Together but individually at the same dining table – how is this possible?

At the end of the working day, many of us browse the shop shelves, hungrily wondering what to make for dinner. Despite the huge choice, everyday food tends to vary little in many families.

We would find shopping easier if our mobile phones could tell us what we had in the fridge. It would be even better if our phones displayed recipe suggestions and a shopping list of missing ingredients. And what if an application remembered what flavours you like, or which ingredients are unsuitable for you or family members?

In VTT’s Food Economy 4.0 Vision this is an everyday reality. In the future, food production will become service-based and personalised. Digitalisation – which enables the collection and combination of information on issues such as individual consumer habits, the nutritional content of food and the environmental impacts of food production – is a driver of this development. New kinds of digital services for consumers can be created by combining information from various sources, and connecting it up to devices and products.

Information is a key raw material

Due to the digital transformation, the consumer has an ever greater choice of foods in line with his or her needs, values and expectations. In addition to safety, localism and responsibility, consumers are interested in the health-promoting properties of food. This is reflected in the popularity of blogs, online services and television programmes on the subject. Sensor technologies are also becoming cheaper and the development of smart packaging is helping consumers to reduce food waste due to spoilage.

Food producers must change their product portfolios to respond to the needs of individual consumers. To build comprehensive well-being services, we will need open-minded collaboration between sectors and must combine information from a range of sources.

By combining information, we can create, say, food services that support the well-being of the elderly or people with special dietary needs. In addition, nutrition could be connected to applications, such as activity bracelets, which monitor well-being. At VTT, we are developing the Snacktracker, which guides the user towards a more balanced eating rhythm.

Individualised food does not mean dining alone

The idea of individualised, customised food can conjure up alarming images of algorithm-controlled eating and the loss of human interaction. However, individualised food does not mean dining alone.

Food will still bring people together – individual choices do not mean living in a bubble. Choices are shaped by a community’s values and opinions; customised food can be eaten around the same table. Digitalisation offers new channels for community and sharing, in addition to face-to-face interaction.

Digital services such as HejaHeja and Facebook are among the big names in the creation of social networks. Through online communities, people seek to share their experiences with friends, acquaintances or other people with the same interests. Feedback and encouragement from a social network or experts are a key factor in motivating people to use digital food services.

Appreciation of home cooking and spending time with friends and family is growing. There are food services which promote these by providing personalised meal planning, varied recipes and online home delivery. Finnish services that make everyday life easier include for example Miils, Hellapoliisi and Sannan ruokakassi. Time saved on food shopping can be used for, say, cooking together.

Digitalisation brings us around the same table

Digitalisation brings people together around food, both locally and globally.

Airbnb has revolutionised accommodation services. It is a good example of digitalisation enabling a new breed of service. Similar services are also emerging in the food industry. Last year, Helsingin Sanomat reported on a new startup called Eataway, through which ‘Restaurant Day meets Airbnb’. This is a platform which brings together cooking enthusiasts with tourists and locals in search of good home cooking.

In Finland, Yhteismaa ry, which started out with a communal Cleaning Day event, has come up with an open-air dinner concept. The idea is to tempt people to eat around the same tables. This year’s aspiration is to have people participate all over Finland and make the open-air dinner an annual event.

Customer a participant in the development of future food services

Consumers can directly converse with manufacturers and personalise products and services online. Correspondingly, food producers can use tailoring to create added value for customers. Digitalisation also enables consumers to find information on product origin, production methods and transport conditions.

Online retail and improving logistics solutions are revolutionising the centralised food trade. To benefit from this change and develop consumer-based food services, the food production sector must acquaint itself with new business models.

Kaisa Vehmas VTT

Kaisa Vehmas, Senior Scientist 

Maria Åkerman VTT

Maria Åkerman, Principal Scientist 

Yhdessä mutta yksilöllisesti samassa ruokapöydässä – miten se on mahdollista?

Moni meistä pyörii työpäivän jälkeen nälkäisenä ruokakaupan hyllyjen välissä ja miettii, mitä laittaisi ruuaksi. Vaikka valinnanvaraa on hurjat määrät, vaihtelevat arkiruuat monissa perheissä melko vähän.

Kaupassa helpottaisi, jos kännykkä tietäisi kertoa, mitä raaka-aineita jääkaapissa on. Vielä parempi, jos näytölle ilmestyisi reseptiehdotuksia ja ostoslista puuttuvista tuotteista. Ja entäpä, jos sovellus vielä muistaisi, mistä mauista juuri sinä pidät tai mitkä raaka-aineet eivät sovi sinulle tai perheenjäsenillesi?

VTT:n Elintarviketalous 4.0 -visiossa tämä tilanne on arkipäivää. Tulevaisuuden ruokatuotanto palvelullistuu ja yksilöllistyy. Veturina kehityksessä on digitalisaatio, joka tarjoaa mahdollisuuden koota ja yhdistellä tietoa esimerkiksi yksilöiden kulutustottumuksista, elintarvikkeiden ravintosisällöstä ja ruuan tuotannon ympäristövaikutuksista. Yhdistämällä eri lähteistä saatava tieto uudenlaisiksi kokonaisuuksiksi ja liittämällä se reaalimaailman laitteisiin tai tuotteisiin, voidaan kuluttajalle luoda uudenlaisia digitaalisia palveluja.

Tieto on tärkeä raaka-aine

Digitalisaation seurauksena kuluttajalla on yhä suurempi valta valita tarpeidensa, arvojensa ja odotustensa mukaista ruokaa. Turvallisuuden, paikallisuuden ja vastuullisuuden lisäksi myös ruuan terveellisyys on asia, joka kiinnostajaa kuluttajaa. Tämä näkyy aihetta käsittelevien blogien, nettipalvelujen, ja televisio-ohjelmien suosiona. Myös halpenevat sensori- ja anturiteknologiat sekä älypakkauksien kehitys auttavat kuluttajaa vähentämään pilaantumisesta johtuvaa ruokahävikkiä.

Kuluttajien yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen edellyttää tuottajilta tuoteportfolioiden muokkaamista. Tarvitaan ennakkoluulotonta toimialojen välistä yhteistyötä ja eri lähteistä saatavien tietojen yhdistämistä kokonaisvaltaisten hyvinvointipalvelujen rakentamiseksi.

Tietoja yhdistämällä voidaan luoda muun muassa iäkkäille tai erityisruokavaliota vaativille hyvinvointia tukevia ruokapalveluja. Ravitsemus voidaan myös yhdistää aktiivisuusrannekkeen kaltaisiin hyvinvointia seuraaviin sovelluksiin. Kehitämme VTT:llä parhaillaan naposteluseuraajaa, joka ohjaa käyttäjäänsä entistä tasapainoisempaan ruokailurytmiin.

Yksilöllinen ruoka ei tarkoita yksinäistä ateriaa

Ajatus yksilöllisestä, räätälöidystä ruuasta voi herättää uhkakuvan algoritmien ohjaamasta syömisestä ja inhimillisen vuorovaikutuksen katoamisesta. Yksilöllinen ruoka ei kuitenkaan tarkoita yksinäistä ateriaa.

Ruoka tulee edelleen olemaan asia, joka yhdistää ihmisiä, eikä yksilöllisiä valintoja tekevä ihminen toimi umpiossa. Valintoja muokkaavat yhteisön arvot ja mielipiteet, ja myös räätälöity ruoka voidaan syödä jaetun pöydän ääressä. Digitalisaatio tarjoaa uusia kanavia yhteisöllisyyteen ja jakamiseen kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen lisäksi.

Sosiaalisten verkostojen luominen on pääosissa esimerkiksi HejaHejan ja Facebookin kaltaisissa digitaalisissa palveluissa. Verkkoyhteisöissä halutaan jakaa omia kokemuksia ystävien, tuttavien tai samoista asioista kiinnostuneiden kanssa. Sosiaaliselta verkostolta tai asiantuntijalta saatava palaute ja kannustus ovat merkittävä digitaalisten ruokapalveluiden käyttöön motivoiva tekijä.

Arvostus kotiruokaa ja yhdessä perheen ja ystävien kanssa vietettyä aikaa kohti kasvaa. Tämän edistämiseen löytyy ruokapalveluja, jotka tarjoavat yksilöllistä ateriasuunnittelua, monipuolista reseptiikkaa sekä verkkokaupan kotiinkuljetuksia. Arkea helpottavia palveluja ovat esimerkiksi Miils, Hellapoliisi ja Sannan ruokakassi. Kaupassa käynniltä säästyneen ajan voi käyttää vaikka yhdessä kokkailuun.

Digitalisaatio yhdistää meitä samaan pöytään

Digitalisaatio yhdistää ihmisiä ruuan äärelle niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisestikin.

Airbnb on mullistanut majoitusalaa. Se on hyvä esimerkki digitalisaation mahdollistamasta uudenlaisesta palvelusta. Vastaavanlaisia palveluja on tulossa myös ruokapuolelle. Viime vuonna Helsingin Sanomat uutisoi uudesta startup-yrityksestä nimeltä Eataway, joka yhdistää Ravintolapäivän ja Airbnb:n. Palvelu tarjoaa alustan, jossa innokkaat kotikokit ja hyvää kotiruokaa etsivät matkailijat ja paikalliset löytävät toisensa.

Suomessa myös Yhteismaa ry, joka sai alkunsa siivouspäivätempauksesta, on kehittänyt Illallinen taivaan alla -konseptin. Siinä tarkoitus on houkutella ihmiset syömään yhteisten ruokapöytien ääreen. Unelmana on, että tänä vuonna yhteistä illallista taivaan alla voidaan nauttia koko Suomessa, ja tapahtuma vakiintuu jokavuotiseksi.

Asiakas on mukana tulevaisuuden ruokapalvelujen kehittämisessä

Verkossa kuluttaja voi ilman välikäsiä keskustella tuottajan kanssa ja personoida tuotteita ja palveluita. Tuottaja puolestaan voi räätälöimällä luoda asiakkaalleen lisäarvoa. Digitalisaatio mahdollistaa myös sen, että kuluttaja saa tietoa tuotteen alkuperästä, tuotantotavoista ja kuljetusolosuhteista.

Verkkokauppa ja kehittyvät logistiikkaratkaisut mullistavat keskittynyttä elintarvikekauppaa. Muutoksen hyödyntäminen ja kuluttajalähtöisten ruokapalvelujen kehittäminen vaatii ruokatuotannolta aivan uusien toimintamallien opettelemista.

Kaisa Vehmas VTT

Kaisa Vehmas, erikoistutkija

Maria Åkerman VTT

Maria Åkerman, johtava tutkija

Rakentamisen energiavallankumousta odotellessa

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

”Joko teillä on oma energiaekspertti”, kysyy viime viikon rautakauppareissulla käteen tarttunut Rakentamisen energia- ja neuvontapalvelujen opas energiatehokkaaseen asumiseen. Luulenpa, että harva omakotirakentaja tai taloyhtiön osakas nostaa kätensä vastaukseksi.

Pientalorakentamisen ja asunto-osakeyhtiöiden energiaratkaisut ovat kuluttajalle kuitenkin monimutkainen palapeli. Yhtä aikaa talon tontille sijoittelun, huonejaon, LVI-suunnittelun ja monen muun asian rinnalla pitäisi osata miettiä, mitä erilaiset energiaratkaisut vaativat suunnittelulta. Pitäisi myös löytää oikeassa vaiheessa oikeat asiantuntijat tarjoamaan vaihtoehtoja, asentamaan laitteet ja luomaan luottamusta siihen, että valittu energiaratkaisu on kustannustehokas ja kätevä säätää, käyttää ja huoltaa myös tulevaisuudessa. Jos käyttöön otetaan hybridiratkaisuja, joissa yhdistetään erilaisia energiantuotantoratkaisuja, kuten maalämpöä, aurinkoa ja vesitakkaa, järjestelmistä saattaa tulla ohjauksen ja säätöjen suhteen hyvinkin monimutkaisia. Järjestelmien digitaalisuus ja langattomuus puolestaan lisäävät uudenlaisen talotekniikan ”merkkihuollon” tarvetta.

Parasta energia on kuluttajalle silloin, kun sen saatavuutta ei tarvitse miettiä, varpaita ei palele eikä laskun maksaminen aiheuta päänsärkyä. Asumisen ja rakentamisen energiavalintoja tekevät kuluttajat odottavat energiaratkaisuilta ensisijaisesti vaivattomuutta, varmuutta ja edullisuutta.

Mediassa on päivä päivältä enemmän uutisointia hajautetun aurinkoenergian ja tuulisähkön tuotannon noususta ja erilaisista älykkäistä talotekniikkaratkaisuista. Asunto-osaketta kuitenkin harvemmin markkinoidaan uusiutuvan energian kohteena. Esimerkiksi kuluttajille suunnatuilla Asta-messuilla helmikuussa Tampereella uusiutuvan energian vaihtoehtojen esittely oli kovin suppeata: pienrakentajille tarjottiin lähinnä lämpöpumppuja. Ja lämpöpumpun he myös hyvin todennäköisesti valitsevat. Se on tullut jo tutuksi, testattu, maksaa itsensä kohtuullisessa ajassa takaisin ja sopii ilman päänvaivaa talopakettien ja LVI-suunnittelun perusratkaisuihin. Ja niitä näyttää olevan tarjolla. Tarjontako sittenkin määrää, mihin suuntaan rakennusten energiaratkaisuissa mennään? Eikö juuri kuluttajien pitäisi olla niitä, joiden toiveiden mukaan energiamarkkinat uusiutuvat ja vihertyvät?

Jotta muistakin uusista energiaratkaisuista tulisi lämpöpumpun kaltaisia helppoja ja automaattisia ratkaisuja rakentajille tai että uusiutuvan energian painoarvo asunto-osakkeen ostamispäätöksen taustalla olisi merkittävä, tarvitaan mukaan muutokseen niin talonrakentamisen ja talotekniikan kuin myös LVIS-suunnittelun ja osaamisen ammattilaisia. Keskeiseen asemaan nousevat rakennusyhtiöt, pääsuunnittelijat, LVIS-suunnittelijat, pientalorakentajille rakennuttamisneuvontaa antavat neuvontaorganisaatiot ja talopakettiyritykset. Myös kunnilla voisi olla nykyistä merkittävämpi ohjaava rooli kaavoituksen ja tontin luovutusehtojen kautta.

Asumisen energiaratkaisujen murros uusiutuvien, hajautettujen ja energiatehokkaiden ratkaisujen suuntaan on tyyppiesimerkki systeemisestä muutoksesta. Kuluttajat ja laitevalmistajat eivät yksin pysty sysäämään muutosta liikkeelle. Monet uudet energiaratkaisut ovat jo teknisesti kypsiä valtaamaan markkinoita. Esteet niiden laajemmalle käyttöönotolle ovat vakiintuneissa toimintatavoissa, rutinoituneissa käytännöissä ja siiloutuneessa osaamisessa.

Kyse on laajemmasta sosioteknisestä muutoksesta, jossa tekninen ja sosiaalinen muokkaavat toisiaan. Tuloksena on parhaimmillaan uudenlaisia kuluttajia, laitetoimittajia, liiketoimintamalleja ja sääntely- ja sopimusjärjestelyjä. Jonkinlaista asumisen energiavallankumousta enteilevät uudet innovatiiviset toimintamallit, kuten muun muassa aurinkopaneelien vuokrauskäytännöt ja orastava into alkaa itse tuottaa hajautetusti energiaa verkkoon, jopa asunto-osakeyhtiöiden toimesta. Markkinoille muodostunee myös aina vain enemmän kysyntää energiapalvelujen tuotantoon. Aika näyttää, onko näistä toimintamalleista uusiksi standardiratkaisuiksi.

Maria Åkerman, johtava tutkija

Nina Wessberg, erikoistutkija

An energy revolution is on its way in the construction sector

“Do you have your own energy expert?” asks the ‘RANE – energy-related advice for housing and building’ guide to energy-efficient dwelling. I bet that few builders of detached houses or owners of housing association shares would raise their hands.

The energy solutions available when building detached houses, or for housing associations, present consumers with a labyrinth of issues. While worrying about plot location, room layout, HVAC design and many other issues, residents also need to worry about the planning of various energy solutions. In addition, they need to find the right experts at the right time who are able to present options, install equipment and provide them with the assurance they need that their chosen energy solution will continue to be cost-efficient and easy to adjust, use and maintain in the future. Control and adjustment can become very complex if hybrid solutions are chosen that combine various types of energy production such as ground heat, solar power and water-heating fireplaces.  On the other hand, digitalised and wireless systems increase the need for a new kind of ‘brand management’ of building technology.

For consumers, energy is at its best when it is ‘on tap’, keeps their toes warm and the bills aren’t a headache.   Convenience, reliability and affordability are the keywords for consumers when making energy choices related to residence and building.

Increased production of distributed solar energy and wind power –and a range of new, intelligent building technology solutions – are attracting greater media attention as each day goes by. Despite this, housing is seldom marketed on the basis of renewable energy. For example, renewable energy options barely featured at the Asta fair for consumers held in Tampere in February; heat pumps were pretty well all that was on offer for small-scale builders – which is what they are most likely to choose. This is a familiar, tried and tested technology with a reasonable payback period that is an easy fit with home packages and basic HVAC solutions. And it is clearly available. So, is the development of residential energy solutions being dictated by supply? Shouldn’t it be consumer preferences that decide how the energy markets transform and ‘green up’?

For alternative energy solutions to become easy and automatic for builders in the same way as heat pumps – and for renewable energy to play a greater role in house purchasing decisions – experts in house building, building technology and HVAC design and implementation will have to be brought into the mix. This will put the spotlight on building companies, chief designers, HVAC designers, construction consultants advising home builders, and home package companies.   In addition, municipalities could play a greater role via planning and the terms and conditions of conveyancing.

The transition in residential energy towards renewable, distributed and energy-efficient solutions is a prime example of systemic change. Consumers and equipment manufacturers cannot kick off such transitions on their own. Many new energy solutions are already sufficiently mature, in technical terms, to conquer the markets. However, embedded practices, routines and overspecialisation present barriers to their wider use.

This is a question of a broader socio-technical change, in which technical and social factors intertwine. At best, the result is new types of consumers, equipment suppliers, business models and regulatory and contractual arrangements. Innovative business models – such as those based on the rental of solar panels and budding enthusiasm to engage in the self-production of energy within a distributed network, also among housing companies – suggest that a residential energy revolution of some kind is at hand. In addition, demand for energy services is increasing. Time will tell whether standard solutions arise from these new practices.

Maria Åkerman, Principal Scientist 

Nina Wessberg, Senior Scientist