine?

In order to address all the perspectives and impacts of digitalisation, the topic needs to be understood broadly. A Digimaturity model developed by VTT helps decision-makers to understand digitalisation, providing a comprehensive framework on the issue. An online tool based on this model helps, in turn, to determine the digimaturity level of an organisation.

Digimaturity refers firstly to an organisation’s readiness for digitalisation: its motivation to change, and its ability to adopt new technologies and new operations models. Secondly, it refers to an organisation’s performance based on digital technology. In other words, digimaturity is a combination of business, technology and social activities – and is not limited to just own organisation.

Digitalisation permeates all activities of organisations

Digitalisation acts as an enabler for the development of activities, supporting the operations of the company itself and its stakeholders. Digitalisation normally refers to exploiting new technology, providing organisations with the opportunity to use information gathered in various ways to develop its business. In other words, it enables entirely new services and business models in addition to process development.

Those who have given thought to digitalisation know that it involves a number of perspectives which, ultimately, affect the strategy and operations of an entire organisation. Under VTT’s Digimaturity model, aspects selected as the principal dimensions of digitalisation include the following six: strategy, business model, customer interface, organisation and processes, people and culture, and information technology. The selections are based both on widely used maturity models presented in the literature and VTT’s empirical experiences of development projects. (Leino & al. 2017)

Where to start?

Starting can be compared to orienteering: you need to know where you are, where you aim to go, and to find a route and means of getting there. As this involves competition, you should also know where the others stand. In particular, if the company’s own industry segment is lagging behind other segments, an operator outside the traditional segment may unexpectedly enter the market, revolutionising the entire segment’s business logic. This is currently known as disruptive change, but only twenty years ago the phenomenon would have been termed structural change.

The Digimaturity tool helps in determining the current situation

Using VTT’s Digimaturity tool, an organisation can review its current situation and development needs with regard to digitalisation. It can be used by a single person who wants to develop a better understanding of the situation of his/her organisation, possibly comparing it to other organisations or, alternatively, it can be used to provide a visual representation of the various viewpoints in an organisation , in order to provide a baseline for analysing the current situation.

Based on the responses provided by the online tool, an organisation’s digimaturity can be visualised in a diagram. The tool enables the interpretation on which areas the digimaturity is already in good shape as well as those that lag behind, or identifying differences in organisation’s digimaturity levels. The tool also enables a comparison of the organisation’s digimaturity using a control group based on segment, turnover and/or headcount, as well as all organisations that have responded, answering the question “Are the others ahead of us and, if so, in what areas?”

Test your organisation’s digimaturity free of charge here: https://digimaturity.vtt.fi/?lang=en

For more information on VTT’s digital transformation tools, please contact us.

Olli Kuusisto VTT

Olli Kuusisto, Senior Scientist
Twitter: @olliquu

Simo-Pekka Leino VTT

Simo-Pekka Leino, Senior Scientist
Twitter: @LeinoSP

This blog post is based on the digimaturity project
conducted under the “For Industry” programme of VTT.

References

Leino, Simo-Pekka; Kuusisto, Olli; Paasi, Jaakko; Tihinen, Maarit. 2017. VTT Model of Digimaturity. In: Towards a new era in manufacturing. Final report by VTT For Industry spearhead programme. VTT, pp. 41–46. http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2017/T288.pdf

Vatanen, Eira. 2017. Digital capability survey (Digikyvykkyyskysely) 2016. https://www.linkedin.com/pulse/hallitusty%C3%B6-ei-ole-muuttunut-digitaajuudelle-peiliin-aika-vatanen

Tulevaisuuden rakentaminen: Tammela-ilmiö – onnistunut kerrostalon remontti

VTT lähti yhdessä Tampereen kaupungin ja taloyhtiöiden kanssa remontoimaan 70-luvun kerrostaloja energiatehokkaiksi. Yksilölliset ratkaisut ja lopputulokset ylittivät huimasti kaikkien odotukset.

Neljä vuotta sitten kävelin tamperelaisen kollegani kanssa tutustumassa Tammelantorin ympäristön kerrostaloihin. Kaupunki oli hakenut yhdessä VTT:n kanssa avoimella haulla taloyhtiöitä energiatehokkuuden parantamisen demonstraatiokohteiksi. Tuntui, että me olimme auttamattomasti myöhässä. 1970-luvun rakennuksiin oli vaihdettu uudet ikkunat ja monet taloista olivat saaneet uuden julkisivun. Kaupungin tahtotila kuitenkin oli keskittyä Tammelaan.

Energiatehokkaaksi myös vaiheittain

Hakijoista saimme seulottua kahdeksan kerrostaloa, kun otimme käyttöön energiatehokkuusdirektiiviin kirjatun ”staged”-periaatteen. Sen mukaan rakennus voidaan remontoida energiatehokkaaksi myös vaiheittain. Vain kaksi kahdeksasta toteutti kerralla ulkovaipan ja teknisten järjestelmien parannukset. Kaksi muuta oli jo aloittanut aiemmin energiatehokkuuden parannukset.

Näissä neljässä kohteessa energiatehokkuutta parannettiin vaihtamalla ikkunat, asentamalla lisäeristys julkisivuihin, uusimalla yhteisten tilojen valaistus ja asentamalla PILP eli poistoilmasta lämpöä talteen ottava lämpöpumppu sekä teknisten järjestelmien säädöillä mukaan lukien käyttöveden paineenalennus. Kolmessa muussa kohteessa tehtiin julkisivun lisäeritystä lukuun ottamatta samat toimenpiteet. Yhdessä kohteessa investoitiin ainoastaan erityyppisiin lämpöpumppuihin. Kaikissa kohteissa tehtiin muita pieniä toimenpiteitä.

Betonista kuoriutui jalokivi

Jokaisessa taloyhtiössä tarvittiin hankkeelle aktiivinen puuhamies, joko hallituksen puheenjohtaja tai isännöitsijä. Sattui joukkoon myös innokas asuntosijoittaja, joka hoksasi pilotoinnin mukanaan tuoman taloudellisen kannustimen. Osa taloyhtiöistä päätti pilotointikohteeksi lähdöstä ja toimenpiteistä nuijan kopautukselle, osassa tarvittiin useampia istuntoja.

Nyt jälkeenpäin taloyhtiöiden osakkaat ovat yli 90-prosenttisesti olleet hyvillä mielin päätöksestään lähteä EU GUGLE -projektin pilottikohteeksi. Erityisen ylpeitä ovat viimeiseksi valmistuneen kohteen asukkaat, jotka esittelevät talonsa jalokiveksi pesubetonipintaisten aikalaisten keskellä (kuva).

Tammela

Energiansäästö on merkittävä 40 %

EU GUGLE -projektin vaikutukset eivät jää pilottikohteisiin. Kun neljä vuotta sitten etsimme kohteita, tuskin kukaan tunsi PILP-teknologiaa. Teknologia on tehnyt läpimurron markkinoille näiden neljän vuoden aikana. Merkittävä osa siinä on ollut EU GUGLE -kohteiden seurannalla ja avoimella tiedotuksella.

Yhteistyö taloyhtiöiden kanssa on kyseenalaistanut monet väitteet. EU GUGLE -piloteissa päätökset saatiin aikaan loppujen lopuksi aika kivuttomasti, asuntosijoittaja edisti taloyhtiönsä remontteja, taloyhtiöiden seniorit olivat hyvin innostuneita sekä remonteista että uusista teknologioista, ja energiansäästöjäkin saatiin aikaiseksi. Tähän mennessä pilottien yhteen painotettu energiansäästö on 40 %. Pilottien seuranta jatkuu vielä kaksi vuotta.

Lisätietoja pilottikohteista: http://www.eu-gugle.eu/

Terttu Vainio VTT

Terttu Vainio, erikoistutkija
terttu.vainio (a) vtt.fi
, 040 508 0983

Building the future: The Tammela phenomenon – successful renovation of apartment buildings

VTT joined forces with the City of Tampere and local limited liability housing companies and began renovating some apartment buildings built in the 1970s and 1980s to improve their energy efficiency. The customised solutions and final outcomes far exceeded everyone’s expectations.

Four years ago, I walked with a colleague of mine in the area around Tammelantori square, getting acquainted with the blocks of flats there. The City of Tampere, in collaboration with VTT, had organised an open application process to identify local limited liability housing companies that were willing to become demonstration projects for improved energy efficiency. We felt that we were beginning the process much too late. The windows in the buildings from the 1970s had been replaced, and many of the houses had received new façades. The city, however, wanted to focus on the district of Tammela.

Energy efficiency improvement via a staged approach

From among the applicants, we were able to select eight limited liability housing companies to which we applied the principle of a ‘staged’ deep renovation of building stock included in the Energy efficiency directive. According to this principle, the energy efficiency of buildings can be improved by means of a staged renovation. Only two of the eight housing companies selected for the demonstration implemented the renovations of both façades and technical systems at the same time. Two other companies had already done some improvement measures.

On these four demonstration sites, improvements in energy efficiency were achieved by replacing the windows, installing additional insulation on the façades, renewing the lighting in the common facilities and installing a heat recovery and exhaust air heat pump. Furthermore, adjustments were made in the building’s technical systems, which included reducing the supply pressure of domestic water. The same measures, with the exception of additional insulation, were implemented in three other sites. One of the sites only invested in different types of heat pumps. In addition, all the sites implemented some other minor refurbishment measures.

Concrete turned into a real gem

Every housing company needed an active moving spirit for the project, either a chair of the housing company board or a house manager. One of these persons also happened to be an enthusiastic housing investor, who understood the financial incentive associated with the pilot. In some of the companies, choosing to join the pilot took no more than a single housing company meeting, whereas others needed several sessions before reaching a decision.

Now, subsequently, more than 90% of the housing company share owners have been satisfied with their decision to become one of the pilot sites in the EU GUGLE project. The residents of the demonstration that was the last to be completed are particularly proud of the results: they present their house as a gem among the contemporary housing stock of basic concrete buildings around it (photo).

Tammela

Energy savings amounting to a significant 40%

The impact of the EU GUGLE project is not limited to the pilot projects. When we were looking for pilot projects four years ago, hardly anyone was familiar with heat recovery and exhaust air heat pump technology. The technology has made its breakthrough in the market over the last four years. The monitoring of the EU GUGLE projects and open communications about them have played a key role in this.

Cooperation with the housing companies has raised many questions about general claims. In the EU GUGLE pilots, the decisions were eventually quite easy to make. One housing investor promoted the renovations in his housing company, the senior residents in the housing companies involved were enthusiastic about the matter, and, on top of everything else, energy savings were achieved. To date, the combined energy savings calculated from the pilot projects have amounted to 40%. The monitoring of the pilots will continue for a further two years.

Further information on the pilot projects: http://www.eu-gugle.eu/

Terttu Vainio VTT

Terttu Vainio, Senior Scientist
terttu.vainio (a) vtt.fi, +358 40 508 0983

Palvelutalojen määrä kaksinkertaistettava 2040 mennessä

Palvelutaloja kannattaa konseptoida ja ottaa teknologia mukaan inhimillisen hoivan avuksi. Tästä saadaan kustannustehokkuutta ja uutta liiketoimintapotentiaalia vientituotteeksi asti.

Palvelutalot

THL:n tilaston mukaan 25,6 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä kokee suuria vaikeuksia arkiaskareissa. Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan tällaisia henkilöitä oli vuonna 2015 noin 123 000 ja lukumäärä kasvanee noin 237 000 vuodeksi 2040 eli noin 2,7 prosenttia vuosittain. Voidaan olettaa, että hoivan – kotihoito, palveluasunnot ja terveydenhoito – tarve kasvaa samassa suhteessa eli noin kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä, vaikka hoivaa ei oleellisesti parannettaisikaan.

Ei siis ihme, että hoiva ja ennakoiva terveydenhuolto on huomattu Suomessa ja kansainvälisesti tärkeäksi kehityskohteeksi – ja kasvavaksi liiketoiminnaksi. Sote-keskusteluissa puhuttavat kustannukset. THL on arvioinut, että 70-vuotiaan tai vanhemman henkilön sosiaali- ja terveydenhoitomenot olivat (2012) noin 15 000 € vuodessa. Väestöennusteen mukaan yli 69-vuotiaita on vuonna 2017 noin 812 000. Näin laskien seniorikansalaisten hoivaan käytetään siis noin 12 miljardia euroa vuodessa. Sote-uudistuksella on toivottu saatavan kolmen miljardin säästöt vuosina 2019–2029 verrattuna tilanteeseen, jossa mitään muutoksia ei tehtäisi.

Ikäihmisten elämänlaadun parantamista ja kunnioittamista on myös vaadittu. Haasteita siis riittää. Niihin ovat tarttuneet kiitettävästi sekä valtioneuvosto ministeriöineen, EU että yritykset Suomessa ja maailmanlaajuisesti.

Palvelutaloille oma konsepti

Palvelutaloissa ja vanhainkodeissa asui noin 47 000 iäkästä, 75 vuotta täyttänyttä henkeä vuoden 2015 lopussa. Kotona asuminen mahdollisimman pitkään sopii meille kaikille ja yhteiskunnalle. Liikkumiskyvyn heikentyessä se yksikin porras saattaa aiheuttaa tarpeen siirtyä palveluasuntoon, joita rakennetaankin jatkuvasti. Vuoteen 2040 mennessä tarvitaan noin 400 uutta noin sadan hengen palvelutaloa, jotta hoivapaikkojen määrä pysyisi suhteellisesti samana.

Kun palvelutalokonseptiin yhdistetään massatuotantokelpoinen hoiva-automaatio, taloautomaatio ja teollisuuden logistiikka- ja tuotantomenetelmiä, saataneen monistettava, vientinäkymiltään hyvä kokonaisuus. Esimerkiksi USA:ssa hoivalle on erityistä kysyntää, koska sairaspäivä sairaalassa on siellä erittäin kallis.

Teknologia mukaan hoivaan

VTT on tarkastellut aihetta osana kansallista ROSE-projektia. Päämääränä oli kuvata, miten robotteja ja automaatiota on käytetty hoivassa maailmalla sekä arvioida, mitä asiassa tulisi Suomessa tehdä. Parhaimmiksi keinoiksi todettiin:

  • mitata ihmisten toimintakykyä puettavien mittalaitteiden avulla,
  • toteuttaa yksinkertaiset ja toistuvat asiat automaation avulla hoitajien toimintaa tukien ja
  • hoitaa palvelutalon tai sairaalaan logistiikkaa teollisuudessa käytetyn automaation keinoin.

VTT:n raportissa ehdotetaan menetelmiä, joita voidaan soveltaa suurelle joukolle, kopioida pieni käyttäjäjoukko kerrallaan ja jotka tukeutuvat markkinoilta saataviin kustannustehokkaisiin laitteisiin ja menetelmiin.

Puettavat älyvaatteet, tekoäly ja robotit avuksi

Ennakoiva terveydenhoito on tunnetusti yhteiskunnalle halvempaa kuin sairaanhoito. Voimakkaasti yleistyvät puettavat mittalaitteet lisäävät kuntoilua. Niitä on nyt myös tyypillisiin terveysongelmiin. Alan kehitys on voimakasta. Urheiluun tarkoitettuja mittalaitteita voidaan käyttää, kun noudatetaan tarkasti määräyksiä lääkinnällisistä laitteista.

Markkinat ovat suuret sellaiselle lääkinnälliselle puettavalle laitteelle, joka toimisi hälytysnappina, muistuttaisi lääkkeistä, mittaisi askelten ja unen lisäksi noin kymmenen terveyteen liittyvää suuretta – esimerkiksi pulssi, veren happipitoisuus, veren hyytymisominaisuuksia (INR) – ja annostelisi välttämättömiä lääkkeitä sekä toimisi yhdellä latauksella viikon. Diabetes-hoitolaitteet ovat jo siirtymävaiheessa automaattiseen verensokerin mittaukseen ja insuliinin annosteluun.

Terveydenhoitohenkilökunta voisi valvoa yhtä tietojärjestelmää käyttäen tuhansien henkilöiden pärjäämistä ja terveydentilaa heidän ollessaan kotona, kun puettavien mittalaitteiden tiedot siirretään järjestelmään ja analysoidaan automaattisesti. Historiatietojen avulla hoitohenkilöstö voisi nykyistä paremmin arvioida hälytyksen tullen, onko syytä lähettää ambulanssi paikalle vai ei. Tämä olisi hyvä paikka oppivalle tekoälylle.

Markkinoilla on jo useita etäläsnäolorobotteja, jotka siirtävät automaattisesti, asukkaan tai ulkopuolisen ohjaajan ohjeiden avulla tablettitietokonetta asukkaan nähtäväksi. Näiden robottien avulla voidaan myös etsiä asukas, jos saadaan hälytys kaatumisesta tai sairaskohtauksesta. Tablettitietokone – tai älypuhelin – voi välittää puettavien mittalaitteiden tietoa toimintakyvyn valvontajärjestelmään sairaanhoidon ammattilaisten käyttöön. Asukas oppii käyttämään etäläsnäoloa sukulaistensa kanssa. Sitten lääkärinvastaanottoja voidaan hoitaa myös robotin kautta ilman terveyskeskusvierailua.

Automaation keinoin on myös mahdollista parantaa liikuntakyvyttömien henkilöiden kykyä virkistäytyä, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja lisätä keskustelumadollisuuksia palvelutalon ulkopuolisten henkilöiden, kuten lääkäreiden, kanssa. Tämä edellyttänee isohkoa palvelutaloa, jossa on puoliautomaattisia palveluasemia ja robottiajoneuvoja. On kehitetty jopa pyörätuoliksi muuttuvia sänkyjä.

Tällä hetkellä markkinoilla on useita ajoneuvoja (englanniksi automated guided vehicle, AGV, suomeksi automaattitrukki tai vihivaunu), jotka voivat liikkua laitosmaisen rakennuksen huoneissa. Teollisuudessa yleisten, katosta riippuvien kuljettimien avulla voidaan toteuttaa vaikka sauna- ja allasosasto, joka kylvettää asukkaita heidän niin halutessaan. Itse käytettäviä puoliautomaattisia suihku- ja pesukappeja on jo saatavilla markkinoilla.

Meidän kaikkien kävelykyky heikkenee iän mittaan. Mietittäväksi tulee, kuka haluaa maksaa puoliautomaattisen palvelutalokonseptin kehityskustannukset ja rakentamisen. Tekniikka on sovellusvalmiina. Komponenttitoimittajat innostunevat, kun konseptin mukaisia palvelutaloja on päätetty rakentaa. Vientinäkymät ovat suuret, kun konsepti on valmis ja kokeiltu käytännössä. Hoiva-asemia voidaan kehittää ja parantaa vaiheittain.

Itsenäisiä ajoneuvoja saa jo testata liikenteessä Suomessa. Maailmalla on runsaasti poliittisia paineita sallia niiden laajamittainen käyttö. Itsenäiset autot ovat jo ihmisen ajamia turvallisempia. Ne voisivat hyvinkin auttaa ihmisiä asumaan kotonaan aikaisempaa kauemmin ja kustannustehokkaasti esimerkiksi ”Kela-taksina” ja ruokalaatikoita jakaen.

Mainittuja visioita voi ja tulee käyttää yhdistelminä. Robotit ja automaatio kannattaa ottaa vanhusten inhimilliseen hoivaan askeleittain ja hyötyjen mukaan. Vapaaehtoisten saama parempi hoiva saisi muutkin mukaan.

Ihmisillä on myös halua auttaa naapurustonsa vanhuksia. Yhteiskunta hyötyisi, jos avun tarvitsija ja vapaaehtoishoitaja löytäisivät toisensa helposti. Tästä avun välittämisestäkin voi tehdä liiketoimintaa, koska tapahtumia olisi nopeasti miljoonia.

Hannu Lehtinen VTT

Hannu Lehtinen, erikoisasiantuntija
hannu.lehtinen (a) vtt.fi
, 040 073 6111

Twitter: @IstvanCosmic

Lähteitä:

Vaikeuksia arkiaskareissa (THL), https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=szY0SQcA&region=s07MBAA=&year=sy4rtTbS0zUEAA==&gender=t&abs=f&color=f, 8.8.2017

ROSE Robotit ja hyvinvointi http://roseproject.aalto.fi/, 8.8.2017

Teollisen mittakaavan robottiteknologioiden soveltaminen vanhusten hoivaan (VTT) http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2017/T301.pdf, 8.8.2017

Poseidon suihkukaappi (Robotics Care AB) http://www.roboticscare.com/poseidon-innovation-quality-life/, 10.8.2017

Tuolisänkyrobotti (Panasonic) https://www.youtube.com/watch?v=2WlUuGGdgyg, 8.8.2017

Mikä vanhusten hoidossa oikeasti maksaa? (Tampereen yliopisto) http://aikalainen.uta.fi/2017/05/26/mika-vanhusten-hoidossa-oikeasti-maksaa/comment-page-1/, 18.8.2017

Kotihoidon asiakkaat (THL) https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/ikaantyneiden-sosiaalipalvelut/kotihoidon-laskenta, 18.8.2017

Sote-uudistuksen tavoitteet (STM) http://alueuudistus.fi/soteuudistus/tavoitteet, 18.8.2017

Rekistereistä tietoa vanhuspalvelujen johtamiseen? (Kuntaliitto) http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3179, 18.8.2017

VTT:n tablettirobottikokeiluista (2017) http://www.vtt.fi/medialle/uutiset/helppokäyttöinen-robotti-tuo-ikäihmiset-ja-omaiset-yhteen-välimatkoista-huolimatta, 23.8.2017

Tiedätkö, mikä on organisaatiosi digikypsyystaso?

Onko organisaatiosi valmistautunut digitaaliseen muutokseen, ja pystyykö se mukauttamaan toimintaansa niin, että saa siitä irti parhaan mahdollisen hyödyn? Tiedätkö, mihin kaikkeen digitalisaatio vaikuttaa?

digikypsyys

Digitalisaatiosta ja digitaalisesta transformaatiosta puhutaan paljon. Usein ne jäävät ylätason käsitteiksi, tai asiaa katsotaan tietystä rajatusta näkökulmasta. Tammikuussa 2017 julkistetun kyselyn (Vatanen 2017: Digikyvykkyyskysely 2016, vastaajina yli 250 toimitusjohtajaa ja hallituksen jäsentä) mukaan suomalaiset yritykset tiedostavat digitalisaation tuomat uhkat ja mahdollisuudet, mutta eivät täysin näe niiden merkitystä oman toiminnan kannalta. Etenkin konkreettiset toimenpiteet puuttuvat. Eikö lähtötila omassa organisaatiossa ja suhteessa muihin ole tiedossa, puuttuuko näkemys tulevaisuuden tavoitetilasta, vai onko kyse kehitystoiminnan resursseista uudistuksiin, joiden vaikutuksia on hankala arvioida?

Jotta digitalisaation kaikki näkökulmat ja vaikutukset tulisi huomioitua, aihetta on hyvä tarkastella laaja-alaisesti. VTT:n kehittämä digikypsyysmalli auttaa päättäjiä ymmärtämään digitalisaatiota antaen sille kokonaisvaltaisen kehyksen. Siihen perustuva nettityökalu auttaa puolestaan tunnistamaan organisaation digikypsyystason.

Digikypsyydellä tarkoitetaan tässä ensinnäkin organisaation valmiutta digitalisaatioon: muutoshalukkuutta ja kyvykkyyttä omaksua uutta teknologiaa ja uusia toimintamalleja. Toiseksi se viittaa organisaation digitaaliseen teknologiaan pohjautuvaan suorituskykyyn. Digikypsyys on siis liiketoiminnan, teknologian ja sosiaalisen toiminnan yhdistelmä – eikä se rajoitu pelkästään omaan organisaatioon.

Digitalisaatio koskee organisaation kaikkea toimintaa

Digitalisaatio on toiminnan kehittämisen mahdollistaja, jonka pitää tukea yrityksen sekä sen asiakkaiden ja sidosryhmien toimintaa. Yleensä digitalisaatio tarkoittaa uuden teknologian hyödyntämistä, jolloin organisaatioilla on mahdollisuus käyttää hyväkseen eri tavoin kerättyä dataa liiketoiminnan kehittämisessä. Se mahdollistaa siis prosessien kehittämisen lisäksi kokonaan uudet palvelut ja liiketoimintamallit.

Digitalisaatiota pohtineet tietävät, että siinä on monta näkökulmaa, jotka viime kädessä koskettavat koko organisaation strategiaa ja toimintaa. VTT:n digikypsyyden malliin on digitalisaation kuudeksi päädimensioksi valittu strategia, liiketoimintamalli, asiakasrajapinta, organisaatio ja prosessit, ihmiset ja kulttuuri sekä informaatioteknologia. Valinta perustuu sekä kirjallisuudessa esitettyihin yleisiin kypsyysmalleihin että VTT:n kokemuksiin käytännön kehityshankkeissa. (Leino & al. 2017)

Mistä liikkeelle?

Liikkeellelähtöä voi verrata suunnistukseen: pitää tietää, missä olet, mihin haluat mennä, ja löytää sinne vievä reitti sekä keinot päästä perille. Kun kyse on kilpailusta, on lisäksi hyvä tietää, missä muut ovat suhteessa tavoitteeseen. Etenkin jos oma toimiala on muihin aloihin nähden jälkijunassa, voi markkinoille yllättäen tulla perinteisen toimialan ulkopuolelta toimija, joka muuttaa koko alan liiketoimintalogiikkaa. Tätä kutsutaan nykyään disruptiiviseksi muutokseksi, parisenkymmentä vuotta sitten olisi puhuttu rakennemuutoksesta.

Digikypsyystyökalu selvittää nykytilan

VTT:n digikypsyystyökalun avulla organisaatio voi tarkastella digitalisaation lähtötilannetta ja kehitystarpeita. Sitä voi hyödyntää yksittäinen henkilö, joka haluaa saada paremman käsityksen oman organisaationsa tilanteesta, mahdollisesti verrata sitä myös muihin organisaatioihin, tai sitä voidaan myös käyttää organisaation sisällä eri rooleissa toimivien henkilöiden näkemysten visualisoimiseen nykytilan analysoinnin pohjaksi.

Nettityökalun vastausten perusteella organisaation digikypsyys visualisoidaan kaaviokuvana. Sen perusteella on mahdollista tulkita, millä alueilla organisaation digikypsyys on jo hyvällä mallilla, onko jokin alue muita heikommalla tasolla tai onko organisaation sisällä eroavaisuuksia digikypsyyden tasossa. Lisäksi omaa digikypsyyden tasoa on mahdollista verrata toimialan, liikevaihdon ja/tai henkilömäärän perusteella rajattuun vertailuryhmään sekä kaikkiin vastanneisiin organisaatioihin; ovatko muut edellä ja jos ovat, niin millä alueilla?

Testaa organisaatiosi digikypsyys ilmaiseksi täältä: https://digimaturity.vtt.fi/

Kysy meiltä lisää VTT:n digitaalisen transformaation työkaluista.

Olli Kuusisto VTT

Olli Kuusisto, erikoistutkija
Twitter: @olliquu

Simo-Pekka Leino VTT

Simo-Pekka Leino, erikoistutkija
Twitter: @LeinoSP

Blogikirjoitus perustuu For Industry -ohjelman Digikypsyys-hankkeeseen.

Viitteet

Leino, Simo-Pekka; Kuusisto, Olli; Paasi, Jaakko; Tihinen, Maarit. 2017. VTT Model of Digimaturity. In: Towards a new era in manufacturing. Final report of VTT’s For Industry spearhead programme. VTT, s. 41–46. http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2017/T288.pdf

Vatanen, Eira. 2017. Digikyvykkyyskysely 2016. https://www.linkedin.com/pulse/hallitusty%C3%B6-ei-ole-muuttunut-digitaajuudelle-peiliin-aika-vatanen

Suomalaiset yritykset kiertotalouteen innovatiivisin liiketoimintamallein

Kestävien kiertotalouden liiketoimintamallien perusidea on tuottaa taloudellisen arvon lisäksi sekä ympäristöllistä että sosiaalista arvoa. Kiertotaloudessa keskeistä on pitää materiaalien ja tuotteiden arvo korkeana mahdollisimman pitkään. Tuotteiden suunnittelu entistä älykkäämmin lisäämällä niiden käyttöikää sekä muuttamalla tuotteiden roolia järjestelmässä ovat olennaisia, jotta päästään kiertotalouteen.

Siirtyminen tuotekeskeisestä toiminnasta kohti palvelujen tuotantoa tukee muutosta. Kun tuotteen omistajuus säilyy tuotteen valmistajalla, paranee samalla motivaatio tuotteiden eliniän pidentämiseen ja korjaaminen, uudelleenvalmistus ja resurssien entistä tehokkaampi käyttö ovat entistä tärkeämpiä.

Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen CloseLoop-hankkeessa arvioidaan systemaattisesti uusien liiketoimintamallien kehittämiseen liittyviä haasteita sekä ideoidaan uusia kiertotalouden liiketoimintamalleja ja konsepteja suomalaisille yrityksille. Konsepteja kehitetään ja testataan yhdessä yritysten ja sidosryhmien, kuten loppukäyttäjien ja kuluttajien, kanssa.

Yhdessä älykkäästi kohti kiertotaloutta

Digitalisaatio ja esineiden internet eli IoT tarjoavat uusia mahdollisuuksia kiertotalouden liiketoimintamallien kehittämiseen ja toteuttamiseen. Tuotteista voidaan kerätä tietoa uudella tavalla ja valmistaja voi entistä paremmin olla perillä siitä, miten tuotetta käytetään, milloin tuote tarvitsee huoltoa ja milloin tuote on tulossa käyttöikänsä loppuun. Tämä mahdollistaa uusien palvelujen kehittämisen ja tuotteen ja sen materiaalien arvon optimoinnin. Toisaalta tämä lisää tuotteiden monimutkaisuutta ja sitä kautta tuo myös haasteita materiaalien ja komponenttien arvon ylläpitoon.

Yksittäinen yritys ei pysty ratkaisemaan liiketoimintaan liittyviä haasteita. Tarvitaan laajaa ymmärrystä eri osapuolten näkökulmista ja tarpeista. Pitää myös tarkastella, millaista arvoa liiketoiminta luo eri sidosryhmille sekä millaisia mahdollisuuksia löytyy lisäarvon luontiin. Tärkeää on myös tarkastella, mitä arvoa uusi liiketoiminta saattaa vähentää eri sidosryhmiltä. Tämän tarkastelun pohjalta voidaan kehittää malli yhteisen arvonluonnin optimoimiseksi.

Arvoa voidaan myös tarkastella monella tasolla ottamalla huomioon esimerkiksi taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen arvo. Loppuasiakkaan saamaa arvoa pohdittaessa on keskeistä ymmärtää myös arvo uhrausten ja hyötyjen suhteena. Kiertotalous luo kysyntää uusille palveluille ja sitä kautta tarvitaan uusia toimijoita. Tällaisia ovat esimerkiksi tuotteiden kerääminen ja logistiikka, tuotteiden jälkimarkkinat sekä alustat, jotka mahdollistavat tuotteiden pidemmän iän tai korkeamman käyttöasteen.

Konkreettiset esimerkit kiertotalouden liiketoiminnasta

Millaista sitten on kiertotalouden periaatteita noudattava liiketoiminta? Kiertotalouden mukaisia liiketoimintastrategioita voidaan luokitella esimerkiksi näin [i]:

Kiertotalouden mukaisia liiketoimintastrategioita

Mistä vinkkejä kestävään ja kiertotalouden periaatteita noudattavaan liiketoimintaan?

British Standards Insitute on julkaissut toukokuussa 2017 uuden kiertotaloutta koskevan standardin BS 8001:2017 [ii]. Se tarjoaa ohjeita erityyppisille organisaatioille kiertotalouden periaatteiden toteuttamisesta toiminnassa. Standardi koostuu kahdesta osasta:

  1. Tietoa siitä, mistä kiertotaloudessa on kysymys ja miksi kiertotalouteen ja entistä kestävämpään toimintamalliin kannattaa siirtyä.
  2. Ohjeita, miten toteuttaa kiertotalouden periaatteiden mukaista toimintaa. Tämä osa on standardin keskeinen osa ja siinä kuvataan kiertotalouden periaatteet, joustava toteutusmalli sekä toteutusta tukeva ohjeistus.

Suomalaisia inspiroivia yritysesimerkkejä kiertotaloudesta on koottu Sitran sivustolle, jonne on tarkoitus koota 100 esimerkkiä suomalaisista kiertotalouden edelläkävijäyrityksistä vuoden 2017 loppuun mennessä. Nämä esimerkit on jaettu viiden kiertotalouden liiketoimintamallin mukaan.

Konkreettisia kansainvälisiä esimerkkejä löytyy nettisivustolta http://www.plan-c.eu/bmix/. Sivustolle on koottu kuvauksia erityyppisistä kestävistä liiketoimintamalleista ja esimerkkejä liiketoimintamallien toteutuksesta käytännössä. Sivusto esittelee kahdeksan kestävän liiketoimintamallin tyyppiä ja niihin liittyvät 100 esimerkkiä.

Liiketoiminnan kehittämiseksi tarvitaan uusia työkaluja

Liiketoiminta kiertotaloudessa on entistä verkottuneempaa sekä systeemisempää. Tästä syystä tarvitaan uusia työkaluja sekä innovointiin että olemassa olevan liiketoiminnan kehittämiseen. Kuvan tarkastelukehikko korostaa näitä aspekteja tarjoten holistisen kehittämisvälineen yrityksille.

Muutos kohti kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja edellyttää tarkastelua eri tasoilla. Liiketoimintaympäristön muutokset voidaan huomioida arvioimalla kehitystrendejä ja muutoksen ajureita. Sidosryhmien osallistuminen tarkasteluun edistää yhteisen näkemyksen synnyttämistä. Liiketoiminnan tasolla tarkastellaan liiketoimintamallin keskeisiä elementtejä. Toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan vaatimusten ja saavutettujen hyötyjen näkökulmasta. Tarkastelukehikko sisältää ajatuksen liiketoiminnan jatkuvasta arvioinnista kestävyyden ja kiertotalouden näkökulmasta. Muutoksia pitää arvioida ja liiketoimintamallia sovittaa muuttuneisiin olosuhteisiin.

Tarkastelukehikko

Liiketoimintamallien kehittämiseen soveltuva systemaattinen tarkastelukehikko [iii].

Teuvo Uusitalo VTT

Teuvo Uusitalo, erikoistutkija
Twitter: @TeuvoU

Maria Antikainen VTT

 

Maria Antikainen, erikoistutkija
Twitter: @MariaAntikainen

[i] Kraaijenhagen, C., van Oppen, C., Bocken, N., 2016. Circular Business. Collaborate and Circulate. Circular Collaboration.

[ii] BS 8001:2017. Framework for implementing the principles of the circular economy in organizations – Guide.

[iii] Antikainen, M., Valkokari, K., 2016. A Framework for Sustainable Circular Business Model Innovation. Technology Innovation Management Review 6.

Finnish companies make a shift to the circular economy with innovative business models

The basic idea of sustainable circular economy business models is to produce not only economic value, but also environmental and social value. In the circular economy, they key objective is to keep the value of materials and products high for as long as possible. To be able to make a shift to the circular economy, it is essential to design the products in a more intelligent way by increasing their service life and changing their role in the system.

A shift from product-focused activities towards production of services supports the transition. When the product manufacturer maintains the ownership of a product, this will, at the same time, increase the motivation to lengthen the service life of products, and make the repair, remanufacturing and increasingly efficient use of resources more important than before.

In the CloseLoop project of the Strategic Research Council of the Academy of Finland, challenges associated with the development of new business models are systematically assessed, and new circular economy business models and concepts are brainstormed for Finnish companies. These concepts are developed and tested in collaboration with companies and stakeholders, including end-users and consumers.

Towards the circular economy with collaborative intelligent approaches

Digitalisation and the Internet of Things (IoT) offer new opportunities for the development and implementation of circular economy business models. They enable the gathering of information on products in a new way. This provides the manufacturer with increased knowledge on how the product is being used, when the product needs maintenance, and when the product is nearing the end of its service life. This makes it possible to develop new services and optimise the value of the product and its materials. On the other hand, this also increases the complexity of products and thus brings challenges to the preservation of the value of materials and components.

An individual company cannot solve the challenges related to such business operations. What is needed is comprehensive understanding of the viewpoints and needs of various parties. One must also examine what kind of value the business operations create for various stakeholders and what kind of opportunities it offers for creating added value. It is also important to consider what kind of value the new business activities may reduce from different stakeholders. On the basis of such examination, the parties involved can develop a model for the optimisation of common value creation.

The question of value can also be examined at many different levels, taking into account such aspects as economic, social and environmental value. When considering the value received by the end customer, it is also essential to understand the value as a ratio between sacrifices and benefits. The circular economy creates demand for new services and, consequently, for new operators. Such services include collection of products and logistics, the secondary markets of products and platforms that enable longer service life or higher utilisation rate for products.

Concrete business cases of the circular economy

What are business activities conducted in line with the principles of the circular economy like then? For example, business strategies in line with the circular economy can be classified as follows [i]:

Circular economy business strategies

Where can one get tips for business activities in line with the principles of the sustainable and circular economy?

In May 2017, the British Standards Institute published the standard BS 8001:2017 [ii], a new standard on the circular economy. It offers guidelines for different types of organizations on how to implement the principles of circular economy in their operations. The standard consists of two parts:

  1. Information on what the circular economy is all about and why it is advisable to transfer to the circular economy and a more sustainable operating model than before.
  2. Guidelines on how to implement operations in accordance with the principles of the circular economy. This is the key part of the standard, describing the principles of the circular economy, a flexible implementation model and guidelines supporting the implementation.

The collection of circular economy business cases that may inspire Finnish operators have been collected on the Sitra website. The aim is to gather 100 examples of Finnish forerunner companies engaged in the circular economy on this site by the end of 2017. The examples have been divided in accordance with the five circular economy business models.

Concrete international business cases can also be found on the website http://www.plan-c.eu/bmix/. It brings together descriptions of sustainable business models of various types and examples on how such business models have been put to practice. The site presents eight ‘archetypes’ of sustainable business models and 100 real life business cases related to them.

New tools needed for the development of business activities

In the circular economy, business activities are more networked and systemic than before. Therefore, new tools are needed for both innovation and the development of existing business operations. The examination framework in the figure below emphasises these aspects, providing a holistic development tool for enterprises.

The transition towards business models in line with the circular economy requires examination at various levels. Changes in the business environment can be taken into account by assessing the ongoing development trends and drivers of change. Stakeholder participation in the examination work promotes generation of a shared view on the matter. At the level of business operations, the examination focuses on the key elements of the business model. The impact of operations is assessed from the viewpoints of requirements and the benefits achieved. The examination framework entails an idea of continuous assessment of business activities from the perspective of sustainability and the circular economy. Any changes need to be assessed, and the business model adjusted to the changed circumstances.

Examination framework

A systematic examination framework suited for
the development of business models [iii].

Teuvo Uusitalo VTT

Teuvo Uusitalo, Senior Scientist
Twitter: @TeuvoU

Maria Antikainen, Senior Scientist
Twitter: @MariaAntikainen

[i] Kraaijenhagen, C., van Oppen, C., Bocken, N., 2016. Circular Business. Collaborate and Circulate. Circular Collaboration.

[ii] BS 8001:2017. Framework for implementing the principles of the circular economy in organizations – Guide.

[iii] Antikainen, M., Valkokari, K., 2016. A Framework for Sustainable Circular Business Model Innovation. Technology Innovation Management Review 6.