Digitalisaatio tuo uusia palvelumahdollisuuksia ja asiakasarvon lähteitä käyttöomaisuuden hallintaan

Digitalisaatio luo uusia palvelumahdollisuuksia käyttöomaisuuden käyttöön ja ylläpitoon. Yrityksissä tarvitaan analytiikkkaosaamista ja asiakkaiden liiketoiminnan ymmärtämistä, jotta näitä mahdollisuuksia voidaan hyödyntää. Haasteena on tunnistaa ne hyödyntämättömät mahdollisuudet, joilla on merkitystä riittävän laajalle joukolle maksavia asiakkaita.

Väitämme, että kokonaisvaltainen näkemys asiakkaan prosesseista tukee palveluntarjoajan tuote- ja palvelusalkun kehitystä. Alla olevassa kuvassa esitetään digitaalisten palvelujen kehitysprosessin tärkeimmät tekijät. Kehitysprosessin aikana on erityisen tärkeää pyrkiä ymmärtämään asiakastarpeita ja asiakasarvoa mahdollisimman hyvin.

image_FI

Digitalisaation mahdollisuuksien ja vaikutusten ymmärtämiseksi laitevalmistajat (OEM) ja palveluntarjoajat ovat laatineet tiekarttoja digitaalisten teknologioiden käyttöönotosta. Digitaalisten palvelujen kehittämisessä keskeisiä tehtäviä ovat asiakkaiden liiketoiminnan analysointi, asiakkaalle tuotettavan lisäarvon määrittely sekä palvelujen suunnittelu.

Luotettavuus- ja kriittisyysanalyysiä voidaan soveltaa tunnistamaan, missä kunnossapito ja investoinnit voivat saada aikaan parasta vastinetta rahalle, paljastamaan asiakkaan prosessien pullonkaulat sekä mahdollisuudet digitaalisiin palveluihin. Elinkaarikustannus ja –tuottolaskelmat (LCC / LCP), elinjaksokustannus- (TCO) ja kokonaistehokkuusmallit (OEE) antavat lisätietoa tehokkuuden ja taloudellisen toiminnan näkökulmista. Suurten kone- ja laitekantojen tietoja voidaan hyödyntää tarjoamaan vertaisarvioitua tietoa.

Viime vuosina on kerätty suuria määriä käyttö- ja huoltotietoa. Tätä tietoa on kuitenkin usein hyödynnetty varsin vähän. Suhteellisen pienet panostukset esimerkiksi kunnossapitohistoriatiedon analysointiin voivat auttaa tunnistamaan, missä kunnossapitoa tarvitaan eniten, missä suurin osa kustannuksista syntyy ja missä on eniten toiminnan kehityspotentiaalia.

Digitalisaatio luo mahdollisuuksia uusille liiketoimintamalleille. Liiketoimintamalleissa keskeisiä elementtejä ovat arvolupaus, arvonluonti ja arvon haltuunotto.

Arvolupaus

Arvolupaus ja ymmärrys siitä, miten arvo syntyy asiakkaiden prosesseissa, ovat digitaalisen palveluliiketoimintamallin ytimessä. Lähtökohtana on visio teknologiasta, prosessimuutoksesta tai palvelusta, jolla saadaan aikaan myönteinen muutos asiakkaan toimintaan. Alusta alkaen tarvitaan systemaattinen lähestymistapa. Tarvittaessa arvolupausta muokataan liiketoimintamallin kehittämisprosessin aikana. Digitaaliset tuotteet ja palvelut edellyttävät usein arvolupauksen uudelleenarviointia, jossa tuotteiden ja palvelujen koko elinkaari on otettava huomioon. Digitalisaatio mahdollistaa suorituskyvyn myymisen tuotteiden sijaan, koska tuotteiden käyttöä voidaan seuranta ja valvoa. Asiakasprosessien optimointi on myös alue, jossa digitalisointi avaa uusia mahdollisuuksia. Tällöin palveluntarjoajien analytiikkamalleja ja asiakkaiden toimialatuntemusta on hyödynnettävä tehokkaasti yhdessä.

Arvonluonti

Asiakassuhteet muuttuvat yksittäisistä liiketoimista kohti jatkuvaa kumppanuutta, ja uusia asiakassegmenttejä voidaan hankkia digitaalisten tuotteiden ja palveluiden avulla. Asiakkaiden kanssa on tällöin tärkeää yhdessä määritellä ja sopia mittarit, joita seurataan palvelun laadun varmistamiseksi. Uusia kumppanuuksia saatetaan tarvita arvolupauksen toteuttamiseksi. On tärkeää tunnistaa nämä kumppanuudet ja luoda tarvittava liiketoiminnan ekosysteemi. Yhteistyökumppanit voivat sisältää esimerkiksi pilvipalvelujen tarjoajat, analytiikka-asiantuntijat ja ICT-yritykset. Hyötyjen jakamismallit on luotava yhdessä.

Arvon haltuunotto

Digitalisaatio tarjoaa uusia mahdollisuuksia tavoittaa asiakkaita suorilla kanavilla, myös maailmanlaajuisesti. Lisäksi tulee mahdollisuuksia asiakasvuorovaikutukseen liittyvien prosessien automatisointiin esimerkiksi automatisoimalla tilauksia tuotannosta saatujen tietojen perusteella. Digitalisaatio mahdollistaa jatkuvan kassavirran ja tuotot elinkaaripalveluista, joiden hinnoittelu voi perustua yhteisiin hyötyihin. Tietojen keräämiseen, tallentamiseen ja analysointiin liittyvät kustannukset on kuitenkin otettava huomioon, koska esimerkiksi data-analytiikkaan tai pilvipalveluihin liittyviä palveluita on hankittava.

Kohti uusia digitaalisia liiketoimintamalleja

Digitaalisten teknologioiden nopeasta kehityksestä huolimatta liiketoimintamallit ovat toistaiseksi pysyneet pitkälti transaktiopohjaisina. Näyttää kuitenkin siltä, että arvopohjaiset ansaintamallit ja arvon jakamismallit tulevat entistä tärkeämmiksi erityisesti tulevissa liiketoimintaverkostoissa. Tämän vuoksi tarvitaan uusia valmiuksia ja työkaluja, kuten arvon jakamiseen liittyviä malleja, keskeisiä suorituskykymittareita ja elinkaarikustannusten ja -tuottojen laskentamenetelmiä.

Uusi raportti ”Smart asset management as a service” esittelee lähestymistapoja ja menetelmiä, joita voidaan hyödyntää digitaalisten käyttöomaisuuden hallinnan palvelujen kehittämisessä.

Teuvo Uusitalo
Senior Scientist, VTT
teuvo.uusitalo(a)vtt.fi
@TeuvoU

Jyri Hanski
Research Scientist
jyri.hanski(a)vtt.fi
@jyri_hanski

Toni Ahonen
Senior Scientist
toni.ahonen(a)vtt.fi
@ahonentta

New service opportunities of customer value through digitalization in asset management

Digitalization offers several new service opportunities for the operation and maintenance of asset fleets. Companies need competencies in analytics and an understanding of the customer’s business to utilize these opportunities. The challenge for companies is to identify untapped opportunities that are relevant to a large enough number of paying customers.

We argue that a holistic view of the customer’s processes supports the development of the service provider’s product and service portfolio. The figure below shows the key elements related to the development process of digital services. We particularly highlight the importance of customer knowledge and the understanding of customer value creation being utilized throughout the service development process.

image

 

In efforts to understand the potential and impact of digitalization, asset owners, original equipment manufacturers (OEMs) and service providers have established their roadmaps for the adoption of digital technologies. Roadmapping for digitalization and analysis of the value potential related to circular economy, as well as comparisons of the customer organizations’ and service provider’s roadmaps and plans are among the key tasks to be done when starting to identify concrete steps towards digital services.

Reliability and criticality analysis may be applied to identify where maintenance and investments could result in the best value for money and also to reveal bottlenecks in the customer’s processes and the potential for digital services. Life cycle cost and profit (LCC/LCP), Total Cost of Ownership (TCO) and Overall Equipment Efficiency (OEE) models provide additional information in terms of efficiency and economic measures. Data regarding large fleets may be utilized to provide benchmarked knowledge and act as a gap analysis for the customer.

Large amounts of operations and maintenance data have been collected in recent years; however, use of this data has often been limited. Relatively small investments in the analysis of maintenance history data, for instance, may provide significant support in identifying where maintenance is most needed, where most costs originate and where the most potential lies in operations and maintenance.

Digitalization creates opportunities for new business models. Key elements in business models are the value proposition, value creation and value capture.

Value proposition

The value proposition and an understanding of how value is created in customers’ processes are at the core of the digital service business model. This begins with a vision of the technology, process change or service with which a positive impact on the customer is to be achieved. A structured approach is needed from the outset; however, there is room for iteration regarding the value proposition throughout the business model development process. Digital products and services require rethinking the value proposition. The whole life cycle of products and services must be considered. Digitalization enables new ways of selling performance instead of products, as it is possible to monitor the use of products. Optimization of customers’ processes is also an area where digitalization opens new opportunities. This is a particular area where novel analytics models and domain knowledge of the customer and provider organizations need to be efficiently utilized together. Data analytics provides information that can be used in improving the efficiency of processes.

Value creation

Customer relationships change from individual transactions towards continuous partnerships. New customer segments can be considered with digital products and services. It is important, jointly with customers, to define and agree the KPIs that will be monitored to ensure the quality of service. New partnerships might be needed to deliver the value proposition. It is important to identify these partnerships and create the business ecosystem. Partners could include, e.g. cloud service providers, analytics experts, and ICT companies. Models for sharing benefits within the ecosystem need to be established.

Value capture

Digitalization also provides new opportunities for reaching customers through direct channels, as well as globally. Furthermore, digitalization enables the automation of processes related to customer interactions, e.g. by automating orders based on data received from production. Digitalization provides new opportunities for continuous cash flow and revenue from life cycle services. Pricing can be based on shared benefits. However, costs related to collecting, storing and analysing data need to be taken into account, and services related to, e.g. data analytics or cloud services may need to be purchased.

Towards new digital business models

Despite the rapid development of digital technologies, business models have so far remained largely transaction-based. However, there seems to be a mutual understanding that value-based earning models and value sharing models will increase in importance in the future, specifically in future business networks. Capabilities and tools are required, such as measurements for value sharing, key performance indicators and models for life cycle costs and profits.

Teuvo Uusitalo
Senior Scientist, VTT
teuvo.uusitalo(a)vtt.fi
@TeuvoU

Jyri Hanski
Research Scientist
jyri.hanski(a)vtt.fi
@jyri_hanski

Toni Ahonen
Senior Scientist
toni.ahonen(a)vtt.fi
@ahonentta

New report on smart asset management as a service presents approaches, methods and frameworks that can be utilized in the development of digital asset managem

Suomalaiset yritykset kiertotalouteen innovatiivisin liiketoimintamallein

Kestävien kiertotalouden liiketoimintamallien perusidea on tuottaa taloudellisen arvon lisäksi sekä ympäristöllistä että sosiaalista arvoa. Kiertotaloudessa keskeistä on pitää materiaalien ja tuotteiden arvo korkeana mahdollisimman pitkään. Tuotteiden suunnittelu entistä älykkäämmin lisäämällä niiden käyttöikää sekä muuttamalla tuotteiden roolia järjestelmässä ovat olennaisia, jotta päästään kiertotalouteen.

Siirtyminen tuotekeskeisestä toiminnasta kohti palvelujen tuotantoa tukee muutosta. Kun tuotteen omistajuus säilyy tuotteen valmistajalla, paranee samalla motivaatio tuotteiden eliniän pidentämiseen ja korjaaminen, uudelleenvalmistus ja resurssien entistä tehokkaampi käyttö ovat entistä tärkeämpiä.

Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen CloseLoop-hankkeessa arvioidaan systemaattisesti uusien liiketoimintamallien kehittämiseen liittyviä haasteita sekä ideoidaan uusia kiertotalouden liiketoimintamalleja ja konsepteja suomalaisille yrityksille. Konsepteja kehitetään ja testataan yhdessä yritysten ja sidosryhmien, kuten loppukäyttäjien ja kuluttajien, kanssa.

Yhdessä älykkäästi kohti kiertotaloutta

Digitalisaatio ja esineiden internet eli IoT tarjoavat uusia mahdollisuuksia kiertotalouden liiketoimintamallien kehittämiseen ja toteuttamiseen. Tuotteista voidaan kerätä tietoa uudella tavalla ja valmistaja voi entistä paremmin olla perillä siitä, miten tuotetta käytetään, milloin tuote tarvitsee huoltoa ja milloin tuote on tulossa käyttöikänsä loppuun. Tämä mahdollistaa uusien palvelujen kehittämisen ja tuotteen ja sen materiaalien arvon optimoinnin. Toisaalta tämä lisää tuotteiden monimutkaisuutta ja sitä kautta tuo myös haasteita materiaalien ja komponenttien arvon ylläpitoon.

Yksittäinen yritys ei pysty ratkaisemaan liiketoimintaan liittyviä haasteita. Tarvitaan laajaa ymmärrystä eri osapuolten näkökulmista ja tarpeista. Pitää myös tarkastella, millaista arvoa liiketoiminta luo eri sidosryhmille sekä millaisia mahdollisuuksia löytyy lisäarvon luontiin. Tärkeää on myös tarkastella, mitä arvoa uusi liiketoiminta saattaa vähentää eri sidosryhmiltä. Tämän tarkastelun pohjalta voidaan kehittää malli yhteisen arvonluonnin optimoimiseksi.

Arvoa voidaan myös tarkastella monella tasolla ottamalla huomioon esimerkiksi taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen arvo. Loppuasiakkaan saamaa arvoa pohdittaessa on keskeistä ymmärtää myös arvo uhrausten ja hyötyjen suhteena. Kiertotalous luo kysyntää uusille palveluille ja sitä kautta tarvitaan uusia toimijoita. Tällaisia ovat esimerkiksi tuotteiden kerääminen ja logistiikka, tuotteiden jälkimarkkinat sekä alustat, jotka mahdollistavat tuotteiden pidemmän iän tai korkeamman käyttöasteen.

Konkreettiset esimerkit kiertotalouden liiketoiminnasta

Millaista sitten on kiertotalouden periaatteita noudattava liiketoiminta? Kiertotalouden mukaisia liiketoimintastrategioita voidaan luokitella esimerkiksi näin [i]:

Kiertotalouden mukaisia liiketoimintastrategioita

Mistä vinkkejä kestävään ja kiertotalouden periaatteita noudattavaan liiketoimintaan?

British Standards Insitute on julkaissut toukokuussa 2017 uuden kiertotaloutta koskevan standardin BS 8001:2017 [ii]. Se tarjoaa ohjeita erityyppisille organisaatioille kiertotalouden periaatteiden toteuttamisesta toiminnassa. Standardi koostuu kahdesta osasta:

  1. Tietoa siitä, mistä kiertotaloudessa on kysymys ja miksi kiertotalouteen ja entistä kestävämpään toimintamalliin kannattaa siirtyä.
  2. Ohjeita, miten toteuttaa kiertotalouden periaatteiden mukaista toimintaa. Tämä osa on standardin keskeinen osa ja siinä kuvataan kiertotalouden periaatteet, joustava toteutusmalli sekä toteutusta tukeva ohjeistus.

Suomalaisia inspiroivia yritysesimerkkejä kiertotaloudesta on koottu Sitran sivustolle, jonne on tarkoitus koota 100 esimerkkiä suomalaisista kiertotalouden edelläkävijäyrityksistä vuoden 2017 loppuun mennessä. Nämä esimerkit on jaettu viiden kiertotalouden liiketoimintamallin mukaan.

Konkreettisia kansainvälisiä esimerkkejä löytyy nettisivustolta http://www.plan-c.eu/bmix/. Sivustolle on koottu kuvauksia erityyppisistä kestävistä liiketoimintamalleista ja esimerkkejä liiketoimintamallien toteutuksesta käytännössä. Sivusto esittelee kahdeksan kestävän liiketoimintamallin tyyppiä ja niihin liittyvät 100 esimerkkiä.

Liiketoiminnan kehittämiseksi tarvitaan uusia työkaluja

Liiketoiminta kiertotaloudessa on entistä verkottuneempaa sekä systeemisempää. Tästä syystä tarvitaan uusia työkaluja sekä innovointiin että olemassa olevan liiketoiminnan kehittämiseen. Kuvan tarkastelukehikko korostaa näitä aspekteja tarjoten holistisen kehittämisvälineen yrityksille.

Muutos kohti kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja edellyttää tarkastelua eri tasoilla. Liiketoimintaympäristön muutokset voidaan huomioida arvioimalla kehitystrendejä ja muutoksen ajureita. Sidosryhmien osallistuminen tarkasteluun edistää yhteisen näkemyksen synnyttämistä. Liiketoiminnan tasolla tarkastellaan liiketoimintamallin keskeisiä elementtejä. Toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan vaatimusten ja saavutettujen hyötyjen näkökulmasta. Tarkastelukehikko sisältää ajatuksen liiketoiminnan jatkuvasta arvioinnista kestävyyden ja kiertotalouden näkökulmasta. Muutoksia pitää arvioida ja liiketoimintamallia sovittaa muuttuneisiin olosuhteisiin.

Tarkastelukehikko

Liiketoimintamallien kehittämiseen soveltuva systemaattinen tarkastelukehikko [iii].

Teuvo Uusitalo VTT

Teuvo Uusitalo, erikoistutkija
Twitter: @TeuvoU

Maria Antikainen VTT

 

Maria Antikainen, erikoistutkija
Twitter: @MariaAntikainen

[i] Kraaijenhagen, C., van Oppen, C., Bocken, N., 2016. Circular Business. Collaborate and Circulate. Circular Collaboration.

[ii] BS 8001:2017. Framework for implementing the principles of the circular economy in organizations – Guide.

[iii] Antikainen, M., Valkokari, K., 2016. A Framework for Sustainable Circular Business Model Innovation. Technology Innovation Management Review 6.

Finnish companies make a shift to the circular economy with innovative business models

The basic idea of sustainable circular economy business models is to produce not only economic value, but also environmental and social value. In the circular economy, they key objective is to keep the value of materials and products high for as long as possible. To be able to make a shift to the circular economy, it is essential to design the products in a more intelligent way by increasing their service life and changing their role in the system.

A shift from product-focused activities towards production of services supports the transition. When the product manufacturer maintains the ownership of a product, this will, at the same time, increase the motivation to lengthen the service life of products, and make the repair, remanufacturing and increasingly efficient use of resources more important than before.

In the CloseLoop project of the Strategic Research Council of the Academy of Finland, challenges associated with the development of new business models are systematically assessed, and new circular economy business models and concepts are brainstormed for Finnish companies. These concepts are developed and tested in collaboration with companies and stakeholders, including end-users and consumers.

Towards the circular economy with collaborative intelligent approaches

Digitalisation and the Internet of Things (IoT) offer new opportunities for the development and implementation of circular economy business models. They enable the gathering of information on products in a new way. This provides the manufacturer with increased knowledge on how the product is being used, when the product needs maintenance, and when the product is nearing the end of its service life. This makes it possible to develop new services and optimise the value of the product and its materials. On the other hand, this also increases the complexity of products and thus brings challenges to the preservation of the value of materials and components.

An individual company cannot solve the challenges related to such business operations. What is needed is comprehensive understanding of the viewpoints and needs of various parties. One must also examine what kind of value the business operations create for various stakeholders and what kind of opportunities it offers for creating added value. It is also important to consider what kind of value the new business activities may reduce from different stakeholders. On the basis of such examination, the parties involved can develop a model for the optimisation of common value creation.

The question of value can also be examined at many different levels, taking into account such aspects as economic, social and environmental value. When considering the value received by the end customer, it is also essential to understand the value as a ratio between sacrifices and benefits. The circular economy creates demand for new services and, consequently, for new operators. Such services include collection of products and logistics, the secondary markets of products and platforms that enable longer service life or higher utilisation rate for products.

Concrete business cases of the circular economy

What are business activities conducted in line with the principles of the circular economy like then? For example, business strategies in line with the circular economy can be classified as follows [i]:

Circular economy business strategies

Where can one get tips for business activities in line with the principles of the sustainable and circular economy?

In May 2017, the British Standards Institute published the standard BS 8001:2017 [ii], a new standard on the circular economy. It offers guidelines for different types of organizations on how to implement the principles of circular economy in their operations. The standard consists of two parts:

  1. Information on what the circular economy is all about and why it is advisable to transfer to the circular economy and a more sustainable operating model than before.
  2. Guidelines on how to implement operations in accordance with the principles of the circular economy. This is the key part of the standard, describing the principles of the circular economy, a flexible implementation model and guidelines supporting the implementation.

The collection of circular economy business cases that may inspire Finnish operators have been collected on the Sitra website. The aim is to gather 100 examples of Finnish forerunner companies engaged in the circular economy on this site by the end of 2017. The examples have been divided in accordance with the five circular economy business models.

Concrete international business cases can also be found on the website http://www.plan-c.eu/bmix/. It brings together descriptions of sustainable business models of various types and examples on how such business models have been put to practice. The site presents eight ‘archetypes’ of sustainable business models and 100 real life business cases related to them.

New tools needed for the development of business activities

In the circular economy, business activities are more networked and systemic than before. Therefore, new tools are needed for both innovation and the development of existing business operations. The examination framework in the figure below emphasises these aspects, providing a holistic development tool for enterprises.

The transition towards business models in line with the circular economy requires examination at various levels. Changes in the business environment can be taken into account by assessing the ongoing development trends and drivers of change. Stakeholder participation in the examination work promotes generation of a shared view on the matter. At the level of business operations, the examination focuses on the key elements of the business model. The impact of operations is assessed from the viewpoints of requirements and the benefits achieved. The examination framework entails an idea of continuous assessment of business activities from the perspective of sustainability and the circular economy. Any changes need to be assessed, and the business model adjusted to the changed circumstances.

Examination framework

A systematic examination framework suited for
the development of business models [iii].

Teuvo Uusitalo VTT

Teuvo Uusitalo, Senior Scientist
Twitter: @TeuvoU

Maria Antikainen, Senior Scientist
Twitter: @MariaAntikainen

[i] Kraaijenhagen, C., van Oppen, C., Bocken, N., 2016. Circular Business. Collaborate and Circulate. Circular Collaboration.

[ii] BS 8001:2017. Framework for implementing the principles of the circular economy in organizations – Guide.

[iii] Antikainen, M., Valkokari, K., 2016. A Framework for Sustainable Circular Business Model Innovation. Technology Innovation Management Review 6.