South Africa’s roadmap to digital health care

Myllyoja Jouko

We are at the Daspoort Clinic in a suburb of Johannesburg. We are told that due to thunderstorms, for example, network connections can sometimes be unavailable even for a week. The key driving force of the clinic are students, who come here to work and learn. 

In spring 2014, VTT initiated two-year long research project ”Digital Health Future – Roadmapping South African Strategy”.  It is an ICI project funded by the Ministry of Foreign Affairs of Finland, aimed at supporting the development of the South African health care system. Long-term impacts of the project are intended to take place through competence building at research partner CSIR-Meraka.

I travelled to South Africa with Torsti Loikkanen and Hannes Toivanen. During our trip, we visited Cape Peninsula University of Technology (CPUT)RLabs, and the Daspoort Clinic. Our visit to CPUT focused on the innovation centre, where students develop their ideas with the support of the staff and together with other students. We paid special attention to how multidisciplinary the activities were, to the powerful hands-on approach of the innovation schemes, and the way the improvement of entrepreneurial skills was supported. Rlabs opened up the dimensions of social innovation in local communities − on the Internet course for women, for example, the most important impact of all might be the opportunity to escape from everyday life and share the challenges it presents with other women. Our visit to the clinic revealed various practical problems of a technological nature, such as the unreliability of Internet connections. Other types of challenges include the ever-changing mobile numbers of local residents and their attitude towards seeking medical treatment.

In addition to meeting local, regional and national challenges, the project involved methodological development work, because the coming together of Foresight and Pro-poor/Inclusive innovation approaches requires the development of a mutual interface. New thinking is also required to address the contents of the Roadmap created under the project – the drivers of change, bottlenecks, technologies or solutions relevant in Western environments may take on a completely different meaning in the context of a developing country. The difference is amplified the closer we get to the local operating environment; for individual clinics, the needs are very concrete and immediate. Talking about megatrends or ten-year plans in such an environment may sound rather hollow.

The local reality, in which history, the political environment, practices, values and practical challenges are different from ours, questions the approaches that are familiar to us, but at the same time provides an opportunity to enrich the way we act and think. We must seize this opportunity, whilst also remembering that the ultimate goal is not to “export” some unique forms of expertise, which will automatically generate new know-how to the recipient. Instead, the purpose is to maintain our ability to stay open to different realities and approaches, share our own know-how, and accept the know-how of our co-operation partners. This mutually beneficial learning process leads to new understanding and competencies that can be applied in various ways – together and separately.

Communication and transparency are also important factors in research when we are operating in a global environment, creating new opportunities for co-operation and aiming for social impact. We will be compiling workshop proposals, research results and other materials generated under the project on the project website at: http://futureshealth.wordpress.com/

Jouko Myllyoja

Senior Scientist 

According to an article in Helsingin Sanomat on 2 June 2014, more than half of the exports of Finnish high technology industry were health-related, making health technology the top field in high technology exports. The same article also noted that the annual growth rate of health technology has remained steady at 6% for the past six years. Health technology is also among the fastest growing industries globally.

Etelä-Afrikan tie digitaaliseen terveydenhuoltoon

Myllyoja Jouko

Olemme Daspoortin poliklinikalla Johannesburgin lähiössä. Meille kerrotaan, että joskus verkkoyhteydet saattavat olla viikon poikki esimerkiksi ukkosmyrskyistä johtuen. Klinikan toiminnan keskeisen voimavaran muodostavat opiskelijat – heidän työpanoksensa ja oppimisensa.

VTT käynnisti kahden vuoden mittaisen tutkimushankkeen ”Digital Health Future – Roadmapping South African Strategy” helmikuussa 2014. Kyseessä on ulkoministeriön rahoittama IKI-hanke ja sen tavoitteena on tukea Etelä-Afrikan terveydenhuoltojärjestelmän kehittämistä. Hankkeen pidempijaksoisen vaikuttavuuden on tarkoitus toteutua erityisesti paikallisen tutkimusyhteistyökumppanin, CSIR-Merakan osaamisen vahvistumisen myötä.

Vierailimme Etelä-Afrikassa Torsti Loikkasen ja Hannes Toivasen kanssa huhtikuussa. Matkalla tutustuimme Cape Peninsulan teknilliseen yliopistoonRLabs:iin sekä Daspoortin poliklinikkaan. Yliopistovierailu kohdistui innovaatiokeskukseen, jossa opiskelijoiden ideoita kehitetään samaan aikaan sekä henkilöstön tuella että yhdessä toisten opiskelijoiden kanssa. Huomionarvoista oli toiminnan monitieteisyys, aihioiden vahva käytännönläheisyys sekä yrittäjyystaitojen kehittymisen tukeminen. Rlabs avasi sosiaalisen innovaation ulottuvuuksia paikallisissa yhteisöissä − Esimerkiksi naisille suunnatun internet-kurssin merkittävin vaikutus saattaa muodostua mahdollisuudesta irtaantua arjesta sekä jakaa siihen liittyviä haasteita toisten naisten kanssa. Klinikkavierailulla nousi esiin erilaisia teknisiä käytännön ongelmia, kuten verkkoyhteyksien epäluotettavuutta. Alueella asuvien ihmisten jatkuvasti vaihtuvat matkapuhelinnumerot sekä hoitoon hakeutumiseen liittyvät asenteelliset seikat ovat esimerkkejä toisenlaisista haasteista.

Paikallisiin, alueellisiin ja kansallisiin haasteisiin vastaamisen rinnalla hankkeeseen sisältyy metodologista kehitystyötä, sillä ennakoinnin (Foresight) ja kaikissa huonoimmassa asemassa olevia väestöryhmiä koskevan innovaatiotutkimuksen (Pro-poor / Inclusive innovation) lähestymistapojen kohtaaminen edellyttää niiden keskinäisen rajapinnan muodostamista. Uutta ajattelua tarvitaan myös mietittäessä hankkeen osana muodostettavan Roadmapin sisältöjä – länsimaisessa ympäristössä relevanteiksi katsottavat muutoksen ajurit, pullonkaulat, teknologiat tai ratkaisut voivat kehittyvän maan kontekstissa olla osin hyvin erilaisia. Ero korostuu mitä lähemmäs paikallista toimintaympäristöä mennään, sillä klinikkatasolla tarpeet ovat hyvin välittömiä ja konkreettisia. Siellä megatrendeistä tai kymmenen vuoden aikajaksosta puhuminen saattaa tuntua melko ontolle.

Paikallinen todellisuus, jossa historia, poliittinen toimintaympäristö, toimintatavat, elämänarvot ja käytännön haasteet ovat toisenlaiset, kyseenalaistaa totutut lähestymistapamme, mutta luo samalla mahdollisuuden rikastaa menetelmiämme ja tapaamme ajatella.  Tämä mahdollisuus tulee myös käyttää hyväksi, jolloin on kuitenkin muistettava, että pohjimmiltaan kyse ei ole jonkin ainutlaatuisen osaamisen ”viennistä” ja sen kautta vastaanottajalle automaattisesti syntyvästä uudesta tieto-taidosta. Pikemmin kyse on siitä, että kykenemme olemaan avoimia erilaisille todellisuuksille ja lähestymistavoille, jakamaan omaa tieto-taitoamme sekä vastaanottamaan yhteistyökumppanin tieto-taitoa. Tämän molemminpuolisen oppimisprosessin tuloksena syntyy uutta ymmärrystä ja osaamista, jota voimme edelleen soveltaa – yhdessä ja erikseen.

Toimittaessa globaalissa toimintaympäristössä, luotaessa uusia yhteistyömahdollisuuksia sekä pyrittäessä vaikuttamaan yhteiskunnalliseen kehitykseen myös viestintä ja läpinäkyvyys ovat tutkimukselle tärkeitä sanoja.  Kokoamme työpajaesityksiä, tutkimustuloksia ja muuta hankkeen kuluessa syntyvää materiaalia projektin kotisivuille. Ne löytyvät osoitteesta: http://futureshealth.wordpress.com/

Jouko Myllyoja

Erikoistutkija

 

Helsingin Sanomat uutisoi 2.6.2014, että viime vuonna lähes puolet suomalaisen huipputekniikan viennistä oli terveysteknologiaa, mikä teki siitä huipputekniikan viennin kärkialan. Samassa jutussa todetaan myös, että terveysteknologian kasvuvauhti on jo kuuden vuoden ajan alan ollut 6% / vuosi. Ala edustaa yhtä nopeimmin kasvavista aloista myös maailmalla.