Onko kiertotalous vain trendi vai tulevaisuuden välttämättömyys

Elämme erilaisten talouksien aikakautta. Puhumme biotaloudesta, alustataloudesta, digitaloudesta – ja kiertotaloudesta. Onko kyse ohimenevistä trendeistä vai uudesta todellisuudesta, joka muuttaa kulutustottumuksiamme ja elämäämme?

Kiertotalous ei ole uusi ilmiö. Se on ollut kautta historian tapa toimia ja selviytyä niukoista ajoista. Iso- ja isoisovanhempamme elivät säästeliäästi ja käyttivät kaiken hyödyksi viimeistä rihmaa myöten. Näin tekevät edelleen ihmiset kehittyvissä maissa ja ankarissa tai poikkeuksellisissa olosuhteissa, kuten sodan aikana.

Nyt kiertotalous on tullut taas ajankohtaiseksi, sillä maapallon niukkenevat raaka-aineet, ruoka, vesi ja energia eivät riitä kattamaan yhä kasvavan väestön tarpeita. Meidän on pakko oppia ajattelemaan uudella tavalla omistamisesta ja kuluttamisesta.

Teknologia vauhdittaa kiertotaloutta ja liiketoimintaa

Kiertotalous on välttämättömyyden lisäksi suuri mahdollisuus luoda kestävän kehityksen mukaista kysyntää ja sitä kautta uudenlaista liiketoimintaa. Teknologia mahdollistaa sen, että kun tuotteen elinkaari on lopussa, raaka-aineet ja komponentit pystytään ottamaan talteen ja käyttämään niitä uusissa käyttökohteissa. Mitään ei heitetä hukkaan.

Tehokas resurssien hyödyntäminen vaatii uusia toimijoita, jakeluverkostoja ja järjestelmiä huolehtimaan, että oikea erä on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tekstiiliteollisuudessa on hyviä esimerkkejä siitä, miten käytetyistä vaatteista voidaan valmistaa uusiotekstiilikuitua vaate- ja teknisen tekstiiliteollisuuden tarpeisiin. Esimerkiksi palkittu Ioncell-FTM-menetelmä, johon VTT on kehittänyt puuvillajätteen esikäsittelytekniikan, liuottaa puuvillajätteen myrkyttömästi uutta käyttöä varten. 3D-tulostuksen avulla voidaan puolestaan käyttää materiaaleja resurssiviisaasti valmistavassa teollisuudessa ja, mikä parasta, pystytään hyödyntämään talteen otettuja kierrätysraaka-aineita. Tämä kaikki vaatii kuitenkin kykyä ajatella uudella tavalla koko liiketoimintaympäristössä.

Nykyisillä toimintatavoilla ei pärjätä

Tutkimus ja kehitys ovat avainasemassa, jotta kiertotalous toimii tehokkaasti. Tarvitsemme radikaaleja innovaatioita, joilla edistetään resurssiviisasta ja kestävän kehityksen mukaista talouskasvua.

Kiertotalous on ajattelutavan lisäksi liiketoimintaa, joka tuottaa arvoa, työpaikkoja ja verotuloja. Tarvitsemme hyviä ideoita, ennakkoluulottomuutta ja rohkeita kokeiluja viemään ajatukset liiketoiminnaksi. Miten minimoidaan jätteen määrä ja lopulta hyödynnetään jäljelle jäävä jäte uudestaan? Siitä, mitä on ennen pidetty päätepisteenä, voidaan luoda uusi bisnes – hyvä esimerkki ovat elintarviketuotannon sivuvirrat. VTT on esim. patentoinut valmistustavan, jolla hyödynnetään mehuteollisuuden marjatähteet muffinssien kuitupitoisuutta lisäävänä raaka-aineena. Tällaiset innovaatiot eivät synny tyhjästä, vaan edellyttävät tutkimustietoa pohjaksi ja kehitystyötä menestyäkseen.

Höyhenet catwalkille

Innovaatioita ei synny myöskään, jos kukaan ei uskalla ajatella isosti tai uusiksi. Hyvä esimerkki ovat höyhenet.

Pienestä, kevyestä höyhenestä on moneksi. Sen jälkeen, kun se on lämmittänyt ja suojannut kantajaansa, se voidaan muuntaa proteiinipitoiseksi eläinrehuksi tai käyttää pakkausmateriaaleissa.

Höyhentäytteinen tyyny on vanha tuttu, mutta miten vaikkapa tekstiiliteollisuus voisi paremmin hyödyntää höyhentä raaka-aineissaan? Koska näemme höyhenet muotinäytösten catwalkeilla?

Kiertotaloudesta kasvua Suomelle

Kiertotalouden ytimessä ovat palvelut: ostaminen ja omistaminen muuttuvat vuokraamiseksi ja yhteiskäytöksi. Tämä on ollut todellisuutta vaikkapa asuntomarkkinoilla jo kauan, ja nyt ajattelutavan muutos alkaa laajentua myös työkaluista (ks. Liiteri-pilotti) kulkuneuvoihin.

Yli kaksi kolmasosaa Suomen bruttokansantuotteen arvosta on palveluja. Kun kiertotalouden mahdollisuudet ymmärretään kaikkialla yhteiskunnassa, osuus on vieläkin suurempi – ja ympäristön kuormitus pienempi.

Uudet palvelut lisäävät kasvua ja työllisyyttä Suomessa. Digitalisaatio toisaalta korvaa työpaikkoja, toisaalta sen hyödyntäminen kiertotaloudessa luo kasvun mahdollisuuksia yrityksille: valmistuksen ja tuotteen koko elinkaari tarvitsee uusia ratkaisuja esineiden internetin sovelluksista.

Suomella on kaikki edellytykset olla kiertotalouden edelläkävijä. Olennaisinta on uskaltaa ajatella uusiksi. Tarvitsenko todella omaa autoa? Onko auton vuokraamiselle aina tarvittaessa mitään oikeaa estettä? Totutut toimintatavat pitää kyseenalaistaa.

Aiemmilta sukupolvilta tuttu ajattelu- ja toimintatapa muuttuu hyvinvointiyhteiskuntaa rakentavaksi liiketoiminnaksi. Suomessa on koulutettu väestö, runsaasti luonnonvaroja sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa, joten tämä pieni maa voi kehittää globaaleja ratkaisuja, jotka todella säästävät resursseja ja lisäävät hyvinvointia.

Anne-Christine Ritskchoff VTT

Anne-Christine Ritschkoff
Tieteellinen johtaja
Twitter: @AnneRitschkoff  

Innovations enable sustainable growth

Anne-Christine_Ritskchoff_300dpi_2

The world population growth has led to increased utilization of limited natural resources. On the other side, the demand for raw materials for industrial use is constantly increasing. This is a challenging equation with no easy solution. However, every challenge is an opportunity – resource wisdom provides the means to generate new businesses, to gain competitive advantage and to create totally new business models.

Resource wisdom is resource efficiency, if you like, it can also be interpreted as ”more from less”, meaning that less materials, energy and water is used in processes and production. Recycling of materials, components and goods is getting more and more attractive, also and especially from a business point of view. Industrial symbiosis, someone´s by-product or waste is crucial raw material for the other, represents new way of thinking and paves the way to wiser use of resources.   Resource efficiency is a crucial part of clean technology. The global cleantech market is growing rapidly and Finns possess the basic knowledge. That is why cleantech is part of the new government programme with high economical and societal expectations.

This all sounds good and promising by having a lot of potential to generate new businesses, sustainable growth, jobs and well-being. However, to make this happen there is a need for target-oriented research, technology development and innovation which can and will be successfully converted into products, services and businesses. Finland is known as a high technology country. We Finns have the ability to innovate.  In the recent Global Competitiveness Report 2014 – 2015 (by World Economic Forum) Finland was ranked No. 1 in innovativeness among 144 countries. But do we have the ability to exploit the outcome economically? Thus, innovation capability matters.

Cleantech is a growth area, which needs innovations. The Global Cleantech Summit 2015 is a forum for businesses, R&I and entrepreneurs to meet and to change ideas. Let´s innovate!

Anne-Christine Ritschkoff

Executive Vice President, Strategic Research

 

The blogpost was published 12.8. in the Global Cleantech Summit webpages.

 

 

Finland in pursuit of new heights with bioeconomy

AR_MG_1632-1web

Bioeconomy is currently high on political and economic agendas both in Finland and elsewhere. Bioeconomy is part of the sixth wave of economy, where resource efficiency and sustainable use of natural resources act as technological, economic and social drivers. Bioeconomy involves the use of renewable natural resources to reduce the use of fossil fuels. This also boosts economic growth and creates new jobs, new businesses and well-being for citizens. However, renewable natural resources need to be used sparingly and recycled efficiently and wisely.

What does bioeconomy mean to Finland?

Actually, bioeconomy is nothing new in Finland, but this “second coming” enables the Finnish economy to reach new heights. Finland’s wealth of natural resources (we have the fourth highest per-capita biocapacity in the world) has always been the foundation of our economy.

The Finnish forest industry has, over the course of its history, also demonstrated an excellent ability to reinvent itself with inventions ranging from sulphite spirit, wood gasifiers and xylitol to cutting-edge automated paper production processes.  At the moment, Finnish forestry companies are working on products such as biofuels and nanocellulose. It appears that through bioeconomy our forest industry will once again lift Finland from the depths of recession. Good examples of this are the recent investment news we have heard from the forest industry, which, once implemented, will create new jobs also in other sectors, such as mechanical engineering.

Global demand drives Finland’s bioeconomy

Finland has already made good progress in bioeconomy. We even have a whole host of businesses that already perform well on the global market. There is nevertheless still room to improve the way we make sustainable use of bioeconomy.  Rapidly growing global demand for biomass is making the market increasingly competitive. In order to succeed, Finnish businesses need to learn to take advantage of their strengths and competitiveness boldly, shrewdly and forsaking unnecessary modesty. There is growing demand for energy, food and clean water across the world. This demand will create markets for the future, where Finnish technology together with clever use and processing of our natural resources can create new solutions while enabling growth and well-being at home.

Finland’s recently published national bioeconomy strategy names increasing the turnover of Finland’s bioeconomy from the current EUR 60 billion to a whopping EUR 100 billion by 2025 as one of its objectives. The goal is ambitious but not impossible. Reaching the goal requires prioritisation, new sources of venture capital and investment in innovation as well as transdisciplinary, cross-cutting excellence. Finland’s priorities are based on our strengths, which include technological development, process know-how and highly skilled and experienced staff.

Cooperation is key to competitive solutions

Research and development are vital for the creation of innovations, new sharp spearheads for growth and new business as well as renewal of industries. As Finland’s leading technology and innovation organisation, VTT has a unique opportunity to show its strengths. We have been actively involved in formulating Finland’s bioeconomy strategy both in terms of research and development and in terms of foresight and future visions. This is demonstrated by our newly published vision of how Finnish society could live in the era of bioeconomy in 2044.

Finland is a small country and we can only come up with global killer solutions by pooling our resources. However, cooperation needs to go beyond words and speeches – we need to take action. This requires commitment and a lot of effort from everyone. Building links between businesses, research organisations and decision-makers is an integral part of VTT’s work and especially close to our hearts. Join us in our quest to turn our national bioeconomy vision into reality and Finnish bioeconomy into a success story!

 Anne-Christine Ritschkoff

 Executive Vice President

Suomi nousukiitoon biotaloudella

AR_MG_1632-1web

Biotalous on nyt poliittisilla ja taloudellisilla agendoilla niin meillä kuin muuallakin. Biotalous on osa talouden kuudetta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän kehityksen mukainen hyödyntäminen toimivat teknologisina, taloudellisina ja sosiaalisina ajureina. Biotaloudessa uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntämällä vähennetään fossiilisten luonnonvarojen käyttöä. Samalla edistetään talouskehitystä ja luodaan uusia työpaikkoja, uutta yritystoimintaa ja hyvinvointia kansalaisille. Uusiutuvia luonnonvaroja ei kuitenkaan tuhlata vaan niitä hyödynnetään ja kierrätetään tehokkaasti ja viisaasti.

Mitä biotalous tarkoittaa Suomelle?

Biotalous ei itse asiassa ole meille suomalaisille mitään uutta, mutta sen uusi tuleminen mahdollistaa Suomen talouskasvun nousukiidon. Suomen runsaat luonnonvarat  (asukasta kohden meillä on maailman neljänneksi suurin biokapasiteetti) ovat aina olleet taloutemme kivijalka.

Suomalainen metsäteollisuus on historiansa aikana myös osoittautunut olevansa uudistumiskykyinen biotaloustoimija, joka on kehittänyt tuotteita tikkuviinasta, häkäpöntöstä ja ksylitolista aina huipputehokkaisiin, automatisoituihin paperituottoprosesseihin.  Tällä hetkellä metsäteollisuus kehittää muun muassa biopohjaisia polttoaineita ja nanoselluloosaa. Näyttää siltä, että biotalouden turvin metsäteollisuutemme on taas kerran nostamassa Suomea taantumasta kasvuun. Tästä on hyvänä esimerkkinä viimeviikkoiset metsäteollisuuden investointipäätökset, jotka toteutuessaan poikivat työtä ja työpaikkoja myös muille toimialoille, kuten esimerkiksi konepajoille.

Globaalit tarpeet ajureina Suomen biotaloudelle

Suomi on biotaloudessa jo hyvin liikkeellä. Meiltä löytyy myös koko joukko globaaleilla markkinoilla menestyviä yrityksiä. Vielä on kuitenkin mahdollisuus vauhdittaa kestävää biotalouden hyödyntämistä.  Nopeasti kehittyvä biomassojen globaali kysyntä kiristää kilpailua. Pärjätäkseen Suomen tulee oppia hyödyntämään runsaita vahvuuksiaan ja kilpailuetujaan ennakkoluulottomasti, viisaasti ja ilman turhaa vaatimattomuutta. Maailmalla on kasvava tarve energiaan, ruokaan ja puhtaaseen veteen. Tämä tarve luo myös tulevaisuuden markkinoita, joihin suomalainen teknologia yhdessä luonnonvarojemme viisaan käytön ja jalostuksen kanssa tarjoaa ratkaisuja, samalla kun se mahdollistaa kasvua ja hyvinvointia meille.

Suomen vastavalmistuneessa kansallisessa biotalousstrategiassa on asetettu tavoitteeksi kasvattaa Suomen biotalouden liikevaihtoa nykyisestä 60 miljardista aina 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta ei mahdoton. Tavoitteen saavuttaminen vaatii terävien kasvukärkien valintaa, uutta pääomarahoitusta ja innovaatiopanostuksia sekä poikkialaista ja innovaatioympäristön leikkaavaa huippuosaamista. Suomen kasvukärjet perustuvat vahvuuksiimme, joita ovat muun muassa teknologioiden kehitys, prosessiosaaminen ja koulutetut, osaavat ihmiset.

Yhteistyö on kilpailukyisten ratkaisujen avain

Tutkimuksella ja kehityksellä on avainmerkitys innovaatioiden, terävien kasvukärkien ja uuden liiketoiminnan syntymiselle sekä elinkeinoelämän uudistumiselle. VTT:llä on tässä näytön paikka vahvana kansallisena teknologia- ja innovaatiotoimijana. Olemme olleet aktiivisesti luomassa pohjaa Suomen biotalousaloitteille niin tutkimus- ja kehitystyön kuin ennakoinnin ja tulevaisuuden visioiden luomisen puitteissa. Tästä on osoituksena tänään julkaisemamme visio siitä, millaista elämää suomalaiset voisivat viettää biotalouden aikakaudella Suomessa vuonna 2044.

Suomi on pieni maa ja ainoastaan yhteistyöllä saamme aikaan globaaleja voittajaratkaisuja. Yhteistyön on kuitenkin oltava enemmän kuin juhlapuheita – todellista yhdessä tekemistä. Se vaatii sitoutumista ja tekoja kaikilta. VTT:llä pelinrakentaminen yritysten, tutkimustoimijoiden ja päätöksentekijöiden välille on kiinteä osa toimintaamme ja erityisen lähellä sydäntä. Tule mukaan toteuttamaan kansallista biotalousvisiota ja viemään suomalainen biotalous menestykseen!

Anne-Christine Ritschkoff

Tieteellinen johtaja

Growth and success from creativity

AR_MG_1632-1web

Modern world is full of different kinds of economies. We have bioeconomy, mineral economy, digital economy, solar economy and even methane economy, to name but a few.  During my visit to South Korea towards the end of last year, I came across the concept of ‘creative economy’.

Of course, creative economy is also one of the many forms of economy that we in Finland recognise. But believe it or not, creative economy is not quite what it sounds like, especially to a technological ear, but a completely serious economic trend. Wikipedia defines ‘creative economy’ as follows:

“Creative economy refers to the economic value added by know-how and creative industries to national economy. The value of creative economy is measured on the basis of patents, design rights and copyrights.”

This sounds exactly what we in Finland are trying to achieve by means of research and technological development.

But why is South Korea investing in creative economy? We have learned to think about South Korea as a country that uses research developed elsewhere and turns it quickly into commercially viable products. That is an impressive skill and surely something that we would also like to be able to do.

When I asked my hosts what they meant by ‘creative economy’, they replied that economic growth comes from thinking and doing things differently. In the case of South Korea, the era of copying others is over and the country now wants to make their own innovations and become trailblazers and pioneers. This means a shift away from South Korea’s comfort zone, approaching things from a different angle and finding innovative solutions to challenges.

In the current economic climate, this way of thinking is also essential for us at VTT and in Finland. Restructuring has forced us to look for new philosophies and operating models. For example, bioeconomy should be a “low-hanging fruit” for our national economy, as we have a wealth of expertise, know-how and experience in that field.

VTT is actively involved in establishing Finnish businesses as pioneers in their respective industries. We have made a substantial contribution to Finland’s national bioeconomy strategy, for example, by formulating a vision of Finland’s opportunities in bioeconomy. Our vision, which we have named “People in Bioeconomy 2044”, will be published before the summer, and it will introduce readers to characters such as Helmi and Igor, the Anderssons and the creative genius Jonas “Brad” Salmi.

By going creatively beyond our comfort zone we can ensure that Finland becomes the best place for investments!

Anne-Christine Ritschkoff, Executive Vice President

andersonsv5

 

Luovasti kasvua ja menestystä

AR_MG_1632-1web

Nykyisin elämme keskellä kaikenlaisia talouksia. Puhumme biotaloudesta, mineraalitaloudesta, digitaalitaloudesta, aurinkotaloudesta ja jopa metaanitaloudesta, vain muutamia mainitakseni.  Vieraillessani Etelä-Koreassa viime vuoden lopulla törmäsin siellä käsitteeseen luova talous (creative economy).

Onhan tästä meilläkin jo kauan puhuttu yhtenä monista talouden muodoista. Luova talous ei, uskokaa tai älkää, ole ihan sitä miltä se voi äkkiseltään varsinkin teknologin korviin kuulostaa, vaan ihan vakavasti otettava talouden suunta. Luova talous määritellään wikipediassa seuraavasti:

”Luova talous on osaamisen ja luovien alojen koko kansantalouteen synnyttämää taloudellista arvoa. Luovan talouden arvo on mitattavissa esimerkiksi patenttien, muotoilusuojien ja tekijänoikeuksien avulla”.

Tämähän kuulostaa sellaiselta, jota me Suomessakin haemme tutkimuksesta ja teknologian kehittämisestä.

Mutta miksi Etelä-Korea haluaa panostaa luovaan talouteen? Mehän olemme tottuneet ajattelemaan Etelä-Koreaa maana, jossa kyetään haarukoimaan muualla tehtyä tutkimusta ja muokkaamaan sitä nopeasti liiketoiminnassa hyödynnettävään muotoon. Varsin hyviä taitoja, joita mekin haluaisimme omaksua, eikö?

Kysyessäni mitä he tällä luovalla taloudella oikein tarkoittavat, vastattiin minulle, että talouskasvua aikaansaadaan ajattelemalla ja tekemällä asioita toisin. Heidän tapauksessa kopioinnin aika on ohi ja he pyrkivät luomaan itse uutta, toimimaan tienraivaajina ja edelläkävijöinä. Tämähän tarkoittaa sitä, että siirrytään pois mukavuusalueelta, pohditaan asioita toiselta kantilta ja löydetään uudenlaiset ratkaisut haasteisiin.

Tämä ajattelutapa on nykytilanteessa välttämätön myös meille VTT:ssä ja Suomelle. Rakennemurroksen kurimuksessa on tilausta uudenlaisille ajattelu- ja toimintatavoille. Esimerkiksi biotalouden pitäisi olla meidän kansantaloudelle ”low-hanging fruit”, meillä on sillä alueella hurjasti osaamista, tietotaitoa ja kokemusta.

VTT on aktiivisesti mukana viemässä Suomen elinkeinoelämää edelläkävijän asemaan. Olemme olleet vahvasti vaikuttamassa kansallisen biotalousstrategian sisältöön mm. visioimalla Suomen biotalouden mahdollisuuksia. Visiomme ”People in Bioeconomy 2044” julkaistaan ennen kesää ja sen sivuilla tulet tapaamaan mm. Helmin ja Igorin, Anderssonit ja erittäin luovan Jonas ”Brad” Salmen.

Luovasti mukavuusalueen ulkopuolelle menemällä mahdollistamme sen, että Suomi on paras paikka investoinneille!

Anne-Christine Ritschkoff, tieteellinen johtaja 

andersonsv5