Elintärkeä muovimme

Yksittäisen materiaalin merkitys elämässämme voi korostua yllättävissä tilanteissa. Minulla se tapahtui muovin kohdalla, kun vuosi vaihtui. Rakettien paukkuessa taivaalla kummilapseni kiidätettiin sairaalaan. Tilanne oli vakava. Alkoi lähes kolmen viikon jakso lasten teho-osastolla. Vanhempien hätä ja sairaalavuoteen ympärillä äännelleet laitteet antureineen piirtyivät tarkasti mieleeni. Imeväisikäiseen liitettiin muovinen letku, jonka kautta ravinto virtasi suoraan vatsaan. Ensi kertaa näin muovin konkreettisesti elintärkeänä materiaalina.

Muovi, siinä missä mikä tahansa muukin materiaali, voi olla muullakin tapaa tärkeä osa nyky-yhteiskuntaa ja sen tulevaisuutta. Ymmärtääkseen tämän tulee huomata, että kyseessä ei ole ainoastaan yksi materiaali. Sanan alle kätkeytyy useita erilaisia ryhmiä. Juuri tämä monipuolisuus mahdollistaa muovin käyttämisen yhteiskuntamme arkisten, mutta myös kriittisten toimintojen ylläpitämissä.

Muovi näkyy urbaanissa ympäristössä

Rakennuksissa on suojaavia muovikalvoja. Läheisestä kaupasta löytyy ruokapakkauksia, joiden sisällön säilyvyys on parempi. Kultaliikkeen ikkunassa komeilee sormuksia muovisine korurasioineen. Ohikulkevien ihmisten päällä on muoveja sisältäviä vaatteita suojaamassa vaihtuvilta sääolosuhteilta. Teini-ikäiset kännykkäaktiivit hyödyntävät kesto- ja kertamuovisista komponenteista koostuvia elektroniikkalaitteita. Läheisessä kahvilassa tulostetaan PLA-pohjaista 3D-kappaletta. Tiellä huristelevat kulkuvälineet saadaan keveämmiksi muovisilla osilla. Lista on loputon.

On vaadittu valtavasti kehitystyötä, jotta muovi toimisi oikein kohteessaan. Entä ne huippusovellukset, joita kuluttaja ei pääse näkemään, mutta hyötyy niiden oikeasta toiminnasta arjessaan?  Esimerkkejä tällaisista ovat sähköiset komponentit.

Ei sähköä ilman muovia

Sähkö on päivittäinen hyödykkeemme, jonka tuotannossa, siirrossa ja jakelussa muovit ovat keskeisessä roolissa. Sitä voidaan tuottaa energiapuistoissa, jotka sisältävät lukuisia tuulivoimaloita. Esimerkiksi niiden pyörivät lavat on tehty kertamuovikomposiitista. Sähkön paikalliseen varastointiin ja verkkoon kytkemiseen tarvitaan lukuisia tehokondensaattoreita, jotka ovat osaltaan muovin huipputeknologiaa. Niissä tyypillisesti käytetään eristemateriaalina polypropeenia, joka on kondensaattorin sisällä ohuena muovikalvona. Tavallisesti sitä voi olla yhdessä kondensaattorielementissä jopa satoja neliömetrejä. Varastoitu sähkö siirretään ja jaetaan eristävien kaapeleiden kautta. Energiapuistoista siirretyn sähkön kuluttaja hyödyntää pistorasiansa kautta. Kuten arvata saattaa sekin on muovia.

Tulevaisuudessa muovin käyttö kohdistuu yhä vaativampiin tuotteisiin

Yksi viime aikoina mielenkiintoa herättänyt ominaisuus on sähkökalorinen ilmiö. Siinä erityiset ferrosähköiset muovimateriaalit voidaan saada toimimaan lämpöpumpun tavoin kytkemällä ja poistamalla materiaalin yli vaikuttavaa sähkökenttää. Ilmiötä hyödyntäen voitaisiin luoda erilaisia ohuita jäähdytinelementtejä esimerkiksi matkapuhelimiin. Tai jopa henkilökohtaisia jäähdyttimiä, vaikkapa ihan vaatteiden alle sijoitettavia.

Tulevaisuuden materiaalikehitys liittyy myös uusien lisäaineiden kehittymiseen sekä korvaavien raaka-aineiden ja niiden lähteiden löytämiseen. Siinä missä Carbodeon on jo vauhdittanut 3D-tulostusta nanotimanttisella, lämpöä johtavalla muoviseoksellaan, on Sulapac luonut biohajoavan pakkausmateriaalin, joka tulevaisuudessa voidaan nähdä kosmetiikan lisäksi myös Kultakeskuksen korurasioissa. Woodly voi tulevaisuudessa tulla kuluttajaa vastaan kaupan päivittäistavarahyllyllä antamalla vaihtoehdon nykyisille kalvomateriaaleille. Ilman hiilidioksidista on valmistettu polyuretaanisia patjoja ja tulevaisuudessa se saattanee olla raaka-ainelähde myös muille muovilaaduille.

Pidämme muovin tuomista huippueduista, mutta suhtautuminen muoviperheeseen on moninaista. Tämä saa pohtimaan, kadotammeko kunnioituksen kaikkea sitä kohtaan, mistä meille on tullut itsestäänselvyys? Koskeepa se sitten parisuhdetta, elinympäristöä, terveyttä tai vaikkapa muovia. Muovi on ylivertainen ja sen kokonaan korvaaminen ei ole mahdollista. Se, missä kohteessa, kuinka paljon ja mistä lähteestä peräisin olevaa muovia käytetään, vaatii tulevaisuudessa tarkentamista.

Kummityttöni tervehtyy vähitellen ja siitä on ensisijaisesti kiittäminen sekä vanhempia että suomalaista terveydenhuoltoa. Kummityttöni hoidossa muovin merkitys materiaalina tuli näkyväksi sekä sairaalaympäristön tuotteiden että sen sähkökäyttöisten laitteiden kautta. Jos koskaan joudun hänen laillaan sairaalan teho-osastolle, elintärkeät muovisovellukset ovat toivottavasti myös minun turvanani. Korvaavaa verta virratkoon suoniini EVA-pusseista, murtumani korjattakoon antibiootteja vapauttavilla PLA-ruuveilla ja haavani kursittakoon kokoon PGA-langoilla. Ja ne kaikki ovat muovia.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisenä YLEn kanavissa 1.4.2019. ”Elintärkeä muovimme” on ennen editointivaihetta oleva artikkeli.

Satu_Pasanen_10_2018_v3p

Satu Pasanen
Tutkija ja kiertotalouden kehittäjä
VTT

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.