Protein from canola to dinner table!

AB9T4833

Finland is only 15 percent self-sufficient in protein, since most protein in its food and animal feed originates from abroad. This information is based on the results of the protein roadmap published by VTT and the Natural Resources Institute Finland in March.

Soy rules the markets

The partial replacement of animal food sources with plant protein would reduce the need for feed protein and, thereby, decrease feed-soy imports. Most of the world’s soy is produced for the animal feed industry. Although soy protein is of excellent nutritional value, its production causes environmental problems such as rainforest destruction and the contamination of water bodies in agricultural areas.

Consumers similarly find it difficult to lay their hands on plant-based products that are fully Finnish: Most trade in plant protein products is based on soy, which is also frequently used as a water binder in convenience foods.

Now, if ever, there is a need for new plant protein sources in order to meet growing demand.

Finnish canola may provide a substitute for soy. In this context, canola stands for the high quality rapeseed varieties low in erucic acid and glucosinolates. Some 80,000 tonnes of canola – three times as much as rye – is produced each year in Finland. The only seed component which currently has food use is the oil, which is prized for its excellent fatty acid composition. The seed material left behind in the oil press, i.e. the press cake or meal, is mainly used as animal feed. Canola press cake contains 30–40% protein and has a similar amino acid composition and digestibility to soy protein. In fact, canola has even higher content of two of the vitally important amino acids, methionine and cystine, than soy.

Canola protein could become a more important foodstuff than canola oil

The price of canola oil currently fluctuates between EUR 0.40 and EUR 0.80 per kilogramme, while that of press cake varies between EUR 0.15 and EUR 0.30 per kilogramme. The commercial value of protein fractions can be several euros a kilo, as in the case of new pea protein products (EUR 5/kg). As a major canola producer, Canada is one step ahead of Finland on the development path: within ten years, two companies – Burcon NutraScience and BioExx Specialty Proteins, now TeuTexx – will have begun producing canola protein. These projects have been hindered by the unprofitable nature of current production methods, which require huge amounts of water and energy.

Having learned the lessons of the Canadian experiences, we at VTT began developing water-saving and simple methods for enriching protein from the press cake. In place of alkaline or salt-based extraction, we managed to improve protein extraction using carefully selected enzymes and processing methods. It has been interesting to observe, for example, how much lighter shaded our protein fractions have been compared to the first commercial products.

We aim to develop a technology for the financially viable production of protein-rich ingredients for foodstuffs. The suitability of canola fractions for foodstuffs can be improved by eliminating the bitter flavour caused by plant phenols and enhancing the digestibility of canola fibres. We are not aiming at ultra-pure ingredients requiring several processing stages, but at ones which combine healthy ingredients such as protein, oil and fibre in suitable proportions.

Other Finnish protein sources in the barn

In addition to canola, potato is one of the most fascinating of the plant protein newcomers, as the starch producer Finnamyl will begin potato protein production this year. In the new factory, protein is being extracted from a by-product of starch production. During the off-season, Finnamyl’s extraction equipment could be used for the processing of other protein sources.

Other promising protein sources signposted on the protein roadmap include faba bean, pea and protein-rich grains such as barley and oats.

Because beans, oleiferous plants, potatoes and oats are naturally gluten-free, their proteins can be used to create the desired structure in gluten-free grain products, for example. At VTT, we have demonstrated the suitability of faba bean fractions produced by us for foods such as bread and pasta.

Due to their technological characteristics, protein-fibre fractions that we have developed from canola press cake could be used in drinkable snacks.

If Finnish canola protein is to make it onto the dinner plate, someone has to produce it. Alongside companies, we are starting up projects to create new value chains for canola. Our aim in this is to obtain a technology ready for commercialisation within three years.

Who will be the first to take hold of this new technology and get its products onto the shop shelves?

Katariina Rommi

Researh Scientist

Rypsipelloilta proteiinia lautaselle!

AB9T4833

Suomen proteiiniomavaraisuus yltää vain 15 prosenttiin, tarkoittaen että valtaosa rehu- ja ruokaproteiinista tuodaan ulkomailta. Tieto perustuu VTT:n ja Luonnonvarakeskuksen maaliskuussa julkaiseman proteiinitiekarttatyön tuloksiin.

Soija hallitsee markkinoita

Eläinperäisen ravinnon korvaaminen osittain kasviproteiineilla vähentäisi rehuproteiinin tarvetta ja siten myös rehusoijan tuontia. Valtaosa maailman soijasta tuotetaan juuri rehuteollisuutta varten. Soijaproteiini on ravintoarvoiltaan erinomaista, mutta sen tuotanto aiheuttaa ympäristöongelmia, kuten sademetsäkatoa ja viljelyalueiden vesistöjen saastumista.

Kuluttajan on vaikeaa löytää myöskään täysin kotimaista kasviperäistä tuotetta: Kaupan kasviproteiinituotteista suuri osa on soijapohjaisia, ja soijaa käytetään myös useissa eineksissä vedensitojana.

Nyt jos koskaan tarvitaan uusia kasviproteiinilähteitä vastaamaan kasvavaan kysyntään.

Korvike soijalle voi löytyä suomalaisten omasta rypsistä. Rypsiä ja rapsia tuotetaan Suomessa vuosittain 80 000 tonnia – kolme kertaa enemmän kuin ruista. Elintarvikekäyttöä on lähinnä kasvin siementen öljylle, joka tunnetaan erinomaisesta rasvahappokoostumuksestaan. Öljynpuristuksesta jäävä siemenaines eli puristekakku tai rouhe hyödynnetään pääasiassa rehuna. Puristekakussa on 30−40 % proteiinia, jonka aminohappokoostumus ja sulavuus ovat samaa luokkaa kuin soijaproteiinilla. Elintärkeistä aminohapoista kahta – metioniinia ja kysteiiniä – rypsissä on jopa enemmän kuin soijassa.

Rypsin proteiinista voi muodostua rypsiöljyä tärkeämpi elintarviketuote

Rypsiöljyn hinta liikkuu tällä hetkellä 0,40−0,80 €/kg ja puristekakun 0,15−0,30 €/kg tuntumassa. Proteiinijakeen kaupallinen arvo voisi olla useita euroja kilolta kuten uusilla herneproteiinituotteilla (5 €/kg). Suuri rapsintuottajamaa Kanada on Suomea kehityksessä askelen edellä: kymmenen vuoden sisällä kaksi yritystä – Burcon NutraScience ja BioExx Specialty Proteins, nykyinen TeuTexx – on ryhtynyt tuottamaan rapsiproteiinia. Hankkeet ovat kärsineet nykyisten tuotantomenetelmien kannattamattomuudesta, sillä menetelmät kuluttavat runsaasti vettä ja energiaa.

Kanadan kokeiluista viisastuneina ryhdyimme VTT:llä kehittämään vettä säästäviä ja yksinkertaisia tapoja proteiinin rikastamiseksi puristekakusta. Emäksellä tai suolalla uuttamisen sijaan onnistuimme parantamaan proteiinin talteenottoa tarkoin valittujen entsyymien ja prosessointimenetelmien avulla. On ollut mielenkiintoista esimerkiksi huomata, kuinka paljon vaaleampia omat proteiinijakeemme ovat ensimmäisiin kaupallisiin tuotteisiin verrattuna.

Tavoitteemme on kehittää teknologia, jonka avulla voidaan tuottaa elintarvikkeisiin soveltuvia proteiinirikkaita ainesosia taloudellisesti järkevästi. Rypsijakeiden soveltuvuutta ruokaan voidaan parantaa esimerkiksi poistamalla kasvifenolien aiheuttamaa kitkerää makua ja parantamalla rypsikuidun sulavuutta. Emme tarkoituksella pyri ultrapuhtaisiin ainesosiin, jotka vaativat useita prosessivaiheita, vaan sellaisiin, joissa rypsin terveellisimmät ainesosat kuten proteiini, öljy ja kuitu yhdistyvät sopivassa suhteessa.

Laarissa on muitakin kotimaisia proteiinilähteitä
Uusien kasviproteiinitulokkaiden joukossa yksi kiinnostavimmista rypsin lisäksi on peruna: tärkkelysvalmistaja Finnamyl käynnistää perunaproteiinintuotannon jo tämän vuoden aikana. Uudessa tehtaassa proteiini otetaan talteen tärkkelyksen valmistuksen sivutuotteesta. Käyntikauden ulkopuolella Finnamylin erotuslaitteisto voisi soveltua muidenkin proteiinilähteiden prosessointiin.

Muita proteiinitiekarttatyön viitoittamia lupaavimpia proteiinilähteitä ovat härkäpapu, herne ja proteiinipitoiset viljat kuten ohra ja kaura.

Pavut, öljykasvit, peruna ja kaura ovat luonnostaan gluteenittomia, joten niiden proteiineja voidaan käyttää muun muassa gluteenittomissa viljatuotteissa tuomaan kaivattua rakennetta. Olemme VTT:llä osoittaneet valmistamiemme härkäpapujakeiden soveltuvuuden esimerkiksi leipään ja pastaan.

Rypsin puristekakusta kehittämämme proteiini−kuitujae voisi teknologisten ominaisuuksiensa puolesta soveltua esimerkiksi juotaviin välipaloihin.

Jotta kotimaista rypsiproteiinia saadaan lautaselle, jonkun on sitä valmistettava. Olemme käynnistämässä yritysten kanssa projekteja, joissa luomme rypsille uusia arvoketjuja. Tavoitteemme on, että teknologia on valmis kaupallistettavaksi kolmen vuoden sisällä.

Ketkä ottavat ensimmäisenä kopin uudesta teknologiasta ja tuovat tuotteita kaupan hyllyille?

Katariina Rommi

Tutkija