Kasvun rattaat pyörimään, pk-yritykset

Tunnistimme älykkään valmistavan pk-teollisuuden kolme kasvun tekijää: rohkeuden ajatella isosti, hieno duuni ja arvoa asiakkaalle. Näiden avulla pk-yritykset tarttuvat nykytilan haasteisiin, muuttavat trendien mahdollisuudet liiketoiminnaksi ja ottavat uusimmat teknologiat käyttöön.

Valmistavan pk-teollisuuden kasvun tekijät -hankkeen lopputulokseksi ja tavoitevisioksi vuodelle 2030 kiteytyi: pk-yritysten kasvu kansainvälisiksi menestyjiksi, jotka luovat yhdessä Suomeen talouskasvua ja hyvinvointia. Teimme mielenkiintoisen ennakointimatkan yhdessä haastateltujen ja työpajoihin osallistuneiden pk-yrittäjien ja heitä tukevien sparrausorganisaatioiden edustajien kanssa. Kasvuntekijöiden tunnistamisen lisäksi muodostimme keskeisten toimijoiden yhteisen näkemyksen tarvittavista toimenpiteistä.

Valmistavan teollisuuden työnantajamielikuva

”Valmistavan teollisuuden työnantajamielikuva on huono verrattuna
modernimpiin toimialoihin” (pk-yrittäjä)

Keskeisiksi muutostarpeiksi nousivat asenteet, ei pelkästään yrittäjien asenteet kasvuun, uuden teknologian omaksumiseen ja kansainvälistymiseen, vaan myös siihen millaisena valmistava teollisuus nähdään alana, työpaikkana ja sijoituskohteena. Alan vetovoimaisuus ja imago vaikuttavat monella tasolla, niin koulutukseen hakeutumiseen kuin t&k-rahoituksen myöntämiseen.

Asennemuutosta vaatii myös tuotantokeskeisyydestä asiakasarvon luomiseen siirtyminen. Kuinka muutosta voidaan tukea? Nopeat teknologia-, kv- ja liiketoiminta-mallikokeilut tunnistettiin keinoiksi kasvun polulla. Kasvuun tarvitaan rohkeutta ja kokeilunhalua, oikea-aikaista ja oikeanlaista tukea sekä sparrausta, sopivia kumppaneita ja innostavia esimerkkejä.

Monet toimenpiteet ovat toteutettavissa jo nyt; teknologia on pitkälle valmista, kuten teollinen internet, 3D-tulostus, joustava automaatio, monenlaista tukea kasvuun ja kansainvälistymiseen on saatavilla ja verkostoja on monissa paikoissa muodostumassa.

Rohkeus ajatella isosti

Rohkeus ajatella isosti

Isosti ajatteleminen tarkoittaa kasvun nälkää, visionäärisyyttä ja riskinottoa. Se käsittää uusien asioiden kokeilua, uudenlaista johtamista ja yhdessä verkostossa tekemistä. Kasvu on mahdollista digitaalisuuden ja kansainvälistymisen kautta, ja vaatii jatkuvaa osaamisen päivittämistä.

Pk-yritys tarvitsee selkeän kasvutavoitteen ja -strategian. Yrittäjän kannattaa käyttää kasvun ja liiketoiminnan uudistamisen sparrausapuna yrityksen hallitusta, tukiorganisaatioita ja vertaisverkostoja. Verkostoissa opitaan ja jaetaan esimerkkejä ja tarinoita kasvun keinoista.

Globaali kilpailu ja digitalisaatio haastavat uudistamaan liiketoimintamalleja. Toimintaympäristön, tuotantoketjun ja asiakastarpeen muutokset tapahtuvat nopeasti, mikä edellyttää jatkuvaa hereillä oloa sekä reagointikykyä.

Kokeilut soveltuvat digiratkaisujen käyttöönottoon, kansainvälisillä markkinoilla etenemiseen sekä nykyisten tai uusien asiakkaiden kohtaamien ongelmien ratkaisemiseen. Nopeilla kokeiluilla tulee olla myös mahdollisuus epäonnistua (Fail fast), mikä mahdollistaa resurssien uudelleensuuntaamisen ja tehokkaamman hyödyntämisen. Ideointi, kokeilut ja epäonnistumisen sietäminen kuuluvat innovatiivisen yrityksen kulttuuriin.

Digitaalisaatio mahdollistaa valmistuksen korkean kustannustason maassa edellyttäen kuitenkin siirtymistä osaoptimoinnista koko tuotantoketjun tehostamiseen. 3D-tulostus ja joustava automaatio tekevät pienten sarjojen valmistuksen kilpailukykyiseksi Suomessa tulevaisuudessa.

Hieno duuni

Hieno duuni pk-yritykset

Alan vetovoima toimii mahdollistavana tekijänä yritysten kehitykselle ja menestykselle. Vetovoimainen ala näyttäytyy ammattiylpeyttä kokevien työtekijöiden ja koulutukseen hakeutuvien nuorten määrässä. Ala houkuttelee sekä yksityisiä että julkisia kasvurahoituksen tarjoajia.

Merkityksellinen työ korostuu uusien työntekijäsukupolvien vaatimuksissa; mahdollisuus toteuttaa itseään, monipuolinen työnkuva, työpaikan innovatiivinen imago ja toimialan yhteiskunnallinen, kestävän kehityksen mukainen toiminta. Tämä tarkoittaa muun muassa vastuuta koko tuotantoketjusta.

Perheyrityshenki on pk-yritysten voimavara. Vetovoimaisten kotimaisten ja ulkomaisten kumppanuus-yritysten kautta pk-yritykset saavat lisää näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.

Valmistavan teollisuuden työnkuvat uudistuvat digitalisaation, automaation ja robotisaation myötä. Joustava automaatio mahdollistaa ihmisen ja robotin yhteistyön. Osa nykyisistä työtehtävistä katoaa ja osa työsuhteista muuttuu keikkaluontoiseksi projektityöksi, kun taas tietointensiiviset työt ja asiantuntijuus korostuvat. Tulevaisuuden työelämässä ryhmätyö, viestinnällinen osaaminen, kokonaisuuksien hallinta, asiantuntijuuden ja johtajuuden merkitys kasvaa. Pk-yrityksen kansainvälistyessä monikulttuuristen ja kielellisten valmiuksien merkitys korostuu.

Pk-yrityksen kasvuun tarvitaan useiden erilaisten osaamisten ja uusien roolien omaksumista. Hyvällä työpaikalla työntekijöille annetaan vastuuta ja työntekijät ottavat vastuuta, mikä edellyttää molemminpuolista luottamusta. Erilaisia henkilökohtaisia urapolkuja tuetaan, mikä osaltaan tarkoittaa koulutukseen ja työssä oppimiseen panostamista. Mestari-kisällitoimintatapa ja oppisopimukset yleistyvät pk-yrityksissä muiden koulutusmuotojen rinnalla.

Arvoa asiakkaalle

Arvoa asiakkaalle

”..ymmärtäkää asiakkaan liiketoimintaa. Tehkää yhteistyötä muiden yritysten kanssa.
Ja uskokaa itseenne” (terveiset suomalaisille pk-yrityksille, tukiorganisaation edustaja)

Arvoverkostot ja ekosysteemit luovat globaalin talouden perustan.  Tuotteiden ja palveluiden lisäksi tieto ja osaaminen liikkuvat monensuuntaisesti erilaisissa liiketoiminta- ja vuorovaikutussuhteissa. Asiakasarvon luominen pitää olla menestyvän yrityksen kaiken toiminnan ytimessä.

Nopeasti muuttuviin ja eriytyviin asiakastarpeisiin vastataan kustannustehokkaasti uudenlaisella joustavalla tuotannolla ja massaräätälöinnillä, jolloin pk-yritysten piensarjaosaaminen saa uuden muodon. Toimitusvarmuus ja laadun tuottokyky ovat ehdoton edellytys kansainvälisillä markkinoilla menestymiseen.

Parhaaseen asiakasarvon luontiin tarvitaan koneiden, laitteiden ja palveluiden käyttö- ja käyttäjäymmärrystä. Antureilla kerättävä tieto sekä data-analytiikka auttavat käyttötilanteen ymmärtämisessä. Lisäksi tarvitaan tietoa käyttäjäkokemuksesta, jota saadaan havainnoimalla ja keskustelemalla käyttäjien ja asiakkaiden kanssa.

Asiakassuuntautuneessa yrityksessä vuorovaikutus asiakkaan kanssa tapahtuu kaikilla tasoilla. Jatkuva yhteistyö ja yhdessä kehittäminen varmistavat, että tuotteet ja palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita. Asiakastarve ohjaa toimintaa ja kehittämistä. Tuntemalla hyvin toimintaympäristö ja ennakoimalla asiakkaiden asiakkaiden sekä kilpailijoiden haasteita pystytään tarjoamaan tulevaisuuden haluttuja ratkaisuja.

Tukitoimia potentiaalisten kasvukykyisten ja -haluisten yritysten avuksi

Pk-yrityksen ei tarvitse selviytyä yksin kasvunpolullaan. Useat tukiorganisaatiot, kuten nykyinen TeamFinland, alueelliset kehittämisyhtiöt, kauppakamarit ja tutkimus- ja kehitysorganisaatiot tarjoavat lukuisia tukia ja palveluita. Näitä toimijoita varten kokosimme seuraavan viiden kohdan listan. Palvellakseen paremmin kaikissa toimintatavoissa ja viestinnässä on muistettava pk-lähtöisyys eli puhutaan yrittäjien kieltä, huomioidaan arjen kiire sekä alueellisuus.

Toimenpidesuositukset pk-yrityksille

Toivomme, että tämä työ herättää keskustelua ja yhdistää pk-yrityksiä sekä heidän sparraus-organisaatioitaan miettimään kasvua uusista näkökulmista.

VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston Älykkäiden koneiden ja valmistuksen osaamiskeskittymä SMACC on yksi tällainen sparrauskumppani, joka tarjoaa vertaisverkostoja, kehityskumppanuutta ja yhdistää pk-yrityksiä ja tukiorganisaatioita.

Seuraa Twitterissä: @AlykasPk

Tiina Apilo VTT

Tiina Apilo, erikoistutkija
Twitter: @TiinaApilo

Henna Sundqvist-Andberg VTT

Henna Sundqvist-Andberg, erikoistutkija

Circular economy services: From owning to leasing, borrowing, sharing and swapping things

Liiteri

Liiteri is an example of circular economy service models.

The circular economy is considered one of the key enablers of economic growth both in Finland and worldwide. Legislative means can be employed to accelerate the transfer to this system, but new, innovative business models are needed for Finnish industry to achieve forerunner status and gain the related advantages.

A good example of new business models is the transfer from the sale of products to the sale of services. This issue has been discussed for a long time and is now more topical than ever. Servitisation could provide a way of closing the material cycle, when service providers steer products towards recycling at the end of their life cycle. Secondly, servitisation would help to lengthen the life cycle of a single product: the materials used tend to be more durable and the products easier to repair when a product is provided as a service. Thirdly, servitisation often enhances resource efficiency, because products have a longer life cycle and overall benefits can be achieved when products are managed by the service provider.

Servitisation also creates growth opportunities for companies, enabling them to transfer towards more holistic service entities. Combined with the efficient use of technology, it provides service providers with the opportunity, for example, to conduct remote monitoring and preventive maintenance resource-efficiently.

Circular economy service models create added value for consumers

To create attractive services, we need to understand how the value of a product or service is created for consumers. The shift from buying and owning things to buying services will generate new kinds of benefits and sacrifices. We have launched the AARRE project in order to study these more closely. In our workshop consumers listed flexibility, higher quality, reduced risk and the desire for change as the benefits of servitisation. In terms of sacrifices, on the other hand, they referred to loss of ownership, particularly in the case of products to which they are emotionally attached. Ownership still evokes feelings of autonomy and power in consumers, for which reason the transfer to services will require an extensive change of mindset.

When transferring from ownership to leasing, consumers need to be somewhat more systematic than they are used to. If they want to order food home, they need to plan their shopping list the day before. Similarly, when renting tools instead of buying them, you cannot just reach for the tool cabinet; obtaining the tools will take more time. On the other hand, consumers are increasingly interested in reducing the number of items in their homes, which supports servitisation.

Practical trials as providers of information

Servitisation is about providing experiences. During the service journey customers are involved in the process of creating value in collaboration with companies. In other words, it is of vital importance to engage consumers in the design of service experiences. Various quick trials and pilots would serve this purpose well.

Coordinated by VTT, the AARRE project is involved in Liiteri, a tool renting pilot by CoReorient Oy, which provides virtual hardware store services to consumers 24/7 in the Teurastamo area in Helsinki. The Liiteri pilot is expected to provide information on many key questions, such as the attractiveness and pricing of, and easy access to, the service model.

Maria Antikainen, Senior Scientist

Anna Aminoff, Senior Scientist

Outi Kettunen, Senior Scientist

Henna Sundqvist-Andberg, Senior Scientist

Headed by VTT, the AARRE project is creating new, user-driven circular economy business activities. This project is a networked research project (2015–2017) being undertaken in partnership with the business sector, with Tekes as the main funder. In addition to VTT, the other research organisations involved include the Finnish Environment Institute (SYKE) and the Consumer Society Research Centre of the University of Helsinki. The partners in the AARRE project are Lassila & Tikanoja, Destaclean, Kierrätysverkko, CoreOrient, Eurokangas, Not Innovated Here, as well as the Chemical Industry Federation of Finland, and the Federation of Finnish Technology Industries.

Twitter: @AarreResearch

 

Kiertotalouden palvelut: omistamisesta vuokraamiseen, lainaamiseen, jakamiseen ja vaihtamiseen

Liiteri

Liiteri-palvelulla pilotoidaan kiertotaloutta.

Kiertotaloutta pidetään sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti yhtenä keskeisenä talouskasvun mahdollistajana. Lainsäädännöllä voidaan vauhdittaa siihen siirtymistä, mutta jotta suomalainen teollisuus voi saavuttaa edelläkävijän aseman etuineen, tarvitaan innovatiivisia uusia liiketoimintamalleja.

Hyvä esimerkki uudesta liiketoimintamallista on siirtyminen tuotteiden myynnistä palveluiden myyntiin. Siitä on puhuttu pitkään, ja nyt jos koskaan se on ajankohtainen aihe. Palvelullistamisella voidaan saada materiaalikierron kehä suljettua, kun palveluntarjoaja ohjaa tuotteet kierrätykseen niiden eliniän päätyttyä. Toiseksi palvelullistaminen auttaa pidentämään yhden tuotteen elinikää: usein materiaalit ovat kestävämpiä ja tuotteet korjattavampia, kun tuote tarjotaan palveluna. Kolmanneksi palvelullistaminen parantaa usein resurssitehokkuutta, koska tuotteiden elinkaari on pidempi ja saavutetaan kokonaishyötyjä, kun palveluntarjoaja hallinnoi tuotteita.

Palvelullistaminen luo yrityksille myös kasvumahdollisuuksia, koska se mahdollistaa siirtymisen kohti holistisempia palvelukokonaisuuksia. Yhdessä teknologian tehokkaan hyödyntämisen kanssa se mahdollistaa palveluiden tarjoajalle mm. resurssitehokkaan etävalvonnan ja ennakoivan kunnossapidon.

Kiertotalouden palvelumallit luovat arvoa käyttäjälle

Jotta voidaan luoda houkuttelevia palveluita, täytyy ymmärtää, miten tuotteen tai palvelun arvo syntyy kuluttajille. Kun siirrytään tuotteiden ostamisesta ja niiden omistamisesta palveluiden ostamiseen, syntyy uudenlaisia hyötyjä ja uhrauksia. Näitä olemme AARRE-projektissa lähteneet selvittämään. Palvelullistamisen hyödyiksi koettiin joustavuus, parempi laatu, pienentynyt riski ja vaihtelunhalu. Vastaavasti uhrauksena nähtiin omistajuuden menettäminen, joka liittyy erityisesti tuotteisiin, joihin on läheinen suhde. Omistaminen luo edelleen kuluttajille autonomian ja vallan tunnetta, mistä syystä palveluihin siirtyminen vaatii laajalti ajatusmallin muutosta.

Siirryttäessä omistajuudesta vuokraamiseen kuluttajan täytyy myös olla aiempaa suunnitelmallisempi. Jos kuluttaja haluaa tilata ruuat kotiinsa, ostokset on suunniteltava päivä etukäteen. Samoin jos työkalut haluaa vuokrata ostamisen sijaan, työkaluja ei voi vain ottaa kaapista vaan niiden hankkimiseen tarvitaan enemmän aikaa. Toisaalta kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia vähentämään kotiensa tavaramäärää, mikä tukee palvelullistamista hyvin.

Käytännön kokeilut konkreettisen tiedon tuottajina

Palvelullistamisessa on kyse elämysten tarjoamisesta. Englanniksi puhutaan service journeysta, jossa asiakkaat ovat luomassa arvoa yhdessä yritysten kanssa. On siis ensisijaisen tärkeää ottaa kuluttajat mukaan palveluelämyksen suunnitteluun. Erilaiset nopeat kokeilut ja pilotit palvelevat hyvin tätä tarvetta.

VTT:n koordinoima AARRE-hanke on mukana CoReorient Oy:n työkalujen vuokraamispilotissa, Liiterissä, joka tarjoaa virtuaalirautakaupan palvelut kuluttajille 24 h vuorokaudessa Teurastamon alueella Helsingissä. Liiteri-pilotin on tarkoitus tuoda tietoa moniin keskeisiin kysymyksiin, kuten palvelumallin houkuttelevuuteen, helppouteen sekä hinnoitteluun.

Voisiko legoja vuokrata sen sijaan, että ne ostetaan ja kootaan kerran?

Kuluttajien ajattelumallin muutos on ensiarvoisen tärkeää kiertotalouteen siirryttäessä. Tästä syystä tarvitaan erityisesti tulevaisuuden kuluttajien eli lasten ja nuorten osallistamista. Usein parhaat ideat ovat arkielämän oivalluksia. Osallistumme Heurekan Tutkijoiden yö -tapahtumaan 30.9., ja siellä tuomme kiertotaloutta lasten ulottuville ja kutsumme koko perheen ideoimaan fiksumpia tapoja kuluttaa. Nähdään siis Heurekassa!

Maria Antikainen, erikoistutkija

Anna Aminoff, erikoistutkija

Outi Kettunen, erikoistutkija

Henna Sundqvist-Andberg, erikoistutkija

AARRE-projektissa luodaan VTT:n johdolla uutta, käyttäjälähtöistä kiertotalouden liiketoimintaa. Projekti on elinkeinoelämän kanssa verkottunut tutkimushanke (2015–2017), jossa Tekes on päärahoittajana. Muita tutkimusorganisaatioita ovat VTT:n lisäksi SYKE sekä Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus. AARRE-hankkeen kumppanit ovat Lassila & Tikanoja, Destaclean, Kierrätysverkko, CoReorient, Eurokangas, Not Innovated Here sekä Kemianteollisuus ja Teknologiateollisuus.

Twitter: @AarreResearch

Consumer involvement plays a key role in creating attractive circular economy business models

Maria Antikainen

The dominant linear economic model is coming to its end with non-renewable natural resources dwindling and becoming more expensive. As the current trend continues, the Earth’s carrying capacity will be exceeded five-fold by 2050. We understand the need for change, as demonstrated by the EU’s investment in the related research. In Finland, the circular economy is high on the agenda of both the Government Programme and national research funding programmes.

By ‘circular economy’ we mean a system in which materials are recycled and their value is maintained or even increases. The key issue is the more efficient and smarter use of resources. The circular economy is creating major growth potential for Finnish companies. According to a report by Sitra, such growth potential could even add up to EUR 1.5–2.5 billion per year in Finland (report is in Finnish).

Shift to circular economy still in its infancy

To shift to a circular economy, we need systemic change that impacts on all parts of the related economic system, as well as on the interactions between such parts.  For example, the transition could occur via systemic innovation, in which new, innovative business models are achieved through cooperation between actors.

Traditional business models and boundaries are broken down within a circular economy. As corporate revenue models undergo radical change, companies need to wake up to the need to reform their business operations and value chains.

Much is now expected of consumers: many models require that they embrace radically new practices. Multiple barriers to this exist, such as the desire to own things and the difficulty of changing habits.

Consumer habits can change if people are offered sufficiently cost-effective and easy solutions that meet their needs. Services based on the sharing economy, such as accommodation or car rental from other consumers, car pooling and the buying and selling of second-hand clothes are good examples of innovative models that have been quickly adopted by consumers.

A glance at the business environment and consumers of the future

In addition to the present, we must turn our gaze towards the future circular economy: its business environment and future consumers. What will attractive, global circular economy businesses look like in 2030? And how can interaction between consumers, businesses and other actors be intensified in the future?

Rapid experimentations as a method – The Kalasatama smart grid as a model

The wise use of technology and the transition towards service-based thinking form the basis of the circular economy’s innovative business models. A smart grid has been created at Kalasatama which brings real-time energy consumption data into the pockets of every local resident (article is in Finnish). The rapid experimentations performed at Kalasatama are a prime example of how circulation economy business models should be developed.

Depending on the purpose and objectives, rapid experimentations can be performed based on a number of approaches and methods. The idea behind rapid experimentationsto move quickly from the drawing board to the experiment itself. Analysis of and learning from the information gathered are critical. The advantage of rapid experimentations lies in the fact that tested information is obtained quickly at moderate cost. Rapid, circular economy experimentations mean living for a moment in the future economy and obtaining valuable information on what the best business models will consist of.

New user-driven circular economy business activities being created in AARRE project

We need more rapid experimentations like the one in Kalasatama. Through trial and error, they will take us towards successful business models and accelerate the transition to a circular economy. New, user-driven circular economy business activities are being created under VTT’s leadership through the AARRE project (article is in Finnish). This project is a networked research project (2015–2017) being undertaken in partnership with the business sector, with Tekes as the main funder. In addition to VTT, the other research organisations involved include the Finnish Environment Institute (SYKE) and the Consumer Society Research Centre of the University of Helsinki.

Maria Antikainen, Senior Research Scientist

Anna Aminoff, Senior Research Scientist

Outi Kettunen, Research Scientist

Henna Sundqvist-Andberg, Senior Research Scientist

A discussion of solutions for the circular economy of the future will be held during VTT’s seminar on ‘Foresight and socio-technological change’ on 11 November 2015 in Helsinki: Welcome!
 

Vain ottamalla kuluttajat mukaan päästään houkutteleviin kiertotalouden liiketoimintamalleihin

Maria Antikainen

Uusiutumattomien luonnonvarojen huvetessa ja kallistuessa vallitseva lineaarinen talous on tulossa tiensä päähän. Nykyisen trendin jatkuessa maapallon kantokyky ylitetään vuonna 2050 viisinkertaisesti. Tarve muutokselle on ymmärretty, mikä näkyy esimerkiksi EU:n panostuksessa alan tutkimukseen. Suomessa kiertotalous näkyy vahvasti niin hallitusohjelmassa kuin kansallisten tutkimusrahoittajien ohjelmissa.

Kiertotaloudella tarkoitetaan systeemiä, jossa materiaali kiertää ja sen arvo säilyy tai jopa kasvaa. Avainasia on resurssien entistä tehokkaampi ja fiksumpi käyttö. Kiertotalous luo suuren kasvupotentiaalin suomalaisille yrityksille. Kiertotalouden luoma kasvupotentiaali on Sitran raportin mukaan Suomessa jopa 1,5-2,5 miljardia euroa vuodessa.

Siirtyminen kiertotalouteen vasta aluillaan

Kiertotalouteen pääsemiseksi tarvitsemme systeemisen muutoksen, joka koskettaa kaikkia kiertotaloussysteemin osia sekä näiden välisiä vuorovaikutuksia.  Siirtyminen voi tapahtua esimerkiksi systeemisen innovaation kautta, jossa toimijoiden yhteystyön avulla päästään uusiin innovatiivisiin liiketoimintamalleihin.

Kiertotaloudessa perinteiset toimialamallit ja rajat murtuvat. Yritysten ansaintamallit muuttuvat radikaalisti, ja niiden on herättävä uudistamaan liiketoimintoja ja arvoketjuja.

Kuluttajilta odotetaan nyt paljon: monet malleista edellyttävät, että kuluttajat omaksuvat merkittävästi uudenlaisen toimintatavan. Tähän on olemassa monenlaisia esteitä kuten kuluttajien halu omistaa tavaroita sekä uusiin toimintatapoihin siirtymisen vaikeus.

Kuluttajien toimintatavat voivat muuttua, mikäli heille tarjotaan heidän tarpeisiinsa riittävän kustannustehokkaita ja helppoja ratkaisuja. Jakamistalouteen perustuvat palvelut, kuten asuntojen tai autojen vuokraus toisilta kuluttajilta, kimppakyydit tai käytettyjen vaatteiden ostamiseen ja myymiseen liittyvät palvelut, ovat hyvä esimerkki innovatiivisista malleista, joita kuluttajat ovat nopeasti omaksuneet.

Katse tulevaisuuden toimintaympäristöön ja kuluttajiin

Nykyhetken ohella on tärkeää suunnata katse tulevaisuuden kiertotalouteen: sen toimintaympäristöön ja tulevaisuuden kuluttajiin. Millaiselta voisivat globaalit vetovoimaiset kiertotalousyritykset näyttää vuonna 2030? Entä miten tulevaisuuden kuluttajien, yritysten sekä muiden toimijoiden vuorovaikutusta voidaan tiivistää?

Kalasataman älykäs sähköverkko malliksi

Kiertotalouden innovatiivisten liiketoimintamallien pohjana ovat teknologian viisas hyödyntäminen sekä siirtyminen kohti palveluajattelua. Kalasatamassa on toteutettu älykäs sähköverkko, joka tuo jokaisen asukkaan taskuun reaaliaikaiset energiankulutustiedot. Kalasataman nopeat kokeilut ovat hyvä esimerkki siitä, miten kiertotalouden liiketoimintamalleja kannattaa kehittää.

Nopeita kokeiluja voi tehdä hyvin monella tavoin ja eri metodein riippuen tarkoituksesta ja tavoitteista. Ideana nopeissa kokeiluissa on edetä nopeasti suunnittelusta itse kokeiluun. Keskeistä on saadun tiedon analysointi ja siitä oppiminen. Etuna nopeissa kokeiluissa on, että saadaan testattua tietoa nopeasti ja varsin maltillisin kustannuksin. Kun nopeita kokeiluja tehdään liittyen kiertotalouden liiketoimintamalleihin, voidaan päästä kokemaan hetki tulevaisuuden kiertotaloudessa ja saada arvokasta tietoa siitä, millaisista elementeistä tulevaisuuden parhaat liiketoimintamallit koostuvat.

Tarvitsemme lisää Kalasataman tapaisia nopeita kokeiluja. Ne vievät meitä yritysten ja erehdysten kautta kohti menestyksekkäitä liiketoimintamalleja ja vauhdittavat siirtymistä kiertotalouteen. AARRE-projektissa luodaan VTT:n johdolla uutta, käyttäjälähtöistä kiertotalouden liiketoimintaa. Projekti on elinkeinoelämän kanssa verkottunut tutkimushanke (2015 – 2017), jossa Tekes on päärahoittajana. Muita tutkimusorganisaatioita on VTT:n lisäksi SYKE sekä Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus. 

Maria Antikainen, Erikoistutkija

Anna Aminoff, Erikoistutkija

Outi Kettunen, Tutkija

Henna Sundqvist-Andberg, Erikoistutkija

Tulevaisuuden kiertotalouden ratkaisuista keskustellaan VTT:n Ennakointi ja sosiotekninen muutos 2015 – seminaarissa 11.11. Helsingissä. Tervetuloa mukaan!