Theme digitalisation: Digital transformation calls for user-centricity and technological knowledge

“Theme digitalisation” blog series offers now Olli Kuusisto’s and Anu Seisto’s views on user-centricity. Read also the previous digitalisation posts: Physical product or digital service? and How to navigate successfully through the digital transformation.

Internet of Things (IoT) and changes brought by digitalisation are increasingly becoming a part of our lives at work and at home. Gartner has predicted that more than 20 billion objects and entities will be connected to the Internet by 2020. A digital barometer published every year in Finland compares the abilities to benefit from digitalisation in various countries, where Finland ranked second just after Denmark in 2015. Norway and Sweden were also in the top five. What exactly does digital transformation mean in our daily lives?

Both consumers and employees are affected

Digital transformation refers to the use of digital technologies in all activities. For ordinary consumers, digital transformation is manifested in increasing number of everyday contexts. Domestic appliances can be connected to the Internet, and they can provide information for many uses. An often-cited example of consumer application is a refrigerator that can tell its owner about its’ contents or what is lacking. Sensors connected to the Internet can also show what is happening at home or at a summer cottage, and in the smartest services, sensors can adapt themselves based on our behaviour by using learning algorithms. Basically, intelligence can be added to any object or entity, which can then be connected to IoT network.

For employees, digital transformation can mean the adoption of new technologies in various ways. For example, augmented reality applications help maintenance persons to identify and repair faults faster, automatic integration of data reduces the amount of manual work performed by accountants, and digital identifiers make it easier to locate goods and keep warehouse accounts up-to-date at all times.

Whether we are talking about consumers or employees, the development of IoT products and services calls for understanding of user needs, technological opportunities and risks. A fancy technological solution without understanding of – sometimes hidden – user needs is not enough. Paying attention to the risks regarding e.g. data security is also essential. A development process that genuinely takes users and other stakeholders into account leads to better results.

Iterative co-creation process enables fast feedback loop

The best results are achieved when users and other possible stakeholders are engaged during the entire development work or a certain phase. In addition to providing ideas they can participate in developing and giving feedback on concepts, demonstrations, prototypes and service models. In this way, unfeasible ideas can be identified at an early stage. Depending on the case, rapid experiments may enable the creation of customised functional IoT prototypes in only few weeks. In addition to a sensor solution, a prototype can include mechanical modelling, wireless communication, mobile application and cloud-based services. Co-creative prototyping enables accurate feedback from users and customers faster compared to conventional interviews or needs assessments.

Besides user-centricity, there is a need for a wide range of technological knowledge starting from sensors all the way to the storage, processing and visualisation of the data in cloud services. Concept design and rapid experimenting offers businesses an efficient way to benefit from user and customer perspective and consider the effects of digitalization to their products and services. (Watch the video on co-creative prototyping process, with a smart rollator as case study).

Even though digitalisation is often perceived as a threat, it provides many new opportunities for doing things better or offering entirely new solutions to customers and end-users. By involving users and other stakeholders in the development process and carrying out quick experiments, companies can stay in the front line and create and develop customer-centric digital services.

Olli Kuusisto, Senior Scientist

Anu Seisto, Research Team Leader

A smart rollator concept and prototype developed through co-creative prototyping.

pic1pic2pic3pic4

Teemana digitalisaatio: Digimuutos vaatii käyttäjälähtöisyyttä ja teknologian tuntemusta

Digitalisaatio-blogisarjassamme Olli Kuusisto ja Anu Seisto pohtivat käyttäjälähtöisyyttä. Sarjan aiemmat osat: Fyysinen tuote vai digitaalinen palvelu? ja Navigoi onnistuneesti digimuutoksessa.

2016-03-31 16.01.35

2016-03-31 16.00.04

Esineiden internet (IoT) ja digitaalisuuden mukanaan tuomat muutokset näkyvät enenevässä määrin sekä ihmisten työssä että vapaa-ajalla. Gartner on ennustanut, että vuoteen 2020 mennessä yli 20 miljardia esinettä ja asiaa on liittynyt nettiin. Vuosittain julkaistavassa digibarometrissä verrataan eri maiden valmiuksia hyötyä digitalisaatiosta, ja vuonna 2015 Suomi sijoittui Tanskan jälkeen hopealle. Viiden kärkimaan joukossa ovat myös Norja ja Ruotsi. Mitä digitalisaatiosta hyötyminen sitten käytännössä ihmisten arjessa merkitsee?

Koskee sekä kuluttajia että työntekijöitä

Digitaalisella muutoksella tarkoitetaan digitaalisten teknologioiden soveltamista kaikessa toiminnassa.

Tavallisille kuluttajille digitaalinen muutos näkyy yhä useammassa arkielämän kohdassa. Kodin laitteet voidaan kytkeä verkkoon, ja ne voivat välittää tietoja hyödynnettäväksi monilla tavoilla. Usein käytetty esimerkki kuluttajasovelluksesta on jääkaappi, joka voi kertoa sisällöstään tai sen puutteista. Verkkoon yhteydessä olevat mittausanturit kertovat myös, mitä kotona tai mökillä tapahtuu, ja älykkäimmissä palveluissa anturit voivat oppivien algoritmien avulla säätää itse itseään käyttäytymisemme perusteella. Periaatteessa mihin tahansa esineeseen tai asiaan voidaan lisätä äly ja liittää IoT-verkkoon.

Vastaavasti työntekijälle digitaalinen muutos on voinut merkitä uuden teknologian käyttöönottoa eri tavoin. Muun muassa huoltomiehelle lisätyn todellisuuden sovellus voi nopeuttaa vikojen selvitystä ja korjausta, kirjanpitäjältä tietojen automaattinen yhdistäminen vähentää manuaalisia työvaiheita, varastossa tavarat löydetään nopeammin digitaalisten tunnisteiden avulla ja varastokirjanpito on aina ajan tasalla.

Molemmissa tapauksissa – sekä kuluttajien että työtekijöiden kohdalla – IoT-tuotteen ja palvelun kehittäminen vaatii käyttäjien tarpeiden, teknologian mahdollisuuksien ja riskien ymmärtämistä. Pelkkä hieno teknologinen ratkaisu ilman ymmärrystä käyttäjien tarpeista, toisinaan myös piilossa olevista, ei yksin riitä. Myös tietoturvariskien tunteminen ja huomioiminen on erittäin tärkeää, jotta ratkaisuja voidaan luottavaisin mielin käyttää. Käyttäjät ja muut sidosryhmät aidosti huomioiva kehitysprosessi vie kohti parempaa lopputulosta.

Iteratiivisella toimintamallilla palautteet nopeasti kehitysprosessin käyttöön

Parhaita tuloksia saadaan, kun käyttäjät ja muut mahdolliset sidosryhmät pidetään mukana koko kehitystyön keston tai vaiheen ajan. Ideoinnin lisäksi he voivat kommentoida konsepteja, demonstraatioita, prototyyppejä ja palvelumalleja. Näin löydetään ajoissa myös ideat, jotka eivät toimi. Pikamallinnus ja nopeat kokeilut mahdollistavat räätälöityjen toiminnallisten IoT-prototyyppien tekemisen vain muutamassa viikossa. Prototyyppi voi sisältää sensoriratkaisun lisäksi esimerkiksi mekaanisen mallinnuksen, langattoman kommunikaation, mobiilisovelluksen sekä pilvipalvelun. Tällaisia protoja hyödyntämällä saadaan enemmän hyödyllistä palautetta käyttäjien ja asiakkaiden suunnalta kuin perinteisillä haastatteluilla tai tarvekartoituksilla.

Käyttäjälähtöisyyden lisäksi tarvitaan siis teknologian laaja-alaista tuntemusta aina piirilevyistä ja sensoreista sovellusten ja pilvipalvelujen datan tallennukseen, prosessointiin ja visualisointiin. Tällöin ymmärretään sekä tuotteen ja palvelun arvo käyttäjille että teknisen toteutuksen mahdollisuudet.  Yritysten kannattaakin pohtia käyttäjä- ja asiakaslähtöisesti, missä digitaalisesta muutoksesta voisi omien tuotteiden ja palvelujen osalta olla hyötyä, ja testata ajatuksia ja ideoita vaikkapa konseptointia tai nopeita kokeiluja hyödyntäen (ks. video kehittämismallista, casena älyrollaattori).

Vaikka digitalisaatio nähdään usein uhkana nykyiselle, se tuo monia uusia mahdollisuuksia tehdä asioita paremmin tai tarjota kokonaan uusia ratkaisuja sekä asiakkaille että loppukäyttäjille. Käyttäjät ja sidosryhmät osallistavalla kehittämisellä ja nopeilla kokeiluilla voidaan pysyä etulinjassa ja luoda ja kehittää asiakaslähtöisiä digipalveluja.

Olli Kuusisto, erikoistutkija

Anu Seisto, tutkimustiimin päällikkö

Iteratiivisella toimintamallilla (co-creative prototyping) kehitetty älyrollaattorikonsepti ja prototyyppi.

pic1pic2pic3pic4