Circular economy services: From owning to leasing, borrowing, sharing and swapping things

Liiteri

Liiteri is an example of circular economy service models.

The circular economy is considered one of the key enablers of economic growth both in Finland and worldwide. Legislative means can be employed to accelerate the transfer to this system, but new, innovative business models are needed for Finnish industry to achieve forerunner status and gain the related advantages.

A good example of new business models is the transfer from the sale of products to the sale of services. This issue has been discussed for a long time and is now more topical than ever. Servitisation could provide a way of closing the material cycle, when service providers steer products towards recycling at the end of their life cycle. Secondly, servitisation would help to lengthen the life cycle of a single product: the materials used tend to be more durable and the products easier to repair when a product is provided as a service. Thirdly, servitisation often enhances resource efficiency, because products have a longer life cycle and overall benefits can be achieved when products are managed by the service provider.

Servitisation also creates growth opportunities for companies, enabling them to transfer towards more holistic service entities. Combined with the efficient use of technology, it provides service providers with the opportunity, for example, to conduct remote monitoring and preventive maintenance resource-efficiently.

Circular economy service models create added value for consumers

To create attractive services, we need to understand how the value of a product or service is created for consumers. The shift from buying and owning things to buying services will generate new kinds of benefits and sacrifices. We have launched the AARRE project in order to study these more closely. In our workshop consumers listed flexibility, higher quality, reduced risk and the desire for change as the benefits of servitisation. In terms of sacrifices, on the other hand, they referred to loss of ownership, particularly in the case of products to which they are emotionally attached. Ownership still evokes feelings of autonomy and power in consumers, for which reason the transfer to services will require an extensive change of mindset.

When transferring from ownership to leasing, consumers need to be somewhat more systematic than they are used to. If they want to order food home, they need to plan their shopping list the day before. Similarly, when renting tools instead of buying them, you cannot just reach for the tool cabinet; obtaining the tools will take more time. On the other hand, consumers are increasingly interested in reducing the number of items in their homes, which supports servitisation.

Practical trials as providers of information

Servitisation is about providing experiences. During the service journey customers are involved in the process of creating value in collaboration with companies. In other words, it is of vital importance to engage consumers in the design of service experiences. Various quick trials and pilots would serve this purpose well.

Coordinated by VTT, the AARRE project is involved in Liiteri, a tool renting pilot by CoReorient Oy, which provides virtual hardware store services to consumers 24/7 in the Teurastamo area in Helsinki. The Liiteri pilot is expected to provide information on many key questions, such as the attractiveness and pricing of, and easy access to, the service model.

Maria Antikainen, Senior Scientist

Anna Aminoff, Senior Scientist

Outi Kettunen, Senior Scientist

Henna Sundqvist-Andberg, Senior Scientist

Headed by VTT, the AARRE project is creating new, user-driven circular economy business activities. This project is a networked research project (2015–2017) being undertaken in partnership with the business sector, with Tekes as the main funder. In addition to VTT, the other research organisations involved include the Finnish Environment Institute (SYKE) and the Consumer Society Research Centre of the University of Helsinki. The partners in the AARRE project are Lassila & Tikanoja, Destaclean, Kierrätysverkko, CoreOrient, Eurokangas, Not Innovated Here, as well as the Chemical Industry Federation of Finland, and the Federation of Finnish Technology Industries.

Twitter: @AarreResearch

 

Kiertotalouden palvelut: omistamisesta vuokraamiseen, lainaamiseen, jakamiseen ja vaihtamiseen

Liiteri

Liiteri-palvelulla pilotoidaan kiertotaloutta.

Kiertotaloutta pidetään sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti yhtenä keskeisenä talouskasvun mahdollistajana. Lainsäädännöllä voidaan vauhdittaa siihen siirtymistä, mutta jotta suomalainen teollisuus voi saavuttaa edelläkävijän aseman etuineen, tarvitaan innovatiivisia uusia liiketoimintamalleja.

Hyvä esimerkki uudesta liiketoimintamallista on siirtyminen tuotteiden myynnistä palveluiden myyntiin. Siitä on puhuttu pitkään, ja nyt jos koskaan se on ajankohtainen aihe. Palvelullistamisella voidaan saada materiaalikierron kehä suljettua, kun palveluntarjoaja ohjaa tuotteet kierrätykseen niiden eliniän päätyttyä. Toiseksi palvelullistaminen auttaa pidentämään yhden tuotteen elinikää: usein materiaalit ovat kestävämpiä ja tuotteet korjattavampia, kun tuote tarjotaan palveluna. Kolmanneksi palvelullistaminen parantaa usein resurssitehokkuutta, koska tuotteiden elinkaari on pidempi ja saavutetaan kokonaishyötyjä, kun palveluntarjoaja hallinnoi tuotteita.

Palvelullistaminen luo yrityksille myös kasvumahdollisuuksia, koska se mahdollistaa siirtymisen kohti holistisempia palvelukokonaisuuksia. Yhdessä teknologian tehokkaan hyödyntämisen kanssa se mahdollistaa palveluiden tarjoajalle mm. resurssitehokkaan etävalvonnan ja ennakoivan kunnossapidon.

Kiertotalouden palvelumallit luovat arvoa käyttäjälle

Jotta voidaan luoda houkuttelevia palveluita, täytyy ymmärtää, miten tuotteen tai palvelun arvo syntyy kuluttajille. Kun siirrytään tuotteiden ostamisesta ja niiden omistamisesta palveluiden ostamiseen, syntyy uudenlaisia hyötyjä ja uhrauksia. Näitä olemme AARRE-projektissa lähteneet selvittämään. Palvelullistamisen hyödyiksi koettiin joustavuus, parempi laatu, pienentynyt riski ja vaihtelunhalu. Vastaavasti uhrauksena nähtiin omistajuuden menettäminen, joka liittyy erityisesti tuotteisiin, joihin on läheinen suhde. Omistaminen luo edelleen kuluttajille autonomian ja vallan tunnetta, mistä syystä palveluihin siirtyminen vaatii laajalti ajatusmallin muutosta.

Siirryttäessä omistajuudesta vuokraamiseen kuluttajan täytyy myös olla aiempaa suunnitelmallisempi. Jos kuluttaja haluaa tilata ruuat kotiinsa, ostokset on suunniteltava päivä etukäteen. Samoin jos työkalut haluaa vuokrata ostamisen sijaan, työkaluja ei voi vain ottaa kaapista vaan niiden hankkimiseen tarvitaan enemmän aikaa. Toisaalta kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia vähentämään kotiensa tavaramäärää, mikä tukee palvelullistamista hyvin.

Käytännön kokeilut konkreettisen tiedon tuottajina

Palvelullistamisessa on kyse elämysten tarjoamisesta. Englanniksi puhutaan service journeysta, jossa asiakkaat ovat luomassa arvoa yhdessä yritysten kanssa. On siis ensisijaisen tärkeää ottaa kuluttajat mukaan palveluelämyksen suunnitteluun. Erilaiset nopeat kokeilut ja pilotit palvelevat hyvin tätä tarvetta.

VTT:n koordinoima AARRE-hanke on mukana CoReorient Oy:n työkalujen vuokraamispilotissa, Liiterissä, joka tarjoaa virtuaalirautakaupan palvelut kuluttajille 24 h vuorokaudessa Teurastamon alueella Helsingissä. Liiteri-pilotin on tarkoitus tuoda tietoa moniin keskeisiin kysymyksiin, kuten palvelumallin houkuttelevuuteen, helppouteen sekä hinnoitteluun.

Voisiko legoja vuokrata sen sijaan, että ne ostetaan ja kootaan kerran?

Kuluttajien ajattelumallin muutos on ensiarvoisen tärkeää kiertotalouteen siirryttäessä. Tästä syystä tarvitaan erityisesti tulevaisuuden kuluttajien eli lasten ja nuorten osallistamista. Usein parhaat ideat ovat arkielämän oivalluksia. Osallistumme Heurekan Tutkijoiden yö -tapahtumaan 30.9., ja siellä tuomme kiertotaloutta lasten ulottuville ja kutsumme koko perheen ideoimaan fiksumpia tapoja kuluttaa. Nähdään siis Heurekassa!

Maria Antikainen, erikoistutkija

Anna Aminoff, erikoistutkija

Outi Kettunen, erikoistutkija

Henna Sundqvist-Andberg, erikoistutkija

AARRE-projektissa luodaan VTT:n johdolla uutta, käyttäjälähtöistä kiertotalouden liiketoimintaa. Projekti on elinkeinoelämän kanssa verkottunut tutkimushanke (2015–2017), jossa Tekes on päärahoittajana. Muita tutkimusorganisaatioita ovat VTT:n lisäksi SYKE sekä Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus. AARRE-hankkeen kumppanit ovat Lassila & Tikanoja, Destaclean, Kierrätysverkko, CoReorient, Eurokangas, Not Innovated Here sekä Kemianteollisuus ja Teknologiateollisuus.

Twitter: @AarreResearch

Services will take us closer to the circular economy – but what kinds of services switch consumers on?

Maria Antikainen

Maria Antikainen

Anna Aminoff and Outi Kettunen

From the perspective of society in general, there is enormous pressure to transfer from a linear economic model to a circular economy. To generate economic growth, or even to maintain the status quo, we need to move towards a closed loop, where materials are recycled and their value is maintained or even increased. The key issue is the more efficient and smarter use of resources. This is possible through innovative business models and the wise use of technology. Since the circular economy places consumers at the centre, the choices they make and the actions they take will be increasingly important. For this reason, understanding consumers and their behaviour will play a key role in how companies can succeed in developing new business models.

Would you rent a sofa, washing machine or clothes?

Offering services rather than owning products an efficient way of ensuring the recycling of materials and the maintenance of their value. However, the transfer from owning things to buying services is a huge step for consumers. In group discussions arranged as part of the AARRE project, we explored the attitudes of consumers towards various service concepts, whereby commodities such as a sofa, washing machine or clothes were provided as a service. When transferring from selling products to providing them as a service, it is critical to understand how consumers feel about ownership. The discussions revealed that, particularly with respect to objects – such as sofas – connected to key events or to which people become emotionally attached, ownership is important. Different life situations may also have an influence on the kinds of choices people make. For a student, renting a washing machine or sofa may be a way of making life easier.

Consumers may have a very personal attachment to certain technical products, such as cars, while being far less emotionally attached to appliances such as washing machines. In addition, providing such products as a service would enable improved technical features and higher quality. For these reasons, the people who participated in the discussions were more interested in a washing machine than a sofa or clothes as a service. Attractive added value can be offered to consumers by using technology to make machines smart, bringing benefits such as proactive maintenance or more efficient use. Leasing instead of owning can also lower the level of risk for consumers, eliminating the costs due to breakages, for example. Consumers were also interested in eliminating the risk associated with clothes purchases, by leasing.

All three models focused on the group discussions – renting/leasing a sofa, a washing machine or clothes – divided consumers into two groups. Some considered the opportunity very interesting, while others did not, which was summed up very well by one consumer: “I’m not an owner type of person.” The clearest obstacles were doubt that a leasing model could be implemented in a cost-effective manner, or the service acquisition model seeming odd and unnecessary. On the other hand, the clearest benefits associated with leasing were related to higher quality, flexibility, the opportunity to change the product, and lower risk and commitment.

Towards innovative business models

The key issue would be to find the right and most suitable solution for each consumer. Research and practice show that new services are adopted more easily if they have features in common with former services or products and do not require a sudden major change. Changing people’s habits is the key factor when seeking a long-term impact. Major changes in behaviour take time and occur gradually, one step at a time. The group discussions we had with consumers revealed that some are ready to adopt solution-centric service business models, such as buying furniture as a service. On the other hand, some still want to own things, in which case adding a service to the core product will help to close the circular economy loop.

To ensure that circular economy business models spread, we need to face certain facts; for example, not all of us are yet ready to buy services instead of things – particularly if they are provided by another consumer. We therefore need new, innovative business models that take various customer preferences and practices into account. In any case, the journey towards the proliferation of result-centric service business models has already begun.

Headed by VTT, the AARRE project is creating new, user-driven circular economy business activities. This project is a networked research project (2015–2017) being undertaken in partnership with the business sector, with Tekes as the main funder. In addition to VTT, the other research organisations involved include the Finnish Environment Institute (SYKE) and the Consumer Society Research Centre of the University of Helsinki.

Twitter: @AarreResearch

Maria Antikainen, Senior Scientist

Anna Aminoff, Senior Scientist

Outi Kettunen, Senior Scientist

Palvelulla päästään kohti kiertotaloutta – mutta millaiset palvelut kiinnostavat kuluttajia?

Maria Antikainen

Maria Antikainen

Anna Aminoff ja Outi Kettunen

Koko yhteiskunnan näkökulmasta paine siirtyä lineaarisesta talousmallista kiertotalouteen on kova. Jotta voimme saada talouskasvua tai edes turvata nykyisen tilanteen, tarvitaan muutos kohti suljettua kehää, jossa materiaali kiertää ja sen arvo säilyy tai jopa kasvaa. Avainasia on resurssien entistä tehokkaampi ja fiksumpi käyttö. Tämä on mahdollista innovatiivisilla liiketoimintamalleilla sekä teknologian fiksulla hyödyntämisellä. Kuluttajat ovat kiertotaloudessa keskiössä, joten heidän valinnoillaan ja toiminnallaan tulee olemaan entistä suurempi merkitys. Tästä syystä kuluttajien ja heidän käytänteidensä ymmärtäminen on avainasemassa, jotta yritykset voivat menestyä uusien liiketoimintamallien kehittämisessä.

Vuokraisitko sohvan, pesukoneen tai vaatteet?

Palveluiden tarjoaminen omistamisen sijaan on tehokas tapa varmistaa materiaalien kierto ja niiden arvon säilyminen. Kuitenkin muutos omistamisesta palveluiden ostamiseksi on suuri askel kuluttajille. Tutkimme AARRE-hankkeessa järjestetyissä ryhmäkeskusteluissa kuluttajien suhtautumista erilaisiin palveluliiketoimintamalleihin, joissa esimerkiksi tarjottaisiin sohva, pesukone tai vaatteet palveluna. Siirryttäessä tuotteiden myymisestä niiden tarjoamiseen palveluna on keskeistä ymmärtää kuluttajien suhtautuminen omistamiseen. Keskusteluissa nousi esille, että omistaminen on tärkeää erityisesti tavaroissa, jotka liitetään tärkeisiin tapahtumiin tai joihin luodaan erityisiä tunnesiteitä, kuten vaikkapa sohva. Myös erilaiset elämäntilanteet vaikuttavat valintoihin. Opiskelijalle pesukoneen tai sohvan vuokraaminen voi tuoda helppoutta elämään.

Kuluttajilla saattaa olla hyvinkin henkilökohtainen suhde tiettyihin teknisiin tuotteisiin, kuten esimerkiksi autoon, kun taas toisiin teknisiin laitteisiin, kuten esimerkiksi kodinkoneisiin, kuluttajat luovat vähemmän tunnesiteitä. Lisäksi näiden tuotteiden tarjoaminen palveluna mahdollistaisi parempia teknisiä ominaisuuksia sekä parempaa laatua, mistä syistä keskusteluun osallistuneita kuluttajia kiinnosti pesukoneen hankkiminen palveluna enemmän kuin sohvan tai vaatteiden. Lisäämällä älykkyyttä teknologian avulla koneeseen, esimerkiksi mahdollistamalla ennakoiva huolto sekä tehokkaampi käyttö, voidaan tarjota kuluttajia kiinnostavaa lisäarvoa. Omistamisen sijaan vuokraaminen voi myös tarjota alhaisemman riskin kuluttajille poistaen esimerkiksi rikkoutumisesta syntyneet kustannukset. Toisaalta myös vaatteiden virheostosten riskin poistuminen vuokraamisen kautta kiinnosti kuluttajia.

Ryhmäkeskusteluissa esille tulleet kaikki kolme mallia, sohvan, pesukoneen ja vaatteiden vuokraus/liisaus, jakoivat kuluttajia kahtia. Osa näki ne hyvinkin kiinnostavana, osa ei niinkään, mikä kiteytyy hyvin erään kuluttajan ajatuksessa: ”Olen omistajaihminen.” Selkeimpiä esiin nousseita esteitä oli epäilys siitä, ettei liisausmallia voida toteuttaa kustannustehokkaasti, tai malli tuntui liian oudolta ja siksi tarpeettomalta. Toisaalta selkeimmät liisaamisen edut liittyivät parempaan laatuun, joustavuuteen, vaihtelumahdollisuuteen sekä pienempään riskiin ja sitoutumiseen.

Kohti innovatiivisia liiketoimintamalleja

Tärkeintä olisikin löytää jokaiselle kuluttajalle oikea ja sopivin ratkaisu. Tutkimukset ja käytäntö osoittavat, että uudet palvelut omaksutaan helpoimmin, jos ne muistuttavat jotain aiempia toimintoja eivätkä vaadi suurta muutosta ainakaan kerralla. Käytänteiden muuttuminen on avaintekijä silloin, kun tavoitellaan pitkäaikaisia vaikutuksia. Suuremmat muutokset käytänteissä vievät aikaa ja tapahtuvat pikkuhiljaa askel askeleelta. Kuluttajien kanssa käymämme ryhmäkeskustelut osoittivat, että osa kuluttajista on jo valmiita ratkaisukeskeisiin palveluliiketoimintamalleihin, kuten ostamaan vaikka sisustuksen palveluna. Osa taas haluaa vieläkin omistaa, jolloin palvelun lisääminen ydintuotteen ympärille auttaa sulkemaan kiertotalouden luupin.

Jotta kiertotalouden liiketoimintamallit yleistyisivät, täytyy tunnustaa tosiseikkoja, kuten se, että kaikki meistä eivät ole (vielä) valmiita ostamaan tavaroiden sijaan palveluita – saati sitten ostamaan näitä toisen kuluttajan tuottamana. Tästä syystä vaaditaan innovatiivisia liiketoimintamalleja, jotka ottavat erilaiset asiakaspreferenssit ja käytänteet huomioon. Joka tapauksessa matka kohti ratkaisukeskeisten palveluliiketoimintamallien yleistymistä on jo alkanut.

AARRE-projektissa luodaan VTT:n johdolla uutta, käyttäjälähtöistä kiertotalouden liiketoimintaa. Projekti on elinkeinoelämän kanssa verkottunut tutkimushanke (2015–2017), jossa Tekes on päärahoittajana. Muita tutkimusorganisaatioita ovat VTT:n lisäksi SYKE sekä Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus.

Twitter: @AarreResearch

Maria Antikainen, erikoistutkija

Anna Aminoff, erikoistutkija

Outi Kettunen, erikoistutkija

Consumer involvement plays a key role in creating attractive circular economy business models

Maria Antikainen

The dominant linear economic model is coming to its end with non-renewable natural resources dwindling and becoming more expensive. As the current trend continues, the Earth’s carrying capacity will be exceeded five-fold by 2050. We understand the need for change, as demonstrated by the EU’s investment in the related research. In Finland, the circular economy is high on the agenda of both the Government Programme and national research funding programmes.

By ‘circular economy’ we mean a system in which materials are recycled and their value is maintained or even increases. The key issue is the more efficient and smarter use of resources. The circular economy is creating major growth potential for Finnish companies. According to a report by Sitra, such growth potential could even add up to EUR 1.5–2.5 billion per year in Finland (report is in Finnish).

Shift to circular economy still in its infancy

To shift to a circular economy, we need systemic change that impacts on all parts of the related economic system, as well as on the interactions between such parts.  For example, the transition could occur via systemic innovation, in which new, innovative business models are achieved through cooperation between actors.

Traditional business models and boundaries are broken down within a circular economy. As corporate revenue models undergo radical change, companies need to wake up to the need to reform their business operations and value chains.

Much is now expected of consumers: many models require that they embrace radically new practices. Multiple barriers to this exist, such as the desire to own things and the difficulty of changing habits.

Consumer habits can change if people are offered sufficiently cost-effective and easy solutions that meet their needs. Services based on the sharing economy, such as accommodation or car rental from other consumers, car pooling and the buying and selling of second-hand clothes are good examples of innovative models that have been quickly adopted by consumers.

A glance at the business environment and consumers of the future

In addition to the present, we must turn our gaze towards the future circular economy: its business environment and future consumers. What will attractive, global circular economy businesses look like in 2030? And how can interaction between consumers, businesses and other actors be intensified in the future?

Rapid experimentations as a method – The Kalasatama smart grid as a model

The wise use of technology and the transition towards service-based thinking form the basis of the circular economy’s innovative business models. A smart grid has been created at Kalasatama which brings real-time energy consumption data into the pockets of every local resident (article is in Finnish). The rapid experimentations performed at Kalasatama are a prime example of how circulation economy business models should be developed.

Depending on the purpose and objectives, rapid experimentations can be performed based on a number of approaches and methods. The idea behind rapid experimentationsto move quickly from the drawing board to the experiment itself. Analysis of and learning from the information gathered are critical. The advantage of rapid experimentations lies in the fact that tested information is obtained quickly at moderate cost. Rapid, circular economy experimentations mean living for a moment in the future economy and obtaining valuable information on what the best business models will consist of.

New user-driven circular economy business activities being created in AARRE project

We need more rapid experimentations like the one in Kalasatama. Through trial and error, they will take us towards successful business models and accelerate the transition to a circular economy. New, user-driven circular economy business activities are being created under VTT’s leadership through the AARRE project (article is in Finnish). This project is a networked research project (2015–2017) being undertaken in partnership with the business sector, with Tekes as the main funder. In addition to VTT, the other research organisations involved include the Finnish Environment Institute (SYKE) and the Consumer Society Research Centre of the University of Helsinki.

Maria Antikainen, Senior Research Scientist

Anna Aminoff, Senior Research Scientist

Outi Kettunen, Research Scientist

Henna Sundqvist-Andberg, Senior Research Scientist

A discussion of solutions for the circular economy of the future will be held during VTT’s seminar on ‘Foresight and socio-technological change’ on 11 November 2015 in Helsinki: Welcome!
 

Vain ottamalla kuluttajat mukaan päästään houkutteleviin kiertotalouden liiketoimintamalleihin

Maria Antikainen

Uusiutumattomien luonnonvarojen huvetessa ja kallistuessa vallitseva lineaarinen talous on tulossa tiensä päähän. Nykyisen trendin jatkuessa maapallon kantokyky ylitetään vuonna 2050 viisinkertaisesti. Tarve muutokselle on ymmärretty, mikä näkyy esimerkiksi EU:n panostuksessa alan tutkimukseen. Suomessa kiertotalous näkyy vahvasti niin hallitusohjelmassa kuin kansallisten tutkimusrahoittajien ohjelmissa.

Kiertotaloudella tarkoitetaan systeemiä, jossa materiaali kiertää ja sen arvo säilyy tai jopa kasvaa. Avainasia on resurssien entistä tehokkaampi ja fiksumpi käyttö. Kiertotalous luo suuren kasvupotentiaalin suomalaisille yrityksille. Kiertotalouden luoma kasvupotentiaali on Sitran raportin mukaan Suomessa jopa 1,5-2,5 miljardia euroa vuodessa.

Siirtyminen kiertotalouteen vasta aluillaan

Kiertotalouteen pääsemiseksi tarvitsemme systeemisen muutoksen, joka koskettaa kaikkia kiertotaloussysteemin osia sekä näiden välisiä vuorovaikutuksia.  Siirtyminen voi tapahtua esimerkiksi systeemisen innovaation kautta, jossa toimijoiden yhteystyön avulla päästään uusiin innovatiivisiin liiketoimintamalleihin.

Kiertotaloudessa perinteiset toimialamallit ja rajat murtuvat. Yritysten ansaintamallit muuttuvat radikaalisti, ja niiden on herättävä uudistamaan liiketoimintoja ja arvoketjuja.

Kuluttajilta odotetaan nyt paljon: monet malleista edellyttävät, että kuluttajat omaksuvat merkittävästi uudenlaisen toimintatavan. Tähän on olemassa monenlaisia esteitä kuten kuluttajien halu omistaa tavaroita sekä uusiin toimintatapoihin siirtymisen vaikeus.

Kuluttajien toimintatavat voivat muuttua, mikäli heille tarjotaan heidän tarpeisiinsa riittävän kustannustehokkaita ja helppoja ratkaisuja. Jakamistalouteen perustuvat palvelut, kuten asuntojen tai autojen vuokraus toisilta kuluttajilta, kimppakyydit tai käytettyjen vaatteiden ostamiseen ja myymiseen liittyvät palvelut, ovat hyvä esimerkki innovatiivisista malleista, joita kuluttajat ovat nopeasti omaksuneet.

Katse tulevaisuuden toimintaympäristöön ja kuluttajiin

Nykyhetken ohella on tärkeää suunnata katse tulevaisuuden kiertotalouteen: sen toimintaympäristöön ja tulevaisuuden kuluttajiin. Millaiselta voisivat globaalit vetovoimaiset kiertotalousyritykset näyttää vuonna 2030? Entä miten tulevaisuuden kuluttajien, yritysten sekä muiden toimijoiden vuorovaikutusta voidaan tiivistää?

Kalasataman älykäs sähköverkko malliksi

Kiertotalouden innovatiivisten liiketoimintamallien pohjana ovat teknologian viisas hyödyntäminen sekä siirtyminen kohti palveluajattelua. Kalasatamassa on toteutettu älykäs sähköverkko, joka tuo jokaisen asukkaan taskuun reaaliaikaiset energiankulutustiedot. Kalasataman nopeat kokeilut ovat hyvä esimerkki siitä, miten kiertotalouden liiketoimintamalleja kannattaa kehittää.

Nopeita kokeiluja voi tehdä hyvin monella tavoin ja eri metodein riippuen tarkoituksesta ja tavoitteista. Ideana nopeissa kokeiluissa on edetä nopeasti suunnittelusta itse kokeiluun. Keskeistä on saadun tiedon analysointi ja siitä oppiminen. Etuna nopeissa kokeiluissa on, että saadaan testattua tietoa nopeasti ja varsin maltillisin kustannuksin. Kun nopeita kokeiluja tehdään liittyen kiertotalouden liiketoimintamalleihin, voidaan päästä kokemaan hetki tulevaisuuden kiertotaloudessa ja saada arvokasta tietoa siitä, millaisista elementeistä tulevaisuuden parhaat liiketoimintamallit koostuvat.

Tarvitsemme lisää Kalasataman tapaisia nopeita kokeiluja. Ne vievät meitä yritysten ja erehdysten kautta kohti menestyksekkäitä liiketoimintamalleja ja vauhdittavat siirtymistä kiertotalouteen. AARRE-projektissa luodaan VTT:n johdolla uutta, käyttäjälähtöistä kiertotalouden liiketoimintaa. Projekti on elinkeinoelämän kanssa verkottunut tutkimushanke (2015 – 2017), jossa Tekes on päärahoittajana. Muita tutkimusorganisaatioita on VTT:n lisäksi SYKE sekä Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus. 

Maria Antikainen, Erikoistutkija

Anna Aminoff, Erikoistutkija

Outi Kettunen, Tutkija

Henna Sundqvist-Andberg, Erikoistutkija

Tulevaisuuden kiertotalouden ratkaisuista keskustellaan VTT:n Ennakointi ja sosiotekninen muutos 2015 – seminaarissa 11.11. Helsingissä. Tervetuloa mukaan!