Fyysikon uran alkumetreillä – tutkimusharjoittelusta tarttumapintaa työelämään

Minulta on usein kysytty, mitä fyysikot tekevät valmistumisen jälkeen. Ensimmäisinä opiskeluvuosina se oli minullekin epäselvää. Toisin kuin monessa muussa koulutuksessa, yliopistojen luonnontieteiden koulutuksista ei valmistuta suoraan ammatteihin. Poikkeuksen toki tekevät ne, jotka valmistuvat aineenopettajiksi. Tänäkin vuonna yliopistojen vähiten kilpaillut opiskelupaikat olivat luonnontieteiden aloilla: https://yle.fi/uutiset/3-10863721 (YLE, viittaus nettisivulle tehty 26.7.2019). Hakijoita ei ainakaan lisää se, että hakijat eivät tiedä, mitä mahdollisuuksia aloilla on valmistumisen jälkeen. 

Monitieteellinen ja asiantunteva työyhteisö oppimisen tukena

Tänä kesänä työskentelen VTT:llä tutkimusharjoittelijana biosensorien tutkimusryhmässä ja teen samalla graduani. Oman alan kesätyöt ovat minulle tärkeitä, sillä ne antavat työkokemuksen lisäksi tarttumapintaa työelämään. Minulla on mahdollisuus työskennellä kokeneiden tutkijoiden kanssa ja nähdä hyviä esimerkkejä siitä, millaista työskentely monitieteellisessä ryhmässä on. On erittäin inspiroivaa kuulla innovaatioista, joita VTT:llä tehdään ja olla osa kannustavaa työyhteisöä. Työskentely VTT:llä osana tutkimusryhmää kasvattaa myös luottamustani omiin tietoihini ja taitoihini.

Gradututkimuksen tekeminen yliopiston ulkopuolella on vaihtoehto, joka on kiinnostanut minua jo pidemmän aikaa. Mahdollisuus tehdä kesätyötä ja samalla edistää opintojani on hyvä yhdistelmä, ja VTT on opinnäytetyön tekemiseen huippupaikka. Työtehtäväni VTT:llä ovat monipuolisia, haastavia ja mielenkiintoisia. Valmistan näytteitä ja teen termodynaamisia mittauksia ja simulaatioita. Perehdyn alani kirjallisuuteen ja raportoin saamistani tuloksista. Olen oppinut käyttämään minulle uusia tietokoneohjelmistoja ja hyödyntämään ohjelmointitaitojani. Pääsen myös näkemään osan niistä mahdollisuuksista, joita koulutukseni tarjoaa työelämässä. Siirtyminen urallani eteenpäin helpottuu, kun saan paremman kuvan siitä, millainen työntekijä olen ja mitä minun osaamisellani voi saavuttaa.

Työssäoppiminen auttaa siirtymään opinnoista työelämään

Työharjoittelut ja työssäoppiminen ovat nykyään tärkeitä osia useimmissa koulutuksissa. Suosittelen kaikille nuoremmille opiskelijoille ajan ja vaivan käyttämistä itselleen sopivan harjoittelupaikan löytämisessä. Luonnontieteiden opiskeluun työharjoittelu voi tuoda kaivattua konkreettisuutta ja myös vaihtelua opiskelun arkeen. Samalla oppii melkein huomaamattaan monia työelämässä tärkeitä taitoja, joita ei välttämättä voi opiskella luentosalissa. Kokemus omasta osaamisesta ja ammatillisen itseluottamus ovat myös tärkeitä asioita, joita voi kehittää hyvässä harjoittelupaikassa.

Osaan nykyään vastata myös kysymykseen, mitä fyysikot tekevät valmistumisen jälkeen. Osasta tulee aineenopettajia, osa jatkaa tutkijoina yliopistoilla tai VTT:n kaltaisilla tutkimuslaitoksilla. Monet siirtyvät teollisuuden palvelukseen. Luonnontieteiden yliopistokoulutukset eivät anna tiettyä ammattinimikettä muille kuin aineenopettajille, vaan mahdollisuuden oppia ja kehittyä, tulla alansa asiantuntijaksi. Laaja-alaiset koulutukset mahdollistavat innovoinnin ja monitieteellisen yhteistyön eri alojen osaajien välillä. Työharjoittelu on selkeyttänyt ajatuksiani siitä, mitä haluan tulevaisuudessa uraltani. Olen myös oppinut, että koulutukseni tulee antamaan minulle valmiudet työskennellä myös yliopiston ulkopuolella.

undefined

Arttu Huikuri
Kirjoittaja opiskelee fysiikkaa Jyväskylän yliopistossa neljättä vuotta ja työskentelee VTT:llä Oulun toimipisteellä biosensorien tutkimusryhmässä ja työstää Pro-gradua toimeksiantona.

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this: