Jakamistalous on yrityksille käyttämätön mahdollisuus – resurssien jakaminen voi tuoda verrattomia hyötyjä

Yritysten välinen jakamistalous on vielä lapsenkengissä verrattuna kuluttajien jakamistalouteen. Mahdollisuuksia kuitenkin on runsaasti, sillä useissa yrityksissä on merkittävä määrä vajaakäytössä olevia resursseja ja kapasiteettia, kuten työkoneita ja -tiloja. Vajaakäytössä olevien resurssien ja kapasiteetin jakaminen tarjoaa mahdollisuuden useille yrityksille vahvistaa asemaansa. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM 9/2017)  arvioi, että Suomen jakamistalouden arvo on 1,3 miljardia euroa vuonna 2020.  Sitran teettämässä suomalaisten yritysten haastattelututkimuksessa yli puolet yrityksistä arvioi että resurssit seisovat yli 20 % ajasta, monella jopa yli 50 %. Kaksi kolmasosaa totesi, että resurssit olisivat tarjottavissa myös ulkopuolelle. Jakamistalous tarjoaa yrityksille monenlaisia mahdollisuuksia: yritys saa enemmän vastinetta tehdyille kone- ja laiteinvestoinneilleen, saa käyttöönsä tarvittaessa lisäresursseja, madaltaa investointikynnystä ja riskejä yhteisinvestoinneilla sekä tasapainottaa kysyntävaihteluja työvoimaa lainaamalla.

Milloin jakaa, milloin ei? Strateginen suunnittelu ja pilotointi avuksi

Jakamistaloudessa tarjotaan omaan käyttöön hankittuja, mutta vajaalla käytöllä olevia resursseja muiden käyttöön. Jakaminen tapahtuu yleensä erityisesti sitä varten rakennetun alustan kautta. Yritykset voivat analysoida helposti mitkä voisivat olla potentiaalisia jakamisen kohteita. Suunnittelu aloitetaan kartoittamalla yritykset resurssit (koneet, laitteet, materiaalit, työvälineet ja -tarvikkeet, maa-alueet, henkilöt) ja sijoittamalla ne strategiseen nelikenttään niiden liiketoimintakriittisyyden ja erikoistuneisuuden perusteella. Toisin sanoen, mitä tärkeämpi ja saatavuudeltaan vaikeampi resurssi on liiketoiminnan kannalta, sitä vaikeampi sitä on jakaa ulos tai hyödyntää ulkoa toisen jakamana.

Toisaalta helposti korvattavat ja ei-kriittiset resurssit ovat niitä, joiden jakaminen on helpommin järjestettävissä ja hyväksyttävissä.

Yritysten välinen jakamistalous vaatii toimintamallit

Usein jakaminen vaatii myös muutoksia toimintaprosesseissa sekä mahdollisia teknologisia investointeja liittyen alustan käyttöönottoon, resurssien käyttöön, kunnon ja saatavuuden seurantaan sekä laskutukseen. Jokaisen osapuolen täytyy hyötyä jakamistaloudesta myös taloudellisesti lisätulojen tai kustannussäästöjen kautta. Resurssien jakaminen ei ole koskaan ilmaista. Selkeä toimintamalli perustuu resurssien hinnoitteluun, käytön mukaiseen laskutukseen sekä tässä hyödynnettävään informaatioteknologiaan. Ajatuksena on, että jokainen resurssin tarjoaja luo hinnoittelusäännöt, joiden mukaan toimitaan. Pilotointi on tehokas tapa lähteä liikkeelle jakamisessa. Kokeilemalla resurssien jakamista pienesti esimerkiksi sisäisesti yritykset voivat saada käytännön kokemusta järjestelmään ja laitteisiin liittyvistä tarpeista. Myös saavutettavat ympäristöhyödyt kannattaa selvittää aikaisessa vaiheessa, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa ja niistä osataan myös viestiä.

Jakaminen perustuu avoimeen tiedon jakamiseen sekä luottamuksen ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseen

Jakamistalous perustuu vahvasti luottamukseen ja yhteisymmärrykseen. Tätä on kuluttajapalveluissa tuettu mm. suosittelujärjestelmillä, läpinäkyvyydellä sekä sillä, että alustan pyörittäjä aktiivisesti osallistuu asiakkaiden ongelmien ratkaisuun mm. ristiriitatilanteissa. Kuluttajalle jaetut ja kuluttajien jakamat palvelut ja tuotteet eivät useinkaan ole elintärkeitä. Yritykselle puolestaan on usein suurempi merkitys sillä, että jaettava resurssi saadaan ajallaan käyttöön ja se vastaa ominaisuuksiltaan ja kunnoltaan ja performanssiltaan täysin vaatimuksia. Tärkeää on myös, että yrityksille on täysin selvää, miten toimitaan, jos jaettu resurssi vioittuu käytön aikana.

SHARE-hankkeessa julkaistu Jakamistalouden kartta yrityksille tarjoaa laajan tietopaketin auttaen yritystä pääsemään alkuun resurssien tehokkaassa käytössä!

antikainen
Maria Antikainen, johtava tutkija
maria.antikainen(at)vtt.fi, @MariaAntikainen

joukoHeikkila
Jouko Heikkilä, tutkija
jouko.heikkila(at)vtt.fi, @JoukoHeikkilae

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this: