Laadukasta sisältöä ja lisäarvoa älykoodeilla

Oletko nähnyt 2D-koodeja, kuten QR-koodeja? Oletko lukenut niitä omalla älypuhelimellasi? Luetko koodeja säännöllisesti? Oletko koodeja lukemalla löytänyt kiinnostavaa sisältöä?

Smart codes

Nämä ovat joitakin esimerkkejä kysymyksistä, joita esitimme suomalaisille kuluttajille. Tulokset eivät yllättäneet: 2D-koodit ovat jo hyvin tuttuja suomalaisille. Kaikki vastaajat olivat nähneet niitä esimerkiksi pakkauksissa, mainoksissa ja pääsylipuissa. Vastaajista 75 % oli lukenut koodeja älypuhelimilla, mutta vain 17 % sanoi lukevansa niitä säännöllisesti. He kokivat, että koodien kautta löytyvät tiedot eivät olleet kovinkaan kiinnostavia: tarjolla oli usein vain linkki valmistajan tai palveluntarjoajan verkkosivulle.

Uutta sisältöä koodeille

Eurooppalainen TagItSmart-hanke aikoo muuttaa tilanteen. Hanke on osa tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -puiteohjelmaa ja siihen osallistuu 15 kumppania Suomesta, Serbiasta, Isosta-Britanniasta, Ranskasta, Ruotsista, Romaniasta, Hollannista, Italiasta, Itävallasta ja Espanjasta.

TagItSmart-hankkeessa kehitetään toiminnallisia painovärejä massatuotantotuotteisiin, joita ei yleensä nähdä esineiden internetin (IoT) osana. Uudet, entistä älykkäämmät esineet reagoivat dynaamisesti erilaisiin muutoksiin, ja niiden tilaa on mahdollista seurata jatkuvasti niiden elinkaaren aikana. Tämä muuttaa käyttäjien ja esineiden vuorovaikutusta.

Kun toiminnallisia painovärejä käytetään yhdessä digitaalisten ja sähköisten tunnisteiden, kuten QR-koodien ja NFC-tunnisteiden, kanssa, lukemattomiin tuotteisiin on mahdollista upottaa edullisesti ominaisuuksia, joilla voidaan kerätä kontekstuaalista tietoa. Toiminnallisella painovärillä painetut 2D-koodit voivat kadota, tulla näkyviin tai muuttaa väriä esimerkiksi tietyn ajan kuluttua tai tietyssä lämpötilassa. Koodin lukeminen antaa kuhunkin tilanteeseen liittyvää lisätietoa.

Älypuhelinten yleistymisen myötä valtaosa kuluttajista voi käyttää kameraa ja lukea NFC-tunnisteita, mikä mahdollistaa uudenlaisen yhteyden tuotteiden ja kuluttajien välillä. Näin syntyy uudenlaisia, kuluttajavoimin kerättyjä tietovirtoja. Käyttäjätietoihin yhdistettynä tietovirrat luovat mahdollisuuden aivan uudenlaisille palveluille.

Missä älykoodeja voi käyttää?

TagItSmart-hanke on havainnollistanut älykoodien käyttöä konseptitarinoiden avulla. Niistä ensimmäinen käsittelee digituotteita ja kierrätystä ja käyttää esimerkkinä paikallispanimon olutpulloja. Tarina kertoo kuluttajasta, joka on ostanut pullon paikallisen pienpanimon valmistamaa olutta ja lukee puhelimellaan pullon etiketissä olevan yksilöllisen koodin. Kuluttaja saa viihdyttävää ja hyödyllistä tietoa esimerkiksi raaka-aineiden alkuperästä ja viljelijästä sekä pakkauksen kierrätyksestä. Koodi voi myös osoittaa, milloin juoma on sopivan lämpöistä nautittavaksi. Koodin lukeminen mahdollistaa myös vuorovaikutuksen paikallisen tuottajan kanssa. Tuottaja voi tarjota kuluttajalle esimerkiksi mahdollisuuden suunnitella omia juomia tai tilata tuotteita digipalvelusta.

Toinen konseptitarina esittelee elintarvikkeita ja niiden dynaamista hinnoittelua. Esimerkkinä on tilanne, jossa kuluttaja näkee helposti, onko tuotteen parasta ennen -päiväys niin lähellä, että tuotteen voi ostaa alennettuun hintaan. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää esimerkiksi LED-valoja, jotka syttyvät automaattisesti tietyn ajan kuluttua. Asiakas saa hyödyllistä tietoa, ja toteutus on tehokas myös kauppiaan kannalta. Kauppias voi lukea koodeja ja tarkistaa, että saapuvat tuotteet ovat hyvässä kunnossa kuljetuksen jälkeen. Lisäksi hän voi tarkistaa tuotteen alkuperätiedot. Tarinassa käytetään esimerkkinä lihatuotteita, joiden katkeamaton kylmäketju on kaikille sidosryhmille tärkeä tieto.

Kolmannessa tarinassa, joka käsittelee tuotteiden aitoutta, perhe lomailee ulkomailla. Perhe ostaa loman aikana lääkkeitä ja aurinkolaseja, ja tarkistaa tuotteiden aitouden lukemalla niiden kaksiulotteiset koodit, jotka reagoivat tiettyihin valaistusolosuhteisiin. Samanlainen aitoustarkistus on mahdollista tehdä myös esimerkiksi internetistä ostetuille tuotteille.

Kuluttajat odottavat lisäarvoa ja vuorovaikutusta

Suomalaisilla kuluttajilla oli mahdollisuus osallistua konseptien kehitystyöhön ja arviointiin Owelassa, VTT:n avoimessa innovaatiotilassa (http://owela.fi/). Tutkimus osoitti, että kaikki yllä mainitut konseptit kiinnostivat kuluttajia. Osallistujista 79 % oli kiinnostunut mahdollisuudesta lukea paikallisten tuottajien tuotteiden koodeja ja olla vuorovaikutuksessa heidän kanssaan. Koodien käyttö pakattujen lihatuotteiden ja muiden nopeasti pilaantuvien elintarvikkeiden pakkauksissa kiinnosti 55 % vastaajista. Suomalaiset kuluttajat eivät nähneet koodien käyttämistä halpatuotteissa kovinkaan hyödyllisenä, eivätkä olleet kiinnostuneita niiden alkuperästä tai turvallisuudesta. Vastaukset olisivat saattaneet tältä osin olla erilaisia jossakin toisessa maassa.

Saimme lisäksi paljon tietoa TagItSmart-konseptien hyödyistä sekä siitä, mitä kuluttajat pitävät arveluttavana. Vaikuttaa siltä, että vaikka kuluttajat ovat tottuneet näkemään ja käyttämään kaksiulotteisia koodeja, niitä lukemalla saatavat tiedot ovat usein olleet pettymys. Kuluttajat odottavat enemmän – he haluavat laadukasta sisältöä ja lisäarvoa. Myös vuorovaikutteisuus kiinnosti kuluttajia. Eniten potentiaalia on koodien käyttämiselle tuotteiden räätälöintiin, elintarvikkeiden turvallisuuden ja tuotteiden aitouden varmistamiseen sekä vuorovaikutuskanavana valmistajien kanssa.

Tutkimustulosten perusteella kuluttajilla oli epäilyksiä siitä, että koodeja saattaa olla helppo väärentää. Myös tunnisteiden kierrättäminen ja IoT-palveluiden tietoturva arveluttivat. Kuluttajien on ehdottomasti voitava luottaa palveluun ja palveluntarjoajaan. Tietoturvalla onkin keskeinen rooli TagItSmart-hankkeessa.

TagItSmart-hanke on käynnissä toista vuotta. Odotan, että ratkaisut tulevat kuluttajien käyttöön projektin päätyttyä. Saat lisätietoja seuraamalla meitä internetissä (http://tagitsmart.eu/), Twitterissä (@TagItSmart) ja LinkedInissä (TagItSmart).

Kaisa Vehmas VTT

Kaisa Vehmas
erikoistutkija

Smart codes for future services

Have you seen 2D codes in the market? Have you read them by your mobile phone? Do you read the codes regularly? Have you been interested in the content you are able to find behind the codes?

Smart codes

These are some of the questions we asked from Finnish consumers. And actually, we were not surprised about the answers we got. It was clear that people in Finland are familiar with 2D codes. All the participants had seen the codes for example in the packages, advertisements and tickets. Three out of four had read 2D codes with their smart phones but only 17% said that they read the codes regularly. They had found out that the information behind the codes is boring, usually only a link to the manufacturer’s or service provider’s web page.

New content for the codes

But this is not the case after TagItSmart project! TagItSmart project is part of Horizon 2020 program. In the project, we have altogether 15 partners from Finland, Serbia, United Kingdom, France, Sweden, Romania, Netherlands, Italia, Austria and Spain.

TagItSmart project sets out to redefine the way we think of everyday mass-market objects not normally considered as part of an IoT ecosystem. These new smarter objects will dynamically change their status in response to a variety of factors and be seamlessly tracked during their lifecycle. This will change the way users-to-things interactions are viewed.

Combining the power of functional inks with the pervasiveness of digital (e.g. QR-codes) and electronic (e.g. NFC tags) markers, billions of objects will embed cheap sensing capabilities thus being able to capture new contextual information. Functional inks make it possible for parts of the 2D code to disappear, to appear, or to change colour e.g. after certain time or at certain temperature. These changes in codes enable changing the information content achievable through reading the codes. Beside this, the ubiquitous presence of smartphones with their cameras and NFC readers will create the perfect bridge between everyday users and their objects. This will create a completely new flow of crowdsourced information, which extracted from the objects and enriched with user data, can be exploited by new services.

Where to utilize these smart codes?

In the TagItSmart project, the use of these smart codes has been explained with some concept stories. In the first story, Digital product and recycling, the idea is described by using beer bottles from a local brewery as an example. The consumer in this story has bought a bottle of beer from a local producer and read a unique code from the label on the bottle. The consumer receive useful and entertaining information e.g. about the origin of ingredients, the producer, recycling of the package, and also information if the temperature of the beer is optimal for drinking. By reading the code the consumer is also able to create an interactive connection with the local producer, that makes it possible e.g. to personalize an own drink together with the producer and order the drinks via a digital service.

The second story, Fast moving consumer goods and dynamic pricing, describes a situation in a retail store, where the consumer can easily get information if the best before date of the product is close enough to get a discount. This can be done by LED lights that automatically turn on after a certain time period. While being informative towards the consumer, it also makes the work of the retailer more effective. The retailer can also by reading the codes ensure that the products that arrive to the store, are in good condition after transportation and also the origin of the products. In this story meat products are used as an example, so for example ensuring that the temperature has been correct during transportation is very important for all the stakeholders.

In the third story, Authenticity of the products, a family is on holiday abroad. There, they were able to ensure the authenticity of the medicine and sun classes they purchased by reading the 2D codes from the products in certain lighting conditions. Similar authenticity check could also be done with other products purchased from the internet.

Consumers expect additional value and interactivity

Finnish consumers had a possibility to participate the development work in VTT’s Owela platform (http://owela.fi/) and evaluate and co-develop the concepts. In the study, consumers found all of these concepts interesting. Seventy-nine percent of the participants evaluated it to be interesting to read the codes from local producers’ products and to create an interactive relationship. To utilize the codes in fast moving consumer goods, like meat packages, was in the interest of 55% of the participants. Finnish consumers did not see so much potential in using the codes in cheap products and they were not concerned about the origin and safety of the products. This could have been different in some other country.

In addition, we got lots of information about the advantages of the TagItSmart concepts, and also about consumers’ consernes related to them. First, even if consumers are used to seeing and using 2D codes, they have often been disappointed with the content they can receive by reading the codes. They expect something more – high quality content that offers them additional value. In addition, consumers were also interested in the possibility of interactivity. There were most potential in using codes in unique and/or personalized products, ensuring food safety of the authenticity of the products and also in creationg interactive connection with producers.

Based on this study, consumers were suspicious about if it is too easy to counterfeit the codes, recycling of the tags and also privacy issues related to the novel IoT services. It is essential that the consumers can trust the service and service provider. This issue has a significant role also in TagItSmart project.

This is now our second year in the TagItSmart project. I expect that we are able to have these solutions available in the market after the project. You can follow us in the internet (http://tagitsmart.eu/), on Twitter (@TagItSmart) and LinkedIn (TagItSmart).

Kaisa Vehmas VTT

Kaisa Vehmas
Senior Scientist

Together but individually at the same dining table – how is this possible?

At the end of the working day, many of us browse the shop shelves, hungrily wondering what to make for dinner. Despite the huge choice, everyday food tends to vary little in many families.

We would find shopping easier if our mobile phones could tell us what we had in the fridge. It would be even better if our phones displayed recipe suggestions and a shopping list of missing ingredients. And what if an application remembered what flavours you like, or which ingredients are unsuitable for you or family members?

In VTT’s Food Economy 4.0 Vision this is an everyday reality. In the future, food production will become service-based and personalised. Digitalisation – which enables the collection and combination of information on issues such as individual consumer habits, the nutritional content of food and the environmental impacts of food production – is a driver of this development. New kinds of digital services for consumers can be created by combining information from various sources, and connecting it up to devices and products.

Information is a key raw material

Due to the digital transformation, the consumer has an ever greater choice of foods in line with his or her needs, values and expectations. In addition to safety, localism and responsibility, consumers are interested in the health-promoting properties of food. This is reflected in the popularity of blogs, online services and television programmes on the subject. Sensor technologies are also becoming cheaper and the development of smart packaging is helping consumers to reduce food waste due to spoilage.

Food producers must change their product portfolios to respond to the needs of individual consumers. To build comprehensive well-being services, we will need open-minded collaboration between sectors and must combine information from a range of sources.

By combining information, we can create, say, food services that support the well-being of the elderly or people with special dietary needs. In addition, nutrition could be connected to applications, such as activity bracelets, which monitor well-being. At VTT, we are developing the Snacktracker, which guides the user towards a more balanced eating rhythm.

Individualised food does not mean dining alone

The idea of individualised, customised food can conjure up alarming images of algorithm-controlled eating and the loss of human interaction. However, individualised food does not mean dining alone.

Food will still bring people together – individual choices do not mean living in a bubble. Choices are shaped by a community’s values and opinions; customised food can be eaten around the same table. Digitalisation offers new channels for community and sharing, in addition to face-to-face interaction.

Digital services such as HejaHeja and Facebook are among the big names in the creation of social networks. Through online communities, people seek to share their experiences with friends, acquaintances or other people with the same interests. Feedback and encouragement from a social network or experts are a key factor in motivating people to use digital food services.

Appreciation of home cooking and spending time with friends and family is growing. There are food services which promote these by providing personalised meal planning, varied recipes and online home delivery. Finnish services that make everyday life easier include for example Miils, Hellapoliisi and Sannan ruokakassi. Time saved on food shopping can be used for, say, cooking together.

Digitalisation brings us around the same table

Digitalisation brings people together around food, both locally and globally.

Airbnb has revolutionised accommodation services. It is a good example of digitalisation enabling a new breed of service. Similar services are also emerging in the food industry. Last year, Helsingin Sanomat reported on a new startup called Eataway, through which ‘Restaurant Day meets Airbnb’. This is a platform which brings together cooking enthusiasts with tourists and locals in search of good home cooking.

In Finland, Yhteismaa ry, which started out with a communal Cleaning Day event, has come up with an open-air dinner concept. The idea is to tempt people to eat around the same tables. This year’s aspiration is to have people participate all over Finland and make the open-air dinner an annual event.

Customer a participant in the development of future food services

Consumers can directly converse with manufacturers and personalise products and services online. Correspondingly, food producers can use tailoring to create added value for customers. Digitalisation also enables consumers to find information on product origin, production methods and transport conditions.

Online retail and improving logistics solutions are revolutionising the centralised food trade. To benefit from this change and develop consumer-based food services, the food production sector must acquaint itself with new business models.

Kaisa Vehmas VTT

Kaisa Vehmas, Senior Scientist 

Maria Åkerman VTT

Maria Åkerman, Principal Scientist 

Yhdessä mutta yksilöllisesti samassa ruokapöydässä – miten se on mahdollista?

Moni meistä pyörii työpäivän jälkeen nälkäisenä ruokakaupan hyllyjen välissä ja miettii, mitä laittaisi ruuaksi. Vaikka valinnanvaraa on hurjat määrät, vaihtelevat arkiruuat monissa perheissä melko vähän.

Kaupassa helpottaisi, jos kännykkä tietäisi kertoa, mitä raaka-aineita jääkaapissa on. Vielä parempi, jos näytölle ilmestyisi reseptiehdotuksia ja ostoslista puuttuvista tuotteista. Ja entäpä, jos sovellus vielä muistaisi, mistä mauista juuri sinä pidät tai mitkä raaka-aineet eivät sovi sinulle tai perheenjäsenillesi?

VTT:n Elintarviketalous 4.0 -visiossa tämä tilanne on arkipäivää. Tulevaisuuden ruokatuotanto palvelullistuu ja yksilöllistyy. Veturina kehityksessä on digitalisaatio, joka tarjoaa mahdollisuuden koota ja yhdistellä tietoa esimerkiksi yksilöiden kulutustottumuksista, elintarvikkeiden ravintosisällöstä ja ruuan tuotannon ympäristövaikutuksista. Yhdistämällä eri lähteistä saatava tieto uudenlaisiksi kokonaisuuksiksi ja liittämällä se reaalimaailman laitteisiin tai tuotteisiin, voidaan kuluttajalle luoda uudenlaisia digitaalisia palveluja.

Tieto on tärkeä raaka-aine

Digitalisaation seurauksena kuluttajalla on yhä suurempi valta valita tarpeidensa, arvojensa ja odotustensa mukaista ruokaa. Turvallisuuden, paikallisuuden ja vastuullisuuden lisäksi myös ruuan terveellisyys on asia, joka kiinnostajaa kuluttajaa. Tämä näkyy aihetta käsittelevien blogien, nettipalvelujen, ja televisio-ohjelmien suosiona. Myös halpenevat sensori- ja anturiteknologiat sekä älypakkauksien kehitys auttavat kuluttajaa vähentämään pilaantumisesta johtuvaa ruokahävikkiä.

Kuluttajien yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen edellyttää tuottajilta tuoteportfolioiden muokkaamista. Tarvitaan ennakkoluulotonta toimialojen välistä yhteistyötä ja eri lähteistä saatavien tietojen yhdistämistä kokonaisvaltaisten hyvinvointipalvelujen rakentamiseksi.

Tietoja yhdistämällä voidaan luoda muun muassa iäkkäille tai erityisruokavaliota vaativille hyvinvointia tukevia ruokapalveluja. Ravitsemus voidaan myös yhdistää aktiivisuusrannekkeen kaltaisiin hyvinvointia seuraaviin sovelluksiin. Kehitämme VTT:llä parhaillaan naposteluseuraajaa, joka ohjaa käyttäjäänsä entistä tasapainoisempaan ruokailurytmiin.

Yksilöllinen ruoka ei tarkoita yksinäistä ateriaa

Ajatus yksilöllisestä, räätälöidystä ruuasta voi herättää uhkakuvan algoritmien ohjaamasta syömisestä ja inhimillisen vuorovaikutuksen katoamisesta. Yksilöllinen ruoka ei kuitenkaan tarkoita yksinäistä ateriaa.

Ruoka tulee edelleen olemaan asia, joka yhdistää ihmisiä, eikä yksilöllisiä valintoja tekevä ihminen toimi umpiossa. Valintoja muokkaavat yhteisön arvot ja mielipiteet, ja myös räätälöity ruoka voidaan syödä jaetun pöydän ääressä. Digitalisaatio tarjoaa uusia kanavia yhteisöllisyyteen ja jakamiseen kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen lisäksi.

Sosiaalisten verkostojen luominen on pääosissa esimerkiksi HejaHejan ja Facebookin kaltaisissa digitaalisissa palveluissa. Verkkoyhteisöissä halutaan jakaa omia kokemuksia ystävien, tuttavien tai samoista asioista kiinnostuneiden kanssa. Sosiaaliselta verkostolta tai asiantuntijalta saatava palaute ja kannustus ovat merkittävä digitaalisten ruokapalveluiden käyttöön motivoiva tekijä.

Arvostus kotiruokaa ja yhdessä perheen ja ystävien kanssa vietettyä aikaa kohti kasvaa. Tämän edistämiseen löytyy ruokapalveluja, jotka tarjoavat yksilöllistä ateriasuunnittelua, monipuolista reseptiikkaa sekä verkkokaupan kotiinkuljetuksia. Arkea helpottavia palveluja ovat esimerkiksi Miils, Hellapoliisi ja Sannan ruokakassi. Kaupassa käynniltä säästyneen ajan voi käyttää vaikka yhdessä kokkailuun.

Digitalisaatio yhdistää meitä samaan pöytään

Digitalisaatio yhdistää ihmisiä ruuan äärelle niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisestikin.

Airbnb on mullistanut majoitusalaa. Se on hyvä esimerkki digitalisaation mahdollistamasta uudenlaisesta palvelusta. Vastaavanlaisia palveluja on tulossa myös ruokapuolelle. Viime vuonna Helsingin Sanomat uutisoi uudesta startup-yrityksestä nimeltä Eataway, joka yhdistää Ravintolapäivän ja Airbnb:n. Palvelu tarjoaa alustan, jossa innokkaat kotikokit ja hyvää kotiruokaa etsivät matkailijat ja paikalliset löytävät toisensa.

Suomessa myös Yhteismaa ry, joka sai alkunsa siivouspäivätempauksesta, on kehittänyt Illallinen taivaan alla -konseptin. Siinä tarkoitus on houkutella ihmiset syömään yhteisten ruokapöytien ääreen. Unelmana on, että tänä vuonna yhteistä illallista taivaan alla voidaan nauttia koko Suomessa, ja tapahtuma vakiintuu jokavuotiseksi.

Asiakas on mukana tulevaisuuden ruokapalvelujen kehittämisessä

Verkossa kuluttaja voi ilman välikäsiä keskustella tuottajan kanssa ja personoida tuotteita ja palveluita. Tuottaja puolestaan voi räätälöimällä luoda asiakkaalleen lisäarvoa. Digitalisaatio mahdollistaa myös sen, että kuluttaja saa tietoa tuotteen alkuperästä, tuotantotavoista ja kuljetusolosuhteista.

Verkkokauppa ja kehittyvät logistiikkaratkaisut mullistavat keskittynyttä elintarvikekauppaa. Muutoksen hyödyntäminen ja kuluttajalähtöisten ruokapalvelujen kehittäminen vaatii ruokatuotannolta aivan uusien toimintamallien opettelemista.

Kaisa Vehmas VTT

Kaisa Vehmas, erikoistutkija

Maria Åkerman VTT

Maria Åkerman, johtava tutkija