Tekoäly on jo täällä – odotukset ovat kovat

Miksi tekoäly nousee tällä hetkellä esiin joka suunnasta? Odotukset tekoälyn liki ihmeitä tekevälle voimalle ovat suuret. VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara kertoo, onko odotuksille katetta.

Antti Vasara VTT

Tekoäly ja sen suomat mahdollisuudet voivat tuoda aivan ennennäkemättömän, liki eksponentiaalisen, tuottavuusloikan ja viedä ihmiskunnan vaurauden aivan uusiin sfääreihin. Maaperä on kypsä kaikille positiivisille uutisille tekoälystä, vaikka jo 50-luvusta lähtien joka vuosikymmen on innostuttu suuresti jostain ja sitten petytty. Nyt on kuitenkin perusteltuja syitä odottaa enemmän. Ainakin teknologiassa on tehty isoja harppauksia eteenpäin, ja tämän vuoksi tekoälyn soveltaminen on nyt paljon realistisempaa kuin aikaisempina vuosina.

Esikuvana ihminen

Mitä tekoäly sitten on? Amerikkalaiset tutkijat Russell ja Norvig antoivat muutama vuosi sitten seuraavan määrittelyn: ”Tekoälyksi kutsutaan koneiden toimintaa, joka matkii kognitiivista toimintaa, jonka ihmiset tavallisesti yhdistävät inhimilliseen älykkyyteen, kuten oppimiseen ja päättelyyn.” Toinen määrittely, joka lähtee samasta ideasta, mutta ilmaisee sen hieman toisin sanoin, on: ”Tekoäly on sitä, mitä ei vielä pystytä ohjelmoimaan tietokoneelle.” Tässä on ajatuksena myös, että tietokone itse oppii tekemään haluttua, rajattua asiaa ilman, että sille kerrotaan tarkat ohjeet, miten sen pitäisi se tehdä.

Tekoälyssä tarvitaan teknisesti kolmea tärkeää asiaa:

  1. Algoritmejä
    • Algoritmit on pääosin kehitetty jo aiempina vuosikymmeninä, mutta koottu nyt käyttökelpoisiksi alustoiksi: erityisesti syvät neuroverkot (deep learning). Alustat ovat yleisesti ottaen isojen teknologiajättien hallussa.
  2. Dataa algoritmien opettamiseen
    • Opetukseen ja analyysin käytettävissä oleva digitaalinen data kasvaa eksponentiaalisesti.
  3. Laskentatehoa
    • Edullisesti käytettävissä oleva laskentateho kasvaa.

Nyt on jo alettu näkemään, kuinka sekä kuluttaja- että teollisissa sovelluksissa päästään käytännönläheisiin, oikeisiin sovelluksiin. Kuluttajasovellukset ovat näkyvästi esillä: esimerkkeinä Google Now, Amazon Alexa, Apple Siri, Microsoft Cortana sekä monet tietokonepelit.

Työtehtävät muuttuvat, mutta työ ei katoa

Myös teollisuus soveltaa tekoälyä. Kärjessä ovat teollisuus- ja prosessiautomaatio, autonominen liikenne niin maalla, merellä kuin ilmassa sekä terveydenhuolto. Vaikka kaikissa näissä teollisissa sovelluksissa pyritään parempaan lopputulokseen tekoälyn avulla, ehkä suurin vaikutus tullaan näkemään rutiininomaisten töiden automaatiossa: tuottavuus kasvaa, työtehtäviä häviää – ja uusia syntyy.

Akateemiset tutkijat ja konsulttiyritykset ovat kutakuinkin yksimielisiä tuottavuuden kasvusta. Tarkat lukuarviot vaihtelevat, mutta McKinsey&Companyn arvion mukaan jopa 50 % työtehtävistä voitaisiin automatisoida teknisesti jo nykyteknologialla. Läheskään aina se ei ole taloudellisesti kannattavaa. Sen sijaan hyvin harvaa ammattia voi kokonaan automatisoida. Kaiken alttiimpia työtehtäviä tekoälylle ovat sellaiset tehtävät, joissa tehdään rutiininomaista tiedon prosessointia ja käsittelyä.

Murros on mahdollisuus

Historian aikana on tapahtunut paljon vastaavanlaisia murroksia. Yleensä aina seurauksena on ollut elintason ja elämänlaadun paraneminen. Olkaamme siis optimistisia myös nyt ja tehkäämme työtä sen eteen, että tekoälystä tulee taas uusi positiivinen vaihe yhteiskunnan kehityksessä.

VTT on tekoälyn soveltamisessa edelläkävijä. Meidän roolimme on nimenomaan tuottaa sellaisia tekoälyn sovelluksia, jotka tuovat hyvinvointia yhteiskunnalle ja kasvua yrityksille.

Lisää aiheesta policy brief -julkaisussamme ”Tuottoa ja tehokkuutta Suomeen tekoälyllä”.

Antti Vasara
toimitusjohtaja
Twitter: @ahavasara

Artificial intelligence is already here – and the expectations are high

Why is artificial intelligence (AI) popping up in every direction nowadays? The expectations for the almost miraculous power of AI are high. In the following, Antti Vasara, VTTs President & CEO, reveals whether there is any reality behind these expectations.

Antti Vasara VTT

Artificial intelligence (AI) and the opportunities provided by it can generate a totally unprecedented, almost exponential productivity leap, and raise the human race to totally new spheres of prosperity. The ground is fertile for any positive news about AI, even though ever since the 1950s every decade has witnessed an enormous hype about something that has ended in disappointment. However, now we have justified reasons to expect more. At least technologies have taken major leaps forward, thus making the application of AI much more realistic today than in the years before.

Modelled after humans

What exactly is AI? A few years back, American researchers Russell and Norvig defined it in the following manner: “Artificial intelligence is… when a machine mimics ‘cognitive’ functions that humans intuitively associate with human minds, such as ‘learning’ and ‘problem solving’.” Another definition starts with the same idea, but expresses it a little bit differently: “Artificial intelligence is what computers cannot be programmed to do yet.” Here, the idea is also that the computer learns to perform desired, clearly limited tasks without being given precise instructions on how it should complete them.

Technically speaking, AI requires three important matters:

  1. Algorithms
    • Algorithms have been mainly developed over the past decades, but they have been collected into serviceable platforms only recently: deep neural networks in particular (deep learning). The platforms are generally controlled by technology giants.
  2. Data for teaching algorithms
    • The digital data available for teaching purposes and analysis is increasing exponentially.
  3. Computation capacity
    • Computation capacity available at low rates is increasing.

We have begun to see how practical, real solutions can be achieved both in consumer and industrial applications. Consumer applications are visibly displayed: examples Google Now, Amazon Alexa, Apple Siri, Microsoft Cortana and many computer games.

Work tasks may change, but work does not disappear

The industry also applies AI, with industrial and process automation, autonomic transport on land, sea and in the air, and health care leading the way. Even though these industrial applications are aimed at producing better outcomes with the help of AI, probably the biggest impact will be seen in the automation of routine tasks: productivity will grow, work tasks will disappear – and new ones will emerge.

Academic researchers and consultancy firms are almost unanimous about the productivity growth. Precise figures vary, but according to McKinsey&Company’s estimate existing technologies would allow automation of up to 50% of work tasks. However, in many cases this is not economically viable. On the other hand, very few professions can be fully automated. The most susceptible duties to the impacts of AI are tasks involving routine processing and management of data.

Transition is an opportunity

In history, many similar transitions have taken place. Almost without an exception, this has lead to improvements in the standard of living and quality of life. So, let us be optimistic this time as well and make efforts to ensure that AI becomes yet another positive phase in societal development.

VTT is a pioneer in the application of AI. Our precise role is to produce the kind of AI applications that produce well-being for society and growth for companies.

Read more on the subject in our policy brief publication (in Finnish): “Tuottoa ja tehokkuutta Suomeen tekoälyllä” (Enhancing Finland’s productivity and efficiency with the help of artificial intelligence).

Antti Vasara
President & CEO
Twitter: @ahavasara

Erinomaisuus ei synny yhdessä yössä

Suomi elää 100-vuotisjuhlansa kynnyksellä ison taloudellisen murroksen aikaa – tämä ei liene kenellekään enää uutinen. Talousasiantuntijat ovat selittäneet, miten moni kansantaloutemme peruspilari on huojunut jo pitkään. Monet teollisuustoimialat, jotka aiemmin olivat juurtuneet syvälle Suomen maaperään, ovat joko siirtyneet halpatyövoiman perässä ulos tai lakkautettu kokonaan. Samanaikaisesti monet yritykset ovat pärjänneet hyvin – osa tehokkuuden ja tehostamisen avulla ja osa uusiutumisen kautta tuomalla uusia erikoisosaamiseen perustuvia tuotteita ja palveluita markkinoille.

Tämä uusiutuminen ei ole ollut kuitenkaan tarpeeksi laaja-alaista Suomen talouden pitämiseksi kasvu-uralla. Kuvataan, että talouden ja teollisuuden uusiutumisen pitää olla nopeaa ja tehokasta, sillä globaalissa taloudessa muutokset tapahtuvat paljon ripeämmin kuin itsenäisyyden alun Suomessa. Onko kuitenkaan näin? Ovatko nopeus ja tehokkuus ainoat oikeat vastaukset uusiutumiselle? Mistä löytyisi resepti Suomen kasvulle ja uusiutumiselle?

Koulutus, tiede, tutkimus ja innovaatiotoiminta ovat rakentaneet perustan kansakuntamme hyvinvoinnille ja vauraudelle läpi vuosikymmenten. Uskomme vahvasti, että nämä ovat myös tulevaisuudessa Suomen keskeisimmät menestyksen eväät. Edessä oleva muutos haasteineen on positiivinen, tai ainakin voimme sen omilla teoillamme kääntää positiiviseksi. Mutta mitä se edellyttää Suomelta? Mielestämme kahta pääajatusta.

Meidän pitää ensinnäkin hyväksyä, että kunnianhimo on erinomainen asia ja että kunnianhimosta on hyötyä; pitää olla erinomainen joissain asioissa. Toiseksi, uudistuaksemme meidän pitää uskaltaa ottaa riskejä, epäonnistua ja olla joskus jopa tehottomia.

Aloitetaan kunnianhimosta ja erinomaisuudesta

Suomi löysi ennennäkemättömän hyvän menestysreseptin toisen maailmansodan jälkeen. Maanviljelysvaltainen Suomi teollistui ja vaurastui ja rakensimme hyvinvointivaltion, jota muu maailma on ihastellut moneen otteeseen. Suomen visio perustui silloin sisukkuuteen ja uutteraan työhön. Uutteran työn lisäksi kansalla oli tahtotila rakentaa korkeaan koulutustasoon perustuva osaaminen, jolla pystyttiin luomaan tuotteita, joita muu maailma halusi ostaa. Harmillista on, että tämän reseptin ovat muutkin oppineet ja vieneet vielä paljon pidemmälle.

Uskomme, että korkea kunnianhimo on menestyksen edellytys myös tulevaisuudessa. Kunnianhimoiset ja sisukkaat ihmiset vaativat itseltään jatkuvasti huippusuoritusta ja pyrkivät parantamaan suoritustaan. Pärjääminen liike-elämässä, tieteessä, taiteessa kuin urheilussa vaatii halua olla maailman paras. Tämä taas vaatii taustalleen tuhansia työtunteja ja toistoja, aihealueen laaja-alaista hallintaa sekä yksityiskohtiin pureutumista.

Tiede- ja tutkimusmaailmassa tavoitteenamme pitää olla, että olemme valituilla aloilla maailman parhaita. Suomen paras tai oman piirikunnan paras ei ole se mittari, jolla meitä kuuluu mitata. Suomalaista keskustelua on jostain syystä viime aikoina värittänyt varovaisuus ja sisäänpäin kääntyneisyys – onko tämä kansallista itsesääliä, vai emmekö oikeasti enää luota itseemme, että pärjäämme?

Meidän pitää lähteä siitä, että ajamme, ehkä itsekkäästikin asioita, jotka hyödyttävät Suomea ja joiden ansiosta kansakuntamme pärjää kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Peräänkuulutamme yhteistyökykyistä itsekkyyttä, jossa ajamme Suomen etua, mutta kuitenkin niin, että yhteistyökumppanimme pärjäävät yhdessä meidän kanssamme. Tiede, tutkimus ja liike-elämä ovat jo nykyään erittäin kansainvälisiä ja verkottuneita, mutta maailmalla ei pärjää, jos ei halua olla paras ja uskalla myös toimia niin.

Uskomme, että moni nykyisistä pattitilanteista Suomessa lähtisi aukeamaan, jos rohkeammin uskaltautuisimme arvioimaan tekemisiämme laajemmassa perspektiivissä. Missä olemme aidosti maailman huippua, missä meillä on jokin uusi näkökulma tai osaaminen, jota muilla ei ole, mihin meidän kannattaa fokusoitua, että voimme erottautua?

Uudistuaksemme meidän pitää uskaltaa ottaa riskejä, epäonnistua ja olla jopa tehottomia

Vuosikymmenten ajat meidät on opetettu olemaan tuottavia ja tehostamaan toimintaa jatkuvasti. Tavoitteena on inkrementaalinen parannus, jossa pyritään varmuudella tekemään pieniä parannuksia ja saamaan koko ajan vähän parempi tulos aikaiseksi. Lite bättre, niin kuin aiheesta monta kertaa meille on hoettu! Tämä kaikki onkin oikein järkevää toimintaa, ja parhaimmatkin voivat aina olla vähän parempia. Tehokkuus on kuitenkin asia, joka sopii parhaiten roboteille; uutta luova ajattelu ja innovaatiot sopivat parhaiten ihmisille.

Innovaatioita, eli käytäntöön vietyjä, uusia ja luovia ideoita ja tapoja organisoida liiketoimintaa, tarvitaan bruttokansantuotteen ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kasvattamiseen laajasti. Hyvinvointimme ja kestävä kasvu perustuvat ihmisten luovuuteen ja kekseliäisyyteen. Mutta ovatko kiihtynyt vauhti sekä vimmattu pyrkimys tehokkuuteen ja tuottavuuteen selityksiä sille, miksi aikamme suuret läpimurrot ja uudistuminen odottavat vielä tuloaan?

Kansakunnan kestävän hyvinvoinnin rakentaminen edellyttää halukkuutta tehdä riskipitoisiakin, tieteeseen perustuvia investointeja. Teknologisten riskien kantaminen vaatii pitkän tähtäimen ajattelua, koska osaamisen kehittäminen voi kestää jopa vuosikymmeniä.

Innovaatiot edellyttävät epäonnistumista ja aikaa hauduttaa ideoita; ne eivät synny yhdessä yössä. Tieteen, taiteen ja tuotekehityksen historia on pullollaan esimerkkejä tilanteista, joissa luova ongelmanratkaisuprosessi on kestänyt vuosia ilman haluttua ratkaisua. Professori Juha T. Hakala kuvaa kirjassaan ”Luova laiskuus” useita tällaisia tapauksia ihmiskunnan merkittävistä keksinnöistä, kuten Isaac Newtonin, Louis Pasteurin, kemisti August Kekulén ja suomalaisen kirjailijan Mika Waltarin tarinat. Usein saatetaan ajatella, että ratkaisut haastaviin ongelmiin syntyivät nopeasti ja odottamatta, ikään kuin sattumien summana.

Merkittävien keksintöjen taustalla on kuitenkin pitkäjänteinen, vuosikymmeniä ja erilaisia suvantovaiheita vaatinut ajattelu- ja tutkimustyö. Kuten Hakala kuvaa, esimerkiksi Mika Waltarin kirjoitustyö kansainvälisen suursuosion saavuttaneesta Sinuhe egyptiläisestä kesti vain noin kolme kuukautta. Todellisuudessa tarinan synty vaati Waltarilta kuitenkin yli kymmenen vuoden mittaisen ajattelu- ja tutkimustyön muinaisesta Egyptistä.

Toisin sanoen vaikuttaa siltä, että luovaa ajattelua vaativassa työssä niin sanottuja ”sattumia” harvoin edes onkaan. Pikemminkin nämä oivallukset ja merkittävät keksinnöt syntyvät huolella asiaansa perehtyneiden mieliin. Työskentely merkittävien keksintöjen taustalla vaatii korkeaa kunnianhimoa ja pitkäjänteistä ponnistelua vision osoittamaan suuntaan. Itse ratkaisu löytyy ajan kuluessa, keskustelujen, kokeilemisen, yhteistyön ja epäoleellisiltakin näyttävien asioiden yhdistelystä. Jatkuvasti kiihtyvä vauhti, lyhytnäköisyys ja tehokkuus eivät tue tätä prosessia. Uskommekin vakaasti, että meidän olisi aika oppia uudestaan olemaan tehottomia, ottaa riskejä ja sallia myös epäonnistumiset. Ainakin silloin kun halutaan tehdä merkittäviä uudistuksia.

Vuonna 2016 toteutimme Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä strategiatyön yhdessä asiantuntijoidemme kanssa. Strategiamme muodostuu kahdelle kulmakivelle: halulle ratkoa yhteiskunnan merkittäviä haasteita pitkäjänteisesti ja visionäärisesti sekä pyrkimykselle kehittää tutkimuksellista ja teknologista osaamistamme maailman huippuluokkaan. Nämä tavoitteet saavuttaaksemme olemme kunnianhimoisia, sisukkaita ja kannustamme riskinottoon sekä sallimme myös epäonnistumisen ja ajoittaisen tehottomuuden; ne ovat mielestämme erinomaisuuden ja uudenluomisen edellytyksiä.

Katri Kallio, strategiapäällikkö ja
Antti Vasara, toimitusjohtaja
Twitter: @katri_kallio, @ahavasara

Antti Vasara ja Katri Kallio VTTViite: Juha T. Hakala, 2013, Luova laiskuus: anna ideoille siivet, Gummerus Kustannus Oy.

Excellence is not created overnight

On the threshold of its centenary, Finland is again going through an economic transition – which is unlikely to be news to anyone. Economists have explained that many of the pillars of our national economy have been crumbling for a long time. Many industries which had deep roots in Finnish soil have either been offshored in search of cheap labour or have simply folded. At the same time, many companies have thrived – some due to efficiency and streamlining; and some by reinventing themselves and introducing new products and services based on new, special expertise.

Although the Finnish economy has been growing strongly in 2017, such reinvention has not been broad enough to keep the Finnish economy growing for many years. It is said that economic and industrial transitions should be executed fast and efficiently, because economic change is faster than in the early days of Finland’s independence. But is this true? Are speed and efficiency the right answers to the economic transition? Where can we find the recipe for Finland’s growth and reinvention?

For decades, our nation’s well-being and wealth have been based on education, science, technology, and innovation. We strongly believe that these will also be the key success factors for Finland in the future. The change and associated challenges are positive issues, or we can make them so by our own actions. But what will this require from Finland? We have two main takes on this.

First, we have to accept that ambition is a wonderful and useful thing; we should be excellent in some areas. Secondly, we need to dare to take risks, fail and sometimes even be inefficient.

Let’s start with ambition and excellence

Finland discovered an amazing recipe for success after the Second World War. We industrialised and built a welfare state that has been admired by the rest of the world in many respects. Back then, Finland’s vision was based on perseverance and hard work. In addition to hard work, the Finns intended to build expertise based on a high level of education, which would produce goods that were wanted around the world. Unfortunately, others have learned the same recipe and taken it much further.

We believe that ambition will be the prerequisite for success also in the future. Ambitious and determined people continuously challenge themselves to give top performances and improve. To be the world’s best in business, science, art and sports, thousands of hours of work and practice, a broad grasp of the theme in question, and immersion in detail are required.

We should seek to be among the world’s best in selected areas of science and technology. We should not settle for being the best in Finland. For some reason, the public discussion in Finland has been characterised by caution and insularity – is this a fit of national self-pity, or have we lost trust in our ability to cope?

We should move forward, perhaps selfishly, to drive issues that benefit Finland and help us to thrive amongst tough competition. We need to engage in cooperative selfishness, pursuing Finland’s interests in a way that allows our partners to succeed alongside us. Although science, technology and business are highly international and networked, we cannot flourish if we do not seek to be the best and dare to act accordingly.

We believe that Finland could liberate itself from many of its current quandaries if we could pluck up the courage to view our actions from a broader perspective. In which areas are we genuine world beaters, or have a unique, new perspective or expertise, and on what should we focus in order to differentiate ourselves?

To reinvent ourselves, we must dare to take risks, fail and even be inefficient

For decades we have been taught to be productive and continuously streamline our operations. The goal is incremental improvements, small enhancements made on a tried and trusted basis, with a continuous but small gain as a result. One step forward at a time, as we are continuously being told! There is nothing wrong with this – even the best can always be a little better. However, efficiency is best suited to robots; new, creative thinking and innovation suit people best.

Innovations, i.e., new and creative ideas put into practice as ways of organising businesses are needed in order to grow the economy and societal well-being on a broad basis. Our well-being and sustainable growth are based on human creativity and inventiveness. But are the faster pace and frantic quest for efficiency the reasons behind the failure to create great breakthroughs?

To create sustainable national well-being, we must be willing to make risky, science-based investments. Technological risk-taking involves long-term thinking, because it can take decades to develop the required expertise.

Innovation is built on learning from experiments and failures and giving ideas the time to mature; they do not appear overnight. The history of science, art and product development are full of examples in which a creative, problem-solving process has lasted for years without results. In his book, “Luova laiskuus” (Creative idleness), Professor Hakala describes several such cases involving some of humankind’s key inventions and the stories of figures like Isaac Newton, Louis Pasteur, the chemist August Kekulé and the Finnish writer Mika Waltari. It is often thought that solutions to challenging problems appeared suddenly and spontaneously, as if due to a series of lucky coincidences.

However, long-term thinking and research lasting decades and involving multiple dead-ends lie behind most major inventions. For example, Hakala describes how Mika Waltari’s international best-selling novel, Sinuhe, took only around three months to write. However, in reality the formulation of the plot took over a decade of thinking and research on Ancient Egypt.

In other words, it seems that ‘coincidences’ barely even feature in work that requires creative thinking. Such breakthroughs and major inventions are more often the result of painstaking immersion in an issue. High ambition and long-term efforts towards achieving a vision underpin work that leads to major inventions. Finding a solution often requires time, discussion, experimentation, cooperation and the combination of seemingly irrelevant issues. This process is not advanced by continuously faster speed, short-term focus and efficiency. We firmly believe that it is high time to learn, once again, to be inefficient, take risks and permit failures. At least if we want to make major transformations.

In 2016, we engaged in strategy work together with our experts at VTT Technical Research Centre of Finland. Our strategy rests on two cornerstones; our desire to solve major societal challenges on a long-term, visionary basis, and our aim to develop our research and technological expertise until it is world-class. To achieve these goals, we are ambitious and persistent, encourage risk-taking and tolerate failure and occasional inefficiency; we believe that these form the basis of excellence and innovation.

Katri Kallio, Manager, Strategy & Antti Vasara, President and CEO
Twitter: @katri_kallio, @ahavasara

Antti Vasara ja Katri Kallio VTT
Reference: Juha T. Hakala, 2013, Luova laiskuus: anna ideoille siivet, [Creative idleness: unleash your imagination]. Gummerus Kustannus Oy.

Me luomme kasvua

Yritykset tarvitsevat innovaatioita ja konkreettisia ratkaisuja enemmän kuin koskaan. Mutta tarvitaanko innovaatioihin todella tiedettä? Vastauksemme on vahva kyllä, ja kerromme tässä miksi.

VTT tunnetaan huipputasoisena teknologiaorganisaationa, jossa tutkijat luovat uraauurtavia keksintöjä ja soveltavat osaamistaan käytäntöön. Etsimisen ilo ja ongelmien ratkaiseminen innostavat meitä. Haastamme jatkuvasti ajatteluamme sekä kysymme, miten voimme parantaa tekemistämme. Siksi kutsuimme koko organisaatiomme ideoimaan ja haastamaan ajatteluamme osana strategiatyötä.

Heureka-oivalluksemme syntyi, kun huomasimme kasvun olevan punainen lanka kaikessa tekemisessämme. Kasvun luominen on se syy miksi olemme olemassa! Luomme kasvua kolmella tavalla. Olemme kasvun moottori asiakkaillemme, tuemme yhteiskunnan kestävää kasvua ja autamme työntekijöitämme VTT:llä kasvamaan. Kasvu syntyy innovaatioista ja innovaatiot tieteestä.

Me valjastamme osaamisemme, kokeelliset ympäristömme, patenttimme sekä verkostomme yritysten kasvun tueksi. Olemme ongelmanratkaisijoita, joiden kanssa yritykset voivat kehittää tieteeseen ja teknologiaan pohjautuvaa uutta liiketoimintaa esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyen. Olemme kehittäneet pitkään uusiutuvia polttoaineita ja esimerkiksi tänään julkistimme yhdessä UPM:n kanssa heidän puupohjaisen, uusiutuvan BioVerno-dieselinsä lupaavia testituloksia. Viime viikolla julkistimme kiertotaloutta käsittelevän policy brief -paperin, jossa tunnistimme uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kuten esimerkiksi proteiinien erottamisen biojätteestä: tällä katettaisiin pienen kaupungin proteiinintarve. Pystyäksemme luomaan näitä innovaatioita, osaamisemme tulee olla huipputasoa ja perustua viimeisimpiin tutkimustuloksiin.

Innovaatioita tarvitaan myös BKT:n ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kasvattamiseen laajasti. Kansakunnan kestävän hyvinvoinnin rakentaminen edellyttää halukkuutta tehdä riskipitoisiakin, tieteeseen perustuvia investointeja. Teknologisten riskien kantaminen vaatii pitkän tähtäimen ajattelua, koska osaamisen kehittäminen voi kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Avaruus- ja energiatutkimus ovat kuvaavia esimerkkejä tästä. Niitä varten tehty työ synnyttää myös välittömiä hyötyjä ja liiketoimintamahdollisuuksia, kuten esimerkiksi fuusioreaktorin etähallintapalvelut, joita VTT on kehittänyt kansainväliselle fuusioreaktori-konsortio ITER:lle. Samaa etähuoltoteknologiaa hyödynnetään myös kunnianhimoisessa UNISONO-projektissa, joka valmistelee miehitettyjä lentoja Marsiin.

Valtiovallalla on kykyä investoida pitkäjänteisesti perus- ja soveltavaan tieteeseen. Yhteiskunnan tulee kuitenkin saada tuotto sijoitukselle BKT:n tai yleisen hyvinvoinnin kasvuna. Kasvua luovat innovaatiot syntyvät yhdessä yliopistojen, muiden tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa eri tieteenalojen rajapinnoilla.

VTT:läisten ammatillisen kasvun tukeminen on kolmas tapa, jolla luomme kasvua. Osaavat ihmiset ovat edellytys sille, että luomme uusia innovaatioita ja autamme asiakkaitamme. Houkutellaksemme ja pitääksemme parhaat ihmiset VTT:llä meidän täytyy tarjota kiinnostavaa työtä, mahtavia työkavereita ja auttaa heitä kasvamaan niin ihmisinä kuin ammattilaisinakin. Eräs parhaista tavoista auttaa ihmisiä kasvamaan on kansainvälistä huippua edustavat projektit kumppanien kanssa. Tämä voi myös synnyttää positiivisen kierteen; esimerkiksi Rolls Roycen kanssa solmittu etäohjattujen laivojen kehittämistä koskeva sopimuksemme perustuu pitkäaikaiseen yhteistyöhön ja vahvaan osaamiseemme.

VTT on yksi halutuimmista työnantajista suomalaisten teknologian opiskelijoiden keskuudessa. Jotta säilytämme tämän tason ja varmistamme työntekijöidemme hyvinvoinnin, meidän täytyy tukea sekä tiimien että yksilöiden oppimista ja kehittymistä.

Näillä kolmella tavalla luomme kasvua ja vaikuttavuutta. Me olemme monien tärkeiden innovaatioiden ja teknologioiden taustalla ja seuraamalla asiakkaidemme ja yhteiskunnan kehittymistä voimme arvioida vaikuttavuuttamme. Työntekijämme luovat vaikuttavuutemme erinomaisella osaamisellaan. Erinomaisuus olikin toinen heureka-ajatuksemme, ja kerromme siitä lisää seuraavassa blogissamme.

Antti Vasara, toimitusjohtaja

Katri Kallio, strategiapäällikkö

vasara_kallio

Twitter: @ahavasara, @katri_kallio

We exist to create growth

Companies need innovations and concrete help more than ever, but is it really necessary to base innovations on competence and science? Our answer is a firm yes and here we explain why.

VTT has a reputation of being a top-notch technology organization where scientists create ground-breaking new things and focus on applying their knowledge to practice. The joy of discovery and passion for solving problems are what makes us tick. We also want to challenge our thinking all the time and ask how can we become even better at what we do? That’s why our entire organization was asked earlier this year to contribute ideas and to challenge our thinking with our new strategy.

Our ‘eureka’ moment was when we realised that all the dots in what we do connect to growth. VTT exists to create growth! There are three different elements to our growth. We are an engine for growth for our customers, we create sustainable growth for society and we help our own people at VTT grow. Growth requires innovations and innovations require science.

As an engine for our customers’ growth, our job is to use our knowledge, our experimental facilities, our patents and our partner networks to help companies grow. We are the problem solvers who work with companies to understand where the opportunities are. Together we propose different ways of matching opportunities to business solutions built on technology and science. And we always co-develop the innovations with our customers. We help our customers to see business opportunities rising, for example, from producing solutions to prevent climate change. We have been developing renewable fuels for a long time. Related to this, today we announced with UPM the test results for their wood-based BioVerno renewable diesel fuel. Last week we published a circular economy policy brief where we addressed many new business opportunities, such as how to separate proteins from bio waste to fulfil the protein requirement of a small city. To be able to create these innovations, we need science-based research and top quality competence.

Innovation is needed also for our second growth element: growth of the GDP and well-being in society at large. Sustainable wealth creation in a nation requires that society is willing to do bold new, risky things based on the latest science. Carrying the technology risk associated with new science requires long-term commitment as the required competence may take years or even decades to build.  Space exploration and energy research are great examples of areas that are crucial for the future of mankind where we still do not have the required technology available. The work that is being done for these long-term goals, however, spawns immediate benefits and business opportunities for companies, such as the remote maintenance services that VTT has developed for ITER, the international fusion reactor consortium. This remote maintenance technology is also applied in the UNISONO project, which supports future human missions to Mars. VTT contributes to the long-term success of society while at the same time generating immediate business opportunities that creates growth in the present.

Many times it is only governments that have long enough timespans for this type of work. In return, society needs to see a return for their money through growth in GDP and the overall well-being of citizens. That can only happen in knowledge-intensive countries, like Finland, through systematic investments into basic and applied research. Together with universities, other research institutes and companies we can drive innovation that pushes the boundaries of science forward and creates opportunities for companies that they could not have done alone.

Last but not least, the third growth element is to help VTTers to grow: the only way we create innovations and help customers, is by ensuring that we have great people working for us. To attract and retain the best people, we offer exciting work, great colleagues and help them grow both as people and as professionals. Interesting world-class projects with international partners is one of the most important ways to help people grow. It can also create a positive spiral: our new agreement with Rolls Royce regarding remote controlled ships is based on long co-operation and strongly proven competence.

VTT is one of the most desirable employers among Finnish engineering students. To stay in the top tier and to ensure the well-being of our people, we need to lead our people in a way that promotes continuous learning both for teams and individuals.

These three elements of growth are the reason why we exist and our impact is the growth we create for our customers and society. During our first 75 years of existence we have been co-creating many important technologies and innovations, and our impact becomes visible in how our customers perform. Our scientists and their excellent competence are behind our impact. The importance of excellence was another ‘eureka’ moment in our thinking process. We will tell you more about that in our next blog.

Antti Vasara, President and CEO

Katri Kallio, Strategy Manager

vasara_kallio

 

 

 

 

 

 

 

Twitter: @ahavasara, @katri_kallio

Nyt on oikea aika

Antti_Vasara

Valtiosihteeri Martti Hetemäki kommentoi äskettäin Helsingin Sanomien artikkelissa Suomen tilannetta sanoilla “joko laitetaan työllisyys kuntoon, tai tehdään lisää sopeutustoimia tai luovutaan velkaantumisen taittamisesta”. Työllisyyden lisääminen on näistä se ainoa ja järkevä vaihtoehto, jota tulee edistää. Tästä tuskin kukaan on kovin paljon eri mieltä. Miksi se sitten on osoittautunut niin vaikeaksi meille Suomessa? Unohtuiko työllisyys omana tavoitteenaan useammaksi vuodeksi silloin, kun taloudessa oli finanssikriisin jäljiltä muita huolia. Työpaikat syntyvät joko luomalla uusia kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita tai olemalla parempi niiden myynnissä ja markkinoinnissa. Markkinointi- ja T&K-investoinnista oli helppo leikata silloin, kun oli vaikeaa – jäikö tämä levy nyt soimaan liian pitkäksi aikaa? Minusta jäi.

Työllisyyden pohjaksi vaadittava talouskasvu ei tapahdu itsekseen, eivätkä uudet tuotteet vain ”synny” jostain – puhumattakaan, että ne kävisivät kaupaksi ilman markkinointiponnistuksia. Suomessa on osaamista, runsaasti positiivisia esimerkkejä, hienoja onnistumisia ja tarinoita rohkeasta yrittämisestä. Tilanne ei ole millään mitalla lohduton, vaikka kansallista synkistelyä harrastetaankin ihan riittävästi. Nyt tarvitaan rohkeita päätöksiä sekä valtiolta että yrityksiltä panostaa lisää juuri tutkimukseen ja kehitykseen, ja markkinointipuolelta erottuvuutta, kykyä luoda uutta. T&K:ssa tarvitaan nyt rohkeita, jopa radikaaleja konsepteja, joissa pyritään löytämään uusia, kunnianhimoisia tuote- ja palveluavauksia. Kaipaan niiltä konkretiaa, uskallusta olla erilaisia ja näkemyksellisiä senkin uhalla, että joku haastaa meidät. Turhan usein päädymme puhumaan yleistyksillä ja kovin varovaisesti.

Me VTT:llä haluamme luoda avauksia, ehdotuksia uusista alueista ja kehittää niitä eteenpäin yhdessä yritys- ja yliopistokumppaniemme kanssa. Yhtiömme pitää myös muuttua, jotta saamme tekemiseen lisää vauhtia ja vaikuttavuutta. Nyt olemme kiihdytysvaiheessa ja oikealla polulla muutokseen.

Antti Vasara

Toimitusjohtaja

Twitter: @ahavasara