Liiketoimintamalli tekee teknologiasta innovaation

Teknologian kehitys aiheuttaa luovaa tuhoakannattaviakin yrityksiä häviää ja uudenlaisia yrityksiä syntyy jatkuvasti. Toimialarajojen hämärtymistä ja alojen konvergoitumista on näkyvissä erityisesti digitalisaation ansiosta. Alustatalous toimii aivan erilaisena ekosysteemin yhteisenä nimittäjänä kuin perinteinen toimiala-ajattelu. Toimialojen muutos ja kehitys ei kuitenkaan ole suoraviivaista uuden teknologian käyttöönottoa eikä teknologian kehitys automaattisesi tarkoita muutosta. Toimijat, arvoketjut sekä markkinapuolen jaettavat kakut pysyvät monesti samoina, vaikka teknologia kehittyy.

Muutoksen aikaansaamiseksi teknologian kehitys vaatii rinnalleen liiketoimintamallin, joka linkittää uuden teknologian markkinoilla tunnistettuun tai syntymässä olevaan tarpeeseen. Asiakastarpeiden lisäksi markkinapuolen voimia ovat esimerkiksi uusiutuva, usein kiristyvä, regulaatio liittyen erityisesti eettisiin ja ympäristökysymyksiin.

Teknologian kehitys mahdollistaa muutoksen

Sensorit tarkkailevat ja lähettävät dataa lähes kaikkialla. Verkotettu ympäristömme (IoT, teollinen internet), linkittää laitteet internettiin ja datan pilveen. Data on raaka-ainetta, jota analysoimalla, jalostamalla, ja integroimalla luodaan uutta asiakasarvoa. Uusien teknologioiden integroiminen olemassa oleviin järjestelmiin ei ole välttämättä helppoa eikä nopeaa mutta se on mahdollista. Tekoäly ravistelee nykyrakenteita useilla toimialoilla. Jo nyt jonkinlaiseen älykkääseen toimintoon kykenevät laitteet oppivat ja optimoivat, ja samalla päätöksenteko (ihmisen tai koneen) perustuu yhä reaaliaikaisempaan tietoon. Tuotannon lisäksi muiden toimintojen automatisointi ja robotisointi etenee. Valmistusteknologia on kehittynyt niin että lights out -valmistus tai toisaalta hajautettu yksittäiskappaleiden valmistus (3D printing) ovat realistisia vaihtoehtoja.

Liiketoimintamalli yhdistää teknologian ja markkinoiden tarpeen

 

image

Jotta liiketoimintamallien kehittämisessä ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan, on järkevää hyödyntää jo olemassa olevaa tutkimusta* siitä, mitkä ovat ne liiketoimintamallin piirteet, joilla innovaatiot lyövät läpi. Myös VTT on edistänyt asiakkaidensa teknologian ja liiketoimintamallien kehittämistä käytännössä huomioiden liiketoimintamallien kriittiset piirteet:

  • Asiakaslähtöisyys, kustannustehokas personointi ja räätälöinti on ensimmäinen kriittinen tekijä, oli kyse sitten laajasta teknologisesta järjestelmästä tai digitaalista kuluttajapalvelusta. Teknologia mahdollistaa sen, että palveluiden kustannustehokas kustomointi on mahdollista reaaliajassa. Asiakas- ja käyttäjäkokemusta monimutkaisissa teknologisissa järjestelmissä on tutkittu esim. FIMECC UXUS-ohjelmassa ja asiakkaan palvelukokemus on yhtenä pääteemana Brand New -tutkimushankkeessa.
  • Kiertotalous, eli arvon kierron maksimointi ja resurssien käytön hidastaminen, sulkeminen ja kaventaminen eri keinoin, on toinen kriittinen tekijä. Kun toimitusketjun suunta muuttuu yksisuuntaisesta kiertäväksi, se luo mahdollisuuksia uudenlaiselle arvonluonnille ja muuttaa esim. logistisia ratkaisuja. Tähän systeemiseen murrokseen liiketoimintamalleissa löytyy työkaluja esimerkiksi Aarre-projektin aarrekartasta.
  • Resurssien tehokkaampi hyödyntäminen jakamalla on kolmas liiketoimintamallin kriittinen tekijä. Alalle pääsyn esteitä madaltavien ja kuluttajapuolella laajemmin hyödynnettyjen jakamistalouden mallien potentiaalia tutkitaan myös B2B-puolella teollisuudessa: SHARE -projektissa kehitetään konseptia digitaaliselle jakamisalustalle, jossa teolliset yritykset voivat helposti tehdä yhteistyötä sekä jakaa tietoa, tuotantokapasiteettia, resursseja, palveluita ja logistisia verkostoja.
  • Hinnoittelu- ja ansaintamalli eli se, miten asiakas saadaan maksamaan uudesta tuotteesta ja palvelusta, ja miten tehdään itse kannattavaa liiketoimintaa, on neljäs kriittinen tekijä ja liiketoimintamallin ydintä. Uudenlaiset digitaaliset ratkaisut (IoT, AI jne.) haastavat yrityksiä miettimään uudenlaisia ansaintalogiikoita ja vahvistamaan siirtymäänsä palveluliiketoiminnan suuntaan ja esimerkiksi jakamistalouteen liittyy tyypillisesti käyttöön perustuva hinnoittelu, jolloin omistaminen ja käyttö on erotettu toisistaan. Palvelukeskeisiä IoT-liiketoimintamalleja on tutkittu esim. DIMECC S4Fleet -ohjelmassa.
  • Viidentenä tekijänä on ekosysteeminäkökulma. Yrityksen menestys on yhä enemmän riippuvainen yhteistyöstä, muista yrityksistä ja kokonaisista ekosysteemeistä, jotka koostuvat toisiinsa dynaamisesti vaikuttavista ja vuorovaikutuksessa olevista yrityksistä. Vaikka liiketoimintamallin tarkoitus on määrittää yksittäisen yrityksen kilpailuetu, niin mallin linjaus ainakin asiakkaiden liiketoimintamallin kanssa on vähintäänkin järkevää. DIMECC REBUS -ohjelmassa kehitettiin yhteistoiminnallisia liiketoiminnan käytäntöjä ja Tekes_DEXTER-projektissa on kohteena toimitusketju eli digitaalinen laajennettu yritys.
  • Organisaation ketteryys ja joustavuus on kuudes liiketoimintamallin kriittinen tekijä. Ketteryys mahdollistaa nopean päätöksenteon ja joustavuus sopeutumisen toimintaympäristön muutoksiin. Rescas-projektissa on tutkittu yritysten muutosjoustavuutta (resilienssiä) eli miten kykyä ennakoida, reagoida ja oppia muuttuvissa olosuhteissa kehitetään ja miten organisaation jännitteitä voidaan itse asiassa käyttää muutoksen ja menestyksen lähteenä.

Kun liiketoimintamallissa yhdistyy oikea kombinaatio kriittisiä piirteitä, se mahdollistaa toimialaa uudistavan innovaation.

Lue lisää: www.vtt.fi/palvelut/liiketoiminnan-ekosysteemit

* Kavadias, S., Ladas, K., and Loch, C.H. (2016), The Transformative Business Model, Harvard Business Review, October 2016.

Tiina Valjakka VTT
Tiina Valjakka
Research Team Leader
Business ecosystems development, VTT
tiina.valjakka(a)vtt.fi
@TiinaValjakka

 

Taru Hakanen
Taru Hakanen
Research Team Leader
Business model transformation, VTT
taru.hakanen(a)vtt.fi

Ecosystems and platforms are the bases of success in the era of outcome economy

The outcome economy is a shift from competing by products and services to competing by measurable results valued by the customer. Delivering outcomes often demands innovating and problem-solving above the level of an individual product or solution and companies must work together to meet the needs of customers. In other words, outcome-focused business typically requires bundling resources from several actors, i.e. resource integration and value co-creation highlighted also in service-dominant-logic.

New opportunities to measure performance (outcome) have arrived on the scene in the shape of technology boosting industrial Internet or IoT (Internet of Things). IoT enables novel uses of data and companies have become aware of that they actually deliver outcome and it will more and more drive the competition. Digital platforms can collect and analyse data from bundled solutions and ensure that outcome commitments are met.

Despite of the hype around data and platform, customer understanding is the key for success also in the outcome economy: companies have to know the customers’ business inside out, commencing with understanding what the customers are really looking for and what outcomes really matter. Different resources will have to be pulled together, in collaboration with the customers as well as the suppliers and service providers, also to make this work together. Then, the ecosystem can enable to better address a customer need, as it can bring a diverse set of capabilities and innovation to the solution very quickly (see Figure below).

Outcome through value co-creation in a ecosystem

Outcome through value co-creation in a ecosystem.

All the partners in the ecosystem must have something unique, which is providing value for the customer by itself – but is concurrently aligned with joint objectives and complement the aimed outcome. Across many industries, the battle comes true between the ecosystems. This will comprise networks of collaborators, including customers, partners, suppliers, service providers, start-ups and competitors turned to “co-opetitors”. All ecosystem actors should collectively and transparently amplify the value creation opportunities for all participants, and solve problems and share out responsibilities if one or more parts of the system flop.

Ecosystems and platforms are not only for startups but it is essential also incumbent firms to shift their business practices and begin thinking in terms of ecosystems. One of the first steps to this direction is to consider the digital platforms bundling data from the viewpoint of customers’ desired outcomes, i.e. to understand how the data can be valuable to customers’ business. Another, crucial viewpoint is to consider outcome at the ecosystem level, i.e. explore what are the resource bundles that together provide the outcomes that meet customers’ expectations.


VTT is participating in the Manufacturing Performance Days 2017 – Welcome to join us at May 29–31 in Tampere, Finland!

Learn more about our activities in the event (SMACC laboratory visit and “Creating the Future Success” seminar) here. You can also register to the event.

In Twitter, follow #mpdays!


Katri Valkokari VTT

Katri Valkokari, Research manager
Twitter: @valkatti 

Tiina Valjakka VTT

Tiina Valjakka, Research Team Leader 
Twitter: @TiinaValjakka