Tutkimme kuluttajien asenteita pilvipalveluita kohtaan: sitä, miten ihmiset eri maissa käyttävät esimerkiksi Facebookia ja Twitteriä, ja mitä mieltä he ovat näiden palveluiden turvallisuudesta. Taloustutkimus keräsi meille dataa kuudesta maasta – saimme siis vertailtavaksi mukavan setin eri maiden asenteita. Tutkimuksemme kohdistui yli 18-vuotiaisiin, ja mukana olivat Euroopasta Suomen lisäksi Italia, Iso-Britannia ja Ranska sekä Euroopan ulkopuolelta Japani ja USA. Vertailuryhmistä nuorimpia olivat 18−24-vuotiaat.
Analyysivaiheessa suut loksahtivat: Miten höperöitä suomalaisnuoret ovatkaan! Aluksi ajattelimme, että suomalaisnuoret (siis 18−24-vuotiaat) eivät ymmärrä, miten paljon jättävät jälkiä ja omaa henkilökohtaista dataansa eri palveluihin vaikka kenen hyödynnettäväksi. Miten sinisilmäistä porukkaa!
Tässä vaiheessa aloin jo kotonakin kovistella teini-ikäisiä pilvipalveluiden käytöstä. Kotiteinien asenne oli kuitenkin todella rento, ja sain ”äiti relaa nyt jo” -tyylisiä kommentteja. Onneksi analysointi oli vasta lähtökuopissa. Tarkempi analyysi paljasti särön ensivaikutelmassa.
Suomalaisnuoret näyttävätkin olevan edelläkävijöitä. He tietävät, mitä pilvipalvelut ovat ja pitävät itseään kokeneina pilvipalveluiden käyttäjinä. Suomalaisista nuorista lähes 60 % kokee olevansa kokeneita, kun sama luku japanilaisten nuorten keskuudessa on vain 10 %. Tässä asiassa suomalaisilla tuntuu olevan itsetunto kohdallaan.
Tutkimuksemme valossa näyttää siltä, että suomalaisnuoret ymmärtävät varsin hyvin, miten paljon heistä jää jälkiä pilviin. He vaan eivät tästä niin välitä.
Palvelut käyttäjilleen huolettomiksi!
Ajattelevatko he, ettei kukaan ole heistä niin kiinnostunut ja että dataa on niin paljon, ”et mitä välii”? Tiedä tuota. Mutta sen tiedän, että kaikkien pitäisi saada käyttäytyä juuri meidän nuortemme tavoin. Tavallisen tallaajan ei pidä menettää yöuniaan yksityisyysasetusten vuoksi. Palveluiden täytyy olla sellaisia, että jokainen voi niitä huolettomasti käyttää – tulipahan taas perusteltua, miksi turvalliset eurooppalaiset pilvipalvelut ovat tarpeen.
Tämä joukko 16-18-vuotiaita pääkaupunkilaisia ei murehdi liikaa pilvipalveluun jättämistään jäljistä. Pilvipalveluita käyttävien suomalaisnuorten (18−24-vuotiaat) keskuudessa suosituimmat palvelut ovat YouTube (100 %), Facebook (93 %), WhatsApp (80 %) ja Spotify (73 %).
Lopuksi hauska esimerkki huolettomuudesta ja siitä, miten me itse asiassa kaikki käyttäydymme kuin suomalaiset nuoret. Tarina on täysin kuvitteellinen, mutta niin kuvaava. Kollegani Katri ideoi tämän Trusted data management -seminaarin lounaalla:
Kuvittele itsesi lounaalle ravintolaan, jossa on avoin keittiö. Syödessäsi voit katsella, kuinka keittiön henkilökunta valmistaa ruokia. Jos katsellessasi keittiön suuntaan yhtäkkiä näet, kuinka kokki aivastelee ja pyyhkii nuhaista nenää kädellään ja jatkaa sitten muina miehinä ruuan valmistusta, ei välttämättä enää teekään mieli syödä ravintolan ruokia. Jos et olisi nähnyt tilannetta, söisit samaa ateriaa todennäköisesti hyvällä ruokahalulla. Niin pitkään, kuin ei ole mitään syytä olettaa asioiden olevan huonolla tolalla, on usein helpompaa ajatella kaiken olevan niin kuin pitääkin ja asennoitua kaikkeen luottavaisella ja huolettomalla mielellä.
Näin tänään. Kerron toisella kertaa muiden maiden erityispiirteistä. Jaathan mielipiteesi!
Aino Mensonen, erikoistutkija
Lisää aiheesta verkossa: Cloud use soars – but security concerns still flying high
