Logistics is challenging in a circular economy

Circular economy is growing. We hear an increasing amount of stories about both successful and failed business models. Logistics plays a key role in the success of new business models for circular economy. At the same time, the required logistics poses a challenge, since it is significantly different from current operating models and logistic structures. How can the logistics of circular economy be made efficient, smooth and reasonably priced in Finland?

VTT’s recent AARRE project studied logistics and associated networks from the perspective of various business models for circular economy. The keys to functional future logistics are improving the sharing of information, close collaboration between companies and consumers, matching logistic infrastructure to the needs of circular economy and creating novel logistic services.

What is logistics like in circular economy and what challenges are involved?

In circular economy, materials will not end up as waste. Instead, they circulate within and between different supply chains, and are often transformed. The logistics of circular economy faces several challenges, such as poor predictability of material streams, small batches, low financial value of the material and variation of the material and its quality. For example, how can we transport low-value material cost-efficiently, ecologically and at the right time to a factory that manufactures products from secondary raw materials? Logistics will also grow in importance as companies and consumers switch from ownership to the use of services. How can one obtain a shared steam cleaner or a rented welding machine easily and economically, and how does the return logistics work?

Cost-efficient and ecological supply chain management will be a fundamental requirement of a well-functioning circular economy. According to companies working in circular economy, the logistics costs of circular economy are, for the most part, too high. The supply chain is missing services and operators. Collaboration between companies and segments is still low. In many cases, these shortcomings form an obstacle for new business in circular economy, or impair its profitability significantly.

How to respond to the challenges?

One of the key factors is the use of digitalisation in all phases of the supply chain, from the designer’s desk to return logistics. Circular economy highlights the importance of efficient control of material streams: accurate monitoring, traceability and novel logistics solutions. Building functional logistics requires collaboration among the parties, including cross-segment collaboration and co-operation between competitors. Legislation should also support logistic solutions of circular economy, for example by allowing more flexible intermediate storage for waste that will end up as secondary raw material.

Check list for circular economy logistics

Below is a summary of key factors identified in the AARRE project, and good practices for responding to the associated challenges.

Collaboration and the lack of collaboration in the network

  • Who are your key partners? Increase collaboration with them by developing new operating methods together.
  • Invest in establishing trust.
  • What information is critical for the logistics of circular economy? Create new ways of sharing this information.
  • If necessary, find partners outside your segment.

Digitalisation! What can you do with it?

  • Digitalisation will be an important enabler of the management of the supply chain (circle) of circular economy
  • Built-in ID tags detailing the content and usage history of a product will help in the refurbishing of products and reuse of product materials.
  • Information about location and needs improve the predictability and transparency of streams.
  • Various platform solutions enable material streams to be connected between parties, which improves the efficient utilisation of storage and transport capacity.
  • Forecast return streams by leveraging Big Data and information obtained from consumers themselves.

Logistic costs

  • Join forces with local actors. Combining volumes across sectors increases the efficiency of transport and warehousing.
  • Use your transport capacity at its maximum capacity. This too requires collaboration across companies and sectors.
  • Leverage digitalisation.

Efficiency or inefficiency of the entire supply chain

  • Actions that support the logistics of circular economy can be made already at the product design phase.
  • Encourage consumers to participate in return logistics by adopting a use-based business model or awarding users for returns.
  • Study start-up companies to get ideas about novel supply chain arrangements.

Logistics service providers as pioneers of circular economy

Circular economy requires a large number of new services from logistics companies. Recycled materials need flexible, versatile, correctly located or mobile storage services. Consumers are predicted to adopt a more active role, which creates more business opportunities, for example in trade between consumers. Logistics of circular economy needs a wide range of IT services, for example utilisation of data from sensors along the delivery circle, and a smarter combination of transport needs. The logistics of circular economy will also need a significant amount of new technologies. Development of services serves to promote wide-scale adoption of circular economy, while opening significant business opportunities for logistics and technology companies both in Finland and in export markets.

For more information, please visit:  www.vtt.fi/sites/AARRE
or follow on Twitter @AarreResearch


Outi Kettunen
Senior Scientist
Twitter: @outi_kettunen


Maria Antikainen VTT

Maria Antikainen

Senior Scientist
Twitter: @MariaAntikainen



Anna Aminoff VTT
Anna Aminoff 
Twitter: @AminoffAnna



Headed by VTT, the AARRE project created new, user-driven circular economy business activities. The project was a networked research project (2015–2017) being undertaken in partnership with the business sector, with Tekes as the main funder. In addition to VTT, the other research organisations involved were the Finnish Environment Institute (SYKE) and the Consumer Society Research Centre of the University of Helsinki. The partners in the AARRE project were Lassila & Tikanoja, Destaclean, Kierrätysverkko, CoreOrient, Eurokangas, Not Innovated Here, as well as the Chemical Industry Federation of Finland, and the Federation of Finnish Technology Industries. The AARRE project ended on 30 November 2017.

How can industry be included in the sharing economy?

With the success of innovative ventures such as the carpooling platform BlaBlaCar, and the shared office environment WorkAround, the sharing economy is turning into a booming business for B2C. The concept of sharing  goods and services is perfectly suited to consumers who would rather handle their business themselves than go through a middleman. But how would it be possible to get the B2B sector involved?

The Ministry of Economic Affairs and Employment estimated that the sharing economy in Finland will be worth (TEM 9/2017) 1.3 billion euros in 2020. Based on the report, the biggest sectors are crowdfunding, peer-to-peer mobility and car sharing, and household management and other micro tasks.  These calculations are strongly based on the current situation in which the sharing economy is mainly B2C business. However, there is one area that seems to be lagging behind B2C when it comes to the sharing economy: B2B.


Sharing economy refers to a common or communal economy that includes the production, consumption and use of commodities. It is based on temporary access instead of ownership, by utilizing the development of technology and the popularity of social media, such as sharing platforms. Since the B2B sector does not function on the same peer-to-peer business model that suits B2C, it makes sense that this sector has not yet seen as much success in the sharing economy. Different drivers, such as the economic situation, facilitate the need to share. Furthermore, change of mindset and existing practices in companies towards the sharing economy require progress, which can be challenging and take time. However, as technology develops, the B2B sector is looking to evolve in a way that will also allow it to partake in the lucrative sharing economy. The long-term vision is that current industrial value networks will evolve into business ecosystems in which the resources of individual companies can be shared on demand, making the network more responsive and efficient.

Platforms as enablers

The platforms are enablers for the B2B sharing economy. New business rules of the platform economy include generating network value, enabling of scale-up, and asymmetric competition in which companies pursue market opportunities with different resources and approaches. The ideal platform ecosystem in the B2B sharing economy includes 1) external resource orchestration instead of controlling internal resources, 2) external interactions between producers and customers instead of internal optimization, and 3) focusing on ecosystem value instead of on individual customers. The sharing business models are often triadic models consisting of a service enabler (platform), a service provider (supply / owner) and the customer (demand / seeker).


Unique business models that maximize the utilization of idle assets differentiate the sharing economy from traditional business models. Most sharing economy businesses use online platforms or applications for collecting and sharing real-time data, and maximizing the use of assets. Based on the platform guidelines, digital leaders design and optimize platform ecosystems that scale exponentially without incurring the diminishing returns typically associated with traditional business models. The shift towards sharing economy business models is a big step for traditional companies, and new knowledge is needed to advance the transformation.

Benefits and challenges in the B2B sharing economy

SHARE -research project

B2B sharing economy in the industrial context is researched in the SHARE -research project. The aim of the project is to create and demonstrate a digital sharing platform concept for a circular economy business ecosystem in which collaborating industrial organizations can easily co-innovate and share knowledge, production capacity, resources, services and logistic networks through interoperable systems, connected intelligent objects and blockchain technology. We are designing a set of rapid experimentations and initial solution designs for a sharing economy platform, testing and analyzing the designed solutions and analyzing in-depth sharing economy experiments. We are also organizing a series of workshops for advancing sharing economy knowledge and solutions, and analyzing business potential opportunities and business models.

For more information, please visit: www.vtt.fi/share

Salla Paajanen
Research Scientist, VTT
Twitter: @PaajanenSalla

Anna Aminoff
Senior Scientist, VTT
Twitter: @AminoffAnna

Maria Antikainen
Senior Scientist, VTT
Twitter: @MariaAntikainen

This is the first text of a blog series addressing topics related to the SHARE -research project.

Miten saamme teollisuuden mukaan jakamistalouteen?

Innovatiivisten yritysten, kuten kimppakyytialusta BlaBlaCarin ja jaetun toimistoympäristön WorkArounding,  menestys on siivittänyt  jakamistalouden kasvavaksi B2C-liiketoiminnaksi. Tavaroiden ja palveluiden jakaminen sopii erinomaisesti kuluttajille, jotka tekevät kauppaa mieluummin itse kuin välikäsien kautta. Mutta miten saamme B2B-sektorin mukaan?

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM 9/2017)  arvioi, että Suomen jakamistalouden arvo on 1,3 miljardia euroa vuonna 2020. Suurimmat toimialat olisivat tuolloin joukkorahoitus (crowdfunding), vertaisverkostojen (peer-to-peer) liikkuvuus ja autojen jakaminen sekä kotitalouksien hoito ja muut mikrotehtävät. Nämä laskelmat perustuvat vahvasti nykytilanteeseen, jossa jakamistalous on pääasiassa B2C-liiketoimintaa. Edelleen yksi alue näyttäisi laahaavan perässä jakamistaloudessa: B2B-sektori.

Jakamistalous viittaa yhteiseen tai yhteisölliseen talouteen, joka sisältää hyödykkeiden tuotannon, kulutuksen ja käytön. Se perustuu tilapäiseen käyttöoikeuteen omistajuuden sijasta, hyödyntäen teknologian kehitystä ja sosiaalisen median, kuten jakamisalustojen suosiota. B2B-sektori ei toimi samalla vertaisverkkomallilla kuin B2C-liiketoiminta, joten on ymmärrettävää, että B2B-alustoilla ei ole vielä menestytty jakamistaloudessa samassa mittakaavassa kuin B2C-liiketoiminnassa. Erilaiset ajurit, kuten taloudellinen tilanne, edistävät tarvetta jakaa. Lisäksi ajattelutavan muuttaminen ja yritysten olemassa olevien käytäntöjen muokkaaminen kohti jakamistaloutta vaatii vaivannäköä, joka voi olla haastavaa ja aikaa vievää. Teknologian kehittymisen myötä myös B2B-sektori haluaa kehittyä tavoilla, jotka mahdollistavat osallistumisen tuottoisaan jakamistalouteen. Pitkällä aikavälillä voidaan nähdä, että nykyiset teolliset arvoverkot kehittyvät liiketoimintaekosysteemeiksi, joissa yksittäiset yritykset voivat jakaa resursseja kysynnän mukaan, tehden verkostosta muutoksiin paremmin reagoivan ja tehokkaamman.

Alustat mahdollistajina

Alustat ovat B2B-jakamistalouden mahdollistajia. Jakamistalouden uudet liiketoiminnan säännöt sisältävät lisäarvon tuottamisen verkostossa, skaalautuvuuden mahdollistamisen sallimalla muiden tuottaa liikevoittoa sekä epäsymmetrisen kilpailun, kun yritykset tavoittelevat markkinamahdollisuuksia erilaisilla resursseilla ja lähestymistavoilla.

Ihanteelliseen B2B-jakamistalouden alustaekosysteemiin kuuluu:

1) ulkoisten resurssien organisointi, omien resurssien hallinnan sijasta,
2) ulkoinen vuorovaikutus tuottajien ja asiakkaiden kanssa, sisäisen optimoinnin sijasta ja
3) kokonaisvaltaiseen ekosysteemin arvoon keskittyminen, yksittäisiin asiakkaisiin keskittymisen sijasta.

Jakamistalouden liiketoimintamallit ovat usein kolmijakoisia malleja, sisältäen palvelun mahdollistajan (alustan), palveluntarjoajan (tarjonta/omistaja) ja asiakkaan (kysyntä/etsijä).


Ainutlaatuiset liiketoimintamallit, jotka maksimoivat käyttämättömän omaisuuden hyödyntämisen, erottavat jakamistalouden perinteisistä liiketoimintamalleista. Useimmat jakamistalouden yritykset käyttävät verkkoalustoja tai sovelluksia reaaliaikaisen tiedon keräämiseen ja jakamiseen sekä hyödykkeiden käytön maksimointiin. Alustojen ohjesääntöihin perustuen, digitaaliset johtajat suunnittelevat ja optimoivat sellaiset alustaekosysteemit, jotka skaalautuvat eksponentiaalisesti ilman perinteisten liiketoimintamallien tyypillisesti vähenevää tuottoa. Siirtyminen jakamistalouden liiketoimintamalleihin on suuri perinteisille yrityksille, joten uutta tietoa tarvitaan muutoksen edistämiseksi.

Etuja ja haasteita B2B-jakamistaloudessa



B2B-jakamistaloutta teollisuusyrityksille tutkitaan SHARE-tutkimushankkeessa. Sen tavoitteena on luoda ja kuvata digitaalinen jakamisalustakonsepti kiertotalouden liiketoimintaekosysteemille, jossa teolliset organisaatiot voivat helposti innovoida ja jakaa tietoa, tuotantokapasiteettia, resursseja, palveluita ja logistisia verkostoja yhteen toimivien järjestelmien, yhdistettyjen älykkäiden esineiden ja lohkoketjuteknologian avulla. Suunnittelemme joukon nopeita kokeiluja ja alustavia ratkaisumalleja jakamistalouden alustalle, testaamme ja analysoimme suunniteltuja ratkaisuja, toteutamme joukon työpajoja jakamistalouden tietämyksen ja ratkaisujen edistämiseksi sekä analysoimme liiketoimintapotentiaalia ja -malleja.

Lue lisää: www.vtt.fi/share

Salla Paajanen
Research Scientist, VTT
Twitter: @PaajanenSalla

Anna Aminoff
Senior Scientist, VTT
Twitter: @AminoffAnna

Maria Antikainen
Senior Scientist, VTT
Twitter: @MariaAntikainen

Tämä blogiteksti on ensimmäinen osa blogisarjasta, joka käsittelee SHARE-tutkimusprojektin aiheita.

Kiertotalouden logistiikka on haaste, mutta selätettävissä!

Kiertotalous kasvaa. Kuulemme yhä enemmän tarinoita sekä menestyksekkäistä bisnesmalleista että sellaisista, jotka eivät ole lähteneet lentoon. Logistiikan rooli on olennainen uusien kiertotalouden liiketoimintamallien onnistumisessa. Samalla se on haastavaa, koska se poikkeaa huomattavasti tähänastisista toimintatavoista ja logistisista rakenteista. Miten kiertotalouden logistiikasta sitten saadaan tehokasta, sujuvaa ja kohtuuhintaista Suomessa?

VTT:n juuri päättyneessä AARRE-projektissa tutkittiin logistiikkaa ja siihen liittyviä verkostoja erilaisten kiertotalouden liiketoimintamallien kannalta. Avaimina tulevaisuuden toimivaan logistiikkaan ovat mm. tiedon jakamisen parantaminen, tiivis yhteistyö yritysten välillä ja kuluttajien kanssa, logistiikan infrastruktuurin sovittaminen kiertotalouden tarpeisiin sekä uudenlaisten logististen palveluiden luominen.

Millaista logistiikka on kiertotaloudessa ja mitä haasteita siinä on?

Kiertotaloudessa materiaalit eivät päädy jätteiksi. Sen sijaan ne kiertävät toimitusketjussa ja eri toimitusketjujen välillä, usein myös muotoaan muuttaen. Kiertotalouden logistiikkaan tuovat haasteita mm. materiaalivirtojen huono ennustettavuus, pienet erät, materiaalin vähäinen taloudellinen arvo sekä materiaalin ja sen laadun monimuotoisuus. Miten esimerkiksi saadaan hoidettua vähäarvoisen materiaalin toimitus uusiotuotteita valmistavalle tehtaalle kustannustehokkaasti, ympäristöystävällisesti ja oikealla ajoituksella? Logistiikan merkitys kasvaa myös, kun yritykset ja kuluttajat siirtyvät omistamisesta palvelujen käyttäjiksi. Kuinka yhteiskäytössä olevan höyrypesurin tai vuokratun hitsauskoneen saa vaivattomasti ja edullisesti, ja miten palautuksen logistiikka hoidetaan?

Toimitusketjujen hallinta taloudellisesti ja ekologisesti on toimivan kiertotalouden perusedellytys. Kiertotaloudessa toimivien yritysten mukaan kiertotalouden logistiikan kustannukset ovat pääosin liian korkeita. Toimitusketjusta puuttuu palveluita ja toimijoita. Yritysten ja eri toimialojen välinen yhteistyö on vielä vähäistä. Monessa tapauksessa nämä muodostuvat esteiksi pyörittää uutta kiertotalouden liiketoimintaa, tai ne huonontavat merkittävästi uuden liiketoiminnan kannattavuutta.

Miten haasteisiin voi vastata?

Yksi avaintekijöistä on digitalisaation hyödyntäminen kaikissa toimitusketjun vaiheissa suunnittelupöydältä aina paluulogistiikkaan asti. Kiertotaloudessa korostuu tehokas materiaalivirtojen hallitseminen: tarkka seuranta, jäljitettävyys ja uudenlaiset logistiikkaratkaisut. Toimivan logistiikan rakentaminen vaatii yhteistyötä eri osapuolien kesken, sisältäen myös toimialat ylittävän ja kilpailijoiden välisen yhteistyön. Myös lainsäädännön täytyy tukea kiertotalouden logistisia ratkaisuja, esimerkiksi sallimalla uusioraaka-aineeksi päätyvän jätteen välivarastoinnin nykyistä joustavammin.

Kiertotalouden logistiikan check-list

Alle on kerätty AARRE projektissa tunnistettuja avaintekijöitä ja hyviä toimintatapoja niihin liittyviin haasteisiin.

Yhteistyö ja sen puute verkostossa

  • Ketkä ovat avainkumppaneitasi? Kehitä heidän kanssa uusia toimintatapoja yhteistyön lisäämiseksi.
  • Panosta luottamuksen rakentamiseen.
  • Mikä tieto on olennaista kiertotalouden logistiikassa? Rakenna sille uusia tiedonjakotapoja.
  • Etsi tarvittaessa uusia kumppaneita myös oman toimialan ulkopuolelta.

Digitalisaatio! Mitä sillä voi tehdä?

  • Digitalisaatio tulee olemaan kiertotalouden toimitusketjun (kehän) tehokkaan hallinnan tärkeä mahdollistaja.
  • Tuotteiden sisältö ja käyttöhistoria mukana kulkevissa tunnistimissa helpottaa mm. kunnostusta ja tuotteiden sisältämän materiaalin uudelleen hyödyntämistä.
  • Sijainti- ja tarvetieto parantavat mm. virtojen ennakoitavuutta ja läpinäkyvyyttä.
  • Erilaiset alustaratkaisut mahdollistavat materiaalivirtojen yhdistämisen eri osapuolien välillä ja sitä kautta varastointi- ja kuljetuskapasiteetin tehokkaan hyödyntämisen.
  • Hyödynnä mm. big dataa ja kuluttajilta itseltään saatavaa tietoa paluuvirtojen ennakoinnissa.


  • Hyödynnä paikallisuutta. Volyymien yhdistäminen yli toimialarajojen mahdollistaa kuljetusten ja varastoinnin tehostamisen.
  • ”Vie mennessäs, tuo tullessas”. Myös tässä tarvitaan usein yritysten toimialarajojakin ylittävää yhteistyötä.
  • Hyödynnä digitalisaatiota.

Koko toimitusketjun tehokkuus tai tehottomuus

  • Kiertotalouden logistiikkaa tukevia ratkaisuja voi tehdä jo tuotteen suunnitteluvaiheessa.
  • Kannusta kuluttajia osallistumaan paluulogistiikkaan esimerkiksi käyttöön perustuvalla liiketoimintamallilla sijaan tai palauttamisesta palkitsemalla.
  • Start-upeilta voi oppia ennakkoluulottomista toimitusketjun järjestelyistä.

Logistiikkapalvelun tarjoajat edistämisen etujoukoissa

Kiertotaloudessa tarvitaan lukuisa määrä uudenlaisia palveluita logistiikka-alan yrityksiltä. Kierrätysmateriaalille tarvitaan joustavia, monikäyttöisiä ja oikein sijoitettuja tai siirrettäviä varastointipalveluita. Kuluttajien roolin ennustetaan muuttuvan aktiivisemmaksi, mikä tuo liiketoimintamahdollisuuksia mm. kuluttajien välisen kaupan jakelulogistiikkaan. Kiertotalouden logistiikkaan tarvitaan myös monenlaisia IT-palveluja, esimerkiksi toimituskehän varrelta erilaisista sensoreista saatavan datan hyödyntämiseen ja kuljetustarpeiden nykyistä älykkäämpään yhdistämiseen. Kiertotalouden logistiikassa tullaan tarvitsemaan myös huomattava määrä uusia teknologioita. Palveluiden kehittäminen edistää omalta osaltaan kiertotaloutta laajemmassa mittakaavassa, samalla kun se avaa logistiikka- ja teknologiayrityksille merkittäviä bisnesmahdollisuuksia sekä Suomessa että vientimarkkinoilla.

Lisätietoa:  www.vtt.fi/sites/AARRE


Outi Kettunen


Twitter: @outi_kettunen


Maria Antikainen VTT

Maria Antikainen

Twitter: @MariaAntikainen



Anna Aminoff VTT
Anna Aminoff 
Twitter: @AminoffAnna



AARRE-projektissa luotiin VTT:n johdolla uutta, käyttäjälähtöistä kiertotalouden liiketoimintaa. Projekti oli elinkeinoelämän kanssa verkottunut tutkimushanke (2015–2017), jossa Tekes oli päärahoittajana. Muita tutkimusorganisaatioita olivat VTT:n lisäksi SYKE sekä Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus. AARRE-hankkeen kumppanit olivat Lassila & Tikanoja, Destaclean, CoreOrient, Eurokangas, Not Innovated Here sekä Kemianteollisuus ja Teknologiateollisuus. AARRE-projekti päättyi 30.11.2017.

Big data -analytiikalla on paljon annettavaa hankinnan ammattilaisille

Suuren volyymin (volume), vaihtelevuuden (variety) ja vauhdin (velocity) big data vaatii kehittyneen analytiikan hyödyntämistä. VTT:n tutkija Salla Paajanen tutki aihetta vasta valmistuneessa pro gradussaan Opportunities of big data analytics in supply market intelligence to reinforce supply management (http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201705226754). Nostamme tässä blogissa työn tuloksista viisi viestiä jokaiselle hankinnan ammattilaiselle. Lopuksi avaamme big data -analytiikan tulevaisuudennäkymiä.

Viesti 1: Hankintojen johtaminen tietoon perustuvan päätöksenteon avulla luo yritykselle kilpailuetua.

Toimittajamarkkinatietämys (supply market intelligence), eli kyky luoda syvää ymmärrystä toimittajamarkkinoiden tärkeimmistä ominaisuuksista, on hankintatoimelle tärkeää erityisesti innovaatiotoiminnan kehittämisessä, hankintastrategian muodostamisessa ja toimitusriskien hallinnassa. Toimittajamarkkinoiden tuntemus on keskeinen kilpailutekijä, jonka mahdollisuuksia monikaan yritys ei vielä osaa tunnistaa ja hyödyntää. Myöskään hankintojen johtamisessa tietoa ei hyödynnetä riittävästi.

Yrityksen tarpeiden tunnistaminen on tärkeää analysoituun tietoon perustuvassa päätöksenteossa. Näkökulmana voivat olla yrityksen, myynnin, hankinnan tai tuotekehityksen tarpeet. Toimittajien hyödyntämien teknologioiden kartoittaminen yhteistyössä muiden liiketoimintayksiköiden, kuten T&K:n, kanssa auttaa kehittämään parempaa tuotekehitystä ja liiketoimintaa. Uusia innovatiivisia toimittajia voidaan tunnistaa olemassa olevien toimittajien tai uusien ekosysteemien kautta. Kun näkemys toimittajamarkkinoista muuttuu, voi olla tarpeellista uudistaa liiketoimintaa ja strategiaa. Toimittajamarkkinatietämys siis edistää strategisten kumppanuuksien muodostamista toimittajien kanssa ja uusien ekosysteemien kehittymistä.

Viesti 2: Big data -analytiikan avulla voi luoda systemaattista toimittajamarkkinatietämystä.

Yritykset voivat luoda kilpailuetua big data -analytiikan kautta hyödyntämällä analyyttisia kyvykkyyksiä yrityksen tarpeisiin nähden ja linkittämällä analytiikkasovellukset yrityksen mittareihin ja strategiaan. On huomattava, että big data -analytiikan avulla saavutetaan hyödyt vasta, kun analyysin perusteella tehdään tietoon perustuvia päätöksiä tai toimenpiteitä, kuten (yhteistyö)mahdollisuuksien tunnistaminen ja toteuttaminen tai parhaiden toimittajien valinta. Big data -analytiikka myös vähentää odottamattomien tapahtumien määrää (esim. toimittajan konkurssi tai markkinahintojen vaihtelu) sekä vasteaikaa proaktiivisen toimintasuunnitelman avulla. Toimittajamarkkinoiden riskien arviointi ja niiden mahdollisuuksien tunnistaminen ovat haastavia tehtäviä, mutta onnistuessaan ne tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Viesti 3: Big data voidaan luokitella sen muodon (strukturoitu, puolistrukturoitu, strukturoimaton) ja omistajuuden tai pääsyn perusteella (yksityisomisteinen, julkinen, ostettu).

Tärkeimpiä datan ja informaation (kuvassa ennakkotietojen – pre-knowledge) teemoja ulkoisilta toimittajamarkkinoilta ovat tulevaisuuden markkinatrendien tarkastelu ja ennustaminen, innovaatiot ja teknologiat, toimittajien laatu ja toimituskyky, nykyisten toimittajien kyvyt, uudet toimittajat ja ratkaisut, maailmanlaajuiset hintatasot sekä tuotteiden/palveluiden saatavuus.

Taulukosta 1 löytyy esimerkkejä big data -analytiikan sovelluksista toimittajamarkkinatietämyksen luomiseen olemassa olevan kirjallisuuden ja aikaisempien tutkimusten perusteella. Taulukosta 2 taas löytyy data- ja informaatioesimerkkejä yllä olevan kuvan jaottelun eri osa-alueisiin (intranet, ekstranet, toimittajamarkkinatiedot, sosiaalinen massadata), pro gradussa kerätyn empiirisen aineiston perusteella.

Viesti 4: On tehokkaampaa luoda arvoa big data -analytiikan avulla yhteistyössä palveluntarjoajan kanssa kuin tehdä se yrityksen sisällä.

Kun yritys hyödyntää ulkoista big data -analytiikan palveluntarjoajaa, sen ei tarvitse investoida perusanalytiikkaan, mutta kattavammat tietolähteet ja analyyttinen osaaminen ovat sen käytettävissä. Monet yritykset pyrkivät saavuttamaan suuret hyödyt big data -analytiikan avulla liian nopeasti ja liian pienillä resursseilla. Tämä johtaa kriittisen pisteen saavuttamiseen nopeasti, usein 3–6 kuukauden kuluttua, sekä kertaluonteisiin ja irrallisiin kokeiluihin.

Ulkoinen palveluntarjoaja mahdollistaa systemaattisen toimittajamarkkinatietämyksen luomisen integroimalla sisäistä ja ulkoista dataa eri lähteistä ja tietokannoista pilvipalveluun. Palveluntarjoaja hyödyntää kehittynyttä analytiikkaa ja interaktiivisia hallintatyökaluja ja luo niiden avulla päätöksentekijälle yhden helppokäyttöisen käyttöliittymän.

Viesti 5: Ennen ja jälkeen analyysia tapahtuvat prosessit ovat haastavampia kuin itse analyysi.

Tietojen yhdisteleminen ja organisointi tulee tehdä ennen analyysia, mikä on työlästä, koska strukturoimatonta tietoa löytyy eri muodoissa (esim. teksti, numero tai kuva) ja eri lähteistä (esim. yritysten tietokannat, sosiaalinen media tai kirjallisuus). Analysoitu tieto tulee jakaa yrityksen sisällä ja omaksua, jolloin analyysin ymmärtämisen ja liiketoimintayksiköiden välisen yhteistyön merkitys korostuvat. Eri tahot voivat olla vastuussa näistä prosesseista, mutta tärkein vaihe arvonluomisessa big data -analytiikan avulla on ymmärtää toimittajamarkkinoiden tärkeimmät elementit ja analysoitu tieto.

Ratkaiseva tekijä arvonluonnissa on siis pienentää analyytikkojen ja päätöksentekijöiden välistä kuilua. Palveluntarjoajien tulee räätälöidä palveluja asiakkaan tarpeiden mukaan, mutta hankinnan ammattilaisten valveutuneisuus, kiinnostus ja osallisuus big data -analytiikan hyödyntämiseen on yhtä tärkeää. Onnistunut analyysi edellyttää oikeiden kysymysten kysymistä.

Big data -analytiikan tulevaisuudennäkymät

Tekoälypohjaisen koneoppimisen ja automaation merkitys lisääntyy entisestään big datan analysoimisessa. Teknologian kehitys, kuten kognitiivinen tietojenkäsittely, robotiikka, mobiiliteknologia ja esineiden internet (Internet of Things), luo mahdollisuuksia, jotka vaativat vielä lisätutkimusta parhaan hyödyn saavuttamiseksi. Hankintojen ja koko toimitusketjun digitalisaatio muuttaa prosesseja ja luo uusia toimintatapoja.

Salla Paajanen VTT

Salla Paajanen, tutkija

Anna Aminoff VTT

Anna Aminoff, erikoistutkija
Twitter: @AminoffAnna

The unexploited opportunities of big data analytics in supply market intelligence

The opportunities of big data analytics (BDA) were studied in a recently published master’s thesis ‘Opportunities of big data analytics in supply market intelligence to reinforce supply management’ (http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201705226754) by Salla Paajanen, a Research Scientist at VTT. The big data characteristics of high volume, variety and velocity (3Vs) require utilizing advanced analytics. In this blog, we will present five messages that every supply management professional should recognise. Finally, we will unwrap some of the future trends of BDA according to big data professionals.

Message 1: Insight-based decision-making in supply management creates competitive advantage for a company.

Supply market intelligence (SMI) that can be defined as the ability to develop deep insights into key supplier market characteristics is important in supply management especially in driving innovation, sourcing strategy formation and supply risk management. SMI is a key element in creating competitive advantage, but its opportunities are still not identified and exploited in many companies, and insight-based decision-making is insufficiently utilized in supply management. Recognising the company’s needs is important in data-driven decision-making. The needs can derive from the point of view of sales, supply management or product development. Supplier technology road mapping in collaboration with other business units, like R&D, enables enhanced product and business development. When the perception of the supply markets changes, a need may be derived to reform existing business and strategy. Thus, SMI contributes to forming strategic partnerships with suppliers and developing new ecosystems.

Message 2: BDA has great potential in creating systematic SMI.

Companies can create competitive advantage by analysing big data according to their needs by applying analytical capabilities. It is notable that value via BDA is realised only when the analysis is used for data driven decisions or actions, such as identifying and implementing (collaboration) opportunities or selecting the best suppliers. Furthermore, BDA reduces unexpected events (e.g., supplier’s bankruptcy or market price fluctuation), as well as response time through proactive action planning. Supply markets’ risk assessment and opportunity identification are challenging, but once successful, can offer new business development opportunities.

Message 3: Big data can be categorised based on its form (structured; semi-structured; unstructured), and ownership or access to it (proprietary; public; purchased).

Some of the most important data and information (referred to as ‘pre-knowledge’ in the above figure) that is needed from the external supply markets are examining and forecasting future market trends, innovations and technologies, suppliers’ quality and delivery performance, existing suppliers’ abilities, but also new suppliers and solutions, global price levels as well as product/service availability.

Examples of BDA applications in creating SMI according to existing literature and previous studies can be found via the following link. This link on the other hand presents examples of data and information for different pre-knowledge categories as per the above figure based on the conducted research.

Message 4: Value creation with BDA is more efficient in collaboration with a solution provider than when implemented entirely in-house.

When utilising the capabilities of an external BDA solution provider, the company does not have to invest in basic analytics, but has access to more comprehensive data sources and analytical skills. Many companies attempt to achieve large gains from BDA too fast and with too little resources. This results in encountering a tipping point quickly, often from 3–6 months, as well as nonrecurring and disconnected experiments.

An external solution provider enables the creation of systematic SMI by integrating internal and external data from different sources and databases into a cloud warehouse management system. By utilising advanced analytics and interactive management tools, the solution provider can create an easy to use single point of truth user interface for the decision-maker.

Message 5: Pre- and post-analysis processes are more challenging than the actual analytics implementation.

Data aggregation and organisation are prerequisites for the analysis, which is labor-intensive due to large amounts of unstructured data in different formats (e.g., textual, numeric or graphic) and in different sources (e.g., corporate internal databases, social media or literature). Analysed information needs to be shared and absorbed internally in the company, which emphasises understanding the analysis and collaboration between the business units. Different parties can be responsible for these processes, but the most important step in creating value via BDA is understanding the key elements of the supply market and the analysed data. Closing the gap between analysts and decision-makers who are actually utilising the analysed data is a determining factor for realising the value from BDA. Solution providers need to tailor their services according to customer needs, but enlightenment, interest and involvement of supply management professionals in utilising BDA is equally important. Hence, asking the right questions is one of the requirements for a successful analysis.

Future trends of BDA

In the future, artificial intelligence (AI) -based machine learning and automation will continue to increase importance in analysing big data. Technological developments, such as cognitive computing, robotics, mobile technologies and Internet of Things (IoT) create future opportunities that still require further research in order to achieve the best benefits. Digitalisation of supply management and the entire supply chain changes processes and creates new methods of working.

Salla Paajanen VTT

Salla Paajanen, Research Scientist

Anna Aminoff VTT

Anna Aminoff, Senior Scientist
Twitter: @AminoffAnna

Suostuvatko kuluttajat luopumaan tavaran omistamisesta ja siirtymään vuokraamiseen?

Liiteri-pilotissa hankimme tietoa, miten kuluttajat suhtautuvat työ- ja siivousvälineiden vuokraamiseen. Siirtyminen kuluttajatuotteiden myynnistä palveluiden tarjoamiseen auttaa pitämään tuotteet kierrossa kiertotalouden mallin mukaan ja minimoimaan jätettä.

Oletko miettinyt, miten paljon aikaa ja rahaa kuluu esimerkiksi porakoneen valintaan, ylläpitoon, korjaamiseen ja säilyttämiseen? Kun vertaat tulosta koneen vielä käyttötarpeeseen, voi vastaus yllättää. Rationaalisen vertailun kautta työkalun vuokraaminen voi osoittautua yllättävän kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi.

Kuluttajina meidän ratkaisumme perustuvat pitkälti enemmän tunteeseen kuin rationaaliseen päätöksentekoon. Tutkimusten mukaan kuluttajien kiinnostus vähenee, mikäli uuden toimintamallin omaksuminen vaatii merkittävän toiminta- tai ajattelumallin muutoksen.

VTT:n AARRE-projekti oli mukana Liiteri-nimisessä työ- ja siivousvälineiden vuokrauspilotissa. Kuluttajat vuokrasivat välineitä Liiteri-verkkopalvelusta ja noutivat ne heille sopivana aikana 24/7 Helsingin Teurastamolla sijaitsevasta älykontista.

Palveluissa houkuttaa helppous ja mahdollisuus riskittömään kokeiluun

Pilotti sai paljon mediahuomiota, ja kuluttajat suhtautuivat palveluun innostuneesti. Kuluttajat olivat kiinnostuneita vuokraamaan erityisesti höyry- ja painepesureita, ikkunanpesukoneita ja porakoneita.

Merkittävimmät hyödyt liittyivät ostamisen ja ylläpitämisen vaivan säästämiseen, mahdollisuuteen kokeilla ja käyttää laadukkaampia välineitä sekä ympäristöetuihin. Kuluttajat kokivat myös, että näin he saivat kokeilla välineitä, joita eivät muuten ostaisi. Silloin tällöin käytettynä kuluttajat kokivat vuokraamisen myös edullisemmaksi.

Liiterin asiakkaiden kokemukset

Palveluiden haasteena saatavuus, hinta ja hitaus

Vuokrausmallin haasteeksi nousi tarve suunnittelulle, kun työ- tai siivousvälinettä ei voikaan ottaa vain kaapista, vaan se pitää vuokrata ja noutaa. Tämä korostui erityisesti, kun välineen saannille oli kiire. On myös mahdollista, että työväline ei olekaan vapaana silloin kun kuluttaja sen haluaa, kuten pilotissa kävi suosituimpien välineiden kohdalla. Kuluttajat kokivat joissakin tapauksissa myös palvelun valinnan työlääksi. Usein vuokrattuna hinta muodostui joidenkin mielestä korkeaksi omistamiseen verrattuna. Vuokratun välineen haku ja palauttaminen koettiin myös vaivalloisena, mikäli noutopiste oli kaukana. Painavat välineet vaativat auton käyttöä, mikä koettiin haasteena. Vaikka kuluttajat arvostivat sitä, että vuokraamalla voi saada laadukkaamman välineen, heitä mietitytti, missä kunnossa välineen saa käyttöönsä. Voiko olla niin, ettei väline toimikaan?

Laitteen kunnon arvioimiseen liittyviin haasteisiin voidaan vastata teknologisilla sovelluksilla, joilla kuntoa voidaan arvioida. Kuluttajia pelotti myös rikkoutuminen ja vieraan laitteen käyttäminen. Toisaalta kuluttajia voidaan myös opastaa monilla tavoin laitteiden käyttämiseen, kuten laitteen itsensä antamilla ohjeilla.

Laajempi palvelukokonaisuus kiinnostaa

Kuluttajat olivat kiinnostuneita laajemmasta remontointiin liittyvästä palvelukokonaisuudesta, mutta yhtälailla myös muihin tarpeisiin – esimerkiksi korjaamispalveluihin laajemmin. Osa kuluttajista oli myös kiinnostunut ostamaan koko työn palveluna. Kuluttajat ehdottivat myös tuotevalikoiman laajentamista sisältämään kuluttajien omia työkaluja ja välineitä.

Laaja tarjonta ja räätälöidyt kuluttajapalvelut ovat avaintekijöitä luotaessa ekosysteemiä. Toinen keskiössä oleva asia on logistiikka, mihin myös suurimmat palvelumallin heikkoudet liittyivät. Menestyvän kuluttajapalvelun edellytys on paitsi toimiva ja joustava logistiikkaketju myös saatavuus, helppous ja ympäristöystävällisyys. Avainasemassa ovat myös erilaiset digitaaliset alustat, jotka mahdollistavat sujuvan vuokraamisprosessin yrityksiltä tai kuluttajien välillä.

Siirtyminen kuluttajapalveluihin lisäisi merkittävästi työllisyyttä

Siirtyminen työvälineiden vuokraukseen toisi Suomessa myös positiivisia talous- ja työllisyysvaikutuksia palvelualan kasvun kautta. Kun laajennetaan näkökulmaa muihin potentiaalisiin kuluttajatuotteisiin, noustaan uudelle tasolle.

Esimerkiksi autoja ostetaan noin 2,5 miljardilla eurolla ja muita kestokulutushyödykkeitä yli miljardilla vuodessa. Näistä suuri osa on tuontia. Jos näistä menoista osakin siirtyy palveluliiketoimintaan, sillä on merkittävä työllistävä vaikutus Suomessa. Tällaiset palvelut voivat myös lisätä työllisyyttä vaikeammin työllistyvissä ryhmissä sekä tuoda joustavuutta työntekoon. Tässä on haasteena työn korkea hinta, joka vaikeuttaa kannattavien kiertotalouspalveluiden syntyä. Erilaisten toimivien työnteon mallien ja työn hinnan alentamisella voitaisiin tukea ja edistää kiertotalouden työpaikkojen syntyä.

Continue reading