Metsäteollisuus on auringonnousun ala

Metsäteollisuus sai suotta auringonlaskun alan maineen, kun digitalisaatio pääsi vauhtiin. Perussyy ongelmiin oli paino- ja sanomalehtipaperin kysynnän väheneminen länsimaissa, mikä johti ylikapasiteettiin ja vanhimpien paperikoneiden sulkemiseen.

Muiden puupohjaisten tuotteiden – pehmopaperin, pakkausten, biopolttonesteiden ja metsäteollisuuden sivuvirtojen jatkojalosteiden – kulutus on kaiken aikaa kasvanut. Vaikka Kiinan kasvu hiipuukin, se ei näy pehmopapereissa eikä pakkauksissa, koska kiinalainen ei halua luopua saavutetusta mukavuudesta, ja koska digitalisaatio lisää entisestään laadukkaiden ja älykkäiden pakkausten tarvetta.

Suomen biotalouden mahdollistaja

Kansantalouden kannalta metsäsektori on noussut viennin kärkeen, ja kasvavan puuvarantomme hyödyntäminen vasta alussa. Ulkomaiset toimijat ovat havainneet tämän, hankkivat täältä metsiä sekä suunnittelevat uusia investointeja. Ilmapiiri on suotuisa, koska metsämme kasvavat selvästi enemmän kuin niiden käyttö ja hallitus on valinnut metsiemme hyödyntämisen tulevaisuuden kasvun lähteeksi.

Uusia biopohjaisia materiaaleja ja niistä valmistettuja tuotteita on työn alla ja juuri niiden avulla voimme hakea viennille merkittävää lisäarvoa.

Maailmalla vahvana trendinä on korvata öljypohjaiset tuotteet biopohjaisilla. Sellulla voi korvata ympäristön kannalta kestämättömän puuvillan. Siitä voi tehdä nanokuitujen kautta teräksenlujia materiaaleja ja tuottaa erilaisia biopohjaisia kemikaaleja. Ligniiniä voidaan erottaa huomattavia määriä, ja se on VTT:n uusimpien tulosten mukaan muokattavissa esimerkiksi betonin notkistimeksi, kemikaalien raaka-aineeksi ja ravintokuiduiksi.

Kohti puun hyödyntämistä biojalostamoissa

Pariisin ilmastosopimuksen jälkeen Suomi asetti itselleen kovan tavoitteen nostaa liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. VTT:n ja VATTin selvitysten mukaan kansantalouden kannalta paras ratkaisu on tuottaa biopolttonesteitä puuraaka-aineesta ja erityisesti metsätähteistä. Se on tehtävä kestävällä tavalla.

Puun käytössä on olennaista noudattaa hierarkiaa, jossa raaka-aineet käytetään lisäarvoa maksimoiden. Parhaat osat käytetään puurakentamiseen ja design-tuotteisiin, huonommat osat materiaaleihin ja kemikaaleihin ja loppu ylijäämä energiaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että puun hyödyntämisen on tapahduttava kokonaisvaltaisesti biojalostamoissa. Puun hyödyntäminen yksinomaan energian tuottamiseen ei ole järkevää. Ilman puuraaka-aineen integroitua käyttöä ilmastotavoitteiden saavuttaminen jää haaveeksi.

Lisää demolaitoksia

Nyt on panostettava biopohjaisten jatkojalosteiden kehittämiseen. Tämän mahdollistaa VTT:n rakenteilla oleva Bioruukki, joka keskittyy bio- ja kiertotalouden tuotekehityksen ja pilotoinnin nopeuttamiseen. Tarvitsemme myös lisää Fortumin Joensuun bioöljylaitoksen kaltaisia teollisen mittakaavan demonstrointilaitoksia. Joensuussa on menestyksellisesti demonstroitu metsätähteiden nopea pyrolyysi bioöljyksi. Digitalisaation mahdollistama kilpailuetu on myös hyödynnettävä maksimaalisesti.

Teollisuudessa on julkisen sektorin tukemana syytä ottaa rohkeampia ja nopeampia askeleita bioraaka-aineen lisäarvotuotteiden kehittämisessä. Muuten auringonnousu ei ulotu Suomeen vaan valaisee enemmänkin idässä. Esimerkiksi Japani on jo panostamassa huomattavia summia nanoselluun pohjautuvien tuotteiden kehitykseen.

Meillä on Suomessa hyvät valmiudet pärjätä, mutta vauhtia on saatava lisää, ettei lisäarvon tuottopotentiaalia menetetä muille markkinoille.

Kari Larjava

liiketoiminta-alueen johtaja

Forestry is a sunrise industry

When digitalisation first began to gain momentum, forestry was unfairly dubbed a sunset industry. At the heart of the industry’s problems was the dwindling demand for print paper and newspapers in the West, which resulted in overcapacity and the closing down of the oldest paper mills.

The consumption of other wood-based products – tissue paper, packaging, biofuels and goods based on forestry by-products – increases all the time. The slowing down of the growth of the Chinese market has not affected demand for tissue paper and packaging, as the Chinese do not want to compromise their comfort of living and digitalisation continues to increase demand for high-quality, smart packaging.

The hope of Finland’s bioeconomy

From the perspective of our national economy, forestry has become Finland’s leading export industry, and we have only just begun to utilise our ever-growing wood resources. Competitors in other countries have noticed this and begun to buy Finnish forest and plan new investments. The mood is high, as Finland’s forests are growing at a comfortably faster rate than felling, and the Government has chosen forests as the source of the country’s future growth.

New bio-based materials and products are being developed all the time, and they will play a key role in adding value to our export trade.

Replacing oil-based products by wood-based ones is a growing trend around the world. Pulp offers an environmentally sustainable substitute for cotton. With the help of nanofibers, it can be made as strong as steel and used to produce various bio-based chemicals. Considerable amounts of lignin can be extracted, which, according to VTT’s latest studies, can be used as a concrete plasticiser, to make chemicals, and as dietary fibres.

Towards using wood in biorefineries

After the Paris Agreement, Finland set itself the ambitious climate target of raising the percentage of renewable transport fuels to 40% by 2030. According to studies by VTT and the VATT Institute for Economic Research, the best solution for Finland’s national economy is to produce biofuels from wood and especially forest residues. This must be done in a sustainable way.

A hierarchy according to which wood materials are used so as to maximise added value is essential. Premium parts are used in construction and design products, less viable parts to make materials and chemicals, and the rest to produce energy. This means that all use of wood needs to take place in biorefineries. Using wood solely to produce energy does not make sense. Finland cannot meet its climate targets without integrated wood use.

More demonstration-scale plants

Now is the time to invest in the development of bio-based products. This will be possible at VTT’s new Bioruukki piloting centre, which aims to accelerate product development and piloting related to the bio-based circular economy. We also need more industrial-scale demonstration plants like Fortum’s bio-oil plant in Joensuu. The plant has successfully demonstrated a method to turn forest residues into bio-based oil by means of fast pyrolysis. The competitive advantage given by digitalisation also needs to be maximised.

The public sector needs to support the industrial sector in taking bolder and faster steps towards developing value-added bio-based products. Without these steps, the sunrise will not reach Finland but will only shine in the East. For example, Japan is already planning a sizeable investment in the development of products based on nanocellulose.

Finland has the means to do well, but more urgency is needed, or the potential for adding value will be lost to other market players.

Kari Larjava

Executive Vice President