Tulevaisuuden rakentaminen: Kestävän kaupunkisuunnittelun työkalupakki

Kaavoitus luo pitkän tähtäimen raamit ja tavoitteet rakennetun ympäristön kehittymiselle tuleville vuosikymmenille. Kaupunkisuunnittelijoiden työ on haastavaa, sillä nyt pitäisi osata arvioida, miten ja millaisen tulevaisuuden elinympäristön luomme omaksemme. VTT on kehittänyt kaupunkisuunnittelun tueksi ja avuksi useita työkaluja, joilla suunnitteluvalintojen vaikutuksista voidaan helpommin käydä keskustelua päätöksentekijöiden, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Kaavoituksen tehtävänä on asettaa rakentamisen ja alueiden kehittämiselle laajat suuntaviivat, jotka mahdollistavat viihtyisän, tehokkaan ja ympäristöystävällisen elinympäristön kehittämisen. Kaupunkisuunnitteluun liittyy paljon sidosryhmiä, joilla jokaisella on omat intressinsä, mielipiteensä ja näkökulmansa. Kaavoittajien haastava rooli onkin löytää kompromissit, jotka huomioivat alueen erityispiirteet ja tukevat alueen parhainta mahdollista kehittymistä omaleimaisesti. Heidän tulisi kyetä arvioimaan, miten suunnitteluvalinnat vaikuttavat alueeseen ja millaisia seurauksia niillä on alueen kestävälle kehitykselle koko elinkaaren aikana. Monissa tutkimuksissa onkin todettu, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarvittava kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen tehdään lopulta paikallisella tasolla. Kaavoitus on yksi tärkeimmistä kaupunkien käytännön työkaluista, joiden kautta kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja voidaan viedä käytännön toteutukseen.

Kaupunkisuunnittelun aikana tehtävät valinnat vaikuttavat muun muassa rakennuksiin, asumiseen ja palveluihin, liikenteeseen, mahdollisiin energialähteiden valintaan ja asuinympäristön yleiseen toimivuuteen ja viihtyisyyteen. Päätöksiä on tehtävä asumisen, palveluiden ja työpaikkojen sijoittelusta, virkistysalueista, sekä eri liikennemuotojen edistämisestä ja tukemisesta. Riittävän tiivis kaupunkirakenne mahdollistaa kannattavan joukkoliikenneinfran, lähipalveluiden tarjonnan ja alueellisen energiajärjestelmän (esim. kaukolämmön) rakentamisen ja käytön. Kaavassa ja tontinluovutusehdoissa voidaan antaa suosituksia ja porkkanoita ekotehokkaiden ratkaisujen suunnitteluun ja valintaan.

Rakennusten energiatehokkuusvaatimukset tiukkenevat, ja vuonna 2020 kaikkien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiatasoisia. Onnistunut kaavoitus luo parhaimman mahdollisimman lähtötilanteen lähes nollaenergiarakennuksen suunnittelulle. Esimerkiksi rakennuksen kattojen suuntaus etelän suuntaan (kaakko-lounas-akselille) helpottaa aurinkopaneelien ja aurinkolämpökeräimien tehokasta hyödyntämistä. Alueen liikennesuunnittelussa puolestaan otetaan kantaa, mitä liikennemuotoja asukkaat, työntekijät ja alueen muut käyttäjät valitsevat arjessaan.

On tärkeää, että kaupunkisuunnittelun aikana tehtyjen valintojen vaikutukset kyetään arvioimaan ja arvottamaan pitkällä aikavälillä. Useimmiten kestävän kehityksen vaikutukset jaetaan ympäristövaikutuksiin, kustannuksiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Kaupunkisuunnittelun tueksi VTT on kehittänyt CityTuneTM -työkalupakin (ks. kuva), joka varioidaan jokaisen asiakkaan ja kaupungin tarpeisiin sopivaksi. CityTuneTM koostuu laajasta valikoimasta arviointimenetelmiä ja työkaluja: arviointiin ja benchmarkkaukseen sopiva älykkäiden kaupunkien indikaattorikehys (CityKEYS-projektin päätulos), kaupunkisuunnittelun työkalut (Kaavoituksen ekolaskuri KEKO), rakennetun ympäristön energiantarpeen arviointityökalu (Rakennuskannan energia- tehokkuuden ja päästövaikutusten arviointimalli REMA), energiasuunnittelun ja optimoinnin työkalu (CITYOPT-projektin tulos), sekä APROS-ohjelma tarkkaan energiajärjestelmien simulointiin. Tämän työkalupakin avulla kaupunkisuunnittelun valintoja pystytään hyvin arvioimaan tarpeen mukaisella tarkkuustasolla, ja tulosten avulla kaavoittajat pystyvät helpommin perustelemaan tehdyt valinnat ja näyttämään niiden vaikutukset päätöstentekijöille ja asukkaille. Teknisten ratkaisujen ja niiden ympäristö- ja kustannusvaikutusten lisäksi VTT on kehittänyt ratkaisuja ja Living Labeja myös tukemaan ja auttamaan molempiin suuntiin kulkevaa viestintää kaupunkisuunnittelijoiden, päätöstentekijöiden ja asukkaiden ja alueen muiden käyttäjien välillä. Tämän uskotaan helpottavan ja nopeuttavan kaavoitusprosessin läpivientiä, joka monine kommentointikierroksineen voi olla hyvinkin aikaa ja resursseja vievää työtä.

Citytune

Indikaattorikehys älykkäiden kaupunkien arviontiin ja siihen liittyvä CityTuneTM– työkalupakki, jonka avulla kaupunkisuunnittelun valintoja voidaan optimoida jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa.

Mari Hukkalainen VTT

Mari Hukkalainen
erikoistutkija

Building the future: Toolkit for sustainable urban planning

City planning sets the long-term framework and goals for the development of the built environment for the coming decades. The urban planners’ work is challenging, as they should be able to assess now how to build our future living environment and what it will be like. VTT has developed several supporting urban planning tools, which enable showing of the impacts of planning choices for decision-makers, residents and other stakeholders.

The purpose of city planning is to set the general guidelines for construction and urban area development. They enable the development of a comfortable, efficient and environmentally friendly living environment. There are several stakeholder groups involved in urban planning, each with its own interests, opinions and perspectives. The urban planners’ role in the process is challenging, as they have to find compromises that will take account of the area’s special features and support ideal development of each area in an individual way. They should be able to estimate how the planning choices affect the area and what kind of consequences they will have on the area’s sustainable development throughout the whole life cycle. Several studies have concluded that the reductions in greenhouse gas emissions required for mitigating climate change are finally made at a local level. City planning is one of the most important practical tools cities have for putting sustainable development goals into practice.

The choices made in the course of the city planning process affect, for example, buildings, housing and services, traffic, the choice of potential energy sources, and the general functionality and attractiveness of the living environment. Decisions need to be made regarding the placing of housing, services and workplaces, recreational areas, and promotion and provision of support for various modes of transport. Sufficiently dense urban structure enables a profitable public transport infrastructure, provision of neighbourhood services, and city’s energy system (e.g. district heating). The local city plan and its terms and conditions applied to plot transfer can include recommendations and offer incentives for planning and selecting eco-efficient solutions.

The energy efficiency requirements for buildings are becoming stricter, and by 2020, all new buildings must be nearly zero energy buildings in Finland. Successful city planning provides the best possible starting point for designing of nearly zero energy buildings. For example, aligning buildings southward facilitates efficient utilisation of solar panels and solar thermal collectors. Local traffic planning, on the other hand, takes a stand on which modes of transport the residents, workers and other local transport users choose in their everyday lives.

It is important that the choices made during the urban planning process are assessed and evaluated in the long term. Most often, the impacts of sustainable development are divided into environmental impacts, economic and social impacts. To support urban planning, VTT has developed the CityTuneTM toolkit (see the figure below), which can be customised to meet the needs of each specific customer and city. CityTuneTM consists of a large selection of assessment methods and tools, including: the Smart City Index suited for the assessment and benchmarking (The main results of the CityKEYS project), urban planning tools (Eco-calculator for city planning, KEKO), forecasting tool for the energy demand of built environment (Method for assessing energy efficiency potential and emission impacts in the building stock, REMA), energy planning and optimization tool (Results of the CITYOPT project), and APROS software for precise simulation of energy systems. This toolkit enables to assess the choices made in urban planning as accurately as needed. The results obtained make it easier for the city planners to explain the choices made and show their impacts to the decision-makers and the residents. In addition to the developed technical solutions and methods for assessing the environmental and economic impacts, VTT has also developed solutions for Living Labs supporting two-way communication between urban planners, decision-makers, residents and other users of an area. It seems that communication facilitates and accelerates the implementation of the urban planning process, which may be very time- and resource-consuming with several commenting rounds.

Citytune

Indicator model for the assessment of smart cities and the related CITYTuneTM toolkit, which helps to optimize choices made in urban planning
from the very early stages of planning.

Mari Hukkalainen VTT

Mari Hukkalainen
Senior Specialist

Is the circular economy just a fad or future necessity?

We live an era of different economies: bioeconomy, platform economy, digital economy – and circular economy. Are these only fads or the new reality that will change the way we consume and live our lives?

The circular economy is not a new phenomenon. Throughout history, it has been the way of acting and managing in times of scarcity. Our grandparents and great grandparents lived sparingly and put everything to good use down to the very last thread. People still do this in the developing countries and under severe or exceptional circumstances, such as during war.

The circular economy has become a topical issue again, since the increasingly limited global raw materials, food, and water and energy resources are not sufficient to cover the needs of the still growing population. We must learn to think differently about ownership and consumption.

Technology accelerates the circular economy and business activities

In addition to being a necessity, the circular economy is a great opportunity to create sustainable demand and, consequently, new kind of business activities. Once a product has reached the end of its life cycle, technology makes it possible to recover its raw materials and components, and use them for new purposes. Nothing goes to waste.

Efficient use of resources calls for new operators, distribution networks and systems to make sure that the right shipments are in the right place at the right time. In the textile industry, there are good examples of how used clothes can be recycled into secondary textile fibres for the needs of clothing and technical textile industries. For example, the awarded Ioncell-FTM method, for which VTT developed a pretreatment technique for cotton waste, dissolves cotton waste for reuse without any toxic agents. 3D printing, on the other hand, allows resource-wise use of materials in the manufacturing industry and, best of all, recycling of recovered materials. All this, however, requires that people everywhere in the business environment adopt new ways of thinking.

Current modes of operation will not bring success

Research and development play the key role in ensuring that the circular economy functions efficiently. We need radical innovations that promote resource-wise and sustainable economic growth.

The circular economy is not only a way of thinking, but it is also a business activity that creates value, jobs and tax revenues. We need good ideas, broad-mindedness and bold trials to transform the ideas into business activities. How to minimise the amount of waste and reuse the remaining waste? What used to be regarded as the final point of the process, can nowadays generate new business, of which the side streams from food production serve as a good example. These include the manufacturing method patented by VTT, where the berry press residues from juice processing industry are used as an ingredient for augmenting the fibre content in muffins. Innovations like these are not generated from nothing, but they need to be founded on research and developed further to succeed.

Feathers to the catwalk

Innovations do not happen either if there are no individuals who dare to think big or in novel ways. A good example of this are feathers – a small, light material lending itself to many purposes. After having provided warmth and protection for their owner, feathers can be transformed into protein-rich animal feed or used in packaging materials.

We are familiar with feather-filled pillows, but how could, say, the textile industry make better use of feathers as raw material. When will we see feathers on the catwalks at fashion shows?

Growth for Finland from circular economy

What lies at the core of the circular economy are services: buying and owning are transforming into lending and shared use. This has been the reality in, for example, the housing market for a long time, and now similar way of thinking is also expanding from tools (see the pilot project Liiteri) to vehicles.

Services already account for more than two thirds of the value of Finland’s gross domestic product. When the opportunities offered by the circular economy are understood everywhere in society, this share will grow even more – and the burden on the environment will reduce.

New services will boost growth and employment in Finland. On one hand, digitalisation replaces jobs, but, on the other hand, its use in the circular economy will provide growth opportunities for enterprises: the whole manufacturing and product life cycle needs new solutions that the Internet of Things applications can offer.

Finland is well equipped to become a pioneer in the circular economy. The key issue is the boldness to think things anew. Do I really need a car of my own? Are there any real obstacles for renting a car whenever I need one? We must call our conventional ways of thinking into question.

The way of thinking and acting the former generations used to practice will transform into business activity that helps to build the welfare society. Finland has a highly-educated population, plenty of natural resources, and R&D activity, so this small country can develop global solutions that really save resources and enhance well-being.

Anne-Christine Ritskchoff VTT

Anne-Christine Ritschkoff
Executive Vice President, Strategic Research
Twitter: @AnneRitschkoff 

Teollisuus mullistuu – ota rohkeasti oma paikkasi!

Digitalisaatio, automaatio, IoT, AI, blockchain, 3D-tulostus – listaa voisi jatkaa vielä jokusella mehukkaalla termillä. Kuinka monta kertaa olet lukenut tai kuullut jonkin näistä sanoista viimeisen viikon aikana? Uskallan veikata, että lukuisia kertoja. Tietyt teemat nousevat pintaan ja pysyvät keskusteluissa, kunnes uusi trendisana nousee kaikkien huulille. Sen sijaan, että käytämme hirveästi aikaa ja energiaa jonkin yksittäisen käsitteen tai teknologian ympärillä, katse tulisi nostaa isossa kuvassa tapahtuvaan muutokseen ja siihen, millaisen tulevaisuuden voimme luoda erilaisten teknologisten mahdollistajien avulla.

Useat trendit pakottavat nykyisen toiminnan muutokseen

Pelkästään automaatio ja robotisaatio eivät riitä vastaamaan niihin haasteisiin, joita globaalit markkinat ja yhä vaativammat asiakastarpeet yrityksille asettavat. Yritykset joutuvat väkisinkin suhteuttamaan omaa kehitystään muun muassa seuraaviin trendeihin:

  • Älykkäät tuotteet, tuotantosysteemit, tuotanto ja toimitusketjut
  • Tuotteiden ja tuotannon suunnittelun uudistuminen digitalisaation ja automaation myötä
  • Tarpeeseen tehtävä valmistus, reaaliaikainen toimitusketju, hajautettu tuotanto
  • Robotisaatio ja joustava automaatio yhdistettynä keinoälyyn
  • Palveluliiketoiminta digitalisaation avulla (tai ilman)
  • Teolliset ekosysteemit ja alustatalous

Uskon väitteeseen, että tulevaisuuden älykkäät tuotteet ja palvelut luodaan teollisuuden uusissa ekosysteemeissä, joita tukee globaalisti kytkeytynyt alustatalous. Hyppy nykyhetkestä tuohon tulevaisuuden visioon tuntuu huimalta, ja monesti yritysten kyky nähdä omat askeleensa kohti tulevaisuutta joutuu koetukselle, kun konkreettinen seuraava askel puuttuu. Onkin ilahduttavaa, että ympäriltämme löytyy esimerkkejä, joissa yrityksen oma kehityshinku sysää liikkeelle täynnä kasvupotentiaalia olevan verkostohankkeen.

Laajenna toimintaa verkostojen avulla

Kun suomalainen keskisuuri konevalmistaja haluaa laventaa tarjoomaansa vahdittaakseen kasvua globaalilla markkinalla, perinteinen malli on lähteä suunnittelemaan yritysostoja. Ketterämpi tapa olisi välttää yritysostojen tuottamat riskit ja hitaus muodostamalla verkostorakenne, jossa joukko kyseiseen toimialaan kytkeytyviä yrityksiä sitoutuu yhteisen tarjooman rakentamiseen.

Ulospäin syntyy isoja globaaleja asiakkaita palveleva kokonaisuus, jossa verkoston sisällä tekeminen jaetaan kunkin toimijan oman ydinosaamisen mukaisesti. Tulevaisuutta suunnitellaan ja rakennetaan yhdessä toisiaan verkoston sisällä haastaen sekä valittujen avainasiakkaiden avulla.

Automaatio tehostaa ja mukauttaa tuotantoa

Suunnittelun, valmistuksen ja palveluliiketoiminnan radikaali uudistaminen digitalisaation avulla luo kilpailukykyä ja liiketoimintamahdollisuuksia teollisuudelle myös perinteisesti korkean kulurakenteen maissa. Robotiikka tarjoaa monia mahdollisuuksia valmistavan teollisuuden tuotannon tehostamiseen ja tuottavuuden nostamiseen.

Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään robotisaatiosta vaan siitä, että teollisen yrityksen pitää pystyä lisäämään ketteryyttä ja joustavuutta, jotta sillä on mahdollista tuottaa asiakashyödyn maksimoivia ratkaisuja. Uudet valmistusprosessit ja niiden ympärille rakentuvat toimitusketjut tulevat viemään asiakaskohtaiset ratkaisut tasolle, jota emme ole ennen nähneet.

Tähän mennessä automaatio on enimmäkseen liitetty laitteisiin ja tuotantoprosesseihin. Todellinen tuottavuuden lisäys tulee kuitenkin tapahtumaan systeemitasolla, jolloin tarkastellaan koko toimitusketjua ja rohkeasti kyseenalaistetaan totutut toimintamallit. Tuleeko tuotteita tuottavalla yrityksellä olla omaa tuotantoa, vai voisiko se kytkeytyä tehdasverkoston muodostamaan alustaan ja tuottaa tarvitsemansa tuotteet kulloiseenkin tarpeeseen optimaalisimman tehtaan toimesta? Pidemmällä aikavälillä voisi ajatella, että tällainen systeemi on oppiva ja pystyy reaaliaikaisesti sopeutumaan kunkin brändin omistajan tuotantotarpeisiin. Jälleen kerran isoja kysymyksiä suomalaisen valmistavan teollisuuden näkökulmasta, haluammehan varmistaa, että meiltä löytyy vahvat kytkennät tuleviin verkostomalleihin.

Autamme yrityksiä rohkeiden ja kunnianhimoisten visioiden toteuttamisessa

VTT:llä on vankkaa osaamista edellä mainituissa teollisen uudistumisen teemoissa, ja olemme tälläkin hetkellä mukana mahdollistamassa useamman teollisen verkoston syntymistä. Teknologiatutkimuksen ja -kehityksen lisäksi olemme luonteva ja osaava kumppani myös uusien ekosysteemien luomiseen ja orkestrointiin.

Mika Toikka VTT

Mika Toikka
Myynti- ja liiketoiminnan kehitysjohtaja,
älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät

Onko kiertotalous vain trendi vai tulevaisuuden välttämättömyys

Elämme erilaisten talouksien aikakautta. Puhumme biotaloudesta, alustataloudesta, digitaloudesta – ja kiertotaloudesta. Onko kyse ohimenevistä trendeistä vai uudesta todellisuudesta, joka muuttaa kulutustottumuksiamme ja elämäämme?

Kiertotalous ei ole uusi ilmiö. Se on ollut kautta historian tapa toimia ja selviytyä niukoista ajoista. Iso- ja isoisovanhempamme elivät säästeliäästi ja käyttivät kaiken hyödyksi viimeistä rihmaa myöten. Näin tekevät edelleen ihmiset kehittyvissä maissa ja ankarissa tai poikkeuksellisissa olosuhteissa, kuten sodan aikana.

Nyt kiertotalous on tullut taas ajankohtaiseksi, sillä maapallon niukkenevat raaka-aineet, ruoka, vesi ja energia eivät riitä kattamaan yhä kasvavan väestön tarpeita. Meidän on pakko oppia ajattelemaan uudella tavalla omistamisesta ja kuluttamisesta.

Teknologia vauhdittaa kiertotaloutta ja liiketoimintaa

Kiertotalous on välttämättömyyden lisäksi suuri mahdollisuus luoda kestävän kehityksen mukaista kysyntää ja sitä kautta uudenlaista liiketoimintaa. Teknologia mahdollistaa sen, että kun tuotteen elinkaari on lopussa, raaka-aineet ja komponentit pystytään ottamaan talteen ja käyttämään niitä uusissa käyttökohteissa. Mitään ei heitetä hukkaan.

Tehokas resurssien hyödyntäminen vaatii uusia toimijoita, jakeluverkostoja ja järjestelmiä huolehtimaan, että oikea erä on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tekstiiliteollisuudessa on hyviä esimerkkejä siitä, miten käytetyistä vaatteista voidaan valmistaa uusiotekstiilikuitua vaate- ja teknisen tekstiiliteollisuuden tarpeisiin. Esimerkiksi palkittu Ioncell-FTM-menetelmä, johon VTT on kehittänyt puuvillajätteen esikäsittelytekniikan, liuottaa puuvillajätteen myrkyttömästi uutta käyttöä varten. 3D-tulostuksen avulla voidaan puolestaan käyttää materiaaleja resurssiviisaasti valmistavassa teollisuudessa ja, mikä parasta, pystytään hyödyntämään talteen otettuja kierrätysraaka-aineita. Tämä kaikki vaatii kuitenkin kykyä ajatella uudella tavalla koko liiketoimintaympäristössä.

Nykyisillä toimintatavoilla ei pärjätä

Tutkimus ja kehitys ovat avainasemassa, jotta kiertotalous toimii tehokkaasti. Tarvitsemme radikaaleja innovaatioita, joilla edistetään resurssiviisasta ja kestävän kehityksen mukaista talouskasvua.

Kiertotalous on ajattelutavan lisäksi liiketoimintaa, joka tuottaa arvoa, työpaikkoja ja verotuloja. Tarvitsemme hyviä ideoita, ennakkoluulottomuutta ja rohkeita kokeiluja viemään ajatukset liiketoiminnaksi. Miten minimoidaan jätteen määrä ja lopulta hyödynnetään jäljelle jäävä jäte uudestaan? Siitä, mitä on ennen pidetty päätepisteenä, voidaan luoda uusi bisnes – hyvä esimerkki ovat elintarviketuotannon sivuvirrat. VTT on esim. patentoinut valmistustavan, jolla hyödynnetään mehuteollisuuden marjatähteet muffinssien kuitupitoisuutta lisäävänä raaka-aineena. Tällaiset innovaatiot eivät synny tyhjästä, vaan edellyttävät tutkimustietoa pohjaksi ja kehitystyötä menestyäkseen.

Höyhenet catwalkille

Innovaatioita ei synny myöskään, jos kukaan ei uskalla ajatella isosti tai uusiksi. Hyvä esimerkki ovat höyhenet.

Pienestä, kevyestä höyhenestä on moneksi. Sen jälkeen, kun se on lämmittänyt ja suojannut kantajaansa, se voidaan muuntaa proteiinipitoiseksi eläinrehuksi tai käyttää pakkausmateriaaleissa.

Höyhentäytteinen tyyny on vanha tuttu, mutta miten vaikkapa tekstiiliteollisuus voisi paremmin hyödyntää höyhentä raaka-aineissaan? Koska näemme höyhenet muotinäytösten catwalkeilla?

Kiertotaloudesta kasvua Suomelle

Kiertotalouden ytimessä ovat palvelut: ostaminen ja omistaminen muuttuvat vuokraamiseksi ja yhteiskäytöksi. Tämä on ollut todellisuutta vaikkapa asuntomarkkinoilla jo kauan, ja nyt ajattelutavan muutos alkaa laajentua myös työkaluista (ks. Liiteri-pilotti) kulkuneuvoihin.

Yli kaksi kolmasosaa Suomen bruttokansantuotteen arvosta on palveluja. Kun kiertotalouden mahdollisuudet ymmärretään kaikkialla yhteiskunnassa, osuus on vieläkin suurempi – ja ympäristön kuormitus pienempi.

Uudet palvelut lisäävät kasvua ja työllisyyttä Suomessa. Digitalisaatio toisaalta korvaa työpaikkoja, toisaalta sen hyödyntäminen kiertotaloudessa luo kasvun mahdollisuuksia yrityksille: valmistuksen ja tuotteen koko elinkaari tarvitsee uusia ratkaisuja esineiden internetin sovelluksista.

Suomella on kaikki edellytykset olla kiertotalouden edelläkävijä. Olennaisinta on uskaltaa ajatella uusiksi. Tarvitsenko todella omaa autoa? Onko auton vuokraamiselle aina tarvittaessa mitään oikeaa estettä? Totutut toimintatavat pitää kyseenalaistaa.

Aiemmilta sukupolvilta tuttu ajattelu- ja toimintatapa muuttuu hyvinvointiyhteiskuntaa rakentavaksi liiketoiminnaksi. Suomessa on koulutettu väestö, runsaasti luonnonvaroja sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa, joten tämä pieni maa voi kehittää globaaleja ratkaisuja, jotka todella säästävät resursseja ja lisäävät hyvinvointia.

Anne-Christine Ritskchoff VTT

Anne-Christine Ritschkoff
Tieteellinen johtaja
Twitter: @AnneRitschkoff  

Toward a shared research vision: An NSF-sponsored workshop in San Jose, CA

Where should the next generation of research funding be focused? The shared vision of research content and the instruments for research funding were explored at a workshop we were happy and honored to participate in at the end of March 2017. The workshop emphasized the need for shared vision building and the role of dialogue in it – not only between the research organizations but also with the funding agency.

The workshop was sponsored by the Directorate for Engineering of the National Science Foundation (NSF), which promotes engineering research and education in the US. It was organized by the International Society of Service Innovation Professionals (ISSIP), in collaboration with San Jose State University.

The workshop brought together about 40 industry experts and academic researchers from around the world. There were at least 20 universities represented, about 10 people from research institutes and non-profits, and about 10 people from industry: Accenture, IBM, Cisco, and GE Digital just to mention a few. Also a representative from NSF was there to inspire and co-create with us.

All of us came to explore a long-term, human- technology research agenda that will propel the smart service systems in the future. As can be seen from the visualization of the presentations and discussions, much of the emphasis was on systems – which of course reflects the theme of “smarter service systems”.

ISSIP/NSF Workshop

Visualizing the presentations and discussion of the workshop.

The workshop was a wonderful experience: we got to hear brilliant presentations (for example Henry Chesbrough emphasizing both outside-in and inside-out innovations) and to participate in great discussions toward shared vision and agenda setting. And to conclude: most of the world class examples we saw are something that we have also seen here at VTT, so we can be proud of the quality and foresight of our research!

Kaisa Still Heidi Korhonen ISSIP/NSF Workshop

Kaisa Still (Senior Scientist; Twitter: @stillkaisa)
and Heidi Korhonen (Senior Scientist; Twitter: @korhonenheidi)

See also #ISSIP-NSF at Twitter!

Tulevaisuuden rakentaminen: VTT:n rakennetun ympäristön tutkimus synnyttää innovaatioita kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Tervetuloa seuraamaan Tulevaisuuden rakentaminen -blogisarjaa! Siinä asiantuntijamme visioivat rakentamisen tulevaisuudennäkymiä vankan tutkimustiedon pohjalta.

Rakennuksissa kuluu 40 % energiasta, ja ne tuottavat 30 % päästöistä. VTT:n rakennetun ympäristön tutkimuksen tavoitteena on vähäpäästöinen yhteiskunta, jonka tiloissa ja rakennuksissa on hyvä elää, asua ja tehdä työtä.

VTT tekee sekä kansainvälisesti että kansallisesti arvostettua, monitieteellistä rakennetun ympäristön tutkimusta. Kansainvälisissä tutkimushankkeissa yhteistyössä syntyneet innovaatiot tuodaan Suomessa hyödynnettäväksi Suomen oloihin sovellettuina. Tulokset hyödyttävät sekä suomalaista yhteiskuntaa että suomalaisia yrityksiä.

Tämän blogisarjan tarkoituksena on omalta osaltaan vahvistaa rakennetun ympäristön tutkimustulosten näkyvyyttä myös suurelle yleisölle. Blogisarjaa kirjoittavat rakennetun ympäristön tutkijat, jotka tuovat esille uusimpia tutkimistuloksia.

Riikka Holopainen VTT

Riikka Holopainen
Tutkimustiimin päällikkö