Big data: too many answers not enough questions

Big data

While I applaud the innovative work going into generating big data, the reality is that some companies are drowning in it. You can analyse data to the point of madness but still not know what to do with it. And without a strategy and purpose for making sense of it all, it’s just more and more data for data’s sake.

A recurring theme has crept into my customer discussions. The overarching message being: no more data generating technologies or data analytics until someone could help us figure out why we’re doing this and what we should be looking for. In other words: no more answers please until we can get some questions.

Business and behaviour before big data

I recently spoke at an Internet of Things (IoT) seminar in Helsinki. It was a very techie space, crowded with people and products showcasing data-enabling technologies such as sensors and connectivity solutions. To my mind, the focus was a lot on the technology and maybe too little on the business and behaviour side.

What if we were to first look at the context in which companies operate and what they’re trying to achieve today, tomorrow and beyond. Then consider the role of data and predictive analytics and only from there, think about which enabling technologies would be the right ones.

With purpose, you’re better positioned

A co-speaker at the same IoT event, CIO Soili Mäkinen from Cargotec reaffirmed this thinking in her remarks, stressing that: “Only when you’ve understood your strategic purpose clearly should you start to identify the key questions you want to put to your data.”

Exceptions to every rule

Of course sometimes you get lucky. IRobot’s Roomba vacuum cleaner has recently revealed a surprise secondary talent. Besides sucking dirt, the Roomba can map people’s homes.

This discovery was a clear case of first finding the answer and then looking around for the question. With the data collection technology already in place, Roomba have been unintentionally building a body of anonymous human behavioural data, which IRobot looks set to turn into a whole new business channel selling data to service providers like Google.

Data access not the issue, make it relevant

Too often, we get so excited about the technologies that we forget to ask the important questions of what, how and why. And this is where our customers clearly want help.

So maybe it’s time for us to get our heads out of the Cloud and apply time and resource to first figuring out what’s relevant. Because let’s face it, when it comes to big data, whatever you’re going to want, you’ll be able to get, if not today then tomorrow. You have all the answers. The only thing missing is the question. What is your question?

Mika Toikka VTT

Mika Toikka, Vice President, Sales and Business Development
Twitter: @mjstoikka

Asiakkuus ja palvelut nostettava digiratkaisujen kehittämisen kärkeen

Valmistavassa teollisuudessa on herännyt laaja kiinnostus digitalisaation kehittämiseen. Yritykset ovat kiinnostuneita keräämään dataa olemassa olevasta laitekannastaan sekä sitä hyödyntäen kehittämään uusia tuotteita ja palveluita. Hyvät ideat halutaan viedä nopeasti maaliin, kun näköpiirissä on kasvua ja kansainvälistymistä. Ongelmana on, että teknisiä ratkaisuja uudistetaan kiihkeästi, mutta palveluita ei kehitetä siinä rinnalla. Yritykselle jää epäselväksi, miten tuottaa asiakkaalle lisäarvoa tai mistä asiakas on valmis maksamaan.

Digiteollisuus

Teollisuudessa digitalisaation hyödyntämisessä on kyse koneiden tai laitteiden liittämisestä internetverkkoon ja niistä saatavan tiedon analysoimisesta ja yhdistämisestä liiketoiminnassa hyödynnettäväksi. Asiakkaalle varsinainen hyöty muodostuu vasta erilaisista lisäarvopalveluista. Tähän teknologialähtöinen digitalisaatiokehittäminen harvoin tarjoaa sellaisenaan vastauksia. Palveluliiketoimintanäkökulma ohjaa tarkastelemaan digitalisaation kehittämistä kokonaisvaltaisesti yhdistäen palveluntarjoajan ja asiakkaan näkökulmat teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Kehittämällä digitalisaatioratkaisuja palveluliiketoimintanäkökulmasta varmistetaan, että kehitettävät ratkaisut tuovat asiakkaalle lisäarvoa, josta ne ovat valmiita maksamaan. Samalla huomioidaan, että kehitettävät palvelut tukevat palvelua tarjoavan yrityksen liiketoimintaa ja strategisia tavoitteita ja palvelut ovat toteutettavissa kannattavasti niin liiketoiminnan kuin palveluprosessienkin osalta.

Digitalisaatioratkaisuja kehitettäessä on pohdittava ensin liiketoiminnallisia tavoitteita sekä sitä, miten kehitettävät ratkaisut istuvat yrityksen liiketoimintastrategiaan. Tämän jälkeen voidaan aloittaa liiketoimintamallin määritteleminen kohderyhmälle, unohtamatta arvolupausta ja ansaintalogiikka. Palveluprosessien suunnittelussa ja kuvaamisessa määritellään myös palveluille tarvittavat teknologiset ratkaisut sekä tietoprosessit. Kehitystyön aikana tehdään nopeita kokeiluita asiakasrajapinnassa, näin saadaan realistinen kuva kehitettävän palvelun liiketoimintamallin, ansaintalogiikan ja teknologisten ratkaisujen toimivuudesta.

Nähdään Alihankinta-messuilla Tampereella 26.–28.9.2017

Teknologian tutkimuskeskus VTT on toiminut asiatuntijana ja palvelutarjoajana lukuisissa kehitysprojekteissa suomalaisyritysten digitalisaation kehittämiseksi. Elisa on yhdessä IoT-ekosysteeminsä kanssa toteuttanut tuotantoratkaisuja vastaaville yrityksille. Nyt nämä kaksi merkittävää toimijaa ovat aloittaneet yhteistyön, joka auttaa suomalaista teollisuutta hyödyntämään digitalisaatiota entistä paremmin. Tule keskustelemaan digitalisaation tuomista mahdollisuuksista asiantuntijoidemme kanssa Alihankinta-messuilla 26.–28.9.2017, VTT:n osastolla E210 ja Elisan osastolla C422.

Jyrki Poikkimäki                                                     Jukka Nurmi

Manager, Industrial SME sales                             Johtaja, IoT

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy                   Elisa Oyj

Twitter: @JPoikkimaki                                          Twitter: @jukkanurmi

Customers and services should be the focus when developing digi-solutions

Manufacturing industry has become widely interested in developing digitalisation. Companies are interested in gathering data from existing devices and using it to develop new products and services. They want to get new ideas to the finish line quickly, while growth and internationalisation are on offer. But while technical solutions are being developed at a frantic pace, services are lagging behind. Companies remain unsure of how to create added value for the customer and what the customer is willing to pay for.

Digiteollisuus

In industry, digitalisation is being exploited by connecting machines or devices to the internet and analysing, and combining the data obtained from them for business purposes. However, the customer only actually benefits from various value-added services. Technology-driven development of digitalisation can seldom respond directly to the customer’s needs. On the other hand, the service business perspective shifts the focus to the holistic development of digitalisation, by combining the service provider’s and customer’s perspectives with technological potential.

Developing digitalization solutions from this perspective ensures that added value is generated which the customer is willing to pay for. It is also ensured that the business, strategic objectives and services of the company supporting the services being developed can be implemented profitably in terms of its service processes and business.

When developing digitalisation solutions, consideration must first be given to business objectives and how the solutions fit with the company’s strategy. Specification of a business model aimed at target groups can begin after this, not forgetting the value promise and earnings logic. The technological solutions and information processes required for the services are also defined when designing and outlining the service processes. Quick experiments are conducted at the customer interface during development work; this provides a realistic picture of the viability of the business model, earnings logic and technological solutions under development.

See you at the Subcontracting Trade Fair in Tampere from 26 to 28 September 2017

VTT Technical Research Centre of Finland has served as an expert and service provider in numerous projects to develop the digitalisation of Finnish companies. Elisa has created production solutions for similar companies, together with players from its IoT ecosystem. These two major players have now begun collaborating to help Finnish industry utilise digitalisation more effectively. Come and discuss the opportunities being created by digitalization with our experts at the Subcontracting Trade Fair on 26 to 28 September 2017, at VTT’s stand (E210) and Elisa’s stand (C422).

Jyrki Poikkimäki                                                           Jukka Nurmi

Manager, SME Sales                                                   Director, IoT

VTT Technical Research Centre of Finland Ltd           Elisa Corporation 

Twitter: @JPoikkimaki                                                  Twitter: @jukkanurmi

Älyvaatetus tulee – oletko valmis?

Älyvaatetukselle on ennustettu vähintäänkin kymmenen viimeisintä vuotta huomattavia kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia. Viimeaikaisen sensori-, tietoliikenne- ja muun teknologian merkittävän kehittymisen myötä aika alkaa olla kypsä todella merkittävien kansainvälisten läpimurtojen tekemiseksi.  

Vedä älyvaate päällesi ja koe älyvaatteen menestystarinoita.

Antti Asentaja – turvallisesti tarkkaa työtä vaativissa olosuhteissa

Hyötytuulen Tahkoluodon tuulivoimapuiston Antti Asentaja siirtyy veneellä asennuskohteeseen syysmyrskyssä. Työnjohto monitoroi Antin matkaa asennuspaikalle ja kuittaa, että hän on päässyt turvallisesti perille. Antti kiipeää räntäsateessa torniin, mutta koleat olosuhteet eivät tunnu niin vaikeilta, koska hänellä on älykengissään lämmityselementit, jotka pitävät hänen jalkansa lämpiminä. Antin työtakkiin asennettu kiihtyvyysanturi kuitenkin tunnistaa, että torniin kiipeäminen lisää lämmöntuottoa ja hänen älypuhelimeensa asennettu lämpöaistimuksen älysovellus lopettaa kenkien lämmittämisen ennen kuin Antille tulee liian kuuma – lisäksi älysovellus antaa takin selkäpuolelle liitetylle toiminnalliselle tuuletusaukolle automaattisen avaussignaalin. Antti ryhtyy asentamaan tuuliturbiinin nasellissa isoja pultteja. Työnjohto seuraa Antin sykettä ja hengitystiheyttä havaiten tunnin asennuksen jälkeen huolestuttavaa kuormittuneisuutta – ja lähettää Antille kehotuksen pitää pienen tauon. Antti pitää taukoa, mutta samalla hän huomaa, että ahtaassa nasellissa on kytevä kaapeli. Tilaan asennettu anturi on jo antanut automaattisen hälytyksen lähimmälle viranomaisten pelastusyksikölle, ja Antti kuittaa älytakistaan, että hän on itse toimintakunnossa ja pystyy rajaamaan uhkaavan palotilanteen. Antti ja ajoissa paikalle ehtivä pelastusyksikkö saavat yhdessä sammutettua kytevän kaapelin, ja asennustyöt voivat jatkua normaalisti.

Antti Asentaja

Ville Vaeltaja – mukavasti nauttien luonnosta

Aktiivisena ulkoilijana Ville Vaeltaja hankkii älytakin vaellusretkelleen. Takissa oleva anturointi seuraa reaaliajassa sään kehitystä, ja Ville voi seurata älypuhelimellaan ilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden kehitystä. Koska lämpötila näyttää olevan laskemassa sääennustetta nopeammin, Ville päättää valita hieman lyhyemmän reitin. Ville on antanut kotiin jääneelle vaimolleen Maijalle pääsyn monitorointidataan – ja hän saakin Maijalta viestin, että kelin viilenemisen takia, tuntuu fiksulta lyhentää vaellusta. Ville lähtee reippaasti liikkeelle. 15 minuutin matkanteon jälkeen älytakin kiihtyvyys- ja sykeanturit tunnistavat, että Villen aktiivisuustaso on selvästi koholla. Älypuhelimeen asennettu sovellus arvio, että tällä aktiivisuustasolla hänen painoisensa henkilön lämmöntuotto on noussut niin paljon, että (tällä vaatetuksella ja tässä säässä) hänen tulisi hiki 4 minuutin kuluttua. Hikoilun vähentämiseksi sovellus lähettää funktionaaliselle älytakille yksilöllisen säätösignaalin siitä, että takin sivuilla olevia tuuletusaukkoja tulee avata 13 mm. Älytakki avaa tuuletusaukot. Ville jatkaa matkaansa, kunnes tulee taukopaikalle, jossa hän tekee nuotion, istuu alas ja ryhtyy valmistamaan välipalaa. Älytakin sensorit tunnistavat laskeneen aktiivisuustason, lämpötilat hänen selkä- ja rintapuolellaan. Takin säätösovellus arvioi, että näissä olosuhteissa Villen hiki laskee ja vilu tulisi 7 min kuluttua. Tämän välttämiseksi sovellus antaa säätösignaalin älytakille tuuletusaukkojen sulkemiseksi, ja Ville nauttii välipalan pienessä tihkusateessa. Kotiin päästyään Ville katsoo tabletiltaan vaeltamansa reitin ja päättää jakaa sen sosiaalisessa mediassa myös retkeilykavereilleen.

Ville Vaeltaja

Risto Reipas – puuhaten ulkona ja sisällä

Maija-äiti lähtee viisivuotiaan Risto-pojan kanssa aamupalan jälkeen leikkipuistoon. Vaikka ulkona on reilut 10 astetta pakkasta ja pureva viima, niin tämä ei haittaa Ristoa lainkaan, sillä hänellä on päällään uusia älyhaalari. Älyhaalari nimittäin tunnistaa kylmät olosuhteet ja lämmittää Riston selkää yksilöllisesti juuri hänelle näissä olosuhteissa sopivalla 3,2 W lämmitysteholla. Kun Risto on leikkinyt peuhaamalla lumessa 5 minuuttia, niin älyhaalari tunnistaa, että lämmitysteho on tarpeeton ja lopettaa sen. Reilun tunnin ulkoilun jälkeen äidille tulee hieman kylmä, ja hän lähtee käymään kaupassa pojan kanssa. Äidin tulee kaupassa hieman kuuma. Riston on mukava olla myös sisällä kaupassa, sillä hänen haalareissaan on lämpimät olosuhteet tunnistavat tuuletuselementit, joiden avautumisen äiti huomaa älypuhelimessa olevan sovellusohjelman lähettämästä viestistä.

Risto Reipas

Paula Postinkantaja – rivakasti ympäri vuoden säässä kuin säässä

Paula on jakamassa vuorollaan aamupostia marraskuisessa lähiössä. Äly-t-paidassa on aktiivisuustasoa sekä lämpötilaa ja suhteellista kosteutta monitoroivaa langatonta teknologiaa. Ulkona on poikkeuksellisesti pakkasta 10 astetta, joten älykengät lämmittävät varpaita ja älyhansikkaat lämmittävät sormia. Porraskäytävässä sisälämpötila on +15 astetta. Paula kiipeää ripeästi portaikon ylimpään, kolmanteen kerrokseen. T-paidan anturit tunnistavat, että kehon lämpötila on nousussa. Ennen kuin Paulan tulee hiki, lämmitys elementit menevät pois päältä, ja älytakin helmassa ja kainaloissa olevat tuuletuselementit avautuvat. Ulkona lämpötila on niin alhainen, että Paulan älypuhelimeen asennettu laskentasovellus ohjaa tuuletuselementit kiinni – eikä hänen tule kylmä siirtyessään naapuritaloyhtiöön tuulisessa pakkaskelissä. Vaikka Paulan takissa on aktiivinen valoelementti, hän on liukastua puutteellisesti hiekoitetulla pihalla. Älykengän kiihtyvyysanturi tunnistaa tämän ja lähettää vaaratilanteesta aika- ja paikkaleimatun sähköisen viestin Paulan vuoropäällikölle. Vuoropäällikkö tiedustelee tekstiviestillä, että onko kaikki OK. Paula kuittaa, että voi hoitaa vuoronsa loppuun – tämä oli tällä kertaa vain ”läheltä piti” -tilanne.

Paula Postinkantaja

Paavo Palomies – turvallinen sankari

Paavon yksikkö saa hälytyksen uhkaavaan kerrostalon palo-onnettomuuteen. Paavo pukee savusukeltajan älyvaatetuksen päälleen ja saapuu ensimmäisen yksikön mukana palopaikalle. Kiireisimpänä tehtävänä on pelastaa kolmannen kerroksen huoneistosta liikuntarajoitteinen asukas. Palopäällikkö ohjeistaa Paavon savusukelluksen, seuraa Paavon etenemistä paikannussovelluksen avulla ja antaa tälle reittiohjeita omalta tabletiltaan saatavien palavan talon pohjapiirustusten mukaan. Uhkaava toisen kerroksen huoneistopalo tuottaa savua porraskäytävään. Palopäällikkö näkee Paavon vaatetukseen liitettyjen antureiden mittaamat savukaasuindeksit tabletillaan, ja samat tiedot näkyvät Paavon kypärään asennetun lisätyn todellisuuden näytöstä. Paavo saa ohjeet edetä ripeästi huoneistoon, ja tässä auttaa myös infrapunanäyttö. Hän pääsee huoneistoon, ja siirtyy pelastettavan asukkaan kanssa huoneiston parvekkeelle, josta heidät pelastetaan tikasauton nostokoriin. Paloasemalla käydään vielä läpi tallennetun pelastustapahtuman aikana antureiden keräämä mittausaineisto. Tästä aineistosta huomataan, että Paavon syke oli enimmillään 188 ja happisaturaatio laski alimmillaan lukemaan 78 %. Näitä tietoja hyödynnetään myös Pelastusopiston seuraavan kevään kurssin materiaalissa keskusteltaessa ja kehitettäessä pelastustoimen yleisiä toimintakäytäntöjä.

Paavo Palomies

Mitä yhteistä näillä edellä kuvatuilla mahdollisilla menestystarinoilla on? Ainakin niissä on kuvattu älyvaatetuksen tarjoamia hyötyjä loppukäyttäjille – ja sehän on koko jutun pihvi: älyvaatetuksesta tulee merkittävää liiketoimintaa silloin ja vain silloin, kun teknologia saadaan palvelemaan ihmistä.

Älyvaatetus tulee – oletko valmis?

#SmartClothing2 Pekka Tuomaala VTT

Pekka Tuomaala, johtava tutkija
040 720 1724 , pekka.tuomaala (a) vtt.fi

Twitter: @pekka_tuomaala

Smart clothing is on its way – are you ready?

Major international business opportunities have been forecast for smart clothing for at least the last 10 years. Important, recent developments in sensors, telecommunications and other technologies mean that the time is ripe for major international breakthroughs.

Pull on some smart clothing and experience some smartwear success stories.

Andy the installation engineer – safe, precision work in challenging conditions

An employee at Hyötytuuli’s Tahkoluoto wind farm, Andy travels to an installation site by boat during an autumn storm. The supervisor monitors Andy’s journey to the installation site and notes his safe arrival. Andy climbs up the tower in pouring raining, but the chilly conditions don’t seem so hard since his smart shoes are equipped with heating elements which keep his feet warm. However, an accelerometer installed in his work jacket detects the extra heat generated by his climb up the tower and a smart heat-detecting application in his smartphone switches off the shoe heating before he becomes too warm. It also sends the functional ventilation gap on the back of this jacket an automatic signal to open. Andy begins installing large bolts in the nacelle (turbine housing). The supervisor monitors Andy’s pulse and respiratory rate. An hour after the installation work, she notices a worrying amount of strain and sends Andy a message urging him to take a short break. Andy takes a break but also notices a smoking cable in the narrow nacelle. A detector installed in the nacelle has already alerted the nearest rescue unit and Andy uses his smart jacket to confirm that he is in good working condition and can section off the threat of fire. Andy and the rescue unit that arrives extinguish the smouldering cable together and the installation work can continue normally.

Antti Asentaja

Tommy the Trekker – enjoying nature in comfort

As an active outdoors person, Tommy the Trekker takes his smart jacket along when trekking. A sensor in the jacket follows the weather conditions in real time and Tommy can use his smartphone to monitor changes in air temperature and humidity. Tommy chooses a slightly shorter route when the temperature seems to be dropping faster than forecast. Tommy has given his wife access to his monitoring data – she sends him a message from home to say that, since it is getting colder, he should probably shorten this hiking trip. Tommy gets moving. 15 minutes later, the acceleration and pulse rate sensors on his smart jacket sense that his level of activity has clearly risen. A smartphone application calculates that, for someone of his weight, his body is generating so much heat that (in these clothes and in this weather) he will start to sweat in four minutes. To reduce the amount of sweating, the application sends a personalised control signal to his functional smart jacket, telling it to open the ventilation gaps on the sides his jacket by 13 mm. The smart jacket opens the ventilation gaps. Tommy keeps walking until he reaches a resting place, where he makes a fire, sits down and starts to prepare a snack. The smart jacket’s sensors detect a decrease in activity level and temperatures on the back and chest. Its control application calculates that, in these conditions, he will sweat less and begin to chill in around 7 minutes. To avoid this, the application sends a control signal which closes the ventilation gaps in the jacket and Tommy enjoys his snack in a light drizzle. Back home, Tommy use his tablet to view the route he took and decides to share it with his friends via the social media.

Ville Vaeltaja

Playful Pete – bustling indoors and outside

Mary heads for the playground after giving her five year old, Pete, his breakfast. Pete is not bothered at all by the ten degrees of frost and sharp wind, since he is wearing a new pair of smart overalls. The overalls sense cold weather and warm Pete’s back at a setting of 3.2W, which is just right for him in these conditions. When Pete has been playing in the snow for five minutes, the smart overalls sense that heating is unnecessary and cut the power. After an hour, Mum starts getting cold and heads for the shop with her son. In the shop, she becomes a little too warm. Pete is just as comfortable in the shop as he was outside, because the ventilation elements in his overalls sense the warmer conditions, and his mother opens them upon receiving a message from a smartphone application.

Risto Reipas

Paula the postwoman – brisk delivery rounds no matter the weather

Paula is delivering the morning post in a suburb in November. Her smart T-shirt includes wireless technology that monitors her activity level, and the temperature and humidity. It is unusually cold outside – 10 degrees below freezing – and her smart shoes and gloves are warming her fingers and toes. The internal temperature on the stairwell is +15 degrees. Paula climbs the stairs briskly to the top floor, three floors high. Sensors in her T-shirt detect that her body temperature is rising. Before she starts to sweat, the heating elements switch off and the ventilation elements in the hem and armpits of her smart jacket open up. Outside, the temperature is so low that the computation application on Paula’s smartphone closes the ventilation elements – and she remains warm while going to the neighbouring block of flats. Despite the active light element in her coat, Paula almost slips in the poorly gritted yard. The accelerometer in her smart shoes detects this and sends a time and place-tagged electronic message from the place of the incident to Paula’s shift manager. The shift manager sends a text message to ask if everything is OK. Paula acknowledges that she can handle the rest of her shift – this time it was just a “near-miss”.

Paula Postinkantaja

Fred the fireman – a safe hero

Fred’s unit is called out to fight a dangerous looking fire in an apartment building. Fred puts on his smart smoke diving outfit and arrives at the scene with the first unit. His most urgent task is to rescue a person with limited mobility from the third floor. The Fire Chief guides Fred’s smoke diving, uses a positioning application to watch his progress and gives him directions based on a floor plan of the building available on his own tablet. The dangerous apartment fire on the second floor is belching smoke onto the stairway. Based on sensors on Fred’s clothes, the Fire Chief can see fume indicators on his tablet; Fred can see the same information on an augmented reality display installed in his helmet. He receives instructions to get to the apartment quickly – an infra-red display helps him to find it. He enters the apartment and takes the endangered resident to the balcony, from where they are rescued by the fire engine’s turntable crane. Back at the fire station, the team reviews measurement data stored by sensors during the rescue operation. The data reveals that Fred had a maximum pulse rate of 188 and his oxygen saturation level fell to 78% at its lowest. This data is also used as part of the Rescue Department’s material when discussing and developing the fire service’s joint materials at a course given in the following spring.

Paavo Palomies

What do these possible success stories have in common? They at least describe the benefits of smart clothing for end users, and that is what lies at the heart of the matter: smart clothing will become a major business when, and only when, the technology serves people.

Smart clothing is on its way – are you ready?

#SmartClothing2

Pekka Tuomaala VTT

Pekka Tuomaala, Principal Scientist
+358 40 720 1724, pekka.tuomaala (a) vtt.fi
Twitter: @pekka_tuomaala

Good Life for Finland – Time to launch a health data & AI ecosystem in Finland

Health data

An American serial entrepreneur and investor Bill Gross gave a popular TED Talk in 2015, in which he stated that timing is the single most important reason for startups to prosper. Perfect timing was the main reason in the successes of Uber, AirBnB, YouTube, and LinkedIn. As examples of failures Gross mentioned e.g. the food delivery service Webvan and the social media pioneer Friendster, both of which entered the market a bit too early. Launching too late doesn’t work either, since the market has already been conquered by others.

Nailing the perfect timing concerns businesses beyond startups. It is also very vital in research and the commercialization of research results. Research groups should have their eyes and ears open for trends in consumer behavior, legislation reforms, and technological innovations.

Finnish health data into use

We are now in the verge of such pivotal moment in the area of health data. From spring 2018 onwards, a new EU GDPR legislation is going to be in effect. GDPR is going to enable a secondary usage of health data. By virtue of this new legislation health data can be utilized in research a lot better than earlier. At the same time, The National Institute of Health and Welfare is going to become a governmental body granting permissions for data usage (link in Finnish).

Why should this be of interest to Finland and the Finnish research and business scene? First of all, Finland already has top quality research in and around the health sector. Furthermore, Finland has excellent ICT know-how and applying artificial intelligence (AI) is supported by the government (link in Finnish).

An even more significant reason, however, is the fact that Finland has a unique health and genomic data population. Health registries have been in use for long and one can get into hospitals with the same credentials across Finland. In this sense Finland is one of a kind.

Added value for health care

The government stated in their midterm resolutions, that the ecosystem model is the way to go in order to speed up digitalization (link in Finnish). Clearly one of the most important ecosystems is in the area of health data and ICT: “Good Life for Finland”. Last spring a strategic research agenda (SRA) in this area was prepared by VTT together with companies and research institutes. The SRA lays out the most significant priorities of the area.

As a unique health data possessor Finland has the opportunity of attracting also international stakeholders to this new ecosystem. We can provide a testbed for validation of research results and trying out new innovations before global launches. In other words, the ecosystem model of operating benefits both research and business, domestic and international alike.

And what’s most important, all these findings and innovations will in the end result in decrease in diseases, increase in life expectancy, less costs in healthcare, as well as overall growth in wellbeing.

All the puzzle pieces are at hand for completing the ecosystem. VTT is already starting operations for reaching the SRA goals. Now is the time to act for making the most of what health data can offer us!

Tua Huomo VTT

Tua Huomo
Vice President, Data-driven solutions
Twitter: @tuajh

Good Life for Finland – on aika perustaa Suomeen terveysdataa ja tekoälyä hyödyntävä ekosysteemi

Health data

Amerikkalainen sarjayrittäjä ja sijoittaja Bill Gross piti vuonna 2015 suositun TED Talk -puheen, jossa hän nimesi ajoituksen tärkeimmäksi yksittäiseksi syyksi startup-yrityksen menestymiselle. Täydellinen ajoitus oli ratkaisevaa niin Uberin, AirBnB:n, YouTuben kuin LinkedIninkin onnistumisessa. Epäonnistujiksi Gross mainitsee mm. ruokaa kotiin toimittaneen Webvanin ja sosiaalisen median Friendsterin, jotka molemmat olivat liian ajoissa. Turhan myöhäänkään ei kannata lanseerata palvelua, koska silloin markkinat on jo jaettu.

Ajoituksen onnistuminen koskee muutakin liiketoimintaa kuin startupeja. Se on ensiarvoisen tärkeää myös tutkimuksessa ja tutkimuksen kaupallistamisessa. Tutkimusryhmien tulee pitää tuntosarvia ylhäällä ja seurata esimerkiksi kuluttajakäyttäytymistä, lainsäädäntöä ja teknologian kehitystä.

Terveysdata aidoksi hyödyksi

Nyt on käsillä juuri sellainen hetki terveysdatan tiimoilta. Keväällä 2018 on tulossa voimaan EU-tasoinen GDPR-lakiuudistus, joka mahdollistaa terveysdatan toissijaisen hyödyntämisen. Uuden lain myötä terveysdataa pystytään hyödyntämään verrattomasti aiempaa tehokkaammin tutkimuksessa. Samalla THL:stä tulee lupaviranomainen, joka antaa oikeuksia datan käyttöön.

Miksi tämän pitäisi kiinnostaa juuri Suomea ja suomalaista yritys- ja tutkimuskenttää? Ensinnäkin Suomessa on jo erittäin laadukasta tutkimusta terveysalalla ja sen ympärillä. Lisäksi Suomessa on erinomaista ICT-osaamista ja tekoälyn hyödyntämistä vauhditetaan valtionhallinnon tasolta saakka.

Vieläkin tärkeämpi syy on kuitenkin se, että Suomella on ainutlaatuinen terveys- ja genomidatan populaatio. Terveysrekistereitä on kerätty jo pitkään, ja samoilla tunnistetiedoilla pääsee sairaaloihin ympäri Suomea. Suomi on tässä suhteessa ainutlaatuinen maa.

Lisäarvoa terveydenhuoltoon

Hallitus linjasi puoliväliriihessään tukevansa ekosysteemimallia digitalisaation vauhdittamiseksi. Selkeästi yksi tärkeimmistä ekosysteemeistä olisi Suomen terveysdatan ympärille synnytettävä tekoälyä ja ICT-osaamista vahvasti hyödyntävä kokonaisuus ”Good Life for Finland”. VTT:n koordinoimana valmisteltiin viime keväänä yhteistyössä useiden yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa strateginen tutkimusagenda (SRA), jossa on kuvattuna kokonaisuuden keskeisimmät prioriteettialueet.

Ainutlaatuisena terveysdatan omistajana Suomella on mahdollisuus houkutella ekosysteemiin myös kansainvälistä liiketoimintaa. Voimme toimia testialustana tutkimustulosten validoinnissa ja innovaatioiden kokeilemisessa ennen globaaleja lanseerauksia. Ekosysteemitoiminta hyödyttää siis paitsi tutkimusta, myös liiketoimintaa – kotimaassa ja kansainvälisesti.

Ja mikä tärkeintä, innovaatiot tuottavat lopulta lisäarvoa itse terveydenhuoltoon. Tämä näkyy sairauksien vähenemisenä, eliniän pitenemisenä, terveydenhoitoon käytettävien kustannusten pienenemisenä ja yleisenä hyvinvoinnin kasvuna.

Kaikki palaset ovat siis kasassa ekosysteemin perustamista varten. VTT on jo käynnistämässä toimintaa SRA-tavoitteiden saavuttamiseksi. On aika toimia, jotta terveysdatan mahdollisuudet tulevat täysimääräisesti hyödynnettyä!

Tua Huomo VTT

Tua Huomo
Vice President, Data-driven solutions
Twitter: @tuajh