Kompostista kultaa: hyönteiset ovat osa kiertotaloutta

Mustasotilaskärpänen on luonnon Jäte-Joonas, joka muiden hyönteisten ja pieneliöiden lailla hajottaa eloperäistä materiaalia, jota muut hyönteiset, kuten tunkiolierot, voivat edelleen hyödyntää. Hienointa tässä on, että niille käy lähes kaikki; hedelmät, vihannekset, vilja, liha, teurasjäte, biojäte, lanta ja jopa erilaiset lietteet.

Kaiken lisäksi tämä prosessointi on nopeaa: Jos kompostointi kestää 3-4 kuukautta tai biokaasuprosessi 1-6 kuukautta, mustasotilaskärpäsen aktiivinen kasvuvaihe on vain noin 14 päivää. Toinen merkittävä etu tässä on, että prosessin aikana massasta häviää paljon kosteutta. Voidaan saavuttaa todella merkittävä massan vähenemä, kun toukkiin sitoutuu suuri osa syötävästä massasta.

Tämä kaikki on osa teknistä prosessia. Laajemmin tämä liittyy kiinteästi kiertotalouden ”upcycling” eli arvoa lisääviin ja jalostaviin kiertoihin.

Hyönteiset pystyvät lisäämään sellaisten sivu- tai jätevirtojen arvoa, joiden hyödyntäminen on hankalaa tai kallista. Tässä tapauksessa kärpäsen toukasta noin on 45 % proteiinia, 44 % rasvaa ja loput muuta. Liiketalouden kannalta mielenkiintoiseksi tilanne muuttuu, kun hyönteisille syötettävällä massalla on ns. porttihinta, eli tuottaja voi saada rahaa pelkästään siitä, että ottaa vastaan ja käsittelee teurasjätteitä, lantaa tai lietteitä.

Lainsäädäntö rajoittaa hyönteisten käyttöä sen mukaan, mitä niille syötetään. Esimerkiksi erilliskerätyn biojätteen syöttäminen hyönteisille ja hyönteisten hyödyntäminen rehu- tai ruokaketjussa on kategorisesti kielletty. Tämä perustuu pitkälti ymmärrykseen nisäkkäistä ja muista tuotantoeläimistä. Tällä hetkellä ei ole täyttä varmuutta siitä, että onko tämä kielto relevantti myös hyönteisten osalta. Toisaalta monet tekniset kierrot, kuten rasvan hyödyntäminen teollisuudessa on jo mahdollista. Teknisissä kierroissa vuosittaiset massat ovat usein isompia, tasalaatuisia ja saatavilla ympäri vuoden.

Hyönteistalouden kehitykselle on kolme merkittävää haastetta. Ensimmäinen on edellä mainittu lakeja ja asetuksia selkeyttävä tutkimus, jossa pyritään selvittämään, miten raskasmetallit, lääkejäämät ja muut ihmisille haitalliset aineet kulkeutuvat hyönteisprosessoinnin aikana. Toinen liittyy hyönteiskasvatuksen automatisaatioon ja robotisointiin, jotka mahdollistavat tuotantomäärien kasvattamisen. Kolmas on liiketoiminnallinen kehitys, jossa pyritään löytämään keinot tehdä hyönteisillä kannattavaa liiketoimintaa.

Uskon vahvasti, että tulevaisuudessa hyönteiset prosessoivat kompostista kultaa.

Seuraa toukkien kasvua kasvatusyksikössämme verkon kautta: https://www.youtube.com/watch?v=RmrRNQu-oXY&feature=youtu.be

Mustasotilaskärpäsistä kehitetään liiketoimintaa Viitasaari-Saarijärven seutukunnalle, lehdistötiedote 20.2.2019: https://www.vtt.fi/medialle/uutiset/mustasotilask%C3%A4rp%C3%A4sist%C3%A4-kehitet%C3%A4%C3%A4n-liiketoimintaa-viitasaari-saarij%C3%A4rven-seutukunnalle

Matti Tähtinen VTT
Matti Tähtinen

Erikoistutkija

matti.tahtinen(a)vtt.fi

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.