Shoshin for Synergies

Shoshin  is a Japanese word meaning “beginner’s mind”. It refers to having an attitude of openness, eagerness and lack of preconceptions when studying a subject. Within this framework, there are many possibilities in the beginner’s mind, whereas there are only few in the expert’s mind. European Commission is now encouraging us to think and act with “Shoshin” and tap all the synergies. I believe that going beyond the obvious will prove useful.

We scientists and experts are masters of brilliant thinking, eloquent speech and organised communication, when in our own territory. When  we start going to events where we get exposed to ideas and truths from people whose topic is strange to us, we may feel uncomfortable. We may decide to stay out or we choose to jump into a discovery process and start listening to arguments, such as:

I am historian. I like to look at past to understand the present. I am chemist. I am interested in molecules. I am physicist. I need to know if we can have a mathematical model. I am economist. I am interested in productivity and I am not going to challenge the good old theories. I am political scientist. I am a bit of a pessimist as I am looking for failures in the democratic system. I am psychologist. I am interested in the human factor. I am philosopher and artist. I love conceptual design. I am citizen. I am not sure at all what those experts are doing or could care less.

Being biased is human

Is Artificial Intelligence going to even the bias out? AI is about algorithms, data and software. Can we master  complexity by systemic approach and selection of taxonomy? Taxonomy is the practice and science of classification of things or concepts, including the principles that underlie such classification.

Investing in research and innovation

European Commission proposes a pragmatic and focused long-term budget with modernised programmes to deliver efficiently on the EU’s priorities in the next Multiannual Financial Framework 2021-2027 (MFF).  Investing in areas, such as research and innovation, young people, the digital economy, border management, security and defence, will contribute to prosperity, sustainability and security in the future.

The upcoming Horizon Europe programme emphasizes cross-cutting approach, synergies and partnerships

Proposal for Horizon Europe, the next Framework Programme for Research and Innovation, was published in June 2018 as an outcome of extensive EU-wide assessments and consultative processes. In July 2017, the Lamy Report recommended that within the next Framework Programme, the Commission should set R&I missions “that address global challenges”, and made a broad call for greater involvement of stakeholders and citizens within the programme.

Importance of cross-disciplinary, cross-sector and cross-border collaboration was stressed in the Lamy Report. And again, in the Mazzucato Report on Missions, published in January 2018. We have heard and spoken about synergies earlier but until now we have not seen it taking place in practice.

Compared to Horizon 2020 programme, cross-cutting approach of Horizon Europe is becoming stronger. For example, all Clusters in Pillar 2 (health; inclusive and secure society; digital and industry; climate, energy and mobility; food and natural resources) are cross-cutting, and it is expected that they use different financial instruments. Here, the synergy element becomes important.

In future, also partnerships should be focusing on delivering more, not only through Horizon Europe, but also through other programmes. This means opening up more towards Member States funding and programmes, alignment of research agendas and private investments – and vice versa

Synergies element is quite distinct also in the Multiannual Financial Framework proposal, and one can observe that there is a true attempt to connect various legal bases better to serve the purpose of building critical mass and focused interventions through combined funding.

Investment dimension and regulation dimension to research and innovation

Partnerships are obvious places where pooling of resources and synergies can happen. Particularly, innovation relates to partnerships. Much more synergies and innovation can happen, if the partnerships become more cross-cutting (cross-disciplinary, cross-sectoral, cross-border). Here, the value-chain approach may prove useful.

The MFF attempts to bring an investment dimension and a regulation dimension to research and innovation . Current Public Private Partnerships should get excited about the opportunities enabled, when Commission is introducing the new amendment to Council Regulation (EU) 2015/1588 of 13 July 2015, on the application of Articles 107 and 108 of the Treaty on the Functioning of the European Union to certain categories of horizontal State Aid. Similarly, Member States authorities watching over national finances, should spend some time together with key stakeholders in territorial development and research and innovation to create a joint vision about how to benefit from synergies.

Leena Sarvaranta Head of EU Affairs


Leena April 2017.9057Leena Sarvaranta

Head of EU Affairs, VTT




Apros: Try it out with simulation

Imagine being able to do any experiment you wanted: try out new heat recovery and storage solutions on your ship, try out new fuel and see its effects on your power plant boiler, or even simulate accidents in a nuclear reactor, all with no risk to your safety or the environment, or any loss of production time. Apros®, a dynamic simulation system co-developed by VTT and Fortum, makes this possible.

Going in as a guinea pig

When I first joined VTT as a summer trainee in 1991, I went to work with the Apros team. Apros was at an early stage, with the first outside clients knocking on the door. I was going to be the guinea pig user, coming in with no knowledge of the Apros system at the source code level. As well as testing user-friendliness, the goal was to carry out a benchmark experiment with Apros simulating a transient for a nuclear power plant.

My job was to do whatever modifications were required for the existing model, which involved actions equal to cutting signals in the safety automation, so there was a lot to consider. But the good thing about Apros is that once you have the process configured and you’ve defined the dimensions and other parameters of the equipment, all you really have to do is press play and it will start to behave like the real plant.

During that summer, we succeeded in creating a model and modifying it to validate the model by carrying out the benchmark experiment. So the test was successful and I was invited back the following year. The number of clients also started to grow thanks to the great work being done by Fortum and VTT experts.

Apros now used in tens of countries

Today, Apros is being used by hundreds of experts, driving new business development in tens of countries. Engineering and utility companies and the ship industry; equipment suppliers; safety authorities; and universities and research organizations are now using Apros for modeling and simulation. And we’re expanding our reach.

If you’re interested in getting involved, we have a tender out now for sales representative services for Apros in Europe, Asia (excluding China and India) and North America. Applicants will need some industry experience, but you don’t have to be an expert. We’re also offering a performance based reward system – so the more contracts you sell the more you earn. Let us know how you would promote Apros? If you’ve got a good story we want to hear it.

The benefits of Apros are manifold. In product or plant development or energy efficient ship building, R&D experts using Apros can save time and money. For example, Apros supports a flexible design process, meaning that before a design has been frozen, and costly equipment procured and installed, simulated tests can be run confirming the correct components and dimensions.

Digital twins model behaviour

Creating a digital twin of a power plant or a ship or even just a single component is an important way to replicate behavior and save on time and cost, including averting expensive accidents. Load following in power generation is one example. In a recent case a European coal-fired power plant which had been designed for minor changes in generation, was modified to be capable of secondary response. This capability required alterations in the plant control system as well as analysis on thermal stresses in the process and piping. The modifications and analyses were greatly supported by using an Apros model, which saved a lot of time and money.

When a new control system is taken into use at a power plant, it usually arrives from the factory with quite a few flaws. In commissioning the system, onsite tests will take a fraction of the time if it’s already been tried out using a simulation model. On top of that, plant personnel will already be pre-trained.

Original user-friendliness balanced with new technologies

Going forward, Apros co-owners VTT and Fortum are committed to maintaining and developing this industry-leading product as a state-of-the-art simulation tool. Over the years, my own work with Apros has been off and on but you could say that Apros and I have grown up in business together. As a software product, evolving for more than 30 years, Apros has kept its simulation capability up-to-date and greatly enhanced its user-friendliness while continuously taking on advanced new features. It’s only got better with age. I wonder if we can say the same about me.

Matti Paljakka

Sales Manager



Apros® is a registered trademark of VTT and Fortum.

Miten saamme teollisuuden mukaan jakamistalouteen?

Innovatiivisten yritysten, kuten kimppakyytialusta BlaBlaCarin ja jaetun toimistoympäristön WorkArounding,  menestys on siivittänyt  jakamistalouden kasvavaksi B2C-liiketoiminnaksi. Tavaroiden ja palveluiden jakaminen sopii erinomaisesti kuluttajille, jotka tekevät kauppaa mieluummin itse kuin välikäsien kautta. Mutta miten saamme B2B-sektorin mukaan?

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM 9/2017)  arvioi, että Suomen jakamistalouden arvo on 1,3 miljardia euroa vuonna 2020. Suurimmat toimialat olisivat tuolloin joukkorahoitus (crowdfunding), vertaisverkostojen (peer-to-peer) liikkuvuus ja autojen jakaminen sekä kotitalouksien hoito ja muut mikrotehtävät. Nämä laskelmat perustuvat vahvasti nykytilanteeseen, jossa jakamistalous on pääasiassa B2C-liiketoimintaa. Edelleen yksi alue näyttäisi laahaavan perässä jakamistaloudessa: B2B-sektori.

Jakamistalous viittaa yhteiseen tai yhteisölliseen talouteen, joka sisältää hyödykkeiden tuotannon, kulutuksen ja käytön. Se perustuu tilapäiseen käyttöoikeuteen omistajuuden sijasta, hyödyntäen teknologian kehitystä ja sosiaalisen median, kuten jakamisalustojen suosiota. B2B-sektori ei toimi samalla vertaisverkkomallilla kuin B2C-liiketoiminta, joten on ymmärrettävää, että B2B-alustoilla ei ole vielä menestytty jakamistaloudessa samassa mittakaavassa kuin B2C-liiketoiminnassa. Erilaiset ajurit, kuten taloudellinen tilanne, edistävät tarvetta jakaa. Lisäksi ajattelutavan muuttaminen ja yritysten olemassa olevien käytäntöjen muokkaaminen kohti jakamistaloutta vaatii vaivannäköä, joka voi olla haastavaa ja aikaa vievää. Teknologian kehittymisen myötä myös B2B-sektori haluaa kehittyä tavoilla, jotka mahdollistavat osallistumisen tuottoisaan jakamistalouteen. Pitkällä aikavälillä voidaan nähdä, että nykyiset teolliset arvoverkot kehittyvät liiketoimintaekosysteemeiksi, joissa yksittäiset yritykset voivat jakaa resursseja kysynnän mukaan, tehden verkostosta muutoksiin paremmin reagoivan ja tehokkaamman.

Alustat mahdollistajina

Alustat ovat B2B-jakamistalouden mahdollistajia. Jakamistalouden uudet liiketoiminnan säännöt sisältävät lisäarvon tuottamisen verkostossa, skaalautuvuuden mahdollistamisen sallimalla muiden tuottaa liikevoittoa sekä epäsymmetrisen kilpailun, kun yritykset tavoittelevat markkinamahdollisuuksia erilaisilla resursseilla ja lähestymistavoilla.

Ihanteelliseen B2B-jakamistalouden alustaekosysteemiin kuuluu:

1) ulkoisten resurssien organisointi, omien resurssien hallinnan sijasta,
2) ulkoinen vuorovaikutus tuottajien ja asiakkaiden kanssa, sisäisen optimoinnin sijasta ja
3) kokonaisvaltaiseen ekosysteemin arvoon keskittyminen, yksittäisiin asiakkaisiin keskittymisen sijasta.

Jakamistalouden liiketoimintamallit ovat usein kolmijakoisia malleja, sisältäen palvelun mahdollistajan (alustan), palveluntarjoajan (tarjonta/omistaja) ja asiakkaan (kysyntä/etsijä).


Ainutlaatuiset liiketoimintamallit, jotka maksimoivat käyttämättömän omaisuuden hyödyntämisen, erottavat jakamistalouden perinteisistä liiketoimintamalleista. Useimmat jakamistalouden yritykset käyttävät verkkoalustoja tai sovelluksia reaaliaikaisen tiedon keräämiseen ja jakamiseen sekä hyödykkeiden käytön maksimointiin. Alustojen ohjesääntöihin perustuen, digitaaliset johtajat suunnittelevat ja optimoivat sellaiset alustaekosysteemit, jotka skaalautuvat eksponentiaalisesti ilman perinteisten liiketoimintamallien tyypillisesti vähenevää tuottoa. Siirtyminen jakamistalouden liiketoimintamalleihin on suuri perinteisille yrityksille, joten uutta tietoa tarvitaan muutoksen edistämiseksi.

Etuja ja haasteita B2B-jakamistaloudessa



B2B-jakamistaloutta teollisuusyrityksille tutkitaan SHARE-tutkimushankkeessa. Sen tavoitteena on luoda ja kuvata digitaalinen jakamisalustakonsepti kiertotalouden liiketoimintaekosysteemille, jossa teolliset organisaatiot voivat helposti innovoida ja jakaa tietoa, tuotantokapasiteettia, resursseja, palveluita ja logistisia verkostoja yhteen toimivien järjestelmien, yhdistettyjen älykkäiden esineiden ja lohkoketjuteknologian avulla. Suunnittelemme joukon nopeita kokeiluja ja alustavia ratkaisumalleja jakamistalouden alustalle, testaamme ja analysoimme suunniteltuja ratkaisuja, toteutamme joukon työpajoja jakamistalouden tietämyksen ja ratkaisujen edistämiseksi sekä analysoimme liiketoimintapotentiaalia ja -malleja.

Lue lisää:

Salla Paajanen
Research Scientist, VTT
Twitter: @PaajanenSalla

Anna Aminoff
Senior Scientist, VTT
Twitter: @AminoffAnna

Maria Antikainen
Senior Scientist, VTT
Twitter: @MariaAntikainen

Tämä blogiteksti on ensimmäinen osa blogisarjasta, joka käsittelee SHARE-tutkimusprojektin aiheita.

Energy transition in cities -what’s it all about?

While the ongoing energy transition is driven by a multitude of factors on global scale, the issue can be simplified on city level. Cities consume vast share of global energy and produce over two thirds of the greenhouse gas emissions. At the same time, there is an urgent need to solve urban issues, such as those related to air quality. The forerunning cities are already committed to emission reductions, be it voluntarily or through regulation. Many are even aiming to become emission-free within the next decade or so. Effectively, this means that the main driver for energy transition in cities is the need to move towards clean, low-carbon energy.

How to get there?

The technological means to move towards clean, low-carbon energy in cities are many. Moving away from fossil fuels and increasing the share of renewable energy are the big targets. At the same time, efficiency of existing infrastructure and systems can improved. Examples of this include utilization of waste heat and for example, utilising synergies between district heating and cooling networks.

The other big factor in the equation is the demand side, where energy use can be reduced through better energy efficiency in buildings. Furthermore, smart energy management can help to shift and reduce peak loads.

What should we do next?

The change towards clean and low-carbon future is already happening and the pace of change is only accelerating. The time for strategic planning and first actions is now. It is those who move early, who will be shaping the future energy business in cities. The rest will be playing catch-up. The forerunning energy market players are actively seeking innovative ways to maximise the use of their existing infrastructure as part of the future energy business, while piloting new business models. The laggards will not only risk escalating the value-loss of assets and ending up with stranded assets, but they will also lose out on the new business opportunities that the future brings.

Give me an example, please!

The design of new city districts and re-development of existing ones opens up a concrete window to the future. Citizens, who live in those districts in the next decades, will be powering their everyday activities with the clean, low-carbon energy that benefits from smart energy generation, and distributed, resilient and flexible energy systems. The holistic energy systems that comprise of low-energy buildings, multiple sources of local renewables and storages form distributed energy networks that utilize active supply-and-demand side through smart energy management. We’ve already witnessed great outcomes when advanced modelling and simulation or energy systems has been combined with exploration of new business. The last thing we want to be doing is to build the same infrastructure that we’ve always built, even though we know the changes that lie ahead.

If you want to read more about VTT’s vision regarding smart and sustainable cities, read our new white paper: Let’s turn your Smart City vision into reality.

Antti Ruuska VTT
Antti Ruuska
Business Development Manager, VTT
Twitter: @antti_ruuska


Smart City development is inherently multi-technological and cross-disciplinary, and as an application-oriented research organisation VTT is an ideal partner. We work with the public sector and private companies as well as technology providers in research and innovation activities that expedites the development of smarter cities.  We can guide you from the early phases of vision-creation and concept development to practical implementations of smart outcomes.

Kiertotalouden logistiikka on haaste, mutta selätettävissä!

Kiertotalous kasvaa. Kuulemme yhä enemmän tarinoita sekä menestyksekkäistä bisnesmalleista että sellaisista, jotka eivät ole lähteneet lentoon. Logistiikan rooli on olennainen uusien kiertotalouden liiketoimintamallien onnistumisessa. Samalla se on haastavaa, koska se poikkeaa huomattavasti tähänastisista toimintatavoista ja logistisista rakenteista. Miten kiertotalouden logistiikasta sitten saadaan tehokasta, sujuvaa ja kohtuuhintaista Suomessa?

VTT:n juuri päättyneessä AARRE-projektissa tutkittiin logistiikkaa ja siihen liittyviä verkostoja erilaisten kiertotalouden liiketoimintamallien kannalta. Avaimina tulevaisuuden toimivaan logistiikkaan ovat mm. tiedon jakamisen parantaminen, tiivis yhteistyö yritysten välillä ja kuluttajien kanssa, logistiikan infrastruktuurin sovittaminen kiertotalouden tarpeisiin sekä uudenlaisten logististen palveluiden luominen.

Millaista logistiikka on kiertotaloudessa ja mitä haasteita siinä on?

Kiertotaloudessa materiaalit eivät päädy jätteiksi. Sen sijaan ne kiertävät toimitusketjussa ja eri toimitusketjujen välillä, usein myös muotoaan muuttaen. Kiertotalouden logistiikkaan tuovat haasteita mm. materiaalivirtojen huono ennustettavuus, pienet erät, materiaalin vähäinen taloudellinen arvo sekä materiaalin ja sen laadun monimuotoisuus. Miten esimerkiksi saadaan hoidettua vähäarvoisen materiaalin toimitus uusiotuotteita valmistavalle tehtaalle kustannustehokkaasti, ympäristöystävällisesti ja oikealla ajoituksella? Logistiikan merkitys kasvaa myös, kun yritykset ja kuluttajat siirtyvät omistamisesta palvelujen käyttäjiksi. Kuinka yhteiskäytössä olevan höyrypesurin tai vuokratun hitsauskoneen saa vaivattomasti ja edullisesti, ja miten palautuksen logistiikka hoidetaan?

Toimitusketjujen hallinta taloudellisesti ja ekologisesti on toimivan kiertotalouden perusedellytys. Kiertotaloudessa toimivien yritysten mukaan kiertotalouden logistiikan kustannukset ovat pääosin liian korkeita. Toimitusketjusta puuttuu palveluita ja toimijoita. Yritysten ja eri toimialojen välinen yhteistyö on vielä vähäistä. Monessa tapauksessa nämä muodostuvat esteiksi pyörittää uutta kiertotalouden liiketoimintaa, tai ne huonontavat merkittävästi uuden liiketoiminnan kannattavuutta.

Miten haasteisiin voi vastata?

Yksi avaintekijöistä on digitalisaation hyödyntäminen kaikissa toimitusketjun vaiheissa suunnittelupöydältä aina paluulogistiikkaan asti. Kiertotaloudessa korostuu tehokas materiaalivirtojen hallitseminen: tarkka seuranta, jäljitettävyys ja uudenlaiset logistiikkaratkaisut. Toimivan logistiikan rakentaminen vaatii yhteistyötä eri osapuolien kesken, sisältäen myös toimialat ylittävän ja kilpailijoiden välisen yhteistyön. Myös lainsäädännön täytyy tukea kiertotalouden logistisia ratkaisuja, esimerkiksi sallimalla uusioraaka-aineeksi päätyvän jätteen välivarastoinnin nykyistä joustavammin.

Kiertotalouden logistiikan check-list

Alle on kerätty AARRE projektissa tunnistettuja avaintekijöitä ja hyviä toimintatapoja niihin liittyviin haasteisiin.

Yhteistyö ja sen puute verkostossa

  • Ketkä ovat avainkumppaneitasi? Kehitä heidän kanssa uusia toimintatapoja yhteistyön lisäämiseksi.
  • Panosta luottamuksen rakentamiseen.
  • Mikä tieto on olennaista kiertotalouden logistiikassa? Rakenna sille uusia tiedonjakotapoja.
  • Etsi tarvittaessa uusia kumppaneita myös oman toimialan ulkopuolelta.

Digitalisaatio! Mitä sillä voi tehdä?

  • Digitalisaatio tulee olemaan kiertotalouden toimitusketjun (kehän) tehokkaan hallinnan tärkeä mahdollistaja.
  • Tuotteiden sisältö ja käyttöhistoria mukana kulkevissa tunnistimissa helpottaa mm. kunnostusta ja tuotteiden sisältämän materiaalin uudelleen hyödyntämistä.
  • Sijainti- ja tarvetieto parantavat mm. virtojen ennakoitavuutta ja läpinäkyvyyttä.
  • Erilaiset alustaratkaisut mahdollistavat materiaalivirtojen yhdistämisen eri osapuolien välillä ja sitä kautta varastointi- ja kuljetuskapasiteetin tehokkaan hyödyntämisen.
  • Hyödynnä mm. big dataa ja kuluttajilta itseltään saatavaa tietoa paluuvirtojen ennakoinnissa.


  • Hyödynnä paikallisuutta. Volyymien yhdistäminen yli toimialarajojen mahdollistaa kuljetusten ja varastoinnin tehostamisen.
  • ”Vie mennessäs, tuo tullessas”. Myös tässä tarvitaan usein yritysten toimialarajojakin ylittävää yhteistyötä.
  • Hyödynnä digitalisaatiota.

Koko toimitusketjun tehokkuus tai tehottomuus

  • Kiertotalouden logistiikkaa tukevia ratkaisuja voi tehdä jo tuotteen suunnitteluvaiheessa.
  • Kannusta kuluttajia osallistumaan paluulogistiikkaan esimerkiksi käyttöön perustuvalla liiketoimintamallilla sijaan tai palauttamisesta palkitsemalla.
  • Start-upeilta voi oppia ennakkoluulottomista toimitusketjun järjestelyistä.

Logistiikkapalvelun tarjoajat edistämisen etujoukoissa

Kiertotaloudessa tarvitaan lukuisa määrä uudenlaisia palveluita logistiikka-alan yrityksiltä. Kierrätysmateriaalille tarvitaan joustavia, monikäyttöisiä ja oikein sijoitettuja tai siirrettäviä varastointipalveluita. Kuluttajien roolin ennustetaan muuttuvan aktiivisemmaksi, mikä tuo liiketoimintamahdollisuuksia mm. kuluttajien välisen kaupan jakelulogistiikkaan. Kiertotalouden logistiikkaan tarvitaan myös monenlaisia IT-palveluja, esimerkiksi toimituskehän varrelta erilaisista sensoreista saatavan datan hyödyntämiseen ja kuljetustarpeiden nykyistä älykkäämpään yhdistämiseen. Kiertotalouden logistiikassa tullaan tarvitsemaan myös huomattava määrä uusia teknologioita. Palveluiden kehittäminen edistää omalta osaltaan kiertotaloutta laajemmassa mittakaavassa, samalla kun se avaa logistiikka- ja teknologiayrityksille merkittäviä bisnesmahdollisuuksia sekä Suomessa että vientimarkkinoilla.



Outi Kettunen


Twitter: @outi_kettunen


Maria Antikainen VTT

Maria Antikainen

Twitter: @MariaAntikainen



Anna Aminoff VTT
Anna Aminoff 
Twitter: @AminoffAnna



AARRE-projektissa luotiin VTT:n johdolla uutta, käyttäjälähtöistä kiertotalouden liiketoimintaa. Projekti oli elinkeinoelämän kanssa verkottunut tutkimushanke (2015–2017), jossa Tekes oli päärahoittajana. Muita tutkimusorganisaatioita olivat VTT:n lisäksi SYKE sekä Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus. AARRE-hankkeen kumppanit olivat Lassila & Tikanoja, Destaclean, CoreOrient, Eurokangas, Not Innovated Here sekä Kemianteollisuus ja Teknologiateollisuus. AARRE-projekti päättyi 30.11.2017.

Augmented reality, urban data and the related opportunities

To achieve a final breakthrough, augmented reality needs smart content and genuine value added applications for consumers and professionals. Key enablers for this are 3D models of urban environments and buildings, big data and artificial intelligence.

Augmented Reality or AR broke through among consumers with the Pokemon Go application in the summer of 2016. It has been possible already for some time to present various services and tourist information via mobile phone AR visualisation. AR hit applications in the last Christmas season included Stockmann’s augmented Christmas window and a virtual Santa Claus roaming the aisles of the department store.

Augmented reality is expected to become part of our everyday lives in the coming years, as data glasses become lighter. However, it will also require sufficient motivation to use data glasses – smart content and context awareness, which enable useful information to be displayed to the user before she even asks for it.

A key source of content for the future mixed reality applications will be 3D models of cities and buildings, and the related big data which AI will filter to meet user needs. In this blog, I will focus on urban AR applications, an area in which VTT has been active for some time.  We are also developing AR applications for other fields such as manufacturing industry.

Urban applications

In city planning, AR enables project stakeholders to see how a designed building will look in its actual location. VTT brought AR into the decision-making process at the beginning of the decade. In the picture/video below, Helsinki City Planning Committee is using AR tablets to evaluate plans for the Clarion hotel in 2012. AR has also been used to present building plans to citizens and residents, who can then review plans from their own homes, for instance.


Less conventionally, we have have enabled historical photographs augmented in urban environments, together with organisations such as the Helsinki and Lahti City Museums. The video below shows how the app works on site. In the future, this could work on the basis, say, user created own content (photographs, videos and comments), which would enable whole new kinds of applications when combined with artificial intelligence.

New opportunities for augmented reality are provided by the 3D city models that for example the City of Helsinki just released as open data in November 2017. Besides visualisation, 3D city models can be used as content repositories for AR applications and for the accurate camera tracking required by AR.

New forms of Mixed Reality (MR) presentations are being created, as generalisations of mobile outdoor AR. An example of this is augmentation of 360 videos recorded using autonomous drones. These augmented videos can be broadcast in real time and immersively as ‘remote experiences’ for multiple users at events such as planning meetings.

Inside buildings

BIM-based design enables the 3D presentation of building models and the related metadata. BIMs are today created for most new construction sites. However, they are seldom utilized after the design phase, and printed 2D drawings are still mostly used as reference at construction sites.

VTT was the first in the world to demonstrate AR methods on a construction site, already in 2010. Currently VTT, alongside Fira Oy and Sweco Rakennetekniikka Oy, is implementing AR and BIM-based planning in renovation; aims include reducing the duration of plumbing renovations from months to weeks. These methods are being piloted at a real renovation site in Hernesaari in Helsinki.


The picture shows an employee’s view of the AR application

Big data on buildings comes from various data sources connected to the Internet, such as IoT sensors, process monitoring and simulation systems, automation systems and digital maintenance manuals, etc. When linked to a 3D model of a building, these form a so-called digital twin, in which the data sources have coordinates ready for use in AR applications.

Besides just visualisation, AR enables interaction with and reporting to back-end systems, by clicking at the building’s devices on the touchscreen, or by pointing at them in the data glasses’ view. Applications include building maintenance and monitoring of industrial processes. VTT is currently implementing an AR maintenance system integrated with Granlund Manager facility management system, at VTT Espoo in Otaniemi. As an example of industrial applications, the image below shows an AR view of equipment and processes on a factory shop floor.


Augmented reality is already being used in consumer entertainment and advertising, and – in the professional arena – for the visualisation of building models for stakeholders. Next-generation professional applications will include lifecycle applications for industry and buildings, such as servicing and maintenance. In the near future, AI and big data will facilitate a new level of consumer appications in urban environments. With strong multidisciplinary research expertise, VTT has excellent opportunities to be a trendsetter in this development process.

For further details on VTT’s AR research see

Charles Woodward
Principal Scientist, VTT


This post part of our series of blogs focusing on artificial intelligence and augmented reality in the operating environment of smart cities. The first part was published in December 2017: The role of artificial intelligence in building smart cities  This series continues in 2018, follow us #MySmartCity