Do you know your organisation’s digimaturity level?

Is your organisation prepared for digital transformation and is it capable of adapting its activities to gain best possible benefit from it? Do you understand the full scope of digitalisation’s impact?

Digimaturity

There is much talk about digitalisation and digital transformation. However, they often remain high-level concepts, or the issue is viewed from a particular perspective. According to a survey published in January 2017 (Vatanen 2017: Digikyvykkyyskysely 2016 – “Digital capability survey 2016”, the respondents consisted of more than 250 CEOs and board members), while Finnish companies are aware of the threats and opportunities presented by digitalisation, they do not fully recognise the significance of such threats and opportunities for their own business. In particular, the concrete measures are missing. Is the current situation unclear, both within organisations and in relation to others? Is the vision of target state missing? Or, is it question about development resources required by reforms whose impacts are difficult to determine?

In order to address all the perspectives and impacts of digitalisation, the topic needs to be understood broadly. A Digimaturity model developed by VTT helps decision-makers to understand digitalisation, providing a comprehensive framework on the issue. An online tool based on this model helps, in turn, to determine the digimaturity level of an organisation.

Digimaturity refers firstly to an organisation’s readiness for digitalisation: its motivation to change, and its ability to adopt new technologies and new operations models. Secondly, it refers to an organisation’s performance based on digital technology. In other words, digimaturity is a combination of business, technology and social activities – and is not limited to just own organisation.

Digitalisation permeates all activities of organisations

Digitalisation acts as an enabler for the development of activities, supporting the operations of the company itself and its stakeholders. Digitalisation normally refers to exploiting new technology, providing organisations with the opportunity to use information gathered in various ways to develop its business. In other words, it enables entirely new services and business models in addition to process development.

Those who have given thought to digitalisation know that it involves a number of perspectives which, ultimately, affect the strategy and operations of an entire organisation. Under VTT’s Digimaturity model, aspects selected as the principal dimensions of digitalisation include the following six: strategy, business model, customer interface, organisation and processes, people and culture, and information technology. The selections are based both on widely used maturity models presented in the literature and VTT’s empirical experiences of development projects. (Leino & al. 2017)

Where to start?

Starting can be compared to orienteering: you need to know where you are, where you aim to go, and to find a route and means of getting there. As this involves competition, you should also know where the others stand. In particular, if the company’s own industry segment is lagging behind other segments, an operator outside the traditional segment may unexpectedly enter the market, revolutionising the entire segment’s business logic. This is currently known as disruptive change, but only twenty years ago the phenomenon would have been termed structural change.

The Digimaturity tool helps in determining the current situation

Using VTT’s Digimaturity tool, an organisation can review its current situation and development needs with regard to digitalisation. It can be used by a single person who wants to develop a better understanding of the situation of his/her organisation, possibly comparing it to other organisations or, alternatively, it can be used to provide a visual representation of the various viewpoints in an organisation , in order to provide a baseline for analysing the current situation.

Based on the responses provided by the online tool, an organisation’s digimaturity can be visualised in a diagram. The tool enables the interpretation on which areas the digimaturity is already in good shape as well as those that lag behind, or identifying differences in organisation’s digimaturity levels. The tool also enables a comparison of the organisation’s digimaturity using a control group based on segment, turnover and/or headcount, as well as all organisations that have responded, answering the question “Are the others ahead of us and, if so, in what areas?”

Test your organisation’s digimaturity free of charge here: https://digimaturity.vtt.fi/?lang=en

For more information on VTT’s digital transformation tools, please contact us.

Olli Kuusisto VTT

Olli Kuusisto, Senior Scientist
Twitter: @olliquu

Simo-Pekka Leino VTT

Simo-Pekka Leino, Senior Scientist
Twitter: @LeinoSP

This blog post is based on the digimaturity project
conducted under the “For Industry” programme of VTT.

References

Leino, Simo-Pekka; Kuusisto, Olli; Paasi, Jaakko; Tihinen, Maarit. 2017. VTT Model of Digimaturity. In: Towards a new era in manufacturing. Final report by VTT For Industry spearhead programme. VTT, pp. 41–46. http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2017/T288.pdf

Vatanen, Eira. 2017. Digital capability survey (Digikyvykkyyskysely) 2016. https://www.linkedin.com/pulse/hallitusty%C3%B6-ei-ole-muuttunut-digitaajuudelle-peiliin-aika-vatanen

Tiedätkö, mikä on organisaatiosi digikypsyystaso?

Onko organisaatiosi valmistautunut digitaaliseen muutokseen, ja pystyykö se mukauttamaan toimintaansa niin, että saa siitä irti parhaan mahdollisen hyödyn? Tiedätkö, mihin kaikkeen digitalisaatio vaikuttaa?

digikypsyys

Digitalisaatiosta ja digitaalisesta transformaatiosta puhutaan paljon. Usein ne jäävät ylätason käsitteiksi, tai asiaa katsotaan tietystä rajatusta näkökulmasta. Tammikuussa 2017 julkistetun kyselyn (Vatanen 2017: Digikyvykkyyskysely 2016, vastaajina yli 250 toimitusjohtajaa ja hallituksen jäsentä) mukaan suomalaiset yritykset tiedostavat digitalisaation tuomat uhkat ja mahdollisuudet, mutta eivät täysin näe niiden merkitystä oman toiminnan kannalta. Etenkin konkreettiset toimenpiteet puuttuvat. Eikö lähtötila omassa organisaatiossa ja suhteessa muihin ole tiedossa, puuttuuko näkemys tulevaisuuden tavoitetilasta, vai onko kyse kehitystoiminnan resursseista uudistuksiin, joiden vaikutuksia on hankala arvioida?

Jotta digitalisaation kaikki näkökulmat ja vaikutukset tulisi huomioitua, aihetta on hyvä tarkastella laaja-alaisesti. VTT:n kehittämä digikypsyysmalli auttaa päättäjiä ymmärtämään digitalisaatiota antaen sille kokonaisvaltaisen kehyksen. Siihen perustuva nettityökalu auttaa puolestaan tunnistamaan organisaation digikypsyystason.

Digikypsyydellä tarkoitetaan tässä ensinnäkin organisaation valmiutta digitalisaatioon: muutoshalukkuutta ja kyvykkyyttä omaksua uutta teknologiaa ja uusia toimintamalleja. Toiseksi se viittaa organisaation digitaaliseen teknologiaan pohjautuvaan suorituskykyyn. Digikypsyys on siis liiketoiminnan, teknologian ja sosiaalisen toiminnan yhdistelmä – eikä se rajoitu pelkästään omaan organisaatioon.

Digitalisaatio koskee organisaation kaikkea toimintaa

Digitalisaatio on toiminnan kehittämisen mahdollistaja, jonka pitää tukea yrityksen sekä sen asiakkaiden ja sidosryhmien toimintaa. Yleensä digitalisaatio tarkoittaa uuden teknologian hyödyntämistä, jolloin organisaatioilla on mahdollisuus käyttää hyväkseen eri tavoin kerättyä dataa liiketoiminnan kehittämisessä. Se mahdollistaa siis prosessien kehittämisen lisäksi kokonaan uudet palvelut ja liiketoimintamallit.

Digitalisaatiota pohtineet tietävät, että siinä on monta näkökulmaa, jotka viime kädessä koskettavat koko organisaation strategiaa ja toimintaa. VTT:n digikypsyyden malliin on digitalisaation kuudeksi päädimensioksi valittu strategia, liiketoimintamalli, asiakasrajapinta, organisaatio ja prosessit, ihmiset ja kulttuuri sekä informaatioteknologia. Valinta perustuu sekä kirjallisuudessa esitettyihin yleisiin kypsyysmalleihin että VTT:n kokemuksiin käytännön kehityshankkeissa. (Leino & al. 2017)

Mistä liikkeelle?

Liikkeellelähtöä voi verrata suunnistukseen: pitää tietää, missä olet, mihin haluat mennä, ja löytää sinne vievä reitti sekä keinot päästä perille. Kun kyse on kilpailusta, on lisäksi hyvä tietää, missä muut ovat suhteessa tavoitteeseen. Etenkin jos oma toimiala on muihin aloihin nähden jälkijunassa, voi markkinoille yllättäen tulla perinteisen toimialan ulkopuolelta toimija, joka muuttaa koko alan liiketoimintalogiikkaa. Tätä kutsutaan nykyään disruptiiviseksi muutokseksi, parisenkymmentä vuotta sitten olisi puhuttu rakennemuutoksesta.

Digikypsyystyökalu selvittää nykytilan

VTT:n digikypsyystyökalun avulla organisaatio voi tarkastella digitalisaation lähtötilannetta ja kehitystarpeita. Sitä voi hyödyntää yksittäinen henkilö, joka haluaa saada paremman käsityksen oman organisaationsa tilanteesta, mahdollisesti verrata sitä myös muihin organisaatioihin, tai sitä voidaan myös käyttää organisaation sisällä eri rooleissa toimivien henkilöiden näkemysten visualisoimiseen nykytilan analysoinnin pohjaksi.

Nettityökalun vastausten perusteella organisaation digikypsyys visualisoidaan kaaviokuvana. Sen perusteella on mahdollista tulkita, millä alueilla organisaation digikypsyys on jo hyvällä mallilla, onko jokin alue muita heikommalla tasolla tai onko organisaation sisällä eroavaisuuksia digikypsyyden tasossa. Lisäksi omaa digikypsyyden tasoa on mahdollista verrata toimialan, liikevaihdon ja/tai henkilömäärän perusteella rajattuun vertailuryhmään sekä kaikkiin vastanneisiin organisaatioihin; ovatko muut edellä ja jos ovat, niin millä alueilla?

Testaa organisaatiosi digikypsyys ilmaiseksi täältä: https://digimaturity.vtt.fi/

Kysy meiltä lisää VTT:n digitaalisen transformaation työkaluista.

Olli Kuusisto VTT

Olli Kuusisto, erikoistutkija
Twitter: @olliquu

Simo-Pekka Leino VTT

Simo-Pekka Leino, erikoistutkija
Twitter: @LeinoSP

Blogikirjoitus perustuu For Industry -ohjelman Digikypsyys-hankkeeseen.

Viitteet

Leino, Simo-Pekka; Kuusisto, Olli; Paasi, Jaakko; Tihinen, Maarit. 2017. VTT Model of Digimaturity. In: Towards a new era in manufacturing. Final report of VTT’s For Industry spearhead programme. VTT, s. 41–46. http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2017/T288.pdf

Vatanen, Eira. 2017. Digikyvykkyyskysely 2016. https://www.linkedin.com/pulse/hallitusty%C3%B6-ei-ole-muuttunut-digitaajuudelle-peiliin-aika-vatanen

Theme digitalisation: Digital transformation calls for user-centricity and technological knowledge

“Theme digitalisation” blog series offers now Olli Kuusisto’s and Anu Seisto’s views on user-centricity. Read also the previous digitalisation posts: Physical product or digital service? and How to navigate successfully through the digital transformation.

Internet of Things (IoT) and changes brought by digitalisation are increasingly becoming a part of our lives at work and at home. Gartner has predicted that more than 20 billion objects and entities will be connected to the Internet by 2020. A digital barometer published every year in Finland compares the abilities to benefit from digitalisation in various countries, where Finland ranked second just after Denmark in 2015. Norway and Sweden were also in the top five. What exactly does digital transformation mean in our daily lives?

Both consumers and employees are affected

Digital transformation refers to the use of digital technologies in all activities. For ordinary consumers, digital transformation is manifested in increasing number of everyday contexts. Domestic appliances can be connected to the Internet, and they can provide information for many uses. An often-cited example of consumer application is a refrigerator that can tell its owner about its’ contents or what is lacking. Sensors connected to the Internet can also show what is happening at home or at a summer cottage, and in the smartest services, sensors can adapt themselves based on our behaviour by using learning algorithms. Basically, intelligence can be added to any object or entity, which can then be connected to IoT network.

For employees, digital transformation can mean the adoption of new technologies in various ways. For example, augmented reality applications help maintenance persons to identify and repair faults faster, automatic integration of data reduces the amount of manual work performed by accountants, and digital identifiers make it easier to locate goods and keep warehouse accounts up-to-date at all times.

Whether we are talking about consumers or employees, the development of IoT products and services calls for understanding of user needs, technological opportunities and risks. A fancy technological solution without understanding of – sometimes hidden – user needs is not enough. Paying attention to the risks regarding e.g. data security is also essential. A development process that genuinely takes users and other stakeholders into account leads to better results.

Iterative co-creation process enables fast feedback loop

The best results are achieved when users and other possible stakeholders are engaged during the entire development work or a certain phase. In addition to providing ideas they can participate in developing and giving feedback on concepts, demonstrations, prototypes and service models. In this way, unfeasible ideas can be identified at an early stage. Depending on the case, rapid experiments may enable the creation of customised functional IoT prototypes in only few weeks. In addition to a sensor solution, a prototype can include mechanical modelling, wireless communication, mobile application and cloud-based services. Co-creative prototyping enables accurate feedback from users and customers faster compared to conventional interviews or needs assessments.

Besides user-centricity, there is a need for a wide range of technological knowledge starting from sensors all the way to the storage, processing and visualisation of the data in cloud services. Concept design and rapid experimenting offers businesses an efficient way to benefit from user and customer perspective and consider the effects of digitalization to their products and services. (Watch the video on co-creative prototyping process, with a smart rollator as case study).

Even though digitalisation is often perceived as a threat, it provides many new opportunities for doing things better or offering entirely new solutions to customers and end-users. By involving users and other stakeholders in the development process and carrying out quick experiments, companies can stay in the front line and create and develop customer-centric digital services.

Olli Kuusisto, Senior Scientist

Anu Seisto, Research Team Leader

A smart rollator concept and prototype developed through co-creative prototyping.

pic1pic2pic3pic4

Teemana digitalisaatio: Digimuutos vaatii käyttäjälähtöisyyttä ja teknologian tuntemusta

Digitalisaatio-blogisarjassamme Olli Kuusisto ja Anu Seisto pohtivat käyttäjälähtöisyyttä. Sarjan aiemmat osat: Fyysinen tuote vai digitaalinen palvelu? ja Navigoi onnistuneesti digimuutoksessa.

2016-03-31 16.01.35

2016-03-31 16.00.04

Esineiden internet (IoT) ja digitaalisuuden mukanaan tuomat muutokset näkyvät enenevässä määrin sekä ihmisten työssä että vapaa-ajalla. Gartner on ennustanut, että vuoteen 2020 mennessä yli 20 miljardia esinettä ja asiaa on liittynyt nettiin. Vuosittain julkaistavassa digibarometrissä verrataan eri maiden valmiuksia hyötyä digitalisaatiosta, ja vuonna 2015 Suomi sijoittui Tanskan jälkeen hopealle. Viiden kärkimaan joukossa ovat myös Norja ja Ruotsi. Mitä digitalisaatiosta hyötyminen sitten käytännössä ihmisten arjessa merkitsee?

Koskee sekä kuluttajia että työntekijöitä

Digitaalisella muutoksella tarkoitetaan digitaalisten teknologioiden soveltamista kaikessa toiminnassa.

Tavallisille kuluttajille digitaalinen muutos näkyy yhä useammassa arkielämän kohdassa. Kodin laitteet voidaan kytkeä verkkoon, ja ne voivat välittää tietoja hyödynnettäväksi monilla tavoilla. Usein käytetty esimerkki kuluttajasovelluksesta on jääkaappi, joka voi kertoa sisällöstään tai sen puutteista. Verkkoon yhteydessä olevat mittausanturit kertovat myös, mitä kotona tai mökillä tapahtuu, ja älykkäimmissä palveluissa anturit voivat oppivien algoritmien avulla säätää itse itseään käyttäytymisemme perusteella. Periaatteessa mihin tahansa esineeseen tai asiaan voidaan lisätä äly ja liittää IoT-verkkoon.

Vastaavasti työntekijälle digitaalinen muutos on voinut merkitä uuden teknologian käyttöönottoa eri tavoin. Muun muassa huoltomiehelle lisätyn todellisuuden sovellus voi nopeuttaa vikojen selvitystä ja korjausta, kirjanpitäjältä tietojen automaattinen yhdistäminen vähentää manuaalisia työvaiheita, varastossa tavarat löydetään nopeammin digitaalisten tunnisteiden avulla ja varastokirjanpito on aina ajan tasalla.

Molemmissa tapauksissa – sekä kuluttajien että työtekijöiden kohdalla – IoT-tuotteen ja palvelun kehittäminen vaatii käyttäjien tarpeiden, teknologian mahdollisuuksien ja riskien ymmärtämistä. Pelkkä hieno teknologinen ratkaisu ilman ymmärrystä käyttäjien tarpeista, toisinaan myös piilossa olevista, ei yksin riitä. Myös tietoturvariskien tunteminen ja huomioiminen on erittäin tärkeää, jotta ratkaisuja voidaan luottavaisin mielin käyttää. Käyttäjät ja muut sidosryhmät aidosti huomioiva kehitysprosessi vie kohti parempaa lopputulosta.

Iteratiivisella toimintamallilla palautteet nopeasti kehitysprosessin käyttöön

Parhaita tuloksia saadaan, kun käyttäjät ja muut mahdolliset sidosryhmät pidetään mukana koko kehitystyön keston tai vaiheen ajan. Ideoinnin lisäksi he voivat kommentoida konsepteja, demonstraatioita, prototyyppejä ja palvelumalleja. Näin löydetään ajoissa myös ideat, jotka eivät toimi. Pikamallinnus ja nopeat kokeilut mahdollistavat räätälöityjen toiminnallisten IoT-prototyyppien tekemisen vain muutamassa viikossa. Prototyyppi voi sisältää sensoriratkaisun lisäksi esimerkiksi mekaanisen mallinnuksen, langattoman kommunikaation, mobiilisovelluksen sekä pilvipalvelun. Tällaisia protoja hyödyntämällä saadaan enemmän hyödyllistä palautetta käyttäjien ja asiakkaiden suunnalta kuin perinteisillä haastatteluilla tai tarvekartoituksilla.

Käyttäjälähtöisyyden lisäksi tarvitaan siis teknologian laaja-alaista tuntemusta aina piirilevyistä ja sensoreista sovellusten ja pilvipalvelujen datan tallennukseen, prosessointiin ja visualisointiin. Tällöin ymmärretään sekä tuotteen ja palvelun arvo käyttäjille että teknisen toteutuksen mahdollisuudet.  Yritysten kannattaakin pohtia käyttäjä- ja asiakaslähtöisesti, missä digitaalisesta muutoksesta voisi omien tuotteiden ja palvelujen osalta olla hyötyä, ja testata ajatuksia ja ideoita vaikkapa konseptointia tai nopeita kokeiluja hyödyntäen (ks. video kehittämismallista, casena älyrollaattori).

Vaikka digitalisaatio nähdään usein uhkana nykyiselle, se tuo monia uusia mahdollisuuksia tehdä asioita paremmin tai tarjota kokonaan uusia ratkaisuja sekä asiakkaille että loppukäyttäjille. Käyttäjät ja sidosryhmät osallistavalla kehittämisellä ja nopeilla kokeiluilla voidaan pysyä etulinjassa ja luoda ja kehittää asiakaslähtöisiä digipalveluja.

Olli Kuusisto, erikoistutkija

Anu Seisto, tutkimustiimin päällikkö

Iteratiivisella toimintamallilla (co-creative prototyping) kehitetty älyrollaattorikonsepti ja prototyyppi.

pic1pic2pic3pic4