Making everyday life easier for the consumer

Soon running your daily errands will be quick and easy: Groceries you ordered will be automatically delivered to your door, or directly in your fridge. The same delivery also includes the party dress you ordered for yourself, and new football boots for your child.  Before heading back, the delivery vehicle picks up your recyclable cardboard and bottles, and perhaps gives your children a ride to soccer practice or piano lesson.

This is a future in which service package integration will make the consumer’s daily life much easier.  Instead of focusing on individual purchases, consumers will be able to choose which solutions they need in their everyday life, and manage these using a single service platform. Other items provided as a service include clothing, hobby equipment, tools and home decor. Using a service instead of buying offers better adaptability to each life situation and current needs.

Everyday Life as a service– everyday solutions from a single source

In the transition to a service economy, it makes sense for the service provider to offer serviceable, upgradeable high-quality products, which will extend the life cycle of products. Resources can be put to efficient use when efficient use of materials is in the consumer service provider’s interest. The service provider will also be responsible for the recycling of products that have reached the end of their life cycle.

In the future, consumers will be able to obtain services by using a single integrated platform. This makes it easier to run several errands in one go, blurring the boundaries between individual services. Furthermore, all the goods consumers currently own can be offered as a service. What would you think about having your seasonal wardrobe delivered to your doorstep?

A solution for running Everyday Life as a servicesimplifies data flow, and as the volume of data grows, relevant services can be suggested to consumers almost automatically. This makes it easy for the consumer to choose the services they need, and it makes their everyday life easier. Better flow of information makes service provision a profitable business. To make everyday service logistics efficient and optimally suited to the consumers’ needs, products and services from multiple companies should be brought to the consumer in a single delivery.

Think differently, benefit more!

This is a revolutionary idea that requires a rather dramatic change in our thinking. To make them attractive, services offered should be superior in comparison with the existing ones. Understanding consumers, their daily activities and things that create value for them – and demand sacrifices – is a core element of development efforts. VTT’s AARRE project studied these carefully and created a customer’s value path to illustrate the value creation process and to provide a tool for companies.

Experimenting with various tried and tested services such as car and apartment sharing services will gradually drive changes in the way we think. Companies should embrace this opportunity to introduce experimental business models. Experiments like the provision of tools as a service can help to understand what the consumers are ready to accept and what their real needs are. Pilot projects could be launched to test the ecological benefits of the service.

Reliability is everything

Everyday Life as as serviceconcept offers superior value to the consumer, since the service can be taught to anticipate their needs and build a customised service portfolio for each consumer. Having a single service platform to cater to the needs of an individual consumer or families means that an enormous amount of confidential data will pile up in the service. The more information consumers are willing to disclose, the better and more tailored service they are likely to receive. It is therefore essential to ensure the reliability of the service to make it attractive. And because no two consumers are alike, a number of different options for limiting the collection and use of data must be provided.

The practical implementation of the model is still a long way away, and requires considerable development efforts. One of the key requirements is a mindset that embraces the shift away from ownership. Just imagine how services could change our daily lives!


Maria Antikainen VTT
Maria Antikainen

Principal Scientist

Anna Aminoff VTTAnna Aminoff

Principal Scientist


Outi Kettunen
Senior Scientist


The ABC of plastics in the circular economy is a series of five blog posts exploring the world of plastics. The series discusses bioplastics, plastics recycling and the related business operations, as well as the future of the circular economy. And last but not least – mythbusting! 

Co-innovation for digital services – what changes, what remains, are you ready for transformation?

Strategic focus and experimentation with customers are crucial for the successful development of digital services. SmartAdvantage project partners and collaboration network members shared their thoughts and prospects on future advancements.

Digitalisation is a major global trend that is crucially transforming many sectors, including manufacturing, energy and several public services and media. Digitalisation will radically change the way the companies operate, and enabling technologies give rise to disruptive business models and entrant companies. As an example, according to the latest statistics of the World Bank there are 100 mobile cellular phone subscriptions per 100 people globally. The quick spreading of smart phones has led to major changes in the consumer behavior for the benefit of on-line media and loss of printed media like newspapers. This transformation has reflected also to the distribution of the advertisement income: in USA, the online media ad revenue exceeded that of the printed media already in 2009. While print advertising revenue’s share decreases, content is increasingly becoming the key source of revenue for many publishers.

The fact that the consumers read the news rather in the internet and mobile applications than newspapers has impacts all over the value chains. The companies producing newsprint paper have been struggling with declining demand and have reacted by closing down factories or changing production to fit new products. Digitalisation challenges incumbent companies to deploy emerging technological advancements and to renew their business. Digital transformation and opportunities were discussed in the SmartAdvantage project seminar in spring 2018. The seminar offered a forum to the SmartAdvantage project partners VTT Technical Research Centre of Finland, Tampere University of Technology, Pesmel Oy, Chiller Oy, Huurre Oy, SW Development Oy and Delete Finland Oy to share their thoughts, ideas and latest achievements in the area of digitalisation with the collaboration partners.

The forerunners´ digital strategies are not limited to technology development, but digitalization changes the way business is done. The next disruptive technology may be awaiting around the corner. The forerunners emphasize innovation and decision-making. Data, information and knowledge are in the core of this transformation. The role of the strategy is also central to the acquisition of ICT, software and enabling technologies for digitalization. Implementing acquisitions in small and manageable entities, within the framework of strategic policies, helps to implement cost-effective procurement practices and reduce risk. The development of digital services emphasizes the importance of the long-term vision, thorough understanding of customer and business benefits, and innovative approach with experimentations.

In the digital world, agility is indispensable. Silicon Valley’s start-up companies emphasize the importance of quick experimentation and failure as they boost learning: “fail fast, fail forward thinking”. SmartAdvantage project offers the companies an arena to develop and experiment with digital solutions together with their customers and other stakeholders. The experimentations reveal a variety of benefits and sources of customer value that may arise for example from improving the fleet management capabilities or optimizing total energy consumption. The customer may also benefit through the collaborative development of operational excellence, and by improved occupational safety. The experiments may also reveal benefits beyond original application. As an example, energy generated by cooling of ice rinks is used to heat other arena functions. In addition to economic value, the digital solutions may contribute to sustainable development and reduce CO2 emissions.

Not all digital solutions get air under their wings, but companies can learn also from failed experiments. Ultimately, the customer decides the benefits of digital solutions. A well-known indicator of the overall efficiency is OEE (Overall equipment effectiveness). From the client’s point of view, every OEE-percentage surge has equal value, but the cost required to achieve the benefits depends on how and by which technology the efficiency-enhancing service is being implemented. Agile methods and experiments with the customer have become part of the development of digital services. The strategy, portfolio thinking and the development of business models must be closely linked to service development. Significant, disruptive innovations are usually based on new knowledge that quickly replaces the technology or business model in use. Industrial digital transformation emphasizes entrepreneurial activity, continuous learning and the courageous ability to innovate.

More information:

SmartAdvantage – the project:

Smart asset management as a service – the report:

The World Bank indicators:


Helena Kortelainen
Principal Scientist, VTT


Yhteistyössä digipalveluihin – mikä muuttuu, mikä säilyy, oletko valmis muutokseen?

Strateginen fokus ja kokeilut asiakkaiden kanssa korostuvat digitaalisten palvelujen kehittämisessä. Ketteryys on välttämätöntä. Kaikki ratkaisut eivät saa ilmaa siipiensä alle, mutta rohkeasti kokeilemalla voi oppia. Viimekädessä asiakas määrittää digitaalisten ratkaisujen hyödyn.

Teollinen internet muuttaa radikaalisti teollisuusyritysten menestystekijöitä ja synnyttää uusia, kilpailun mullistavia yrityksiä samalla tavalla kuin internet mahdollisti Googlen ja Amazonin synnyn. Maailmanpankin tuoreen raportin mukaan maailmassa on noin 100 kännykkäliittymää per 100 asukasta. Älypuhelinten yleistyminen on vaikuttanut vahvasti digitaaliseen murrokseen muun muassa media-alalla. Teknologian mahdollistamat kuluttajakäyttäytymisen muutokset heijastuvat myös mainostulojen jakautumiseen eri medioiden välillä: USA:ssa on-line-medioiden hyvin nopeasti nousseet mainostulot ylittivät printtimedian mainostulot jo vuonna 2009.

Uutisten ja muun mediasisällön siirtyminen nettiin ja mobiilisovelluksiin on heijastunut laajasti median arvoverkostoihin aina sanomalehtipaperin tuotantoon asti. Digitalisaatio muuttaa voimakkaasti nykyisiä toimialoja, haastaa yrityksiä ottamaan käyttöön teknologian luomia mahdollisuuksia ja uudistumaan.

Digitalisaatiokehitystä ja digitalisaation mahdollisuuksia pohdittiin SmartAdvantage-hankkeen seminaarissa keväällä 2018. Mukana on kahden tutkimuslaitoksen (VTT Oy ja Tampereen Teknillinen Yliopisto) lisäksi viisi eri aloilla toimivaa yritystä – Pesmel Oy, Chiller Oy, Huurre Oy, SW Development Oy ja Delete Finland Oy – sekä yritysten sidosryhmien edustajia. Kaikkia yhdistää halu kehittää uutta, digitaalisiin ratkaisuihin perustuvaa liiketoimintaa.

Edelläkävijöiden digistrategiat eivät rajoitu teknologian kehittämiseen, vaan digitalisaatio muuttaa tapaa, jolla liiketoimintaa tehdään. Edelläkävijät korostavatkin innovaatioita ja päätöksenteon kehittämistä. Tieto, informaatio ja tietämys ovat tämän muutoksen ytimessä. Strategian rooli on keskeinen myös digitalisaation edellyttämien ICT- ja ohjelmistotuotteiden hankinnassa. Hankintojen toteutus pienissä hallittavissa kokonaisuuksissa strategisten linjausten puitteissa auttaa toteuttamaan käytännön hankinnat kustannustehokkaasti. Digitaalisten palveluiden kehityksessä korostuu vision määrittämisen sekä asiakas- ja liiketoimintahyötyjen tunnistamisen ja nopeiden kokeilujen tärkeys.

Digitaalisessa maailmassa ketteryys on välttämätöntä. Piilaakson pk- ja start-up yritykset korostavat kokeilemisen ja epäonnistumisen merkitystä oppimisessa: “fail fast, fail often, fail forward thinking.” SmartAdvantage-hankkeen yritykset kehittävät ja kokeilevat digitaalisia ratkaisuja yhdessä sidosryhmiensä kanssa. Hyötyjä ja asiakasarvoa syntyy sovelluksesta riippuen esimerkiksi parantuneen laitekannan hallinnan tai kokonaisenergiankulutuksen optimoinnin myötä. Asiakasta voidaan myös tukea toiminnan kehittämisen ja parantuneen työturvallisuuden kautta. Kokeiluissa voi paljastua myös laajempia ja moninaisempia hyötyjä: esimerkkinä uusi jäähalleihin suunniteltu jäähdytysjärjestelmä, jossa jäähdytyksessä syntynyt energia käytetään muiden jäähallin toimintojen lämmitykseen.

Kaikki digitaaliset ratkaisut eivät saa ilmaa siipiensä alle, mutta rohkeasti kokeilemalla voi oppia. Viimekädessä asiakas määrittää digitaalisten ratkaisujen hyödyn. Paljon käytetty kokonaistehokkuuden mittari on OEE (Overall equipment effectiveness). Asiakkaan näkökulmasta jokainen OEE-tason nousuprosentin tuottama taloudellinen hyöty on yhtä suuri, mutta hyödyn saavuttamiseksi vaadittavat kustannukset riippuvat siitä, miten ja millä teknologialla tehokkuutta lisäävä palvelu toteutetaan. Ketterät menetelmät ja kokeilut yhdessä asiakkaan kanssa ovat tulleet digitaalisten palveluiden kehittämisen osaksi. Strategia, palveluportfolion kehittäminen ja liiketoimintamallien kehittäminen on yhdistettävä kiinteästi palvelukehitykseen. Merkittävät, disruptiiviset innovaatiot perustuvat yleensä uuteen osaamiseen, joka korvaa hyvin nopeasti käytössä olevan teknologian tai liiketoimintamallin. Teollisuuden digitaalisessa murroksessa korostuvat yrittäjämäinen toiminta, jatkuva oppiminen ja rohkea kyky uudistua.

Lue lisää:

SmartAdvantage – projekti:

Smart asset management as a service – raportti (pdf)

The World Bank indikaattorit:

Helena Kortelainen
Principal Scientist, VTT


Water means life and smart water means better life


Water is the basis of life and essential for all life and processes we know. The availability of water and its purity have been considered self-evident, and that is what they used to be. In Finland, we have had plenty of water and, we have learnt how to purify and recycle it and redistribute it as clean water to consumers. Naturally, we have faced some challenges along the way, and there are good reasons to be concerned about water on a continuous basis.

The world around us is changing and we are facing new challenges, such as climate change, security threats, increase in water consumption and, consequently, the sufficiency of water supplies. At that point, the existing solutions will not suffice, and they will not guarantee functional and successful societies.

Worldwide, agriculture currently uses 70% of all pure water consumed for irrigation purposes. Cracked soil, dried vegetation and famine are matters we mostly know from news from Africa. However, climate change researchers are already warning us about the increasing aridity in Europe as well. The Iberian Peninsula is becoming desert. The areas north of the Mediterranean and even Central Europe have already suffered from lack of water.

According to climate forecasts, Finland will have areas suffering from drought as early as in the 2030s if and when the current development continues.

Still, the world mostly consists of water. To establish that, all we need to do is examine the Earth from the direction of the Pacific Ocean. What we primarily lack is potable fresh water. Within the EU, there has been talk that instead of addressing the status of water in general, we should discuss various levels of purity and water suited for different uses.

Industrial processes and irrigation do not always require water suited as drinking water. It is more sensible to recycle water from one use to another, and to purify it only when necessary. With consecutive uses, the same water suffices for several users. The condition for doing so is that it is possible to analyse the water quality rapidly and precisely, and that the necessary purification processes are sufficiently good for each need. Even as it is, it is already possible to purify poor-quality waste water or sea water into potable water, and closed-loop water recycling is also often possible.

The water raining on the fields is free of charge, but all other water bears costs in the form of pipes, pumps, valves and, first and foremost, the energy needed to transfer it. This has an impact on food prices. Of course, irrigation may bring some benefits as well. When the amount of water is optimised to meet the needs of the plants, and water is used for spreading nutrients and the necessary chemicals, the quantity and quality of the crops will improve. It also enables production in controlled indoor facilities and, for example, in urban environments close to the consumers in accordance with the concept of urban farming.

In irrigation, the current trend is to go towards needs-based irrigation. The objective is simple: irrigating where water is needed, when it is needed and only to the extent that plants can use it.  As a result, the plants will do better, the crops will get bigger and their quality will improve, and the water and energy consumption will decrease.

Unfortunately, this is not yet easy, nor sufficiently cost-effective. The amount of water needed by a plant and the timing of irrigation measures may vary greatly. Even in the same field, there may be areas requiring different treatment. Recognising such areas, monitoring the need of water of the plants grown in them and the planning of necessary irrigation taking also account of the impacts of weather is a highly demanding entity that requires extensive use of sensors and understanding of the data collected. A targeted supply of water also requires an adaptable irrigation system.

The hype words of the ICT world − IoT, artificial intelligence, big data and digitalisation − have made a very strong entry into the field of water management and irrigation control as well. They will bring intelligence and efficiency to the use and recycling of water that are necessary for saving fresh water.

Water is something the whole world has in common, and the EU is also paying increasing attention to it. VTT is involved in the EU’s ICT4Water cluster and the European Water Technology Platform (WssTP), defining common targets of development and a common roadmap for generating smart services related to water. In addition to technological development, the efforts include a lot of business activities and measures supporting the mainstreaming of solutions. Only technology that is in use matters. In the big picture, ensuring that everyone has access to sufficient amounts of water is one of our most essential things.

Practical measures are also needed. As part of the H2020 programme, VTT leads the SWAMP project (Smart Water Management Platform [for Precision Irrigation]), a joint venture between the EU and Brazil. It develops and tests automatic precision irrigation solutions and water management for different purposes in different environments on the shores of river Po in the Brazilian Highlands. The project develops solutions for measuring the situation of the soil and plants, analysing how much water the plants need and smart control of irrigation so that as many of the drops of water pumped to the fields as possible end up for the purpose of producing crops of higher quality and quantity.

Water is the basic condition of life. The sufficiency of fresh water is a challenge. Smart systems enhance the use of water to make smaller amount of high-quality water last for a larger group of people. Once the solutions can be rendered affordable and scalable, they can be made available to everyone. For providing a better life.

Read more:  VTT policy brief  – Towards a resilient society with smart water solutions

Juha-Pekka Soininen
Principal Scientist



Kurkistus tekoälyhypen taakse

Tekoälyhype liikkuu lujaa ja lentää korkealla. Vievätkö koneet kohta työpaikat, huolehtivat vanhuksista ja ajavat autoja? Korvaako robotti ihmiskontaktin täysin? Julkista keskustelua hallitsevat valitettavan usein nämä kärjekkäät ääripäät; teknologiahype ja uhkakuvat. Halusimme kurkistaa niiden taakse ymmärtääksemme, miten tekoäly todellisuudessa näkyy yritysten arjessa. Kävimme keskustelemassa tekoälystä palvelualojen yrityksissä. Halusimme pitää jalat maassa ja selvittää ensimmäiseksi itsellemme, sitten muille, mitä annettavaa tekoälyllä voisi olla nimenomaan palveluliiketoiminnassa.

Liiketoimintanäkökulma edellä

Löysimme tekoälystä kiinnostuneita yrityksiä, sitä jo eri tavoin soveltaneita yrityksiä ja ennen kaikkea paljon mahdollisuuksia. Tekoäly nähdään tärkeänä kilpailuaseman vahvistamisen kannalta, jopa merkittävänä kilpailuetuna. Kun ei päästetäkään teknologianörttejä ensimmäisenä irti eikä olla tekemässä IT-projektia, tärkeiksi kysymyksiksi nousevat esim. seuraavat: Millaisia johtamistaitoja tekoälypalveluiden kehittäminen vaatii? Kuinka kehittäminen pitäisi organisoida liiketoimintanäkökulmasta?

Konsulttiyhtiö EY:n tekemän tutkimuksen mukaan 95 % suomalaisyritysten johdosta uskoo yritystensä hyödyntävän tekoälyä ja koneoppimista sisäisissä toiminnoissa jo vuonna 2020. Noin kolmannes yrityksistä ei kuitenkaan ole vielä päässyt alkuun. Tekoälyä ja koneoppimista hyödynnetään sisäisistä toiminnoista eniten liiketoiminnan tehostamisessa.

Ensimmäiset askeleet otettu

Suomalaisilla palveluyrityksillä on jo kokemuksia tekoälystä ja koneoppimisesta. Sähköisen taloushallinnon palveluihin erikoistunut Administer panostaa ohjelmistorobotiikkaan rutiiniprosessien automatisoinnissa. Robotti voi esimerkiksi hoitaa automaattisesti laskun tiliöinnin ja jopa oppia, millaisia laskuja tietyltä asiakkaalta tulee.

Mielenkiintoinen on myös henkilöstöpalveluyritys VMP:n lähestymistapa, jossa ohjelmistorobotit inhimillistetään: robotit ovat työkavereita, joilla on nimet ja jopa työsopimukset. Uusi digikollega helpottaa muiden työtä.

Eräänlaisia robotteja ovat myös pienet miehittämättömät ilma-alukset, joita suomen kielessäkin on ruvettu kutsumaan droneiksi. Maailmalla suuret jakelijat Amazon ja UPS testaavat jo droneja kuljetuksissaan. Kansainvälinen turvallisuuspalvelukonserni Securitas on aloittanut yhteistyön suomalaisen RumbleToolsin kanssa ja aikoo hyödyntää droneja vartioinnissa.

Tekoälyn liiketoimintamahdollisuudet

Tekoälyn liiketoimintamahdollisuudet voidaan jakaa alla olevan nelikentän mukaisesti. Suomalaiset palveluyritykset ovat vielä vahvasti vasemmassa alakulmassa, jossa kehitetään prosessia datan avulla. Tuotevalikoiman hallinta, markkinoinnin kohdentaminen ja sisäisten prosessien tehostaminen ovat kohteita, joissa data-analytiikka on jo käytössä. Osa yrityksistä on hankkinut valmiin ratkaisun, toiset taas ovat tehneet itse tai partnerin kanssa.

Microsoft PowerPoint - Nelikenttä_SUO.pptx

Kuva: Muokattu lähteestä Valkokari, K., Rantala, T., Alamäki, A. and Palomäki, K. (2018) ”Business impacts of technology disruption – a design science approach to cognitive systems’ adoption within collaborative networks”, To be published in the proceedings of the 19th IFIP/SOCOLNET Working Conference on Virtual Enterprises, Pro-Ve 2018, 17-19 September, Cardiff, UK.


Kiinnostusta on eri datalähteiden ja avoimen datan yhdistämiseen, jolloin tullaan nelikentän vasempaan yläkulmaan. Toisaalta myös tekoälyn strategiset mahdollisuudet on tunnistettu, jolloin on mahdollista edetä bisnesmallia muuttavaan suuntaan. Uudenlaisten palvelujen kehittämistä ja henkilöstön osallistamista pidettiin keskusteluissamme keskeisenä onnistumistekijänä. Yhdessä ja erilaisilla kokeiluilla opitaan ymmärtämään tekoälyratkaisujen hyötyjä ei vain asiakkaille vaan myös henkilöstölle: miten ne vähentävät yksitoikkoista toistotyötä ja auttavat monimutkaisessa analysoinnissa sekä tilannekohtaisessa, jopa ennakoivassa päätöksenteossa. Näin myös kehitetään yhdessä työn- ja vastuunjakoa henkilöstön ja teknologian kesken sekä uusia organisointi- ja johtamistapoja edistämään uusien teknologisten mahdollisuuksien monipuolista ja systemaattista hyödyntämistä. Varsinaisten disruptiivisten mallien nähtiin tyypillisesti tulevan alan ulkopuolelta; vielä ei ole rahkeita olla itse se radikaali uudistaja.

Ennakkoluulottomasti ja kokeillen liikkeelle

Haasteita tekoälyn hyödyntämisessä ovat esim. henkilöstön sitouttaminen, juridiset ja eettiset kysymykset sekä uskallus. Kuinka tunnistaa disruptiiviset ideat ja lähteä uudistamaan kokonaisia prosesseja? Kuka vastaa, jos robotti tekee virheen, on avoin kysymys vielä monella muullakin alalla kuin palveluliiketoiminnassa. Datan laatu ja esikäsittely ovat teknisen toteutuksen suurimpia ongelmia – siivoustyö vie paljon aikaa. Tietosuoja-asetukset saattavat vaikeuttaa markkinointia, eivätkä viranomaiset aina pysy murroksen mukana. Tärkeää on myös säilyttää yrityksen brändi-imago eikä lähteä suin päin kehittämään uutta.

Moni yritys on kiinnostunut tekoälyn liiketoimintamahdollisuuksista, aika ja osaaminen vain eivät tunnu riittävän. Puuttuu jäsentynyt näkemys, miten juuri meidän tulisi lähteä liikkeelle tai miten edetä satunnaisista kokeiluista järjestelmällisempään tekoälyn hyödyntämiseen liiketoiminnassa. Tarvitaan benchmarking-mahdollisuuksia ja rohkaisevia esimerkkejä, ennakkoluulotonta kokeilevaa kehittämistä sekä osallistavia kehittämistapoja. Tässä VTT toimii kumppanina, monipuolisena yrityskohtaisena asiantuntija-apuna sekä laajemman yritystä kiinnostavan verkoston kokoajana ja luotsaajana. Jos kiinnostuit, otathan rohkeasti yhteyttä!

Mikko Laurikkala
Mikko Laurikkala
Senior Scientist


Tuija Rantala
Tuija Rantala
Senior Scientist


Hannamaija Tuovila
Hannamaija Tuovila
Research Scientist



Inka Lappalainen
Inka Lappalainen
Senior Scientist

Digitalisaatio vauhdittaa kiertotaloutta

Digitalisaation rooli tulee esille lähes aina puhuttaessa kiertotaloudesta. Digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto voi vähentää resurssien käyttöä ja helpottaa kiertotalouden järjestelmien toteuttamista. Vielä on kuitenkin vähän tutkimusta siitä, miten käytännössä digitalisaatio mahdollistaa siirtymisen kiertotalouteen. 

Digitalisaatio voi vauhdittaa täyttämään kiertotalouden kolme tavoitetta. Teollisuuden digitalisaatio lisää resurssitehokkuutta, auttaa sulkemaan materiaalien kierron kehän sekä edesauttaa pitämään materiaalit pidempään käytössä. Älykkäät ratkaisut mahdollistavat esimerkiksi energiankulutuksen vähentämisen, logistiikkaketjujen optimoinnin ja kapasiteetin hyödyntämisen tehokkaammin. Digitalisaation avulla voidaan saada pääsy materiaalikohtaisiin tietoihin ja resurssien kulutukseen, mikä mahdollistaa tuotteiden elinkaaren optimoinnin kiertotalouden ratkaisuihin. Kuluttajille digitaalisen alustan kautta ravintolaruokaa tarjoavat  Resq Club  ja Lunchie vähentävät ruokahävikkiä  tarjoamalla helpon tavan ostaa muuten hävikiksi päätyvää ruokaa. eRENT  tarjoaa yrityksille koneiden ja laitteiden digitaalista jakamis- ja seuranta-alustaa. Palvelun avulla on mahdollista parantaa koneiden ja laitteiden käyttöastetta.

Kiertotalouden järjestelmät, joilla on toisiinsa liittyvät kierrot, sisältävät usein suuria määriä dataa. Digitalisaatio tarjoaa uusia keinoja kerätä ja käyttää sitä reaaliaikaisesti. Dataa voidaan hyödyntää, kun on tehtävä päätöksiä tuotteiden elinkaaren vaiheista, jätemateriaalien uudelleenkäytöstä, logistisista järjestelystä ja arvoverkossa tarvittavista toimijoista. Esimerkiksi Konecranes tarjoaa varastonhallintaa palveluna, johon kuuluu etäseuranta ja laitteiden ennakoivat huollot sekä pitkälle viety digitalisaatio, joka mahdollistaa koko toimitusketjun seurannan. Ratkaisun avulla Konecranesin asiakkaat pystyvät välittämään omille toimittajilleen tehokkaasti tietoa varaston täyttöasteesta. 

Materiaalien ja tietovirtojen yhteensovittaminen kiertotaloudessa on ratkaisevan tärkeää. Tietoja tuotteiden määrästä ja laadusta sekä niiden sisältämistä raaka-aineista on kerättävä, säilytettävä ja hyödynnettävä tehokkaasti. Tämä on voitava  tehdä luotettavasti ja läpinäkyvästi, mihin esimerkiksi lohkoketjuteknologia voi tarjota ratkaisun. Digitaaliset teknologiat mahdollistavat tietojen säilyttämisen yhdistettynä materiaaleihin ja mahdollistavat jätteen hyödyntämisen resurssina. 

Digitalisaatioon liittyy runsaasti haasteita 

Digitalisaation keskeiset haasteet liittyvät liiketoimintamalleihin, tiedon omistukseen, tietojen jakamiseen, tietojen integrointiin, yhteistyöhön ja osaamisvaatimuksiin. Datan saatavuus ja datan omistajuuteen liittyvät kysymykset ovat ratkaisevan tärkeitä. Haasteita liittyy myös datan jakamiseen kilpailijoiden välillä, yksityisyyden suojaan, IPR- oikeuksiin ja luottamuksen rakentamiseen. Tarvitaan myös useiden toimijoiden omistamien suurien tietomäärien integrointia, sillä tietovirtojen hallinnointi on myös iso haaste.  

Tärkeää on myös yhteistyön järjestäminen eri kumppanien välillä, yhteisten prosessien määrittely, sopivien yhteistyökumppaneiden etsintä ja eri osaamisalueiden yhdistäminen.  Haasteita liittyy tieto- ja viestintätekniikan ja kestävän kehityksen osaamisen yhdistämiseen. Tällä hetkellä kiertotalouden ja kestävän liiketoimintamallien peruskäsitteiden osaaminen on monessa organisaatiossa puutteellista. 

Hackathonit, koulutus ja tutkimusprojektit edistävät yhteistyötä yli rajojen 

Yhteistyö, verkottuminen, avoimuuden lisääminen ja tiedon tarjoaminen ovat keskeisiä keinoja edistää digitalisaatiota. Yhteistoimintaa voidaan tehdä jakamalla organisaatioiden välistä asiantuntemusta ja yhdistämällä osaamista eri toimijoiden välillä. Toimijoiden olisi oltava eri aloilta ja koostuttava pienistä ja suurista organisaatioista. Koulutuksessa koulujen ja yritysten välistä yhteistyötä voitaisiin lisätä. Erilaisia kilpailuja ja hackathoneja voitaisiin käyttää yhä enemmän yhteistyöhön. Myös osallistuminen tutkimus- ja kehityshankkeisiin on hyvä keino luoda yhteistyöverkostoja. 

Kuluttajien tai loppukäyttäjien ottaminen mukaan palvelun suunnitteluun ja toteutukseen on tärkeää, koska monissa alustoja hyödyntävissä palveluissa kuluttajat itse toimivat palveluntuottajina. Tällöin kriittisen massan saaminen alusta lähtien mukaan on ensiarvoisen tärkeää, ja palvelun tulee olla sekä houkuttelevuudeltaan että käytettävyydeltään ensiluokkainen kuluttajien tarpeisiin. Yksi esimerkki on Zadaa, joka tarjoaa kuluttajille mobiilisovellusta, jolla on helppo laittaa myyntiin käytettyjä vaatteita ja löytää itselleen sopivia vaatteita. Digitaaliset ratkaisut mahdollistavat kuluttajien ja loppukäyttäjien tavoittamisen entistä tehokkaammin. Tärkeää on huomioida, että entisen yksisuuntaisen viestinnän sijaan tarvitaan ratkaisuja, joilla loppukäyttäjät voivat antaa palautetta tuotteista ja palveluista.  

Maria Antikainen VTT


Maria Antikainen
Principal Scientist


Teuvo Uusitalo VTT


Teuvo Uusitalo
Senior Scientist, VTT


Järjestimme From Waste to Valuables tapahtumassa 23.11.2017 Tampereen Torni-hotellissa “Digitalisaatio kiertotalouden mahdollistajana” -näkökulmaan liittyen työpajan, johon osallistui 62 yritys- ja tutkimusorganisaatioiden edustajaa. Työpajassa esiteltiin kolme innovatiivista esimerkkiä, joissa digitalisaatio on keskeinen osa toimintaa:  Uusioaines Oy, Hiedanranta sekä Resq Club. Keskustelimme pienryhmissä , miten digitalisaatio edistää kiertotaloutta ja mitä haasteita tähän liittyy ja miten ne voidaan ratkaista.  


Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen CloseLoop-hankkeessa arvioidaan systemaattisesti uusien liiketoimintamallien kehittämiseen liittyviä haasteita sekä ideoidaan uusia kiertotalouden liiketoimintamalleja ja konsepteja suomalaisille yrityksille. Konsepteja kehitetään ja testataan yhdessä yritysten ja sidosryhmien, kuten loppukäyttäjien ja kuluttajien, kanssa.