Suomalaiset yritykset kiertotalouteen innovatiivisin liiketoimintamallein

Kestävien kiertotalouden liiketoimintamallien perusidea on tuottaa taloudellisen arvon lisäksi sekä ympäristöllistä että sosiaalista arvoa. Kiertotaloudessa keskeistä on pitää materiaalien ja tuotteiden arvo korkeana mahdollisimman pitkään. Tuotteiden suunnittelu entistä älykkäämmin lisäämällä niiden käyttöikää sekä muuttamalla tuotteiden roolia järjestelmässä ovat olennaisia, jotta päästään kiertotalouteen.

Siirtyminen tuotekeskeisestä toiminnasta kohti palvelujen tuotantoa tukee muutosta. Kun tuotteen omistajuus säilyy tuotteen valmistajalla, paranee samalla motivaatio tuotteiden eliniän pidentämiseen ja korjaaminen, uudelleenvalmistus ja resurssien entistä tehokkaampi käyttö ovat entistä tärkeämpiä.

Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen CloseLoop-hankkeessa arvioidaan systemaattisesti uusien liiketoimintamallien kehittämiseen liittyviä haasteita sekä ideoidaan uusia kiertotalouden liiketoimintamalleja ja konsepteja suomalaisille yrityksille. Konsepteja kehitetään ja testataan yhdessä yritysten ja sidosryhmien, kuten loppukäyttäjien ja kuluttajien, kanssa.

Yhdessä älykkäästi kohti kiertotaloutta

Digitalisaatio ja esineiden internet eli IoT tarjoavat uusia mahdollisuuksia kiertotalouden liiketoimintamallien kehittämiseen ja toteuttamiseen. Tuotteista voidaan kerätä tietoa uudella tavalla ja valmistaja voi entistä paremmin olla perillä siitä, miten tuotetta käytetään, milloin tuote tarvitsee huoltoa ja milloin tuote on tulossa käyttöikänsä loppuun. Tämä mahdollistaa uusien palvelujen kehittämisen ja tuotteen ja sen materiaalien arvon optimoinnin. Toisaalta tämä lisää tuotteiden monimutkaisuutta ja sitä kautta tuo myös haasteita materiaalien ja komponenttien arvon ylläpitoon.

Yksittäinen yritys ei pysty ratkaisemaan liiketoimintaan liittyviä haasteita. Tarvitaan laajaa ymmärrystä eri osapuolten näkökulmista ja tarpeista. Pitää myös tarkastella, millaista arvoa liiketoiminta luo eri sidosryhmille sekä millaisia mahdollisuuksia löytyy lisäarvon luontiin. Tärkeää on myös tarkastella, mitä arvoa uusi liiketoiminta saattaa vähentää eri sidosryhmiltä. Tämän tarkastelun pohjalta voidaan kehittää malli yhteisen arvonluonnin optimoimiseksi.

Arvoa voidaan myös tarkastella monella tasolla ottamalla huomioon esimerkiksi taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen arvo. Loppuasiakkaan saamaa arvoa pohdittaessa on keskeistä ymmärtää myös arvo uhrausten ja hyötyjen suhteena. Kiertotalous luo kysyntää uusille palveluille ja sitä kautta tarvitaan uusia toimijoita. Tällaisia ovat esimerkiksi tuotteiden kerääminen ja logistiikka, tuotteiden jälkimarkkinat sekä alustat, jotka mahdollistavat tuotteiden pidemmän iän tai korkeamman käyttöasteen.

Konkreettiset esimerkit kiertotalouden liiketoiminnasta

Millaista sitten on kiertotalouden periaatteita noudattava liiketoiminta? Kiertotalouden mukaisia liiketoimintastrategioita voidaan luokitella esimerkiksi näin [i]:

Kiertotalouden mukaisia liiketoimintastrategioita

Mistä vinkkejä kestävään ja kiertotalouden periaatteita noudattavaan liiketoimintaan?

British Standards Insitute on julkaissut toukokuussa 2017 uuden kiertotaloutta koskevan standardin BS 8001:2017 [ii]. Se tarjoaa ohjeita erityyppisille organisaatioille kiertotalouden periaatteiden toteuttamisesta toiminnassa. Standardi koostuu kahdesta osasta:

  1. Tietoa siitä, mistä kiertotaloudessa on kysymys ja miksi kiertotalouteen ja entistä kestävämpään toimintamalliin kannattaa siirtyä.
  2. Ohjeita, miten toteuttaa kiertotalouden periaatteiden mukaista toimintaa. Tämä osa on standardin keskeinen osa ja siinä kuvataan kiertotalouden periaatteet, joustava toteutusmalli sekä toteutusta tukeva ohjeistus.

Suomalaisia inspiroivia yritysesimerkkejä kiertotaloudesta on koottu Sitran sivustolle, jonne on tarkoitus koota 100 esimerkkiä suomalaisista kiertotalouden edelläkävijäyrityksistä vuoden 2017 loppuun mennessä. Nämä esimerkit on jaettu viiden kiertotalouden liiketoimintamallin mukaan.

Konkreettisia kansainvälisiä esimerkkejä löytyy nettisivustolta http://www.plan-c.eu/bmix/. Sivustolle on koottu kuvauksia erityyppisistä kestävistä liiketoimintamalleista ja esimerkkejä liiketoimintamallien toteutuksesta käytännössä. Sivusto esittelee kahdeksan kestävän liiketoimintamallin tyyppiä ja niihin liittyvät 100 esimerkkiä.

Liiketoiminnan kehittämiseksi tarvitaan uusia työkaluja

Liiketoiminta kiertotaloudessa on entistä verkottuneempaa sekä systeemisempää. Tästä syystä tarvitaan uusia työkaluja sekä innovointiin että olemassa olevan liiketoiminnan kehittämiseen. Kuvan tarkastelukehikko korostaa näitä aspekteja tarjoten holistisen kehittämisvälineen yrityksille.

Muutos kohti kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja edellyttää tarkastelua eri tasoilla. Liiketoimintaympäristön muutokset voidaan huomioida arvioimalla kehitystrendejä ja muutoksen ajureita. Sidosryhmien osallistuminen tarkasteluun edistää yhteisen näkemyksen synnyttämistä. Liiketoiminnan tasolla tarkastellaan liiketoimintamallin keskeisiä elementtejä. Toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan vaatimusten ja saavutettujen hyötyjen näkökulmasta. Tarkastelukehikko sisältää ajatuksen liiketoiminnan jatkuvasta arvioinnista kestävyyden ja kiertotalouden näkökulmasta. Muutoksia pitää arvioida ja liiketoimintamallia sovittaa muuttuneisiin olosuhteisiin.

Tarkastelukehikko

Liiketoimintamallien kehittämiseen soveltuva systemaattinen tarkastelukehikko [iii].

Teuvo Uusitalo VTT

Teuvo Uusitalo, erikoistutkija
Twitter: @TeuvoU

Maria Antikainen VTT

 

Maria Antikainen, erikoistutkija
Twitter: @MariaAntikainen

[i] Kraaijenhagen, C., van Oppen, C., Bocken, N., 2016. Circular Business. Collaborate and Circulate. Circular Collaboration.

[ii] BS 8001:2017. Framework for implementing the principles of the circular economy in organizations – Guide.

[iii] Antikainen, M., Valkokari, K., 2016. A Framework for Sustainable Circular Business Model Innovation. Technology Innovation Management Review 6.

Finnish companies make a shift to the circular economy with innovative business models

The basic idea of sustainable circular economy business models is to produce not only economic value, but also environmental and social value. In the circular economy, they key objective is to keep the value of materials and products high for as long as possible. To be able to make a shift to the circular economy, it is essential to design the products in a more intelligent way by increasing their service life and changing their role in the system.

A shift from product-focused activities towards production of services supports the transition. When the product manufacturer maintains the ownership of a product, this will, at the same time, increase the motivation to lengthen the service life of products, and make the repair, remanufacturing and increasingly efficient use of resources more important than before.

In the CloseLoop project of the Strategic Research Council of the Academy of Finland, challenges associated with the development of new business models are systematically assessed, and new circular economy business models and concepts are brainstormed for Finnish companies. These concepts are developed and tested in collaboration with companies and stakeholders, including end-users and consumers.

Towards the circular economy with collaborative intelligent approaches

Digitalisation and the Internet of Things (IoT) offer new opportunities for the development and implementation of circular economy business models. They enable the gathering of information on products in a new way. This provides the manufacturer with increased knowledge on how the product is being used, when the product needs maintenance, and when the product is nearing the end of its service life. This makes it possible to develop new services and optimise the value of the product and its materials. On the other hand, this also increases the complexity of products and thus brings challenges to the preservation of the value of materials and components.

An individual company cannot solve the challenges related to such business operations. What is needed is comprehensive understanding of the viewpoints and needs of various parties. One must also examine what kind of value the business operations create for various stakeholders and what kind of opportunities it offers for creating added value. It is also important to consider what kind of value the new business activities may reduce from different stakeholders. On the basis of such examination, the parties involved can develop a model for the optimisation of common value creation.

The question of value can also be examined at many different levels, taking into account such aspects as economic, social and environmental value. When considering the value received by the end customer, it is also essential to understand the value as a ratio between sacrifices and benefits. The circular economy creates demand for new services and, consequently, for new operators. Such services include collection of products and logistics, the secondary markets of products and platforms that enable longer service life or higher utilisation rate for products.

Concrete business cases of the circular economy

What are business activities conducted in line with the principles of the circular economy like then? For example, business strategies in line with the circular economy can be classified as follows [i]:

Circular economy business strategies

Where can one get tips for business activities in line with the principles of the sustainable and circular economy?

In May 2017, the British Standards Institute published the standard BS 8001:2017 [ii], a new standard on the circular economy. It offers guidelines for different types of organizations on how to implement the principles of circular economy in their operations. The standard consists of two parts:

  1. Information on what the circular economy is all about and why it is advisable to transfer to the circular economy and a more sustainable operating model than before.
  2. Guidelines on how to implement operations in accordance with the principles of the circular economy. This is the key part of the standard, describing the principles of the circular economy, a flexible implementation model and guidelines supporting the implementation.

The collection of circular economy business cases that may inspire Finnish operators have been collected on the Sitra website. The aim is to gather 100 examples of Finnish forerunner companies engaged in the circular economy on this site by the end of 2017. The examples have been divided in accordance with the five circular economy business models.

Concrete international business cases can also be found on the website http://www.plan-c.eu/bmix/. It brings together descriptions of sustainable business models of various types and examples on how such business models have been put to practice. The site presents eight ‘archetypes’ of sustainable business models and 100 real life business cases related to them.

New tools needed for the development of business activities

In the circular economy, business activities are more networked and systemic than before. Therefore, new tools are needed for both innovation and the development of existing business operations. The examination framework in the figure below emphasises these aspects, providing a holistic development tool for enterprises.

The transition towards business models in line with the circular economy requires examination at various levels. Changes in the business environment can be taken into account by assessing the ongoing development trends and drivers of change. Stakeholder participation in the examination work promotes generation of a shared view on the matter. At the level of business operations, the examination focuses on the key elements of the business model. The impact of operations is assessed from the viewpoints of requirements and the benefits achieved. The examination framework entails an idea of continuous assessment of business activities from the perspective of sustainability and the circular economy. Any changes need to be assessed, and the business model adjusted to the changed circumstances.

Examination framework

A systematic examination framework suited for
the development of business models [iii].

Teuvo Uusitalo VTT

Teuvo Uusitalo, Senior Scientist
Twitter: @TeuvoU

Maria Antikainen, Senior Scientist
Twitter: @MariaAntikainen

[i] Kraaijenhagen, C., van Oppen, C., Bocken, N., 2016. Circular Business. Collaborate and Circulate. Circular Collaboration.

[ii] BS 8001:2017. Framework for implementing the principles of the circular economy in organizations – Guide.

[iii] Antikainen, M., Valkokari, K., 2016. A Framework for Sustainable Circular Business Model Innovation. Technology Innovation Management Review 6.

The circular economy is a rough diamond with huge potential

Maria Antikainen VTT

The circular economy is a huge, rough diamond. It offers Finland an opportunity for economic growth and employment. We can switch to the circular economy via a series of innovation leaps. The key issue is a change in paradigm; doing things in an entirely new way rather than more efficiently.

The circular economy is a team game in which goals cannot be scored by going solo

A functioning circular economy is a complex and multi-dimensional system. The idea is to close the circle, but at ecosystem level rather than that of a single player. The circular economy is like a team game, where everyone has a certain role and the players need a keen eye for the game and great timing. This requires broad know-how and holistic management.

Examining systematic, holistic solutions helps us to see the wood for the trees. Circular economy solutions are complex wholes; goals are scored by the team, not individual players. On the other hand, if a player doesn’t hold up her end, this has an impact on the entire team’s performance. The forecasting, simulation and piloting of systematic impacts are important tools for understanding and visualising the consequences of solutions in the circular economy. Life cycle assessment is a good tool for evaluating environmental impacts. When analysing the impacts of solutions, the evaluation perspective must be broad and long, in order to identify solutions that are central in terms of their actual impact.

VTT offers expertise in various aspects of the circular economy diamond

In our publication, Policy Brief, we aim to serve companies and decision-makers by presenting the views, on the circular economy, of experts from a range of sectors. We understand that every circular economy solution has its own special characteristics and that various needs for change are highlighted. At VTT, we have presented the five issues that we consider to be central; these can be expressed in the form of questions:

  • To what extent are new technology solutions needed?
  • Do we need new business models?
  • What kind of change is needed in society’s structures?
  • What kind of collaboration development, or new partners, are needed?
  • To what extent is a breakthrough solution dependent on a certain mindset and behaviour?

circular economy en

The five examples of the circular economy we present in VTT’s Policy Brief illustrate how different perspectives are highlighted, how multi-disciplinary skills are needed to promote them, and what kinds of economic opportunities they open up. With the help of inspiring, concrete examples, we want to spur Finnish companies on to think about their own strengths and challenges with regard to circular economy solutions and to take bold steps towards the circular economy. VTT provides a wide range of expertise in all areas. We can build new circular economy solutions together with our customers.

Maria Antikainen, Senior Scientist
Twitter: @MariaAntikainen

Senior Scientist Maija Federley; Senior Principal Scientist Juha Honkatukia; Senior Scientist Päivi Kivikytö-Reponen; Research Team Leader Johanna Kohl; Senior Scientist Jutta Laine-Ylijoki; Principal Scientist Raija Lantto; Principal Scientist Tiina Pajula; Research Team Leader Anu Seisto

Suostuvatko kuluttajat luopumaan tavaran omistamisesta ja siirtymään vuokraamiseen?

Liiteri-pilotissa hankimme tietoa, miten kuluttajat suhtautuvat työ- ja siivousvälineiden vuokraamiseen. Siirtyminen kuluttajatuotteiden myynnistä palveluiden tarjoamiseen auttaa pitämään tuotteet kierrossa kiertotalouden mallin mukaan ja minimoimaan jätettä.

Oletko miettinyt, miten paljon aikaa ja rahaa kuluu esimerkiksi porakoneen valintaan, ylläpitoon, korjaamiseen ja säilyttämiseen? Kun vertaat tulosta koneen vielä käyttötarpeeseen, voi vastaus yllättää. Rationaalisen vertailun kautta työkalun vuokraaminen voi osoittautua yllättävän kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi.

Kuluttajina meidän ratkaisumme perustuvat pitkälti enemmän tunteeseen kuin rationaaliseen päätöksentekoon. Tutkimusten mukaan kuluttajien kiinnostus vähenee, mikäli uuden toimintamallin omaksuminen vaatii merkittävän toiminta- tai ajattelumallin muutoksen.

VTT:n AARRE-projekti oli mukana Liiteri-nimisessä työ- ja siivousvälineiden vuokrauspilotissa. Kuluttajat vuokrasivat välineitä Liiteri-verkkopalvelusta ja noutivat ne heille sopivana aikana 24/7 Helsingin Teurastamolla sijaitsevasta älykontista.

Palveluissa houkuttaa helppous ja mahdollisuus riskittömään kokeiluun

Pilotti sai paljon mediahuomiota, ja kuluttajat suhtautuivat palveluun innostuneesti. Kuluttajat olivat kiinnostuneita vuokraamaan erityisesti höyry- ja painepesureita, ikkunanpesukoneita ja porakoneita.

Merkittävimmät hyödyt liittyivät ostamisen ja ylläpitämisen vaivan säästämiseen, mahdollisuuteen kokeilla ja käyttää laadukkaampia välineitä sekä ympäristöetuihin. Kuluttajat kokivat myös, että näin he saivat kokeilla välineitä, joita eivät muuten ostaisi. Silloin tällöin käytettynä kuluttajat kokivat vuokraamisen myös edullisemmaksi.

Liiterin asiakkaiden kokemukset

Palveluiden haasteena saatavuus, hinta ja hitaus

Vuokrausmallin haasteeksi nousi tarve suunnittelulle, kun työ- tai siivousvälinettä ei voikaan ottaa vain kaapista, vaan se pitää vuokrata ja noutaa. Tämä korostui erityisesti, kun välineen saannille oli kiire. On myös mahdollista, että työväline ei olekaan vapaana silloin kun kuluttaja sen haluaa, kuten pilotissa kävi suosituimpien välineiden kohdalla. Kuluttajat kokivat joissakin tapauksissa myös palvelun valinnan työlääksi. Usein vuokrattuna hinta muodostui joidenkin mielestä korkeaksi omistamiseen verrattuna. Vuokratun välineen haku ja palauttaminen koettiin myös vaivalloisena, mikäli noutopiste oli kaukana. Painavat välineet vaativat auton käyttöä, mikä koettiin haasteena. Vaikka kuluttajat arvostivat sitä, että vuokraamalla voi saada laadukkaamman välineen, heitä mietitytti, missä kunnossa välineen saa käyttöönsä. Voiko olla niin, ettei väline toimikaan?

Laitteen kunnon arvioimiseen liittyviin haasteisiin voidaan vastata teknologisilla sovelluksilla, joilla kuntoa voidaan arvioida. Kuluttajia pelotti myös rikkoutuminen ja vieraan laitteen käyttäminen. Toisaalta kuluttajia voidaan myös opastaa monilla tavoin laitteiden käyttämiseen, kuten laitteen itsensä antamilla ohjeilla.

Laajempi palvelukokonaisuus kiinnostaa

Kuluttajat olivat kiinnostuneita laajemmasta remontointiin liittyvästä palvelukokonaisuudesta, mutta yhtälailla myös muihin tarpeisiin – esimerkiksi korjaamispalveluihin laajemmin. Osa kuluttajista oli myös kiinnostunut ostamaan koko työn palveluna. Kuluttajat ehdottivat myös tuotevalikoiman laajentamista sisältämään kuluttajien omia työkaluja ja välineitä.

Laaja tarjonta ja räätälöidyt kuluttajapalvelut ovat avaintekijöitä luotaessa ekosysteemiä. Toinen keskiössä oleva asia on logistiikka, mihin myös suurimmat palvelumallin heikkoudet liittyivät. Menestyvän kuluttajapalvelun edellytys on paitsi toimiva ja joustava logistiikkaketju myös saatavuus, helppous ja ympäristöystävällisyys. Avainasemassa ovat myös erilaiset digitaaliset alustat, jotka mahdollistavat sujuvan vuokraamisprosessin yrityksiltä tai kuluttajien välillä.

Siirtyminen kuluttajapalveluihin lisäisi merkittävästi työllisyyttä

Siirtyminen työvälineiden vuokraukseen toisi Suomessa myös positiivisia talous- ja työllisyysvaikutuksia palvelualan kasvun kautta. Kun laajennetaan näkökulmaa muihin potentiaalisiin kuluttajatuotteisiin, noustaan uudelle tasolle.

Esimerkiksi autoja ostetaan noin 2,5 miljardilla eurolla ja muita kestokulutushyödykkeitä yli miljardilla vuodessa. Näistä suuri osa on tuontia. Jos näistä menoista osakin siirtyy palveluliiketoimintaan, sillä on merkittävä työllistävä vaikutus Suomessa. Tällaiset palvelut voivat myös lisätä työllisyyttä vaikeammin työllistyvissä ryhmissä sekä tuoda joustavuutta työntekoon. Tässä on haasteena työn korkea hinta, joka vaikeuttaa kannattavien kiertotalouspalveluiden syntyä. Erilaisten toimivien työnteon mallien ja työn hinnan alentamisella voitaisiin tukea ja edistää kiertotalouden työpaikkojen syntyä.

Continue reading

Are consumers prepared to give up owning stuff and begin renting instead?

In the pilot project Liiteri, we gathered information on consumer attitudes towards renting tools and cleaning equipment. The transfer from the sale of consumer products to the provision of services helps to keep products in circulation in accordance with the circular economy model and to minimise waste.

Have you ever wondered how much time and money you spend on selection, maintenance, repair and storage of, say, a power drill? When you compare your answer to the occasions when you actually need the machine, you may be surprised. Through rational comparison, renting a tool may turn out to be a surprisingly competitive alternative to owning it.

As consumers, our choices tend to be based much more on feelings than on rational decision-making. According to research, consumers lose much of their interest in a matter if adopting a new operating model requires a major shift in their way of thinking and operating.

VTT’s AARRE project was involved in a tool and cleaning equipment renting pilot called Liiteri. Consumers rented equipment from the Liiteri online service and picked them up 24/7 from a smart container located in the Teurastamo area in Helsinki whenever it was convenient for them.

Easy access and an opportunity for risk-free testing make services an attractive alternative

The pilot project gained a lot of media attention, and consumers were really enthusiastic about the service. Consumers were particularly interested in renting steam and pressure washers, window cleaning machines and drills.

The main benefits were related to saving the trouble of buying and maintaining equipment, a possibility to test and use higher-quality tools, and environmental advantages. Consumers also felt that the service allowed them to test equipment they would not buy otherwise. If used occasionally, consumers also considered renting more advantageous than buying.

Liiteri customer experience

Accessibility, price and slowness as service challenges

What created challenges in the renting model was the need to plan ahead, when you could not just grab a tool or a cleaning equipment from the closet, but you had to rent it and pick it up. This became particularly emphasised in case you needed the equipment urgently. It is also possible that the tool is not available when the consumer wants it, as happened in the pilot project with the most popular items. In some cases, consumers also considered the selection of the service laborious. When used often, many people considered the price of the rental service high compared to ownership. Consumers also considered picking up and returning the rented equipment difficult if the pick-up station was located far away. Heavy equipment requires using a car, which some considered a challenge. Even though consumers did appreciate the fact that by renting they had access to higher-quality equipment, they were wondering about the condition of the item when they get it. Could it happen that the machine does not work?

The challenges related to assessing the condition of equipment can be addressed with technological solutions that enable assessment of the condition. Consumers were also scared of breaking the equipment as well as of using strange appliances. On the other hand, consumers can also be provided guidance for using the machines in many ways, such as the machine itself providing user instructions.

People interested in more extensive service entities

Consumers were interested in larger service entities related to renovation, but equally also to other needs, such as repair services in a more extensive sense. Some of the consumers were also interested in buying the whole task as a service. Consumers also suggested expanding the product range to include tools and equipment owned by consumers themselves.

A large offering and tailored customer service play a key role when creating an ecosystem. Another matter of key importance is logistics, to which most of the problems associated with the service model were related. In addition to a functional and flexible logistics, other prerequisites of a successful consumer service are accessibility, ease of use and environmental friendliness. Different digital platforms, enabling a smooth renting process between companies and consumers or between consumers, also play a key role.

A shift to consumer services would significantly increase employment

Shifting to tool and equipment rental would have positive economic and employment impacts for Finland due to growth in the service sector. When we broaden the perspective to include other potential consumer products, we reach a totally new level.

For example, around EUR 2.5 billion is spent on cars each year, and over a billion is spent on other consumer durables. Most of these goods are imports. If even some of these expenses were transferred to the service business, it would have a major employment effect in Finland. Such services could also increase employment among those belonging to less employable groups and bring flexibility to working life. Here, the high price of work constitutes a challenge, rendering creation of profitable circular economy services more difficult. Different functional employment models could be adopted and the price of work could be lowered to support and promote creation of jobs within the circular economy.

Continue reading

Kiertotalous on suuria mahdollisuuksia sisältävä hiomaton timantti

Kiertotalous on tällä hetkellä suuri hiomaton timantti. Se tarjoaa Suomelle mahdollisuuden talouskasvuun ja työllisyyteen. Kiertotalouteen siirrytään innovaatioloikkien kautta. Keskeistä on muuttaa koko ajattelumallia, eli tehostamisen sijaan tehdään asiat kokonaan uudella tavalla.

Kiertotalous on joukkuepeliä, jossa ei yksilötyöllä tehdä maaleja!

Toimiva kiertotalous on kompleksi ja moniulotteinen systeemi. Kiertotaloudessa kierto pyritään sulkemaan, mutta ei suinkaan yhden toimijan toimesta vaan ekosysteemin tasolla. Kiertotalous on kuin joukkuepeli, jossa jokaisella on roolinsa ja pelaajilta vaaditaan tarkkaa pelisilmää ja ajoitusta. Tämä vaatii laaja-alaista osaamista ja kokonaisuuksien hallintaa.

Systeemisten kokonaisratkaisujen tarkastelu auttaa meitä näkemään metsän puilta. Kiertotalouden ratkaisut ovat komplekseja kokonaisuuksia; yksilötyöllä ei maaleja tehdä vaan yhdessä. Toisaalta jos joku pelaaja ei hoida tonttiaan, se vaikuttaa koko joukkueen suoritukseen. Kiertotaloudessa systeemisten vaikutusten ennalta-arviointi, simulointi ja pilotointi ovat tärkeitä työvälineitä ymmärtämään ja hahmottamaan ratkaisujen seurauksia. Elinkaarilaskenta toimii hyvänä työkaluna arvioitaessa ympäristövaikutuksia. Ratkaisujen vaikutusten arvioinnissa tarkasteluperspektiivin on oltava riittävän laaja ja pitkä, jotta löydetään todelliselta vaikuttavuudeltaan merkittävimmät ratkaisut.

VTT tarjoaa osaamista kiertotaloustimantin ulottuvuuksiin

Julkaisemassamme Policy Briefissä haluamme tuoda VTT:n eri alojen asiantuntijoiden näkemyksiä kiertotaloudesta esille palvellen sekä yrityksiä että päätöksentekijöitä. Näemme, että jokaisella kiertotalousratkaisulla on omat erityispiirteensä ja erilaiset muutostarpeet korostuvat. Näistä olemme VTT:llä nostaneet esiin viisi mielestämme keskeisintä seikkaa, jotka voidaan esittää kysymyksinä:

  • Missä määrin tarvitaan uusia teknologiaratkaisuja?
  • Tarvitaanko uusia liiketoimintamalleja?
  • Minkälaista muutosta tarvitaan yhteiskunnan rakenteisiin?
  • Millaista yhteistyön kehittämistä tarvitaan tai uusia yhteistyökumppaneita?
  • Kuinka paljon ratkaisun läpimurto on kiinni ajattelutavan ja käyttäytymismallien muutoksesta?

kiertotalous

VTT:n Policy Briefissä esittelemämme viisi kiertotalousesimerkkiä konkretisoivat, miten eri näkökulmat korostuvat, miten monialaista osaamista tarvitaan niiden edistämiseksi ja millaisia kansantaloudellisia mahdollisuuksia ne avaavat. Inspiroivien, konkreettisten esimerkkien avulla haluamme vauhdittaa suomalaisia yrityksiä miettimään omia vahvuuksiaan ja haasteita kiertotalouden ratkaisuissa sekä ottamaan rohkeita askelia kohti kiertotaloutta. VTT tarjoaa monialaista osaamista kaikkiin osaamisalueisiin. Voimme luoda yhdessä kumppaniemme kanssa uusia kiertotalousratkaisuja.

Maria Antikainen, erikoistutkija
Twitter: @MariaAntikainen

Erikoistutkija Maija Federley; johtava erikoistutkija Juha Honkatukia; erikoistutkija Päivi Kivikytö-Reponen; tutkimustiimin päällikkö Johanna Kohl; erikoistutkija Jutta Laine-Ylijoki; johtava tutkija Raija Lantto; johtava tutkija Tiina Pajula; tutkimustiimin päällikkö Anu Seisto

Circular economy services: From owning to leasing, borrowing, sharing and swapping things

Liiteri

Liiteri is an example of circular economy service models.

The circular economy is considered one of the key enablers of economic growth both in Finland and worldwide. Legislative means can be employed to accelerate the transfer to this system, but new, innovative business models are needed for Finnish industry to achieve forerunner status and gain the related advantages.

A good example of new business models is the transfer from the sale of products to the sale of services. This issue has been discussed for a long time and is now more topical than ever. Servitisation could provide a way of closing the material cycle, when service providers steer products towards recycling at the end of their life cycle. Secondly, servitisation would help to lengthen the life cycle of a single product: the materials used tend to be more durable and the products easier to repair when a product is provided as a service. Thirdly, servitisation often enhances resource efficiency, because products have a longer life cycle and overall benefits can be achieved when products are managed by the service provider.

Servitisation also creates growth opportunities for companies, enabling them to transfer towards more holistic service entities. Combined with the efficient use of technology, it provides service providers with the opportunity, for example, to conduct remote monitoring and preventive maintenance resource-efficiently.

Circular economy service models create added value for consumers

To create attractive services, we need to understand how the value of a product or service is created for consumers. The shift from buying and owning things to buying services will generate new kinds of benefits and sacrifices. We have launched the AARRE project in order to study these more closely. In our workshop consumers listed flexibility, higher quality, reduced risk and the desire for change as the benefits of servitisation. In terms of sacrifices, on the other hand, they referred to loss of ownership, particularly in the case of products to which they are emotionally attached. Ownership still evokes feelings of autonomy and power in consumers, for which reason the transfer to services will require an extensive change of mindset.

When transferring from ownership to leasing, consumers need to be somewhat more systematic than they are used to. If they want to order food home, they need to plan their shopping list the day before. Similarly, when renting tools instead of buying them, you cannot just reach for the tool cabinet; obtaining the tools will take more time. On the other hand, consumers are increasingly interested in reducing the number of items in their homes, which supports servitisation.

Practical trials as providers of information

Servitisation is about providing experiences. During the service journey customers are involved in the process of creating value in collaboration with companies. In other words, it is of vital importance to engage consumers in the design of service experiences. Various quick trials and pilots would serve this purpose well.

Coordinated by VTT, the AARRE project is involved in Liiteri, a tool renting pilot by CoReorient Oy, which provides virtual hardware store services to consumers 24/7 in the Teurastamo area in Helsinki. The Liiteri pilot is expected to provide information on many key questions, such as the attractiveness and pricing of, and easy access to, the service model.

Maria Antikainen, Senior Scientist

Anna Aminoff, Senior Scientist

Outi Kettunen, Senior Scientist

Henna Sundqvist-Andberg, Senior Scientist

Headed by VTT, the AARRE project is creating new, user-driven circular economy business activities. This project is a networked research project (2015–2017) being undertaken in partnership with the business sector, with Tekes as the main funder. In addition to VTT, the other research organisations involved include the Finnish Environment Institute (SYKE) and the Consumer Society Research Centre of the University of Helsinki. The partners in the AARRE project are Lassila & Tikanoja, Destaclean, Kierrätysverkko, CoreOrient, Eurokangas, Not Innovated Here, as well as the Chemical Industry Federation of Finland, and the Federation of Finnish Technology Industries.

Twitter: @AarreResearch