What is your handprint? Spread a positive message about environmental impacts

 

Environmental impacts play a key role in business nowadays, both in product design and communications on business activities. These are traditionally measured using quantities, such as emissions and resource consumption, which companies try to minimise. However, our activities can also have a positive impact on the environment.

Aiming for a smaller customer footprint

The calculation of footprints and their use in product design, B2B and B2C communications, and in support of strategic decision-making, are now established in industry. This is a good thing. An approach based on life cycle thinking is important to avoiding sub-optimisation and seeing the wider, overall impact of solutions. The inclusion of impact assessments in the product development phase, in particular, has markedly increased the market share of products that are more environmentally friendly than their predecessors. Decisive choices are made during the product design phase, on issues such as raw materials, production processes and recyclability. Each phase consumes energy and resources and either directly or indirectly generates various types of emissions and waste resulting an environmental footprint.

Many companies are already seeking to reduce their own footprint. At the same time, more and more companies are developing products or processes aimed at reducing the footprint of the customer’s product or service. In such cases, their activities also have a positive environmental impact.

Let’s take an example: Company X develops a more energy-efficient solution than its competitors and launches it on the market. A carbon handprint is created when another actor applies this solution and thereby reduces its own footprint. However, measuring – and communicating on – the related impact has so far been difficult, and companies have been in sore need of a solution.

Environmental handprint can now be calculated

VTT has accepted the challenge: it is developing a carbon handprint calculation method, as well as guidelines on positive environmental impact assessment and communications, alongside Lappeenranta University of Technology (LUT).

A carbon handprint can be created in many ways, such as through lower material and energy consumption, reduced emissions and waste, or improved product performance and lifetimes. To ensure that the method takes account of the range of various handprint-forming , methodological development is conducted in cooperation with a group of companies.

Case studies include AM Finland, Biolan, Innofive, KONE, Neste, Nokia and Paptic. We also cooperate with the international organisations involved in developing the handprint concept. These include the CSCP in Germany (which operates in association with the Wuppertal) and Harvard University in the USA.

However, VTT and LUT are working at a more tangible level; we intend to publish the first practical handprint guidebook next summer. Companies can use this to evaluate and communicate on the positive environmental impacts of their products.

”When you go to work for a company, you want to work in a company that is making the world better place”
Al Gore at SLUSH2017.

For more information: http://www.vtt.fi/sites/handprint

tiina_pajula_
Tiina Pajula
Principal Scientist, VTT
tiina.pajula(a)vtt.fi

 

 

saija_vatanen


Saija Vatanen

Senior Scientist, VTT
saija.vatanen(a)vtt.fi

Mikä on kädenjälkesi? Viesti ympäristövaikutuksista positiivisesti!

 

Ympäristövaikutukset ovat tämän päivän liiketoiminnassa keskeisessä roolissa niin tuotesuunnittelussa kuin yrityksen toiminnasta viestittäessä. Perinteisesti niitä mitataan suureilla, joita pyritään minimoimaan, kuten päästöt ja resurssien kulutus. Toimintamme vaikutukset voivat kuitenkin olla myös ympäristölle positiivisia.

Tavoitteena asiakkaan pienempi jalanjälki

Jalanjälkilaskenta ja sen hyödyntäminen tuotesuunnittelussa, B2B- sekä B2C-viestinnässä ja strategisen päätöksenteon tukena on vallannut alaa – ja hyvä niin. Elinkaariajatteluun perustuva lähestymistapa on tärkeä, jotta vältytään osaoptimoinnilta ja nähdään ratkaisujen laajemmat kokonaisvaikutukset. Etenkin vaikutusten arvioinnin sisällyttäminen jo tuotekehitysvaiheeseen on lisännyt merkittävästi ympäristön kannalta edeltäjiään parempien tuotteiden osuutta markkinoilla. Tuotesuunnitteluvaiheessa tehdään ratkaisevat valinnat mm. raaka-aineisiin, tuotantoprosesseihin ja kierrätettävyyteen liittyen. Jokainen vaihe kuluttaa resursseja ja aiheuttaa jätettä tai erilaisia päästöjä suoraan tai välillisesti esimerkiksi energian kulutuksen kautta synnyttäen tuotteelle ympäristöjalanjäljen.

Monet yritykset pyrkivät jo pienentämään omaa jalanjälkeään, mutta samalla yhä useampi yritys kehittää tuotteita tai prosesseja, jotka tähtäävät asiakkaan tuotteen tai palvelun jalanjäljen pienentämiseen, jolloin toiminta aiheuttaa myös positiivisen ympäristövaikutuksen.

Otetaan esimerkki: Yritys X kehittää ja tuo markkinoille kilpailijoitaan energiatehokkaamman ratkaisun. Hiilikädenjälki syntyy, kun toinen toimija valitsee ratkaisun käyttöönsä ja pienentää näin omaa jalanjälkeään. Vaikutuksen mittaaminen ja viestiminen on kuitenkin ollut tähän asti hankalaa ja yritykset ovat kipeästi kaivanneet ongelmaan ratkaisua.

Nyt kädenjäljen voi laskea

VTT on tarttunut haasteeseen ja on kehittämässä yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) kanssa hiilikädenjälkilaskentamenetelmää ja ohjeistusta positiivisten ympäristövaikutusten arviointiin ja viestintään.

Hiilikädenjälki voi syntyä monin eri tavoin, kuten pienemmän materiaalin ja energian käytön, päästöjen ja hävikin vähentämisen tai tuotteen suorituskyvyn ja eliniän kasvattamisen kautta. Jotta erityyppiset kädenjäljen muodostumismahdollisuudet saadaan menetelmässä huomioiduksi, menetelmäkehitystyö tehdään yhteistyössä joukon yrityksiä kanssa.

Tapaustutkimuksissa ovat mukana AM Finland, Biolan, Innofive, KONE, Neste, Nokia ja Paptic. Lisäksi teemme yhteistyötä muiden kädenjälkikonseptia kehittävien kansainvälisten tahojen kanssa, joita ovat Wuppertal Instituutin yhteydessä toimiva CSCP Saksassa ja Harvardin yliopisto USA:ssa.

VTT:n ja LUT:n työ on kuitenkin näitä konkreettisemmalla tasolla, ja tarkoituksenamme on julkaista ensi kesänä alan ensimmäinen opaskirja, jota yritykset voivat käyttää arvioidessaan ja viestiessään tuotteidensa positiivisista ympäristövaikutuksista.

”When you go to work for a company, you want to work in a company that is making the world better place”
Al Gore at SLUSH2017.

Lue lisää: http://www.vtt.fi/sites/handprint

tiina_pajula_
Tiina Pajula
Johtava tutkija, VTT
tiina.pajula(a)vtt.fi

 

 

saija_vatanen


Saija Vatanen

Erikoistutkija, VTT
saija.vatanen(a)vtt.fi

Varo viherpesua! Kestäville innovaatioille löytyy päteviä mittareita

Juuri alkaneella kestävän kehityksen viikolla on hyvä hetki kerrata, miten innovaatioiden ja hankkeiden kestävyys kannattaa varmistaa. Yritys saattaa sortua tahattomasti viherpesuun, mikä voi nykypäivän toimintaympäristössä vaarantaa koko innovaation läpimurron. Tieteellisesti hyväksytyt kestävyyden arviointimenetelmät auttavat viestimään ympäristövaikutuksista läpinäkyvästi.

Lämpötilan nousun on arvioitu kiihtyvän eniten pohjoisten leveysasteiden maa-alueilla talvisin. Joidenkin arvioiden mukaan nykyinen päästökehitys näyttää johtavan Helsingissä jopa yli kuuden asteen lämpenemiseen. Harva suomalainen lienee innoissaan visiosta, jonka mukaan saamme tulevaisuudessa nauttia nollakeleistä lokakuusta toukokuulle. Vain valon määrä erottaisi joulukuun huhtikuusta. Ja tämäkin on vain murheista pienimpiä lämpötilan muutoksen aiheuttamien globaalien ruokatuotantoon, veden riittävyyteen, hyönteisten ja kasvien levinneisyyteen, terveyteen ja muihin ääri-ilmiöihin liittyvien ongelmien rinnalla.

Haaste on valtaisa, mutta siihen on tartuttu

Yhä useamman valtion ja yrityksen strategian tärkeimpien tavoitteiden joukkoon on noussut kasvihuonekaasupäästöjen hillitseminen ja muut kestävää kehitystä edistävät toimet. Osana YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaa Agenda 2030:tä on määritetty 17 kansainvälistä tavoitetta, jotka sisältävät globaaleja teemoja, kuten puhdas vesi ja energia sekä kestävä tuotanto. Maapallon keskilämpötilan nousu pyritään Pariisin ilmastositoumuksen mukaisesti rajoittamaan enintään kahteen asteeseen.

Tällä viikolla vietämme Euroopan kestävän kehityksen viikkoa teemanaan edellä mainittu 2030-agenda. Suomikin toteuttaa ohjelmaa monin eri tavoin. Sinäkin voit tehdä oman toimenpidesitoumuksesi valtioneuvoston kanslian kautta ja haastaa muita.

Käytännön toimissa yritykset ovat jo hallitusten edellä

Innovointi ja riskinotto ovat tehokkaampi tie kuin säädökset. Muutos saa vauhtia kiertotaloudesta, clean techistä ja biotaloudesta, joiden toteuttamisessa VTT:llä on merkittävä rooli uusien ratkaisujen kehittäjänä. Varomaton voi kuitenkin mennä vipuun, sillä kaikki kierrätystä lisäävä tai biomateriaaleja hyödyntävä liiketoiminta ei ole kestävää. Sivu- ja jätevirtojen prosessointi hyötykäyttöön tai biomateriaalien valmistus saattaa vaatia monimutkaisia ja runsaasti energiaa kuluttavia prosesseja, energiaintensiivisiä tai haitallisia kemikaaleja tai pitkiä kuljetusmatkoja, eikä raaka-aineiden saatavuuskaan ole aina taattu. Taloudellisten kysymysten lisäksi ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset kiinnostavat yhä laajenevaa joukkoa sidosryhmiä mukaan lukien valtionjohto, rahoittajat ja yritysten asiakkaat.

Miten kestävyys mitataan?

Tuotteiden ja liiketoimintamallien aiheuttamien todellisten vaikutusten selvittämiseksi ja niistä viestimiseksi tarvitaan tieteeseen pohjautuvia mittareita. Tällaisiin kuuluvat elinkaari- ja systeemiajatteluun perustuvat ympäristövaikutuksia määrittelevät menetelmät, kuten LCA (life cycle assessment), joka tarkastelee vaikutuksia kokonaisvaltaisesti. Lähestymistapa varmistaa sen, ettei osaoptimoimalla siirretä ongelmia tai päästöjä arvoketjussa paikasta toiseen tai vaihdeta ongelmaa toiseksi. Samalla voimme viestiä vaikutuksista läpinäkyvästi ja vältymme viherpesulta.

Elinkaariarviointiin perustuvaa tarkastelua vaaditaan jo laajasti tuotekehityksessä ja viestinnässä. Seuraava Horizon 2020 PPP-SPIRE -haku edellyttää läpinäkyvän, elinkaariajatteluun ja mahdollisimman pitkälle standardoituihin menetelmiin perustuvan kestävän kehityksen arvioinnin jokaisessa projektissa. Euroopan komissiolla on valmisteilla tuotteiden LCA-pohjainen ympäristöjalanjäljen laskentaohje (product environmental footprint – PEF), jonka tavoitteena on luoda sisämarkkinat vihreille tuotteille. Komissio suosittelee käytettävän jalanjälkeä jatkossa niin tuotteiden ympäristövaikutusten mittaamiseen kuin yritysviestintään.

Yritykset, jotka käyttävät elinkaarilaskentaa tuotekehityksessään, hyötyvät asiakasrajapinnassa, kun vastuullisuus on noussut avainkysymykseksi ja koko toimitusketjun tunteminen on tärkeää. Näiden yritysten on esimerkiksi helpompi lähteä mukaan uusimpaan tapaan osoittaa vastuullisuutta, Science Based Target (SBT)  -aloitteeseen, ja määritellä sen mukaiset kasvihuonekaasupäästövähennykset toiminnalleen. SBT-aloitteen tavoitteet määräytyvät Pariisin ilmastosopimuksen edellyttämien päästövähennyksien perusteella ja edellyttävät koko arvoketjun huomioimista. Mukana on jo lähes 300 yritystä.

Kädenjälki nousee jalanjäljen rinnalle

Eri tilanteisiin ja teollisuuden aloille tarvitaan erilaisia indikaattoreita, jotta kestävyyden kannalta olennaisimmat näkökohdat tulevat huomioiduksi. VTT:n asiantuntijat ovat olleet yli 20 vuotta kansainvälisessä kärjessä kehittämässä elinkaariajatteluun perustuvia arviointimenetelmiä ja indikaattoreita. Tiedon ja tiedontarpeen lisääntyessä menetelmiä kehitetään edelleen. Esimerkkinä mainittakoon kädenjälki, jota ollaan lanseeraamassa erilaisten jalanjälkien rinnalle: Kaikilla tuotteilla on niiden valmistusprosessin aiheuttama ympäristöä kuormittava vaikutus eli jalanjälki, joka tulisi pyrkiä minimoimaan. Sen lisäksi monien tuotteiden avulla voidaan vähentää ympäristökuormitusta toisaalla (esim. vesikemikaalit), jolloin tuotteella on myös positiivinen vaikutus ympäristöön. Näiden vaikutusten mittaamisen ja viestinnän mahdollistamiseksi VTT on käynnistänyt Tekes-kehityshankkeen kädenjäljen määrittelemiseksi.

Sovellamme kestävän kehityksen arviointimenetelmiä niin tuotekehitysvaiheessa olevien ratkaisujen kuin valmiiden tuotteiden ja niiden kehityspotentiaalin arviointiin. Kun haluat löytää oikeat mittarit ja jalostaa ne kestävää kehitystä tukevaksi näkemykseksi, autamme mielellämme!

Lisälukemista:

Tiina Pajula VTT

Tiina Pajula
johtava tutkija

Beware of greenwash! Reliable indicators exist for sustainable innovations

Now, at the beginning of Sustainable Development Week, is the ideal time to recount how we can best ensure the sustainability of innovations and projects. Companies can unintentionally slide into greenwashing which, in today’s business environment, can jeopardise an entire innovation breakthrough. Scientifically approved methods of assessing sustainability help firms to communicate transparently on environmental impacts.

The rise in temperatures is forecast to accelerate most in the northern hemisphere’s land areas during winter. According to some estimates, current emission trends will lead to warming by up to six degrees in Helsinki. Few Finns are enthused by a vision which sees us ‘enjoying’ temperatures hovering around zero from October to May. Only the light levels will distinguish April from December. And this is the most minor of issues compared to the effects of global warming on world food production, water sufficiency, the distribution of insects and plants, health-related problems and other issues related to extreme phenomena.

The challenge is huge but action is being taken

The mitigation of greenhouse gases and taking other action promoting sustainable development are now among the key strategic objectives of more and more states and companies. A total of 17 international objectives are listed in the UN’s sustainable development action plan for Agenda 2030. These goals include global themes such as clean water and sustainable production. The aim is to limit the global average temperature rise to a maximum of two degrees, in accordance with the Paris Climate Agreement.

During European Sustainable Development Week, we will explore the theme of the aforementioned Agenda 2030. Finland is implementing the programme in a number of ways. You can make your own commitment to take action via the Prime Minister’s Office, and challenge others to do so.

Companies still ahead of governments in taking practical actions

Innovation and risk-taking are more effective than regulation. Change is accelerating via the circular economy, cleantech and the bio economy, in which VTT is playing a major role as a developer of solutions. However, it is easy to be misled, since not all businesses that increase recycling or use biomaterials are sustainable. The processing of side and waste streams for reuse or the manufacture of biomaterials can require complex and energy-consuming processes, energy-intensive or harmful chemicals, or long transportations, and the availability of raw materials is not always guaranteed. A growing group of stakeholders, including national leaders, financiers and corporate customers are becoming more interested in environmental and social impacts alongside economic issues.

How is sustainability measured?

Science-based indicators are needed when assessing and communicating on the real impact of products and business models. These indicators include life cycle and system-based methods of measuring environmental impacts, such as LCA (life cycle assessment), which examines the overall effects. This approach ensures that sub optimisation does not lead to the shifting of problems from one part of the value chain to another, or exchanging them for others. It also enables us to communicate transparently on the impacts and avoid greenwashing.

LCA is already widely required in product development and communications. The next Horizon PPP-SPIRE call demands the transparent sustainability assessment for all projects, based on life cycle thinking and the most standardised methods possible. The European Commission is preparing an LCA-based guide for calculating product environmental footprints, or PEFs, in order to create an internal market for green products. The Commission recommends the future use of the footprint when measuring the environmental impact of products and in corporate communications.

Companies using LCA in product development will benefit at the customer interface, where responsibility has become a key issue and knowledge of the entire supply chain is important. For example, such companies find it easier to participate in the newest way of demonstrating corporate responsibility, the Science Based Target (SBT) initiative, and to define emission reductions in their operations accordingly. Targets under the SBT initiative are based on the emission reductions set by the Paris Convention on Climate Change and require consideration of the entire value chain. Almost 300 companies are committed.

Handprint as well as footprint

A range of indicators are needed for different situations and industries, to ensure that account is taken of the key aspects of sustainability. For over 20 years, VTT’s experts have been pioneers in developing LCA-based assessment methods and indicators. These methods are being developed further as information and the need for it increases. For example, we are launching a so-called handprint alongside various kinds of footprint. Due to their manufacturing processes, all products have an impact on the environment, i.e., a footprint, which should be minimised. In addition, many products can be used to reduce the environmental load elsewhere (e.g., water treatment chemicals), in which case the product also has a positive environmental impact. To enable the measurement and communication of such impacts, VTT has begun a Tekes development project to define an environmental handprint.

We are applying sustainability assessment methods to evaluating solutions at the product development stage, as well as finished products and their development potential. We will be delighted to help you if you are seeking the right indicators and intend to refine them for a clearer view of sustainable development.

Further reading:

Tiina Pajula VTT

Tiina Pajula
Principal Scientist